1. Matti Mäkivuoti ja 16 allekirjoittanutta

Kaavoittajan vastine Tornion kaupunginvaltuuston Röyttän osayleiskaavan 9.6.2014 (43 ) hyväksymispäätöksestä tehtyjen valitusten johdosta Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä ovat Pohjois-Suomen hallintooikeuteen valittaneet seuraavat: Matti Mäkivuoti ja 16 allekirjoittanutta 12.7.2014 päivätty valitus, jota on täydennetty 16.7.2014, Perämeren kalastusalue 24.6.2014 päivätty valitus, Torniojoen kalastusalue 7.7.2014 päivätty valitus, Tornio-Muoniojokiseura 15.7.2014 päivätty valitus, Tornion Alaraumon jako- ja kalastuskunnan valitus 14.7.2014 ja Tornion Veneseuran 10.7.2014 päivätty valitus. Seuraavassa valituksen sisällöstä on esitetty lyhennelmät ennen lausuntoa. 1. Matti Mäkivuoti ja 16 allekirjoittanutta 1.1 Valituksen sisältö Asianosaisuuden perusteena on Tornion seurakunnalta Tornion kaupungin Pirkkiön kylän Parasniemi 17:73 tilasta letolta vuokraamille alueille ja niille rakennetuille vapaa-ajan asunnoille aiheutuvat haitat. Asianosaiset ovat kaikissa Tornion kaupungin ja Lapin liiton kaavoitusvaiheissa esittäneet vastustavat mielipiteensä tuulivoima-alueen sijoituksen johdosta. Valituskirjelmää on täydennetty 16.7.2014 rasitustodistuksella Parasniemen tilasta, josta ilmenevät valituskirjelmän allekirjoittaneiden vuokraoikeudet sekä karttaotteella, josta ilmenevät tilan loma-asunnot. - Vaatimus: Valituksenalainen osayleiskaava on kumottava. - Perustelut: Yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen Osayleiskaavamuutoksen mukaisen tuulivoima-alueen pohjoisreuna sijaitsee lähimmillään n. 450 m etäisyydellä ja pohjoisin (lähin) karttaan merkitty ohjeellinen tuulivoimalan sijoituspaikka n. 900 m:n etäisyydellä Leton rannasta. Leton alueella on 19 loma-asuntoa, yksi vakituisena asuntona käytössä oleva asunto, Tornion veneseuran kerhorakennus ja kalasataman huoltorakennus. Alueella on myös 150 paikkaiset kala- ja venesatamat, joista on tällä hetkellä vuokrattuna 80 90 venepaikkaa. Rakennuspaikat ovat kahta lukuun ottamatta vuokra-alueita. Venesataman alue on suosittu veneilijöiden ja muiden vierailijoiden käyntikohde sekä satunnaisten asuntovaunu- ja asuntoautomatkailijoiden yöpymispaikka. Kaupunginvaltuuston päätös suunnitellusta tuulivoima-alueesta ja suunniteltujen ohjeellisten tuulivoimaloiden sijoituksesta suhteessa em. Leton alueen ja lähisaarten virkistyskäyttöön, rakennuksiin ja venesatamaan loukkaa yhdenvertaisuusperiaatetta verrattuna Tornion kaupunginhallituksen 19.5.2014 14 kohdalla tekemään päätökseen ja linjaukseen tuulivoima-alueiden sijoittamisesta asutuksen läheisyyteen. Em. päätöksessä tehtiin tuulivoimayhtiöille kielteinen kaavoituspäätös Tornion Kaakamon ja Laivaniemen kylien alueille. Päätöksessä katsottiin tuulivoimasta aiheutuvan lähialueiden asukkaille terveydellisiä haittoja ja negatiivistä imagoa koko alueelle. Em. 1

alue on todettu tasaiseksi alueeksi, jossa tuulivoimalat näkyvät haitallisesti ja aiheuttavat mm. maisemahaittaa. Päätöksessä taajamaalueen ja tuulivoimapuistojen vähimmäisetäisyydeksi päätettiin 2 000 metriä ja haja-asutusalueiden etäisyydestä voidaan perustellusti poiketa edellyttäen, ettei siitä aiheudu vähäistä suurempaa haittaa koko alueen käyttäjille. Asianosaisten näkemyksen mukaan Leton alue yhtenäisenä lomaasuntoalueena ja siihen liittyvä kala- ja venesatama-alue on taajama tai ainakin haja-asutusalue, jossa tuulivoimapuistosta aiheutuu vähäistä suurempaa haittaa koko alueen käyttäjille. Alueelle aiheutuisi suuret varjo-, ääni-, välke- ja maisemahaitat. Matalataajuuksiset äänet on todettu mielenterveydellisistä syistä ihmisille vaarallisiksi. Em. vähäistä suurempaa haittaa seikoista ei ole tehty mitään selvityksiä, eikä niistä ole myöskään mitään mainintaa valtuuston päätöksessä eli em. seikat on jätetty aivan huomiotta. Puutteellinen vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 ) Tornion kaupungin tuulivoiman osayleiskaavamuutos pohjautuu Lapin liiton laatimaan vuoden 2005 Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaan, jossa on merkittynä Röyttän tuulivoimaalue tv2281. Lapin liitto käynnisti em. kaavan tarkistamisen samanaikaisesti Tornion kaupungin osayleiskaavamuutoksen valmistelun kanssa. Lapin liitto laati vuonna 2013 Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksen ja toimitti sen ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö on päätöksessään Y;1/5222/2013 19.2.2014 jättänyt vahvistamatta mm. kaavaehdotukseen sisältyneen Röyttän tuulivoima-alueen tv2281. YM on päätöksessään todennut kaavasta tehtyjen valitusten johdosta, että Lapin liiton ehdotus mm. tv2281 osalta on maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n vastainen. Asianosaiset katsovat, että Tornion kaupunginvaltuuston hyväksymä osayleiskaavamuutos, jonka mainitaan perustuvan em. tv 2281 alueeseen, on MRL 9 ja MRA 1 :n perusteella lainvastainen puuttuvien ja vajaiden kalasto- ym. selvitysten johdosta. Perustuslain vastaisuus vastuu ympäristöstä (PeL 20 ) Perustuslain 20 :ssä säädetään ympäristöstä huolehtimisesta ja vastuusta. Tuulivoima-alue on ko. paikassa myös perustuslain 20 :n vastainen ko. paikassa. 1.2 Lausunto valituksen johdosta Yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen Valituksessa etäisyydet tuulivoimala alueen rajaan on mitattu väärin. Etäisyys tv alueelta valittajien loma-asunnoille on 825 m. Koska voimalan tulee sijoittua kokonaan tv alueen sisään, voi voimala lähimmillään sijoittua 900 m etäisyydelle valittajien rakennuksista. Lähin ohjeellinen tuulivoimalan paikka on 990 m etäisyydellä lähimmästä loma-asunnosta. Valituksessa mainittu kaupunginhallituksen päätös (19.5.2014 145) koski Kaakamon ja Laivaniemen kiinteistörekisterikylien alueelle suunniteltua tuulivoimahankkeen osayleiskaavoitusta. Päätöksessä kaupunginhallitus teki seuraavan linjauksen: Samalla teknisten palvelujen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Tornion kaupungin alueelle jatkossa mahdollisesti sijoittuvien tuulivoimalapuistojen vähimmäisetäisyydet lähimmästä taajama-asutuksesta tulee olla 10 kertaa voimalannapakorkeus. Taajamaksi määritellään asutuskeskittymä, jossa asuu vähintään 200 asukasta ja asukasrakennusten etäisyys on enintään 200 metriä. Haja-asutusalueella voidaan tästä määräyksestä perustellusti poiketa edellyttäen, että siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa olevalle haja-asutukselle tai että sille on kiinteistönomistajan suostumus 2

Periaatepäätös koskee siis tuulivoimaloiden sijoittamista yli 200 asukkaan taajaman lähelle. Valittajien loma-asunnot ja kalasatama eivät muodosta tällaista taajamaa. Puutteellinen vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 ) Tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia on tutkittu ensin kyseisen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä ja tämän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Osayleiskaavan liiteasiakirjana on: Röyttän merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 7.2.2011 (LAP- LY/16/ 7.04/2010). Meluselvitysraportti Lentoestevalojen havainnemateriaali Täydentävät havainnekuvat Maiseman nykytilaa on selvitetty kaavaselostuksen luvussa 2.1.13 Maisema. Vaikutuksia kaupunkikuvaan on arvioitu luvussa 6.2.2. Vaikutuksia pysyvään asumiseen ja loma-asutukseen luvussa 6.2.4, vaikutuksia rakennettuun ympäristöön ja maisemaan on arvioitu luvussa 6.2.7. Osayleiskaavan maisemavaikutuksien arviointia varten on laadittu erittäin paljon havainnekuvia Torniosta, Kemistä ja Ruotsin alueelta otettuihin valokuviin. Osa havainnekuvista on kaavaselostuksessa, osa YVA -selostuksessa, osaa on käytetty esittelytilaisuuksien aineistona. Kaavaselostuksen havainnekuva 6-12 on otettu kalasatamasta. Siten osayleiskaavan merkittävintä vaikutusta, maiseman muutosta on tutkittu ja arvioitu laajasti. Tuulivoimaloiden meluvaikutuksia sekä melun yhteisvaikutuksia on arvioitu luvussa 6.2.6.1, varjostusvaikutuksia luvussa 6.2.6.2, vaikutuksia terveellisyyteen ja turvallisuuteen luvussa 6.2.19. Melumallinnusten laatimismenetelmä on selvitetty liiteraportissa. Se vastaa uusimpia Ympäristöministeriön laatimia mallinnusohjeita. Melun osalta on arvioitu, että tietyissä olosuhteissa Koivuluodon lomaasunnoille saattaa suurimmillaan aiheutua 40 db:n ääni. Tämä vastaa tällä hetkellä voimassa olevan Valtioneuvoston päätöksen meluohjearvoja. Mikäli tuulivoimalle uudella asetuksella säädetään tiukemmat ohjearvot, on mahdollista, että tietyissä olosuhteissa voimaloiden tehoa jouduttaisiin säätämään yöaikana pienemmäksi. Koivuluodon leton nykyinen melutaso johtuen läheisestä teollisuudesta on mittausten perusteella yöaikana 40-45 db. Maakuntakaava Valituksenalaisen kaavan kaavaselostuksessa on kuvattu kaavoitustilanne sekä valituksen alaisen osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan. Alueella on edelleen voimassa vahvistettu Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava. Alueella on voimassa Ympäristöministeriön 19.2.2014 vahvistama Länsi-Lapin maakuntakaava. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta mm. kaikki merialueen tv -aluevaraukset maankäyttö- ja rakennuslain MRL 9 :n ja 28 :n vastaisina sekä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lähelle sijoittuvat maatuulivoima-alueet puutteellisten selvitysten takia. Röyttän edustan merialueen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten on laadittu maakuntakaavaa tarkemmat selvitykset mm. kalataloudellinen selvitys. Alueella on voimassa myös Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 16.6.2005. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti merialueelle jää tuulivoiman osalta voimaan vuonna 2005 vahvistettu Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, joka on ohjeena kuntakaavoitukselle. Lapin meri- ja rannikkoalueen maakuntakaavassa Röyttän edustalle on osoitettu tuulivoimaloille soveltuva alue (tv2281). Lisäksi aluetta koskevat myös Länsi-Lapin maakuntakaavan yleismääräykset. 3

Suunnittelualueella on voimassa olevassa Tornion kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymässä Tornion yleiskaavassa 2012 osoitettu maakuntakaavan mukainen alue tuulivoimaloiden alueeksi (tv). Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta se rajautuu Röyttänniemen teollisuusalueen asemakaavaan. Tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ennen osayleiskaavaa on hankkeesta laadittu myös ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen vaikutusarviointi. Osayleiskaavan vahvistumisen jälkeen voimaloiden rakentamiseksi tarvitaan mm. maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesilain mukaiset luvat. Tuulivoimaloiden rakentaminen Röyttän suurteollisuusalueen ja sataman edustalle toteuttaa erityisen hyvin valtakunnallisten alueidenkäyttö tavoitteiden periaatteita. Kaikilla näillä menettelyillä varmistetaan, että osayleiskaavan hyväksyminen ei ole perustuslain vastaista. 4

2. Perämeren kalastusalue 2.1 Valituksen sisältö Vaatimus: - Vaatimus: Valituksenalainen osayleiskaava on kumottava kokonaisuudessaan. - Perustelut: Sovellettavat säädökset ja oikeuskäytäntö MRL 1, alueiden käytön suunnittelun tavoitteet MRL 5, yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39. Sisältövaatimusten täyttymistä on varmistettava riittävin selvityksin MRL 39.2 ja MRL 9. Röyttän alueen kaavoitustilanne ennen valituksen alaista kaavaa Lapin liitto on 26.11.2012 hyväksynyt Länsi-Lapin maakuntakaavan, johon on sisältynyt varaus merituulivoimarakentamiselle Röyttän alueelle. YM on päätöksessään 19.2.2014 todennut, että maakuntakaava ei tältä osin perustunut riittävään selvitykseen. Maakuntakaavaa ei siten tuulivoimaa koskevalta osin voitu vahvistaa. Vahvistamatta jättämisestä johtuen vanha Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava vuodelta 2014 on ko. alueen osalta jäänyt voimaan. Tämän kaavan taustalla olevat selvitykset ovat vanhentuneita. Röyttän niemen alueella on vuonna 2002 vahvistettu asemakaava, jonka alueella on teollisuusalue ja 8 ranta-alueelle sijoitettua tuulivoimalaa. Valituksen alaisen kaavan MRL 39 mukaisten sisältövaatimusten toteutumatta jääminen Kaavassa ei ole otettu riittävästi huomioon ekologista kestävyyttä, eikä ole pyritty ympäristöhaittojen vähentämiseen, eikä energiahuoltoa ole sovitettu yhteen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän ja Itämeren tärkeimmän vaelluskalajoen suualueen läheisyydessä. Tuulivoiman sijoittamisella alueelle voi olla huomattavia vaikutuksia vaelluskalojen käyttäytymiseen Tornionjoen suistossa. Alueen herkkyydestä huolimatta ei ole pyritty löytämään hankkeelle vaihtoehtoista paikkaa. Valituksenalaisen kaavan selvitysten puutteet Tuulivoiman sijoittamisen mahdollisia haittavaikutuksia ja sen vaikutuksia arvokkaille ja uhanalaisille vaelluskalakannoille ei ole tässä tapauksessa selvitetty riittävästi. Selvitysten riittämättömyys on tuotu esille valmistelun aikana, sen kuitenkaan vaikuttamatta päätöksen tekoon. Ottaen huomioon yleiskaavan tarkkuustaso, ohjausvaikutus ja sitovuus, ei se voi ainakaan perustua vähäisempään selvitykseen ja vaikutusten arviointiin kuin maakuntakaava. On aivan selvää, että selvitykset, jotka ovat riittämättömiä maakuntakaavan laatimisprosessissa, eivät ole riittäviä myöskään yleiskaavatyössä. Päinvastoin tutkimus- ja selvittämisvaatimukset ovat yleiskaavatasolla astetta korkeammalla. 5

Tuulivoiman sijoittamisen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen liittyvät sekä rakentamis- että toimintavaiheeseen, joilla voi olla tuhoisat vaikutukset vaeltaviin lohi-, taimen-, siika- ja nahkiaiskantoihin. Kalojen vaellusreittien suhdetta tuulivoimaloihin ei ole selvitetty, eikä sitä miten rakentaminen ja tuulivoiman tuottaminen vaikuttavat kalojen vaelluskäyttäytymiseen. Pahimmillaan tuhotaan Tornionjoen vaelluskalakannat pysyvästi. Tällä on vaikutusta paitsi luonnon monimuotoisuuteen, myös suurelle joukolle ihmisiä, joiden elinkeino on riippuvainen kalasta. Kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta ja sen liitteistä käy ilmi, ettei vaelluskalojen osalta ole tehty selvityksiä, jotka eivät olisi olleet tiedossa maakuntakaavaa koskevassa päätöksen teossa. Maakuntakaavaan on tehty aluevarauksia olettamuksella, että kunta tekee yleiskaavatasolla tarkemmat selvitykset ja yleiskaavatasolla kunta luottaa maakuntakaavatasolla tehtyihin selvityksiin, vaikka maakuntakaavan tasolla tehdyt selvitykset on todettu riittämättömiksi. Tässä tilanteessa osayleiskaavan hyväksyminen nojautuen vanhentuneeseen Lapin meri- ja rannikkoalueiden tuulivoimamaakuntakaavaan ei täytä hyvän hallinnon vaatimuksia. 2.2 Lausunto valituksen johdosta Röyttän alueen kaavoitustilanne ennen valituksen alaista kaavaa Valituksenalaisen kaavan kaavaselostuksessa on kuvattu kaavoitustilanne sekä valituksen alaisen osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan. Alueella on voimassa Ympäristöministeriön 19.2.2014 vahvistama Länsi- Lapin maakuntakaava. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta mm. kaikki merialueen tv -aluevaraukset maankäyttö- ja rakennuslain MRL 9 :n ja 28 :n vastaisina sekä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lähelle sijoittuvat maatuulivoima-alueet puutteellisten selvitysten takia. Röyttän edustan merialueen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten on laadittu maakuntakaavaa tarkemmat selvitykset mm. liite 6.8:raportti lohien vaellusreiteistä (Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry) Alueella on voimassa myös Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 16.6.2005. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti merialueelle jää tuulivoiman osalta voimaan vuonna 2005 vahvistettu Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, joka on ohjeena kuntakaavoitukselle. Lapin meri- ja rannikkoalueen maakuntakaavassa Röyttän edustalle on osoitettu tuulivoimaloille soveltuva alue (tv2281). Lisäksi aluetta koskevat myös Länsi-Lapin maakuntakaavan yleismääräykset. Suunnittelualueella on voimassa Tornion kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymä Tornion yleiskaavassa 2012. Siinä on osoitettu maakuntakaavan mukainen alue tuulivoimaloiden alueeksi (tv). Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta se rajautuu Röyttänniemen teollisuusalueen asemakaavaan. Valituksen alaisen kaavan MRL 39 mukaisten sisältövaatimusten toteutumatta jääminen Kaavan tavoite on luoda edellytykset rakentaa tuulivoimalalaitos, joka ekologisesti kestävällä ja päästöttömällä tavalla tuottaa sähköä. Tavoite on valtioneuvoston hyväksymien alueidenkäyttö ja ilmastopoliittisten tavoitteiden mukainen. Röyttän edustan merituulivoimaloiden vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on tutkittu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa ja sen jälkeen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi on tuulivoimaloiden määrä vähentynyt merkittävästi. YVAssa suurin tutkittu voimaloiden määrä oli yli 40 kpl, osayleiskaava luonnoksessa voimaloita oli 27 kpl, hyväksytty osayleiskaava mahdollistaa 14 voimalan rakentamisen. 6

Osalliset viranomaiset ovat todenneet kaavan lainmukaisuuden ja Tornion kaupunginvaltuusto on kaavan hyväksynyt. Kaava täyttää MRL 39 :n sisältövaatimukset. Kaavoituksen yhteydessä on laadittu luontoon ja luonnonsuojeluun liittyviä selvityksiä ja arvioitu vaikutukset luonnonarvoihin, merenpohjaan, virkistykseen, kalastukseen, kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin. Näillä selvityksillä on vastattu yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa esitettyihin puutteisiin sekä kaavoitusprosessin aikana lausunnoissa esitettyihin puutteisiin. Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin tulokset on huomioitu tuulivoimaloiden lukumäärässä, sijoittamisessa ja aluevarauksissa. Kaavassa on annettu määräykset maisemaan ja luontoon vaikuttavista tekijöistä. Suunnittelualueen arvokkaat ominaispiirteet on tutkittu ja huomioitu tuulivoimaloiden rakentamisen osalta eialueina, jotka on osoitettu kaavakartassa merkinnöin ja määräyksin. Ympäristövaikutusten arvioinnin hankevaihtoehdoista valittiin kaavoituksen lähtökohdaksi vaihtoehto, joka edistää parhaiten valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita. Kaavoitusprosessin selvitysten tuottaman tiedon perusteella kaavasuunnitelmaa on edelleen kehitetty ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja riittävien etäisyyksien turvaamiseksi herkkiin kohteisiin (perustamisolosuhteet, lohen rauhoituspiirit, arvokas vesikasvillisuus, loma-asutus, laiva- ja veneväylät), jolloin tuulivoimaloiden lukumäärää on vähennetty 14 voimalaan. Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaisuudessaan lohen rauhoituspiirien sekä itä-länsisuuntaisen veneväylän pohjoispuolelle ja samalla etäämmälle Perämeren kansallispuistosta. Ratkaisu vähentää tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia Perämeren kansallispuistoon ja Ruotsiin sekä vaikutuksia veneilyyn. Tuulivoimaloiden alue liittyy Outokummun terästehtaan maisemakuvaan ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden aiemmin rakennettujen Röyttän tuulivoimaloiden kanssa. Voimaloiden sijoittelussa on huomioitu maiseman suuntautuneisuus. Tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Sähkönsiirto ei edellytä kantaverkon vahvistamista. Valituksenalaisen kaavan selvitysten puutteet Valituksen alaista osayleiskaavaa varten on laadittu maakuntakaavan selvityksiä tarkemmat selvitykset. Tornion Röyttän merituulivoimahankkeen osayleiskaavan kalastoselvitykset ja muut selvitykset on todettu riittäviksi viranomaisneuvottelussa 30.1.2014 Lapin ELY keskuksessa. Nämä selvitykset eivät olleet Lapin liiton käytössä, kun se hyväksyi uuden Länsi-Lapin maakuntakaavan eikä Ympäristöministeriöllä, kun se teki päätöksen maakuntakaavan vahvistamisesta. Viranomaisten esittämiin selvitystarpeisiin, kuten yhteysviranomaisen tuulivoimahankkeesta antamaan lausuntoon on vastattu laatimalla tarvittavat selvitykset. Natura vaikutusten arviointia on tarkennettu Pajukari-Uksei- Alkurinkarinlahden ja Perämeren saarten linnustoon. Linnustoselvityksissä on huomioitu kevät- ja syysmuuton havainnot, laadittu lepäilijälaskennat, tarkkailtu ruokailulentoja ja inventoitu Ruotsin puolen pesimälinnusto v. 2012. Merenpohjan osalta on laadittu geotekniset pohjatutkimukset, monikeilaus ja viistokaikuluotaukset. Alueen vesikasvillisuutta ja pohjaeläimiä selvitettiin vv. 2011 ja 2012. Kalataloudellisista selvityksistä on laadittu syönnösalueselvitys, selvitys kairakoneen aiheuttaman melun vaikutuksesta kaloihin, ammattikalastustiedustelu v. 2011, poikasnuottaukset ja lohen vaellusreittiselvitys v. 2013. Norpan seurantatutkimuksen tulokset (RKTL ja Itä- Suomen yliopisto) ovat olleet käytettävissä. Kuusiluotoon on laadittu luontoselvitys. Täydentävät geotutkimukset ja meriarkeologinen selvitys laadittiin v. 2013. Melu- ja välkeselvitykset sekä kaavan havainnekuvat on päivitetty vastaamaan kaavaehdotusta. Kaavasuunnitelmaa on muutettu selvitysten tuottaman tiedon ja vaikutusarviointien perusteella kaavoituksen eri vaiheissa. 7

3. Torniojoen kalastusalue 3.1 Valituksen sisältö Vaatimus: - Tornionjoen kalastusalue esittää merituulivoimapuistohankkeesta luopumista. - Tornion valtuuston päätös vaaditaan kumottavaksi, koska asianosaisten kuuleminen on laiminlyöty Muonion kalastusalueen ja Enontekiön kalastusalueen osalta sekä Ylitornion, Pellon, Kolarin, Muonion ja Enontekiön kuntien yrittäjien ja asukkaiden osalta, jotka voidaan katsoa asianosaisiksi. - Tornion valtuuston päätös on myös osittain ristiriitainen Svean hovioikeuden jokisuualueen ruoppaustöiden lupaehtojen kanssa. Tuulimyllyjen rakentaminen veteen tapahtuu pääasiassa sulan veden aikana eli nousukalojen vaellusaikana. Rakentamisaikana veden samentumista vaelluskalojen kulkureitillä ei voitane välttää. Svean hovioikeuden ruoppauslupa on ajanjaksolle, jolloin vaelluskalojen merkittävää vaellusta ei juuri enää ole. - Tornion kaupunginvaltuuston päätöstä voitaneen pitää lainvastaisena ja kuulemisen osalta virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. Perustelut: - Tornionjoki on tällä hetkellä Euroopan suurin lohi- ja vaelluskalajoki. Lohen ja muiden vaelluskalojen arvo moninkertaistuu, kun en uivat kotijokeensa ja joessa tapahtuva luontainen maksimaalinen lisääntyminen hyödyttää koko Itämeren aluetta. Suurin hyöty Tornionjoen vaelluskaloista tulee matkailusta, mutta elintarvikearvo on myös merkittävä. Hyöty ulottuu usean kunnan alueelle. - Kaikkia Torniojokilaakson kuntia pitäisikin kuulla asianosaisina, sillä rakentamis- ja myöhemmän käyttövaiheen haitat kohdistuvat koko jokilaaksoon ja myös maakuntaan. - Hankkeeseen sisältyy useita epävarmuustekijöitä. Hankkeesta saatava mahdollinen hyöty ei korvaa matkailun ja muiden elinkeinojen menetyksiä, eikä tämänhetkistä lähes ilmaista ihmisten hyvinvointipalvelua, kun hankkeesta on odotettavissa samentumishaittoja rakentamisvaiheessa myöhempien muiden haittojen lisäksi. Veden samentuminen kuluttaa veden happea ja lisää fosfori- ja typpimääriä. Pienikiduksiset lohikalat väistävät vähähappista vettä. - Tornion Svean hovioikeus on ottanut v. 2014 Tornionjoen suualueen ruoppauslupa-asiassa kannan, ettei ruoppaustöitä saa suorittaa vaelluskalojen nousunaikana. Ruoppaustöiden aloittamisajankohtaa onkin siirretty lupaehdoissa 1.10. asti. Merituulivoimapuiston rakentamisessa on kysymyksessä ruoppaustöiden tapainen haitta. - Jatkuva haitta eli käyttövaiheen epätavalliset äänet ja varjot häiritsevät vaelluskalojen käyttäytymistä. Kukkolankoskella vaelluskalojen nousun aikana vajaaminen, moottorisahan käyttö ja kolistelu ei ole sallittua. Liikkuva varjo siis karkottaa varsinkin siian. - Luonnonvarojen ja kalavarojen säätelyssä noudatetaan yleisesti ns. varovaisuusperiaatetta. Jos hankkeen tai teon vaikutuksista ei ole varmaa tietoa, toimitaan varovaisesti tai jätetään hanke toteuttamatta. 8

3.2 Lausunto valituksen johdosta Kuuleminen Kaavan vireillepanosta kuulutettiin kaupungin kuulutusten ilmoitustaululla sekä lehdessä 25.5.2011. Kaava-aineistot on asetettu julkisesti nähtävillä MRL 62 :n ja MRA 30 :n sekä MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti. Aineistojen nähtäville asettamisesta on tiedotettu kaupungin ilmoitustaululla ja paikallislehdessä ja aineistot ovat olleet nähtävillä Tornion kaupungintalolla ja Tornion kaupungin Internet sivuilla. Alueen suunnittelutyöhön liittyvät osalliset on esitetty laajasti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallisilla on ollut mahdollisuus jättää mielipiteensä ja muistutuksensa. Torniojoen kalastusalue on jättänyt kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aineistosta 15.1.2012 päivätyn ja kaavaehdotuksesta 22.6.2013 päivätyn lausuntonsa, joihin on laaditut vastineet on kaupunginhallitus hyväksynyt. Kaavan kuulemismenettely on ollut poikkeuksellisen laaja. Osalliset on määritelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aineistoja esiteltiin kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa 10.1.2012 Torniossa ja Haaparannassa sekä kaavaehdotusvaiheessa järjestettiin kaikille avoin infotilaisuus 4.6.2013. Kaavoitusprosessin aikana toteutettiin Espoon sopimuksen mukainen kansainvälinen kuuleminen Ruotsin kanssa. Naapurikuntana osallinen on Haaparannan kaupunki. Suomalaisruotsalaiselle Rajajokikomissiolle kuuluu kaikki Tornion jokeen kohdistuvat vaikutukset. Muut suomalaiset kunnat Lapin alueelta ovat vaikuttaneet kaavaan Lapin Liiton kautta. Tuulivoimaloiden sijoittuminen (rauhoituspiirit/alueet) ja rakentamisen ajoittuminen Tuulivoimalat eivät sijoitu Tornionjoen päävirtaamaan, eikä sivuvirtaamien edustalle. Voimalat rakennetaan yli 600 metrin välein, jolloin virtauspintaalaa jää niiden perustusten välille erittäin paljon, eikä tuulivoimapuisto aiheuta havaittavia muutoksia meriveden virtausolosuhteissa. Verkkokalastus tuulivoimaloiden alueella on edelleen mahdollista, eikä rysäpaikoille rakenneta. Kaavaratkaisu huomioi kalastussäännön osoittamat vaelluskalojen rauhoituspiirit Tornionjoen suualueella, eikä voimaloita osoiteta rauhoituspiireille. Lohien vaelluksen turvaksi perustetut rauhoituspiirit näyttävät asettuvan hyvin lohien oletetuille päävaellusreiteille. Tornionjokea lähestyessään Ajoksesta päin tulevat lohet kulkevat Tornion edustan merituulivoimalle kaavoitetun alueen läpi tai sen läheisyydestä. Selvityksen mukaan on kuitenkin ilmeistä, että suuri osa lohista vaeltaa myös keskempää Perämerta Tornionjokea kohden, jolloin niiden uintireitti ei osuisi merituulivoima-alueelle. Lohien vaelluksen aikaan kulloinkin vallitsevat ympäristöolosuhteet ovat ratkaisevassa asemassa lohien valitessaan uintireittejään pohjoisella Perämerellä. Tätä arviota tukevat selvityksessä kuvatut ammattikalastajien havainnot. Perämeren Kalatalousyhteisöjen liiton - PKL ry 2013 selvityksen lohen vaellusreiteistä perusteella voidaan todeta, että lohta liikkuu Tornion edustalla kaikkialla. Lohenpyyntiä on aiemmin harjoitettu hyvinkin ulkona merellä, mikä osoittaa, että lohet vaeltavat Perämerellä laajalla vyöhykkeellä. Tulosten mukaan tuulivoimahanke sijaitsee lohen vaellusreitillä, mutta lohi kuitenkin liikkuu laajemmalla alueella kuin vain rannikon tuntumassa. Merkittävien haitallisten vaikutusten esiintymistä voidaan edellä esitetyn perusteella pitää varsin epätodennäköisenä. Tornion kaupunginvaltuuston päätös ei koske tuulivoimaloiden rakennustöiden ajoitusta, eikä sitä ratkaista kaavalla. Perustusten rakentamisaika määritellään vesilain mukaisessa luvassa vastaavasti, kuten Tornionjoen tulvaruoppauksien ja laivaväylän rakentamisen yhteydessä. Käytännössä työntekoa limitetään siten, että vesiä samentavat työt tehdään yhtenä työjaksona. 9

Rakentamisen ja käytönaikaiset vaikutukset kaloihin ja kalastukseen Useiden ruoppaushankkeiden seurantojen perusteella voidaan olettaa, että Tornion edustan hankealueella tehtävien rakentamisen aikaisten ruoppausten samennusvaikutus ulottuu havaittavana vain muutamien satojen metrien etäisyydelle ruoppauskohteesta. Voimakkaiden tuulienkin aikana samentuma-alue ulottuu korkeintaan muutaman kilometrin etäisyydelle. Tuulivoimaloilla saattaa olla perustamistavasta ja laitostyypistä riippuen vedenalaisia melu- ja tärinävaikutuksia. Tuulivoimaloiden perustukset suunnitellaan kuitenkin siten, että voimaloiden värinä on mahdollisimman pientä. Voimaloiden käyntiäänen ei ole osoitettu häiritsevän kaloja kuin korkeilla melutasoilla, jotka vallitsevat aivan tuulivoimalaitoksen välittömässä läheisyydessä muutaman metrin säteellä voimalaitoksesta. Tuulivoimalan roottori aiheuttaa ajoittain liikkuvia varjo- ja valoefektejä. Ilmiö on säästä riippuvainen: Mikäli sää on tyyni, jolloin tuulivoimalaitos on pysähdyksissä, tai taivas on pilvinen, ilmiötä ei esiinny. Valo-varjo-efektin vaikutus ulottuu vain voimalaitoksen lähistölle ja vaikutus heikkenee tuulisella säällä veden pintaväreilyn ja aallokon vaikutuksesta merenpinnan rikkoutuessa. Kalat saattavat myös tottua säännölliseen valojen ja varjojen vaihteluun, jolloin ne eivät tulkitsisi vaihtelua saalistukseksi. Kauimmaksi varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Myöskään jääpeitteisenä aikana ilmiöllä ei ole vaikutuksia vedenalaiselle eliöstölle. Esiintyessään varjo- ja valoefektit saattavat vaikuttaa joidenkin kalalajien käyttäytymiseen, kun kalat reagoivat varjoon välittömällä pakenemisella tai suojautumisella. Käyttäytyminen on luonnollinen reaktio, jolla kala suojautuu lintuhyökkäystä vastaan. Erityisesti suurikokoisten siikojen tiedetään olevan herkkiä ympäristössä tapahtuville muutoksille ja niihin valo- ja varjoefektit mahdollisesti vaikuttavat. Vaikutuksen on kuitenkin arvioitu olevan tilapäinen liittyen sääoloihin ja jääpeitteen suojaavaan vaikutukseen. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänet ilmassa ja perustusten kautta veteen johtuvat ääniaallot voivat karkottaa kaloja voimaloiden läheisyydessä. Vaikutukset ulottuvat yleensä vain muutaman metrin etäisyydelle voimalasta. Röyttässä mahdollisesti käytettävät kasuuniperustukset johtaisivat vähemmän ääntä veden alle kuin esimerkiksi paaluperustukset. Ääni sekoittuu voimakkaampiin merialueen ääniin: ranta-aallot, laivat, moottoriveneet. Pohjatutkimustulosten perusteella tällä merialueella rakennettaessa ei ole räjäytystarvetta. Tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitu, ettei hanke toiminnan aikana aiheuta merkittävää haittaa Tornionjokeen kudulle vaeltavalle lohikannalle. Rakennusvaiheessa ruoppauksista kulkeutuva samennus haittaa kalastusta ruoppauskohteiden läheisyydessä, mutta sen ei arvioida aiheuttavan estevaikutusta jokeen pyrkiville vaelluskaloille. Siksi kaavan kuulemista ei ole laajennettu Ylitornion, Pellon, Kolarin, Muonion ja Enontekiön kuntiin. Kaavan erivaiheissa eivät nämä kunnat myöskään ole tätä pyytäneet tai lausuneet asiasta. 10

4. Tornio-Muoniojokiseura ry 4.1 Valituksen sisältö Vaatimus: Tornio-Muonionjokiseura ry katsoo, että Euroopasta tuskin löytyy tuulivoimapuiston sijaintipaikaksi toista yhtä huonoa kohdetta. Kaupunginvaltuustolla ei ole ollut käytettävissään läheskään riittävää ja oikeata tietoa hankkeen vaikutuksista. Puutteet ovat niin suuria, että asianosaiset katsovat päätöksen syntyneen lainvastaisesti. Vaikka osayleiskaava ei tarkoita vielä rakentamislupaa, on sillä rakentamisluvan suhteen selkeästi ohjaava vaikutus. Siksi on välttämätöntä, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumoaa Tornion kaupunginvaltuuston 9.6.2014 tekemän päätöksen pykälän 43 osalta. Perustelut: Tornionjokivarren asutus syntyi runsaiden kalavarojen perässä. Kalastus antaa Tornionjokilaakson kulttuuriin keskeisen sisällön. Rakentamisen toimenpiteitä pitää arvioida luonnonsuojelun, Tornionjokilaakson kulttuurin sekä asukkaiden edut ja lailliset oikeudet huomioon ottaen. Tornionjoki on EU:n merkittävin lohijoki ja Tornionjoen lohikanta Euroopan tärkein tällä hetkellä. Alue, johon tuulivoimapuisto on suunniteltu sijoitettavaksi, on erityisen tärkeä paitsi Tornionjoen lohen, myös muiden Perämeren jokien lohien olemassaolon kannalta. Tornionjokisuulla liikkuvat myös muut jokeen nousevat lajit, kuten taimen, siika ja nahkiainen. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu siika on elvytystoimenpiteiden kohteena pro-siika hankkeen ja valtioneuvoston vahvistaman kannanhoitosuunnitelman osalta. Tornionjoen taimenkanta on uhanalaisluokitukseltaan äärimmäisen uhanalainen. Kalastus- ja luonnonsuojelulakien sekä Euroopan Unionin elinympäristödirektiivin, Rion sopimuksen ja YK:n merilain perusteella meillä ei ole oikeutta vaarantaa ainuttakaan eläinkantaa häviämästä luonnosta. Tornionjoen meritaimenkanta on käytännössä jo nyt istutustoimien varassa. Istutustoiminta ei poista uhanalaisuutta. Lohi- ja taimenstrategiatyöryhmän ehdotuksessa on esitetty nopeaa kannanhoitosuunnitelmaa kullekin taimenkannalle 2015 mennessä. Työryhmä piti taimenen hoitosuunnitelmia erittäin kiireellisinä. Asianosainen vetoaa Rion biodiversiteettisopimukseen, jonka yksi tärkeimpiä periaatteita on valtion velvollisuus huolehtia omien luonnonvarojen säilymisestä. Sopimuksen johtavana periaatteena on varovaisuusperiaate, jonka mukaan vaaran uhatessa tieteellisen näytön puuttumista ei tule käyttää verukkeena riskien ottamiseen. Asianosainen vetoaa YK:n merioikeusyleissopimukseen eli kansainväliseen merilakiin, jonka 61 artiklan mukaan rantavaltion tulee ottaen huomioon parhaan käytettävissään olevan tieteellisennäytön, varmistaa asianmukaisilla säilyttämis- ja hoitotoimilla, että elollisten luonnonvarojen säilyminen talousvyöhykkeellä ei vaarannu liiallisen hyödyntämisen vuoksi. Merilain artikla 66 ns. kutuvaltioperiaate määrittää alkuperävaltion vastuun anadromisista kaloista, kuten lohi, meritaimen ja Torniojoen vaellussiika. Suomi ja Ruotsi ovat yhteisvastuussa Tornionjoen vaelluskalakannoista. 11

Asianosainen vetoaa Unionin Elinympäristödirektiiviin 92/43/ETY, jossa määrätään suotuisan suojelutason säilyttämisestä tai sen ennalleen saattamisesta. Valtiolla on velvollisuus ryhtyä suojelutoimenpiteisiin, jos lajin tai kannan suojelutilanne ei ole enää suotuisa. Lohi on mainittu liitteessä II erityishuomiota vaativana lajina. Suomi on hakenut poikkeuksen lohen suojelualueiden osalta, mutta Ruotsi ei ole, joten Tornionjoen lohi ruotsalaisena kalan on EU:n ympäristödirektiivin alainen. Näin lohen pääsy jokeen nauttii myös turvaa EU ehdoilla Naturaan liitetyssä Tornionjoessa. Asianosainen vetoaa Rajajokisopimuksen artiklaan 2, jossa määrätään erityisesti huomioonotettavaksi luonnonsuojelu, kulttuuriarvojen suojelu, ympäristönsuojelu, vesiarvojen kestävä käyttö ja kalakantojen suojelu. Vähäinenkin riskinotto Tornionjoen uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen osalta on selkeästi kansainvälisten sopimusten sekä luonnonsuojelulain mukaista toimintaa. Kalastuslain 1 määrää välttämään toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon. RKTL:n viralliset lausunnot on sivuutettu täydellisesti. RKTL on antanut lausuntonsa Röyttän edustan tuulivoimapuistosta 17.6.2013 ja todennut puutteellisen tiedon varassa toimimisen erityisen riskialttiiksi. RKTL on antanut samaa aluetta koskevan lausunnon maakuntakaavasta 4.11.2013. Tutkimuslaitoksen lausunnoista käy ilmi, että esimerkiksi lohet lähestyvät jokisuuta idästä päin eli juuri sen alueen läpi, johon tuulivoimapuisto on suunniteltu rakennettavaksi. RKTL kiinnittää erityistä huomiota äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen vaelluksiin kohdistuviin vaikutuksiin. Osayleiskaavan käsittelyssä kalastoon kohdistuvia uhkia ei ole otettu huomioon juuri lainkaan, jos ollenkaan. Kalakantaselvitykset ovat erittäin vaatimattomia. Erityisesti vaelluskaloille aiheutettavien riskien osalta. RKTL:n viralliset lausunnot on sivuutettu täydellisesti. Näiden sijaan RKTL:n mielipiteenä esitetään yksittäisen tutkijan 30.1.2014 viranomaisneuvottelussa esittämää henkilökohtaista mielipidettä. On huomattava, että yksittäinen tutkija ei ole viranomaisasemassa. Tuulivoimahankkeen kuulemiset ja ympäristövaikutusten arviointi on ulkoistettu konsulttiyhtiö Ramboll Finland Oy:lle. Ramboll asettautuu mitä selkeimmin tuulivoimapuistohankkeessa keskeisimmälle paikalle. Se ei ole ottanut huomioon elävään luontoympäristöön kohdistuvia uhkia. Rambollin tehtävä on edistää tuulivoimahanketta ja erityisesti sitä, että hankkeen myötä alueelle saataisiin merkittävän suuri valtionapu. Rakentamisen aiheuttamiin uhkiin ei ole suhtauduttu kansainvälisten sopimusten edellyttämällä vakavuudella. Tornionjokisuun rakentaminen ei ole yksin Tornion kaupungin asia. Tornion kaupunki ei voi yksin päättää laajempaa ekosysteemiä koskevasta asiasta. Århusin sopimus edellyttää kansalaisten osallistumisoikeutta omaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Asianosainen vetoaa perustuslain 20 ja 22 momentteihin. Tuulivoimapuiston rakentaminen rajajokisopimuksen kattamalle alueelle on vähintään koko Tornionlaakson yhteinen asia Suomessa ja Ruotsissa. Näin merkittävässä hankkeessa on tehtävä mahdollisimman perusteellinen ympäristövaikutusten arviointi. Kansalaisten tuoreessa muistissa on, kuinka julkisen vallan toimesta joki pidettiin tyhjänä vaelluskaloista vuosikymmenien ajan. Nyt tulee kaikkien kansalaisten, sekä Suomen että Ruotsin puolella, päästä aidosti vaikuttamaan päätöksentekoon. Valtuuston pöytäkirjan mukaan kaavanlaatija on tehnyt kuulemisen jälkeen kalastoon ja kalastukseen liittyviä selvityksiä. Nämä eivät ole vakuuttaneet Suomen johtavaa kalantutkimusta, koska kyseisten 12

selvitysten jälkeen saadut RKTL:n lausunnot ovat olleet musertavan kriittisiä. Nahkiaisen vaellusreiteistä ei selvityksen mukaan tiedetä mitään ja selvityksen mukaan nahkiainen saattaa hankkiutua kokonaan toiseen jokeen, koska se ei ole kotijokiuskollinen. Tutkimuslaitoksella ei ole meneillään mitään telemetrisiin menetelmiin perustuvia kalojen vaellusreittitutkimuksia professori Jaakko Erkinaron mukaan. Vaelluskalojen vaellusreittien selvittämiseksi tähtäävän tutkimushankkeen (telemetriset tutkimukset) toteutusmahdollisuuksia ollaan hakijan toimesta parhaillaan vasta tutkimassa. Asianosainen viittaa myös Pauliina Louhin Tiede lehdessä 7/2011 julkaistuun artikkeliin, jossa Louhi pitää mereen sijoitettuja tuulivoimaloita uhkana kaloille. Kokeellisissa paalutustöissä Tyynenmeren lohet kuolivat välittömästi, kun ne oli asetettu häkkiin paalutustyömaan läheisyyteen. Valtuuston päätösesityksen mukaan tuulivoimalat sijaitsevat lohen vaelluksen turvaavan rauhoituspiirin ulkopuolella. Tämä on voinut harhauttaa valtuutettuja. Asianosainen viittaa Maa- ja metsätalousministeriön Tuire Tainan lausuntoon 16.9.2009 jokisuun rauhoituspiireistä ja kalaväylistä. On päivänselvää, että kalat eivät kulje ihmisen viivoittimella piirtämiä mutkittelevia kujia pitkin, kuten RKTL:n esittämä merkkipalautuskartta asian havainnollistaa. Rauhoituspiireillä eli laivareiteillä ei ole juurikaan tekemistä kalan todellisen kulkureitin kanssa, vaan niillä on vain muodollisesti täytetty lain kirjain. Valtuustolle on annettu rauhoituspiirien merkityksestä harhaanjohtavaa tietoa. Ympäristöministeriö jätti 19.2.2014 vahvistamatta Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta tuulivoima-alueen 2281 lainvastaisena. Nyt kyseessä oleva hanke kohdistuu samalle alueelle, joten laillisuusperuste ei voi olla muuttunut muutamassa kuukaudessa. Kalastusoikeuden omistus on omaisuuden suojaa nauttiva perusoikeus. Kalastusoikeuden omistus on perusoikeus, joka on turvattu Suomen ja Ruotsin perustuslaissa sekä Euroopan Unionin perusoikeuskirjan 17. artiklassa. Oikeusturvan kannalta kalastusoikeuden omistajia tulee kuulla henkilökohtaisesti sekä Suomessa ja Ruotsissa, jos heidän omistuksensa asetetaan uhanalaisiksi. Asianosainen viittaa Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisuun HD 15.5.1951 Muonionjoelta ja Tornionjoelta Pajalasta ylöspäin, jossa Korkein oikeus katsoo yksimielisesti, että Ruotsin valtio ei omista lohenkalastusta, vaan lohenkalastuksen omistavat yksityiset. Kalankulun riskeeraaminen Tornionjoessa koskee niin lukuisaa joukkoa oikeudenomistajia, että asiasta pitäisi päättää erillislailla molemmissa valtioissa. 4.2 Lausunto valituksen johdosta Röyttän alueen kaavoitustilanne ennen valituksen alaista kaavaa Valituksenalaisen kaavan kaavaselostuksessa on kuvattu kaavoitustilanne sekä valituksen alaisen osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan. Alueella on voimassa Ympäristöministeriön 19.2.2014 vahvistama Länsi- Lapin maakuntakaava. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta mm. kaikki merialueen tv -aluevaraukset maankäyttö- ja rakennuslain MRL 9 :n ja 28 :n vastaisina sekä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lähelle sijoittuvat maatuulivoima-alueet puutteellisten selvitysten takia. Röyttän edustan merialueen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten on laadittu maakuntakaavaa tarkemmat selvitykset mm. kalataloudellinen selvitys. Alueella on voimassa myös Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 16.6.2005. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti merialueelle jää tuulivoiman osalta voimaan vuonna 2005 vahvistettu Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakun- 13

takaava, joka on ohjeena kuntakaavoitukselle. Lapin meri- ja rannikkoalueen maakuntakaavassa Röyttän edustalle on osoitettu tuulivoimaloille soveltuva alue (tv2281). Lisäksi aluetta koskevat myös Länsi-Lapin maakuntakaavan yleismääräykset. Suunnittelualueella on voimassa olevassa Tornion kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymässä Tornion yleiskaavassa 2012 osoitettu maakuntakaavan mukainen alue tuulivoimaloiden alueeksi (tv). Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta se rajautuu Röyttänniemen teollisuusalueen asemakaavaan. Vaikutuksenalaisen kaavan selvitysten puutteet Valituksen alaista osayleiskaavaa varten on laadittu maakuntakaavan selvityksiä tarkemmat selvitykset. Tornion Röyttän merituulivoimahankkeen osayleiskaavan kalastoselvitykset ja muut selvitykset on todettu riittäviksi viranomaisneuvottelussa 30.1.2014 Lapin ELY keskuksessa (liite2). Viranomaisneuvottelussa Lapin ELY keskuksen kalatalousviranomainen ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos totesivat, että selvitysten osalta on kaikki tehty, mitä voidaan. Selvitykset ovat riittävät kalaston ja kalatalouden osalta. Viranomaisten esittämiin selvitystarpeisiin, kuten yhteysviranomaisen tuulivoimahankkeesta antamaan lausuntoon sekä kaavan kuulemisten yhteydessä Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen että Lapin ELY -keskuksen kalatalousviranomaisen lausuntoihin on vastattu laatimalla tarvittavat selvitykset. Tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia on tutkittu ensin kyseisen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä ja tämän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Osayleiskaavan liiteasiakirjana ovat seuraavat kalataloudelliset selvitykset: Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset, Kalojen syönnösalueet. Lisäselvitys. Rajakiiri, marraskuu 2011. Kairakoneen aiheuttama melu vaikutus kaloihin. Rajakiiri Oy 7.11.2011. Tornion edustan merialueen tuulipuiston YVA:n kalataloudelliset lisäselvitykset. Ammattikalastustiedustelu, poikasnuottaukset sekä nahkiainen ja vaellussiika. Rajakiiri Oy, lokakuu 2012. Tornion Röyttän tuulivoimapuiston käytönaikainen vaikutus lohen vaellukseen. Vaikutusarviolausunto. Kala- ja vesitutkimus Oy 19.4.2013. Raportti lohien vaellusreiteistä. Tornionjoen lohen vaellusreitit pohjoisella Perämerellä. Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry 2013. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on kaavan ehdotusvaiheen kuulemisen aineistoista antamassaan lausunnossa (RKTL 290/401/2013) 17.6.2013) todennut muun muassa seuraavaa (liite 1): Aiemmassa lausunnossaan tutkimuslaitos kiinnitti huomiota erityisesti joihinkin puutteellisiin kalastoselvityksiin ja seurantoihin. Nyt tutkimuslaitos toteaa tyydytyksellä, että osayleiskaavassa on selvitetty tutkimuslaitoksen esille nostamia aiheuta ja pohdittu niiden perusteella tuulipuiston mahdollisia vaikutuksia. Tällaisia uusia vuonna 2012 tehtyjä töitä ovat ammattikalastustiedustelu, poikasnuottaukset ja vaellussiika- ja nahkiaisselvitykset. Ammattikalastustiedustelu on laajennus aiemmasta tiedustelusta, mutta poikasnuottaukset ovat kokonaan uusi tutkimus suunnitellun tuulivoimapuiston alueelta. Samaten nahkiaista ja vaellussiikaa koskeva selvitysosio osoittaa näihin lajeihin kiinnitetyn huomiota. Tutkimuslaitos katsookin, että kalastoon ja kalastukseen on paneuduttu nyt paremmin kuin aiemmassa osayleiskaavaluonnoksessa. Osayleiskaavassa ei kuitenkaan esitetä tarkkoja tietoja siitä, miten mahdollisen tuulivoimapuiston toteutuksen ja toiminnan aikainen seuranta aiotaan hoitaa lukuun ottamatta kaavaselostuksessa mainittua sekä ammatti- ja virkistyskalastajille aika ajoin suunnattavaa kalastustiedustelua. Tosin kaavoittajan vastineessa osayleiskaavaluonnoksessa annettuihin lausuntoihin maini- 14

taan arvioitava mahdollisuuksia vaellussiikojen vaellusreittien tutkimiseen telemetriaseurannalla ja lohien vaellusreittien ja merikaapeleiden aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutusten selvittämistä. Näitä hankkeita tutkimuslaitos pitää välttämättöminä ja esittää kaavoittajan jatkavan niiden edistämistä niin, että tutkimukset voitaisiin aloittaa jo ennen tuulivoimaloiden mahdollista rakentamista. Tutkimuslaitos pitää tuulivoiman rakentamisen vaikutusten selvittämistä kalojen vaelluksiin tärkeänä ja kiireellisenä tehtävänä, joka palvelisi vastaavia tuulivoimaloiden rakentamishankkeita myös muilla merialueilla. Samalla tutkimukset tukisivat luotua mielikuvaa luontoystävällisenä sähköntuottomuotona. Nykyisen hankkeen osalta kyse on myös Itämeren tuottavimman lohijoen ja kahden valtakunnan rajajoen suualueesta, missä puutteellisen tiedon varassa toiminen on erityisen riskialtista. Huomattavaa on, että lausunto on annettu ennen raportin Tornionjoen lohien vaellusreiteistä valmistumista ja sen jälkeen 30.1.2014 käytyä viranomaisneuvottelua. Lohien vaellusreittien tutkimuksia käsiteltiin Lapin ELY -keskuksen kanssa pidetyssä kokouksessa 29.5.2012. Kokouksessa päätettiin selvittää mahdollisuutta tutkimusyhteistyön aloittamiseksi lohien vaellusreittien ja merikaapeleiden aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutusten selvittämiseksi. Tutkimus olisi luonteeltaan perustutkimusta, jolloin luontevin tutkimushankkeen vetäjä olisi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Tutkimuksen rahoitukseen olisi tarkoituksenmukaisinta hakea EU-rahoitusta siten, että hankkeen omarahoitusosuus järjestettäisiin eri tuulivoimayhtiöiden kesken sovittavilla rahoitusosuuksilla. Mukaan tutkimushankkeeseen olisi hyvä saada toimijoita myös Ruotsin puolelta. Rajakiiri Oy on ollut tutkimushankkeesta yhteydessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen (RKTL) ja ilmoittanut olevansa mukana yhteishankkeessa, mikäli hanke käynnistyy. Tuulivoimapuiston rakentamisen ja käytön aiheuttamia vaikutuksia alueen kalastoon voidaan seurata verkkokoekalastuksella ja poikaspyynnillä toteutettavalla lisääntymisalueselvityksellä. Rakentamisen aikana verkkokoekalastus toteutettaisiin vuosittain heinäkuun puolivälin ja syyskuun puolivälin välisellä ajanjaksolla. Lisääntymisalueselvitys voidaan toteuttaa poikaspyyntimenetelmillä. Sekä verkkokoekalastus että poikaspyynti on toteutettu hankkeen nykytilan selvitysten yhteydessä. Näiden menetelmien tuottamalle seurantatiedolle on siten olemassa vertailuaineistoa hankkeen toteuttamista edeltävältä ajalta. Kalastukselle aiheutuvia vaikutuksia on kartoitettu kalastustiedusteluilla, jotka voidaan kohdistaa erillisinä ammattikalastajille ja virkistyskalastajille. Merialueen lohenkalastukselle kohdistuvien vaikutusten seurannassa voidaan kysellä kalastuksen sijoittumisesta alueella rakennushankkeen aikana ja myöhemmin tuulivoimapuiston toiminnan aikana. Lohisaaliita eri rysäpaikoilla voidaan kysellä kalastajilta tai joidenkin kalastajien kanssa voidaan tehdä sopimus lohisaaliiden tarkasta ylöskirjaamisesta, jolloin lohien vaellusten mahdollisia muutoksia voidaan havainnoida. Kalaverkkojen likaantumista ruoppausten aiheuttamien samennushaittojen takia voidaan seurata erityisillä havasten limoittumiskokeilla ruoppausalueiden ympäristössä. Lohien vaellusreittien tarkka selvittäminen ja niissä mahdollisesti tapahtuvien muutosten seuranta edellyttäisi kattavan telemetriatutkimuksen toteuttamista. Tutkimushanke vaatisi runsaasti resursseja koko Pohjanlahden alueella sekä useiden eri tahojen monivuotista yhteistyötä. Kalatalousviranomainen totesi 29.5.2012 käydyssä neuvottelussa, että tämänkaltaisen tutkimuksen vetäjänä pitäisi olla valtiollinen tutkimuslaitos (RKTL). Laajemman perustutkimuksen tarvetta on pohdittu ja uutisoitu, että perustutkimuksen tekeminen olisi jollakin muulla taholla kuin toiminnan harjoittajalla. Valtakunnallisen selvityksen pohjalta toiminnanharjoittajat voisivat tehdä omaan hankkeeseensa liittyviä selvityksiä. Ilman telemetriaseurantaa lohen esiintymistä alueella ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia voidaan tutkia ammattikalastajien tarkkoja rysäkohtaisia kirjanpitokalastustietoja seuraamalla. Useiden alueen rysäkalastajien 15

saaminen mukaan seurantatutkimukseen mahdollistaisi lohen esiintymisen seurannan Tornion edustan merialueella merituulivoimahankkeen rakentamisvaiheen sekä toimintavaiheen aikana. Rauhoituspiirit Tuulivoimalat eivät sijoitu Tornionjoen päävirtaamaan, eikä sivuvirtaamien edustalle. Voimalat rakennetaan yli 600 metrin välein, jolloin virtauspintaalaa jää niiden perustusten välille erittäin paljon, eikä tuulivoimapuisto aiheuta havaittavia muutoksia meriveden virtausolosuhteissa. Verkkokalastus tuulivoimaloiden alueella on edelleen mahdollista, eikä rysäpaikoille rakenneta. Kaavaratkaisu huomioi kalastussäännön osoittamat vaelluskalojen rauhoituspiirit Tornionjoen suualueella, eikä voimaloita osoiteta rauhoituspiireille. Lohien vaelluksen turvaksi perustetut rauhoituspiirit näyttävät asettuvan hyvin lohien oletetuille päävaellusreiteille. Lohien vaelluksen aikaan kulloinkin vallitsevat ympäristöolosuhteet ovat ratkaisevassa asemassa lohien valitessaan uintireittejään pohjoisella Perämerellä. Tornionjokea lähestyessään Ajoksesta päin tulevat lohet kulkevat Tornion edustan merituulivoimalle kaavoitetun alueen läpi tai sen läheisyydestä. Selvityksen mukaan on kuitenkin ilmeistä, että suuri osa lohista vaeltaa myös keskempää Perämerta Tornionjokea kohden, jolloin niiden uintireitti ei osuisi merituulivoima-alueelle. Lohien vaelluksen aikaan kulloinkin vallitsevat ympäristöolosuhteet ovat ratkaisevassa asemassa lohien valitessaan uintireittejään pohjoisella Perämerellä. Tätä arviota tukevat selvityksessä kuvatut ammattikalastajien havainnot. Perämeren Kalatalousyhteisöjen liiton - PKL ry 2013 selvityksen lohen vaellusreiteistä perusteella voidaan todeta, että lohta liikkuu Tornion edustalla kaikkialla. Lohenpyyntiä on aiemmin harjoitettu hyvinkin ulkona merellä, mikä osoittaa, että lohet vaeltavat Perämerellä laajalla vyöhykkeellä. Tulosten mukaan tuulivoimahanke sijaitsee lohen vaellusreitillä, mutta lohi kuitenkin liikkuu laajemmalla alueella kuin vain rannikon tuntumassa. Merkittävien haitallisten vaikutusten esiintymistä voidaan edellä esitetyn perusteella pitää varsin epätodennäköisenä. Tornion kaupunginvaltuuston päätös ei koske tuulivoimaloiden rakennustöiden ajoitusta, eikä sitä ratkaista kaavalla. Perustusten rakentamisaika määritellään vesilain mukaisessa luvassa vastaavasti, kuten Tornionjoen tulvaruoppauksien ja laivaväylän rakentamisen yhteydessä. Käytännössä työntekoa limitetään siten, että vesiä samentavat työt tehdään yhtenä työjaksona. Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Ennen kaavoituksen käynnistymistä käydyssä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on kuultu osallisia lain ympäristövaikutusten arvioinnista mukaisesti. Hankkeen seurantaryhmään sekä yhteysviranomaisen järjestämiin yleisötilaisuuksiin ovat osallistuneet paikalliset yhteisöt ja yhdistykset. Kaavan vireillepanosta kuulutettiin kaupungin kuulutusten ilmoitustaululla sekä lehdessä 25.5.2011. Kaava-aineistot on asetettu julkisesti nähtävillä MRL 62 :n ja MRA 30 :n sekä MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti. Aineistojen nähtäville asettamisesta on tiedotettu kaupungin ilmoitustaululla ja paikallislehdessä ja aineistot ovat olleet nähtävillä Tornion kaupungintalolla ja Tornion kaupungin Internet sivuilla. Osallisilla on ollut mahdollisuus jättää mielipiteensä ja muistutuksensa. Tornio Muonionjokiseura ry ei ole jättänyt mielipidettä tai muistutusta. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aineistoja esiteltiin kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa 10.1.2012 Torniossa ja Haaparannassa sekä kaavaehdotusvaiheessa järjestettiin kaikille avoin infotilaisuus 4.6.2013. Kaavoitusprosessin aikana toteutettiin Espoon sopimuksen mukainen kansainvälinen kuuleminen Ruotsin kanssa. Kaavaehdotusaineistoista järjestettiin valtuustoseminaari 25.3.2014 sekä valtuustoinfo 24.4.2014. 16

5. Tornion Alaraumon jako- ja kalastuskunta 5.1 Valituksen sisältö Vaatimus: - Asianosainen vaatii valituksenalaisena olevan Röyttän merituulivoimapuiston osayleiskaavan kumoamista kokonaisuudessaan. Perustelut: Sovellettavat säädökset ja oikeuskäytäntö - Maankäytön suunnittelun yleinen tavoite on maankäyttö ja rakennuslain 1 :n mukaan luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Asianosainen viittaa myös alueiden käytön suunnittelutavoitteisiin MRL 5 mukaisesti ja esittää etteivät nämä sisältövaatimukset täyty tässä tapauksessa, koska ne ovat vieläpä sitovia oikeusohjeita. Asianosainen viittaa myös yleiskaavan sisältövaatimuksiin MRL 39. - Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille eikä muille oikeuden omistajille tai haltijoille kohtuutonta haittaa. Nämäkin edellä luetellut seikat ovat monilta osin kaavoittajilta jääneet huomiotta sisältövaatimusten täyttymiseksi. Röyttän alueen kaavoitustilanne ennen valituksenalaista kaavaa - Lapin liitto on 26.11.2012 hyväksynyt Länsi-Lapin maakuntakaavan, jossa on ollut varaus merituulivoimarakentamiselle Röyttän alueelle. Ympäristöministeriö totesi 19.2.2014 tällöin maakuntakaavan olevan riittämättömien selvitysten takia puutteellinen, eikä voinut vahvistaa kaavaa. Vanha kaava vuodelta 2004 on jäänyt voimaan, mutta sen selvitykset ovat auttamatta vanhentuneita, eivätkä vastaa sisältövaatimuksiltaan tätä päivää. Valituksenalaisen kaavan MRL 39 :n mukaisten sisältövaatimusten toteutumatta jättäminen Valituksenalaisessa kaavassa ei ole otettu huomioon ekologista kestävyyttä niin kuin MRL edellyttää, eikä ole pyritty ympäristöhaittojen vähentämiseen. Kun kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti tärkeimmän vaelluskalareitin varrella, eikä parasta vaellusreittiä tule estää häiritsevillä tuulivoimaloilla. Kaava-alue on toimituksellisesti suurelta osin rauhoitettu muutenkin kalan jokeen nousemisen turvaamiseksi. Valituksenalaisen osayleiskaavan selvitysten puutteet Kaavojen sisältövaatimusten täyttyminen on varmistettava MRL 9:n mukaisesti riittävin selvityksin ja tutkimuksin. MRA 895/1999 1 :n mukaan kaavan vaikutuksia on selvitettävä niin, että saadaan riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset niin kasvi- kuin eläinlajeihin, sekä luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin. Päinvastoin tutkimus- ja selvittämisvaatimukset ovat yleiskaavatasolla ainakin astetta korkeammat kuin maakuntakaavassa. Ottaen huomioon yleiskaavan tarkkuustaso, ohjausvaikutus ja sitovuus, se ei voi perustua vähäisempään selvitykseen ja vaikutusten arviointiin kuin maakuntakaava. 17

Tuulivoimaloiden sijoittamisen mahdollisia haittavaikutuksia ja sen vaikutuksia arvokkaille ja uhanalaisille vaelluskalakannoille ei ole vieläkään selvitetty riittävästi. Tämäkin asia on tuotu esiin valmistelun aikana useita kertoja. Voimaloiden rakentamis- ja tuotannossa oloajan selvitykset ovat puutteelliset Lisäksi kun viime aikoina on tullut esiin uusia haittavaikutuksia ja määräyksiä mm. melun osalta, niin näitäkään ei ole riittävästi huomioitu. Tuulivoimapuiston vaikutusalueelle jäisi lukuisa joukko vapaa-ajan asuntoja, joiden rauha häiriintyisi. Kalastuselinkeinon harjoittaminen vaikeutuisi tai jopa estyisi tietyillä lohenkalastus-regalepaikoilla. Edelleen Koivuluodon Leton venesataman toiminnot vaikeutuu, koska purjevenekanta on lisääntymässä, mutta myös muut veneet. Vesiliikenne kärsii sekä talven jäällä liikkuminen tulee vaaralliseksi. Tuulivoimapuisto hävittää riistaa alueelta. Ainoa vapaa alue Tornion Röyttän edustan ja joensuistojen vesialueella olisi menetetty. Sosiaalinen lupa puuttuu niin asukkailta kuin muiltakin käyttäjiltä. Muita huomioita Tornion tekninen lautakunta otti esillä olevaan osayleiskaavaan kantaa ja hylkäsi sen, koska piti sitä sopimattomana näin herkälle alueelle. Sillä ei ollut merkitystä, koska kaupunginhallitus otti asian uudelleen käsittelyyn ja koska kaupunki on Pirkkiön jakokunnan osakas ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Pirkkiön osakaskunnan puheenjohtaja, niin asiassa on järjestelyn makua, vaikka edustajat ovat kokouksessa jäävänneetkin itsensä. Pirkkiön jako- ja kalastuskunnan sekä Rajakiiri Oy:n välinen vesialueen vuokrasopimus on edelleen julkisuudelta piilossa. Ihmetyttää vielä sekin, että alueen ympäristölautakunta ei ole saanut ottaa päätöstä näin tärkeässä hankkeessa. Ihmeellistä tässä on vielä se, että on ohitettu suuri ryhmä eri järjestöjä ja lukuisia ihmisiä, jotka ovat muistuttaneet vastustavansa ko. kaavaa. Muualta tulevien päättäjien, jotka eivät käytä tai asu lähelläkään kaava-aluetta, on helppo lähteä tekemään poliittinen päätös ilman asiatietoa. Me ja ne, jotka liikkuvat vieläpä ammatin tai huvin vuoksi, ja tuntevat parhaiten kaava-alueen ei ole kuultu päätöksenteossa. Kunnon vuorovaikutus on puuttunut sekä vaihtoehtoisuudet. 5.2 Lausunto valituksen johdosta Röyttän kaavoitustilanne Valituksenalaisen kaavan kaavaselostuksessa on kuvattu kaavoitustilanne sekä valituksen alaisen osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan. Alueella on edelleen voimassa vahvistettu Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava. Alueella on voimassa Ympäristöministeriön 19.2.2014 vahvistama Länsi-Lapin maakuntakaava. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta mm. kaikki merialueen tv -aluevaraukset maankäyttö- ja rakennuslain MRL 9 :n ja 28 :n vastaisina sekä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lähelle sijoittuvat maatuulivoima-alueet puutteellisten selvitysten takia. Röyttän edustan merialueen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten on laadittu maakuntakaavaa tarkemmat selvitykset mm. kalataloudellinen selvitys. Alueella on voimassa myös Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 16.6.2005. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti merialueelle jää tuulivoiman osalta voimaan vuonna 2005 vahvistettu Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, joka on ohjeena kuntakaavoitukselle. Lapin meri- ja rannikkoalueen maakuntakaavassa Röyttän edustalle on osoi- 18

tettu tuulivoimaloille soveltuva alue (tv2281). Lisäksi aluetta koskevat myös Länsi-Lapin maakuntakaavan yleismääräykset. Suunnittelualueella on voimassa olevassa Tornion kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymässä Tornion yleiskaavassa 2012 osoitettu maakuntakaavan mukainen alue tuulivoimaloiden alueeksi (tv). Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta se rajautuu Röyttänniemen teollisuusalueen asemakaavaan. Tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ennen osayleiskaavaa on hankkeesta laadittu myös ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen vaikutusarviointi. Osayleiskaavan vahvistumisen jälkeen voimaloiden rakentamiseksi tarvitaan mm. maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesilain mukaiset luvat. Tuulivoimaloiden rakentaminen Röyttän suurteollisuusalueen ja sataman edustalle toteuttaa erityisen hyvin valtakunnallisten alueidenkäyttö tavoitteiden periaatteita. Valituksenalaisen kaavan MRL 39 :n mukaisten sisältövaatimusten ja MRL 5 :n alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden toteutumatta jättäminen Osalliset viranomaiset ovat todenneet kaavan lainmukaisuuden ja Tornion kaupunginvaltuusto on kaavan hyväksynyt. Kaava täyttää MRL 39 :n sisältövaatimukset. Kaavoituksen yhteydessä on laadittu luontoon ja luonnonsuojeluun liittyviä selvityksiä ja arvioitu vaikutukset luonnonarvoihin, merenpohjaan, virkistykseen, kalastukseen, kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin. Näillä selvityksillä on vastattu yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa esitettyihin puutteisiin sekä kaavoitusprosessin aikana lausunnoissa esitettyihin puutteisiin. Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin tulokset on huomioitu tuulivoimaloiden lukumäärässä, sijoittamisessa ja aluevarauksissa. Kaavassa on annettu määräykset maisemaan ja luontoon vaikuttavista tekijöistä. Suunnittelualueen arvokkaat ominaispiirteet on tutkittu ja huomioitu tuulivoimaloiden rakentamisen osalta eialueina, jotka on osoitettu kaavakartassa merkinnöin ja määräyksin. Ympäristövaikutusten arvioinnin hankevaihtoehdoista valittiin kaavoituksen lähtökohdaksi vaihtoehto, joka edistää parhaiten valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita. Kaavoitusprosessin selvitysten tuottaman tiedon perusteella kaavasuunnitelmaa on edelleen kehitetty ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja riittävien etäisyyksien turvaamiseksi herkkiin kohteisiin (perustamisolosuhteet, lohen rauhoituspiirit, arvokas vesikasvillisuus, loma-asutus, laiva- ja veneväylät), jolloin tuulivoimaloiden lukumäärää on vähennetty 14 voimalaan. Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaisuudessaan lohen rauhoituspiirien sekä itä-länsisuuntaisen veneväylän pohjoispuolelle ja samalla etäämmälle Perämeren kansallispuistosta. Ratkaisu vähentää tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia Perämeren kansallispuistoon ja Ruotsiin sekä vaikutuksia veneilyyn. Osayleiskaavakartalla on osoitettu veneväylien sijainnit ja niihin on jätetty riittävät suojaetäisyydet. Tuulivoimalat merkitään viranomaismääräysten ja kansainvälisten ohjeiden mukaisesti sekä niihin asennetaan merkkivalot. Merimerkintäsuunnitelma ja lentoestevalosuunnitelma ovat kaavan liitteinä. Tuulivoimaloiden alue liittyy Outokummun terästehtaan maisemakuvaan ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden aiemmin rakennettujen Röyttän tuulivoimaloiden kanssa. Voimaloiden sijoittelussa on huomioitu maiseman suuntautuneisuus. Tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Sähkönsiirto ei edellytä kantaverkon vahvistamista. Valituksenalaisen osayleiskaavan selvitysten puutteet Valituksen alaista osayleiskaavaa varten on laadittu maakuntakaavan selvityksiä tarkemmat selvitykset. Tornion Röyttän merituulivoimahankkeen osayleiskaavan kalastoselvitykset ja muut selvitykset on todettu riittäviksi viranomaisneuvottelussa 30.1.2014 Lapin ELY keskuksessa (liite2). Viran- 19

omaisneuvottelussa Lapin ELY keskuksen kalatalousviranomainen ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos totesivat, että selvitysten osalta on kaikki tehty, mitä voidaan. Selvitykset ovat riittävät kalaston ja kalatalouden osalta. Viranomaisten esittämiin selvitystarpeisiin, kuten yhteysviranomaisen tuulivoimahankkeesta antamaan lausuntoon sekä kaavan kuulemisten yhteydessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen että Lapin ELY -keskuksen kalatalousviranomaisen lausuntoihin on vastattu laatimalla tarvittavat selvitykset. Tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia on tutkittu ensin kyseisen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä ja tämän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Osayleiskaavan liiteasiakirjana ovat seuraavat kalataloudelliset selvitykset: Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset, Kalojen syönnösalueet. Lisäselvitys. Rajakiiri, marraskuu 2011. Kairakoneen aiheuttama melu vaikutus kaloihin. Rajakiiri Oy 7.11.2011. Tornion edustan merialueen tuulipuiston YVA:n kalataloudelliset lisäselvitykset. Ammattikalastustiedustelu, poikasnuottaukset sekä nahkiainen ja vaellussiika. Rajakiiri Oy, lokakuu 2012. Tornion Röyttän tuulivoimapuiston käytönaikainen vaikutus lohen vaellukseen. Vaikutusarviolausunto. Kala- ja vesitutkimus Oy 19.4.2013. Raportti lohien vaellusreiteistä. Tornionjoen lohen vaellusreitit pohjoisella Perämerellä. Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry 2013. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on kaavan ehdotusvaiheen kuulemisen aineistoista antamassaan lausunnossa (RKTL 290/401/2013) 17.6.2013) todennut muun muassa seuraavaa (liite 1): Aiemmassa lausunnossaan tutkimuslaitos kiinnitti huomiota erityisesti joihinkin puutteellisiin kalastoselvityksiin ja seurantoihin. Nyt tutkimuslaitos toteaa tyydytyksellä, että osayleiskaavassa on selvitetty tutkimuslaitoksen esille nostamia aiheuta ja pohdittu niiden perusteella tuulipuiston mahdollisia vaikutuksia. Tällaisia uusia vuonna 2012 tehtyjä töitä ovat ammattikalastustiedustelu, poikasnuottaukset ja vaellussiika- ja nahkiaisselvitykset. Ammattikalastustiedustelu on laajennus aiemmasta tiedustelusta, mutta poikasnuottaukset ovat kokonaan uusi tutkimus suunnitellun tuulivoimapuiston alueelta. Samaten nahkiaista ja vaellussiikaa koskeva selvitysosio osoittaa näihin lajeihin kiinnitetyn huomiota. Tutkimuslaitos katsookin, että kalastoon ja kalastukseen on paneuduttu nyt paremmin kuin aiemmassa osayleiskaavaluonnoksessa. Osayleiskaavassa ei kuitenkaan esitetä tarkkoja tietoja siitä, miten mahdollisen tuulivoimapuiston toteutuksen ja toiminnan aikainen seuranta aiotaan hoitaa lukuun ottamatta kaavaselostuksessa mainittua sekä ammatti- ja virkistyskalastajille aika ajoin suunnattavaa kalastustiedustelua. Tosin kaavoittajan vastineessa osayleiskaavaluonnoksessa annettuihin lausuntoihin mainitaan arvioitava mahdollisuuksia vaellussiikojen vaellusreittien tutkimiseen telemetriaseurannalla ja lohien vaellusreittien ja merikaapeleiden aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutusten selvittämistä. Näitä hankkeita tutkimuslaitos pitää välttämättöminä ja esittää kaavoittajan jatkavan niiden edistämistä niin, että tutkimukset voitaisiin aloittaa jo ennen tuulivoimaloiden mahdollista rakentamista. Tutkimuslaitos pitää tuulivoiman rakentamisen vaikutusten selvittämistä kalojen vaelluksiin tärkeänä ja kiireellisenä tehtävänä, joka palvelisi vastaavia tuulivoimaloiden rakentamishankkeita myös muilla merialueilla. Samalla tutkimukset tukisivat luotua mielikuvaa luontoystävällisenä sähköntuottomuotona. Nykyisen hankkeen osalta kyse on myös Itämeren tuottavimman lohijoen ja kahden valtakunnan rajajoen suualueesta, missä puutteellisen tiedon varassa toiminen on erityisen riskialtista. Huomattavaa on, että lausunto on annettu ennen raportin Tornionjoen lohien vaellusreiteistä valmistumista ja sen jälkeen käytyä viranomaisneuvottelua 30.1.2014. 20