Pöyry Finland Oy Päiväys 19.7.2018 Viite Sivu 1 (6) Yhteyshlö Soile Turkulainen Puh. 010 33 31525 soile.turkulainen@poyry.com Lappeenrannan kaupunki Maasotakoulun polttonesteiden jakeluaseman asemakaavamuutos LUONTOSELVITYS 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Lappeenrannan kaupungin alueelle maasotakoulun polttonesteiden jakeluaseman asemakaavamuutosta varten. Kaavan tavoitteena on siirtää maasotakoulun kuljetuskaluston tarvitsema jakeluasema uuteen paikkaan. Nykyinen jakelupiste sijaitsee maasotakoulun alueen keskiosassa, eikä täytä 1. luokan pohjavesialueella sijaitsevalle jakelupisteelle asetettuja vaatimuksia. Luontoselvityksessä kartoitettiin lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET Selvitysalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin alueella Lentokentän kaupunginosassa noin kilometri keskustasta länteen (kuvat 1 ja 2). Noin 2,5 hehtaarin alue sijoittuu maasotakoulun alueen itäosaan Lavolankadun varteen. Sen eteläpuolella on Lappeenrannan lentokenttä ja pohjoispuolelta kulkee Helsingintie. Pääosa selvitysalueesta on maasotakoulun aidatun alueen sisäpuolella ja pieni osa sen ulkopuolella. Yleispiirteiltään selvitysalue on harvapuustoista metsäaluetta. Pohjoisosassa on valvontaportin kautta menevä ajoyhteys maasotakoululle. Alue on ollut pitkään puolustusvoimien käytössä harjoitusalueena. Maastossa erottuu puolustusrakenteiden jäänteitä ja maavalleja. Kuvat 1 ja 2. Selvitysalueiden sijainti ja rajaus.
2 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Luontoselvityksen lähtötietoina käytettiin osayleiskaavan luontoselvitystä (Pöyry Finland Oy 2016) ja Lappeenrannan paahdealueiden esiselvitystä (Faunatica Oy 2009) sekä Suomen ympäristökeskuksen avoimen tiedon palvelua (SYKE 2018) ja Eliölajittietojärjestelmän uhanalaistietoja (SYKE 2016). Lisäksi käytettävissä olivat Suomen metsäkeskuksen (2016) tiedot metsälakikohteista ja arvokkaista elinympäristöistä. Lähtötietojen perusteella selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita, eikä sieltä ole tiedossa havaintoja uhanalaisista lajeista. Lähimmät luonnonsuojelualueet Pappilanniemi (YSA238103) ja Mäntylänniemi (YSA052388) sijaitsevat 2,5 kilometrin päässä koillisessa ja etelässä. Lähimmät Natura-alueet ovat yli viiden kilometrin päässä. Osayleiskaavan luontoselvityksen luontokohteista lähin on valtakunnallisesti arvokas lentokentän paahdeympäristö välittömästi selvitysalueen eteläpuolella. Selvitysalueelle ulottuvalla lentokentän reunaalueella arvioitiin vuonna 2008 olevan kohtalaista arvoa paahdeympäristönä (Faunatica Oy 2009). 3.2 Maastokartoitukset Selvitysalueelle tehtiin maastokäynti 13.6.2018. Maastokäynnillä alueelta kartoitettiin luonnonympäristön yleispiirteet sekä seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit vesilain (2 luku 11 ja 3 luku 2 ) luonnontilaisina säilytettävät vesiluontotyypit ja purot metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisten lajien (luonnonsuojeluasetuksen liite 4, Rassi ym. 2010, Liukko ym. 2016 ja Tiainen ym. 2016) ja luontodirektiivin IV liitteen lajien (luonnonsuojeluasetuksen liite 5, Nieminen & Ahola 2017) kasvupaikat ja elinympäristöt uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008) muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 4.1 Kallioperä ja maaperä Selvitysalue sijaitsee ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuman lakitasanteella noin 300 metrin päässä Saimaan rannasta. Se on osa nykyisen lentokentän kohdalla sijaitsevaa delta-aluetta, joka on kerrostunut jääkauden jälkeen Baltian jääjärven I- vaiheen vedenpinnan tasoon (Etelä-Karjalan liitto 2006). Maaperä on hiekkavaltainen (GTK 2018). Selvitysalueen kohdalla maaston korkeus merenpinnasta on +106 107 metriä. Korkeuseroa Saimaan vedenpinnan tasoon on noin 30 metriä. Maasto on tasaista ja alkaa pohjoisreunalla laskea kohti Saimaata. Muutamat kaivetut puolustusrakenteet erottuvat pieninä kumpareina. Kallioperältään alue sijaitsee svekokarjalaisen kallioalueen ja sitä nuoremman rapakivigraniittialueen rajalla. Kallioperäkartan mukaan kivilajeina on granodioriitti ja kalkkisilikaattikivi (GTK 2018). Etelästä alueelle ulottuu Ihalaisen kalkkikiviesiintymä.
4.2 Vesistöt ja pohjavesialueet 4.3 Kasvillisuus Selvitysalue sijoittuu Suur-Saimaan vesistöalueen Ala-Saimaan lähialueelle (tunnus 4.112) (SYKE 2018). Sunisenselän Sammonlahden ranta on noin 300 metrin päässä pohjoispuolella. Pintavesien ekologisen tilan luokittelussa vesialue on läntisen Pien- Saimaan länsiosaa, jonka tila on arvioitu vuonna 2013 tyydyttäväksi (SYKE 2018). Selvitysalue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellulle Huhtiniemi A - pohjavesialueelle (0540501A)(SYKE 2018). Pohjavesialueen kuvauksen mukaan Huhtiniemen pohjavesialue on osa ensimmäiseen Salpausselkään kuuluvaa laaja-alaista reunamuodostumaa. Pohjavesialueen A-osan kokonaispinta-ala on 11,78 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 9,59 km 2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 6310 m 3 /d. Selvitysalue sijaitsee pohjavesialueen itäreunalla. Sen itäpuolella pohjavesialue jatkuu III luokan pohjavesialueeksi luokiteltuna Lappeenrannan keskusta Lauritsala -pohjavesialueena (0540510). Selvitysalue sijoittuu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen alueelle, eliömaakuntana on Etelä-Savo ja maisemamaakuntana Suur-Saimaan seutu (SYKE 2018). Selvitysalue on aikaisemmin ollut osa nykyisen lentokentän kohdalla sijainnutta puolustusvoimien harjoituskenttää. Vanhoissa peruskartoissa sen kohdalla on niittyä ja pohjoisosassa mäntypuustoa (kuva 3). 3 Kuva 3. Selvitysalueen likimääräinen sijainti (sininen suorakaide) vuosien 1951, 1971 ja 1983 maastokartoissa (Maanmittauslaitos 2018). Nykyisin alue on harvapuustoinen, ja paikoin erottuu avoimenpia laikkuja (kuva 4). Valtapuina ovat nuoret männyt ja koivut, joiden lisäksi alueella kasvaa nuoria raitoja, haapoja ja muutamia kuusia (kuvat 5 ja 6). Kaakkoiskulmassa on ryhmä tuomia ja nuori vuorijalava. Pohjoisosan kumpareella kasvaa muutamia järeitä mäntyjä ja koivuja. Puusto on harvennettu pari vuotta sitten. Pensaskerroksessa on männyn taimia sekä koivun, haavan, tuomen ja pihlajan vesoja. Lavolankadun varressa on 0,15 hehtaarin laajuinen sorapintainen kaistale parkkipaikkana (kuva 7). Kenttäkerroksen lajisto on heinä- ja ruohovaltaista, paikoin rehevää ja paikoin niukempaa. Tavallisia lajeja ovat mm. koiranheinä, hietakastikka, niittynurmikka, nurmipuntarpää, maitohorsma ja paimenmatara sekä koiran- ja vuohenputki. Paikoin kasvaa myös mm. nurmirölliä, lehtonurmikkaa, metsä- ja puna-apilaa, lillukkaa, ahomataraa, hiirenvirnaa, kultapiiskua, niittynätkelmää, heinätähtimöä, nurmitädykettä, poimulehteä ja vadelmaa. Yksittäin löytyi mm. pukinpartaa, pietaryrttiä, ukontulikuk-
4 kaa, ruusuruohoa ja aho-orvokkia. Länsireunalla on avoin reheväkasvustoinen alue, jossa kasvaa mm. ukkomansikkaa, vuohenputkea ja pelto-ohdaketta. Pohjoisosan kumpareelta löytyi kyläkellukkaa ja valkopiippoa ja ajoväylän reunasta lupiinia. Kuva 4. Selvitysalue ortoilmakuvassa. Kuvat 5 ja 6. Harvennettua nuorta mänty- ja koivupuustoa selvitysalueen etelä- ja keskiosissa Selvitysalueen lounaiskulmassa lähellä lentokenttää on harvapuustoisia hiekkapohjaisia laikkuja, jotka jatkuvat selvitysalueen länsipuolella (kuva 8). Vuonna 2008 tehdyssä Lappeenrannan paahdeympäristöjen esiselvityksessä alue oli osa puolustusvoimien urheilukentän aluetta, joka arvioitiin kohtalaiseksi paahdeympäristöksi (Faunatica Oy 2009). Alueella oli silloin ruderaattia (joutomaa-aluetta) ja ketolaikkuja, joissa kasvoi mm. runsaasti ahdekaunokkia, karvaskallioista ja puna-apilaa, melko runsaasti ketomarunaa, siankärsämöä, harakankeltanoja, kissankäpälää ja ahopukinjuurta sekä vähän hiirenvirnaa, keltanokitkeröä, pietaryrttiä, pujoa, ruusuruohoa, harmiota ja tummatulikukkaa. Reunapuusto varjosti laikkuja. Puustoa raivaaminen olisi parantanut alueen arvoa paahdeympäristönä. Sen jälkeen laikkuihin on kasvanut männyn taimia, ja etenkin selvitysalueen kohdalla jäljellä olevat laikut ovat pieniä ja lajistoltaan vaatimattomia. Hiekkaisissa kohdissa kasvaa vähän mm. ketomarunaa, kissankäpälää, ahopukinjuurta, aho- ja niittysuolaheinää, ahomansikkaa, kannusruohoa, siankärsämöä ja särmäkuismaa.
5 Kuvat 7 ja 8. Sorapintainen parkkipaikkakäytössä oleva kenttä Lavolankadun varressa ja avoin hiekkapohjainen laikku selvitysalueen eteläreunalla. 4.4 Eläimistö Selvitysalue sijoittuu rakennettuun ympäristöön, joten siellä ei todennäköisesti esiinny kovin monia eläinlajeja. Maastokäyntien aikaan havaittiin tavanomaisia tuoreiden kangasmetsien lintulajeja kuten pajulintu, talitiainen ja lehtokerttu. Selvitysalueella ei havaittu merkkejä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvasta liito-oravasta, eikä alue yleispiirteiltään ole lajille tyypillistä elinympäristöä. Lähimmät havainnot liito-oravista ovat Huhtiniemestä noin kilometrin päästä selvitysalueen luoteispuolelta (Pöyry Finland Oy 2016). Selvitysalueen puustolla ei todennäköisesti ole erityistä arvoa liito-oravien liikkumisyhteyksien kannalta. Selvitysalueella ei ole muille liitteen lajeille sopivia elinympäristöjä. Selvitysalue sijoittuu lähelle hyönteislajistoltaan arvokasta ja monipuolista Lappeenrannan lentokentän aluetta. Sen kiitoteiden paahteisilla ketoreunuksilla on havaittu useita uhanalaisia perhoslajeja ja muita uhanalaisia hyönteislajeja kuten luteita (SYKE 2016). Lappeenrannan paahdeympäristöjen esiselvityksen mukaan joitakin lajeista saattaisi esiintyä myös selvitysalueen lounaiskulmaan ulottuvalla ja kohtalaiseksi paahdeympäristöksi arvioidulla puolustusvoimien urheilukentän alueella (Faunatica Oy 2009). Selvitysalueen kohdalla paahdelaikut ovat pieniä, eikä niillä todennäköisesti ole erityistä arvoa paahdehyönteisille. 5 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Luontoselvityksen perusteella selvitysalueella ei ole arvokkaita luontokohteita. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalue on pitkään ihmistoiminnan vaikutuspiirissä ollutta aluetta. Aiemmin se on ollut avointa harjoituskenttää, mutta nyt siellä kasvaa harvahkoa nuorta puustoa. Siellä ei todettu luonnonsuojelulain (29 ) suojeltuja luontotyyppejä, vesilain (2 luku 11 ) suojeltuja vesiluontotyyppejä, metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008) eikä muitakaan luontokohteita. Eteläpuolella sijaitseva Lappeenrannan lentokentän alue on valtakunnallisesti arvokas paahdeympäristö, jossa on havaittu useita uhanalaisia hyönteisiä. Selvitysalueen kohdalta ei ole tiedossa havaintoja uhanalaisista lajeista, ja paahdeympäristöä alueella on vain pienialaisesti lounaiskulmassa. Selvitysalue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellulle Huhtiniemi A -pohjavesialueelle.
7 LÄHTEET Etelä-Karjalan liitto 2006. Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1. Vesistöjen kehitys. http://www.ekarjala.fi/liitto/wpcontent/uploads/2013/12/maisema-ja-kulttuurialueselv_vesiston-kehitys.pdf. Geologian tutkimuskeskus 2018. Maankamara-karttapalvelu. http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/index.html. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016. Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017. Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017: 1 278. Pöyry Finland Oy 2016. Lappeenrannan keskustan keskiosan osayleiskaavan luontoselvitys. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. 685 s. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Suomen metsäkeskus 2016. Tiedot metsälain 10 kohteista, ympäristötukialueista ja muista arvokkaista elinympäristöistä. 05/2016. Maankäytön suunnittelua varten käyttöön saatu aineisto. Suomen ympäristökeskus SYKE 2016. Eliölajit-tietojärjestelmän havaintotiedot uhanalaisista lajeista. Paikkatietoaineisto 8.4.2016. Suomen ympäristökeskus SYKE 2018. Ympäristökarttapalvelu Karpalo, Vesikartta ja ympäristötietojärjestelmä Hertta. http://www.syke.fi/fi- FI/Avoin_tieto/Karttapalvelut ja http://www.syke.fi/fi- FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016. Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49. 6 Raportin pohjakartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen karttapalvelu, peruskarttarasteri ja ortoilmakuva 01/2018 ja, lisenssi: Creative Commons, http://www.maanmittauslaitos.fi/avoimen-tietoaineiston-cc-40-lisenssi. Valokuvat: Soile Turkulainen 2018.