Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018
Miten tähän päästiin? 2
Maanviljelyn kehityskulku enemmän satoa samoilla luonnonvaroilla 5000 Kokonaisviljasato milj.kg 4000 3000 2000 1000 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Kokonaisviljasato (FAOSTAT). 3
Satotason kehitys Viljasato (kg/ha) 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Länsi- Eurooppa Suomi 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 FAOSTAT: kaikkien viljakasvien keskimääräinen sato 4
Eri viljelykasvien satoisuuden kehitys Satotaso Suomessa (kg/ha) 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Vehnä Herne Rypsi Satopotentiaali n. 20 000 kg/ha. 1000 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Herneen satoisuushuippu oli jo 1980-luvun alussa, rypsillä 1990-luvun alussa. Molemmat kasvit ovat maan rakenteen suhteen vaateliaita. 5
Satoisuuden kehitys Länsi-Euroopassa 9000 Satotaso Länsi-Euroopassa (kg/ha) 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Vehnä Herne Rapsi Länsi-Euroopassa samansuuntainen trendi: herneen satohuippu 1990-luvulla. 6
Tuotannon tehostuminen vähemmän ravinnehävikkiä Ravinnetase = Ravinteet sisään (lannoitus) - Ravinteet ulos (sato) Tuotannon ravinteiden käytön tehokkuus on parantunut 1980-2010 luvuilla. Luonnontila.fi 7
Hiilitase laskusuunnassa Multavuus (%) hehkutuskevennys 9 8 7 6 5 Pohjois Itä 4 Länsi Etelä 3 1970 1980 1990 2000 2010 Hiilitase = Hiili sisään (yhteyttäminen) - Hiili ulos (hajotus + eroosio) = noin 300 kg C/ha/vuosi Multavuus laskussa myös kivennäismailla. Tiedot: Heikkinen ym. 2013. Declining trend of carbon in Finnish cropland soils in 1974-2009. Global Change Biology 19: 1456-1469. 8
Liikevaihto kasvaa, tulos pienenee 140 000 120 000 Liikevaihto 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Tilojen lukumäärä (kpl) Viljelijät sisään viljelijät ulos 0 2000 2005 2010 2015 2020-20 000 Nettotulos Tilojen taloudellisen tilan kehitys. Lähde: LUKE Taloustohtori kannattavuuskirjanpito 2018. Rahat sisään rahat ulos 9
2020 luvun haasteet kolmena taseena Viljelijätase = lisää viljelijöitä Taloudellinen tase = kannattavuus kuntoon Hiilitase = lisää yhteyttämistä, vähemmän hävikkiä 10
Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet 11
4p1000 aloite haarukoi keinoja Jatkuva kasvipeite Peltometsäviljelyparempi Maan kasvukunto Laitumien Kuva: 4p1000.org käyttö 12
Peltometsäviljely = puut pellolle https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/wwf-palkitsi-vuoden- ymparistoystavallisimman-maatilan---kuivuus-on-kurittanut-myos-voittajatilaa-- mutta-kolme-konstia-pitavat-tuhot-pienina-3517.a 13
Jatkuva kasvipeite + minimimuokkaus + viljelykierto Sentinel satelliittikuva viherpeitteestä, Kilpiän tila, Kotipelto 15.10.2018. 14
Kerääjäkasvit pidentävät yhteyttämisjaksoa Typensidonta Ravinteiden vapautuminen Huuhtoutumisen esto Mururakenne Tautikierteen katkaisu Biologia Kuva Kilpiän tila, lokakuun loppu 2010. Härkäpapu + kaura + ohra. Kerääjäkasvit ovat olleet tuettu ympäristökorvauksen toimenpide vuodesta 2010. 15
Kasvuaikaa voi hyödyntää viljelykierrolla OHRA KAURA OHRA KAURA OHRA NURMI NURMI RUIS PAPU KAURA NURMI RUIS KAURA Vihreät palkit kuvaavat aikaa kasvukaudesta, jolloin pelto on kasvuston peitossa ja auringonvaloa hyödynnetään hiilensidontaan. 16
Viljelykierron päivitys voi olla taloudellisesti tehokasta Kasvukuntopisteet Kate A Typpiomavaraisuus Hiilitase Rikat - kesto Rikat - kevät Rikat - syys Työ kevät Työ kesä Pisteet 0 50 100 Kaksi viljelykiertoa Ohra-kaura-ohra Nurmi-syysrapsi-ruis Erot taseissa: Kate A: 87 parempi Työmäärä: 1,5 h pienempi Hiilitase: 600 kg C/ha/vuosi parempi Työ syksy 17
Maaperän hiilipyörä Hyvä kasvusto ympäri vuoden Lisää yhteyttämistä Iso juuristo, hyvä maan kasvukunto Lisää pieneliötoimintaa +1000-300 ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE Vähemmän häirintää Hyvä rakenne ja murukestävyys 28.11.2018 18
Paludisaatio l. kosteikkoviljely Pohjaveden pinnan nosto Pysyvä nurmiviljely, kosteikkokasvit tai metsitys Suomessa SOMPA hanke Kuva: Joosten, 2017. www.moorwissen.de ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 28.11.2018 19
Hiilensidonnan potentiaali Muutos eloperäisillä mailla kg C/ha/vuosi Muutos kivennäismailla kg C/ha/vuosi -300-100 100 300 500 700 900 1100-6000 -5000-4000 -0,7 % -3000-2000 0,0 % 0,4 % -1000 0 1,0 % Nykytilanne: hiilivuoto eloperäisillä ja kivennäismailla Säätösalaojitus, nurmiviljely, viljelykierto, aluskasvit Satotasojen nosto, syväjuuriset kasvilajit Peltometsäviljely, suunniteltu laidunnus, maanparannusaineet 20
Carbon action l. hiilipilotti 100 tilaa sitoutunut hiilensidontaan Hiilipolkuja: Maan rakenteen parantaminen Yhteyttämisen lisääminen Maaperän biologia Turvepeltojen hiiliviljely ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 28.11.2018 21
Kiitos! Lisätietoa: www.luke.fi/sompa www.carbonaction.org www.maankasvukunto.fi www.kilpiantila.fi 22