Ilmasto, maaperä, Itämeri

Transkriptio

1 Ilmasto, maaperä, Itämeri Eija Hagelberg, Projektijohtaja Sanna Söderlund Suunnittelija, Viljelijäyhteyshenkilö Baltic Sea Action Group Konemessut ja Halikko Kuvat: Eija Hagelberg ja Sanna Söderlund, BSAG

2 Baltic Sea Action Group eli BSAG Virallinen nimi Elävä Itämeri säätiö Perustettu 2008 Riippumaton säätiö Ratkaisukeskeisyys Maataloudessa aikaisemmin mm. JÄRKI-hanke (jatkuu edelleen)

3 Ilmastonmuutos

4 Global temperature Average Increase Dia Petteri Taalaksen esityksestä ILssä

5 Suomen keskilämpötila Muokattu Mikkonen ym. 2015

6 Ranskan aloite 4 per

7 Tiesitkö? Kun vuosittain sidotaan neljä promillea lisää hiiltä yhden metrin kerrokseen peltomaata globaalisti, se tekee 2-3 gigatonnia hiiltä vuodessa. Tämä kompensoi % ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Lähde: Misasny, B. (ym.) Soil carbon 4 per mille. Geoderma, 292 (2017),

8 CARBON ACTION-hiilipilotti Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen hanke, jossa pyritään kehittämään maatalousmaiden hiilensidonnan menetelmiä, mittausta ja mallinnusta. SITRA rahoittaa käynnistymisen, kaksi ensimmäistä vuotta. Yhteistyössä alan tutkimuslaitokset & yliopistot Suomessa ja globaali yhteistyöverkosto sekä yrityksiä Tavoitteena hillitä ilmastonmuutosta tuottamalla globaalisti sovellettava toimintamalli hiilen varastoimiseksi maatalousmaahan.

9 CARBON ACTION Tiede-Maanviljelijät-Päätöksentekijät- Kuluttajat TARKKA KIRJANPITO SEOSVILJELY KOMPOSTIT C: HIILIVILJELIJÄT NEUVONTA, TOTEUTUS B: MENETELMÄT A: MAAPERÄ C DYNAMIIKKA, SPATIAALINEN VAIHTELU, MITTAAMINEN, TODENTAMINEN 3 KOEPAIKKAA PÄÄMAALAJEITTAIN BIOHIILI MENETELMÄKOETTA KIERTO- LAIDUNNUS TIETOA HIILIVILJELYSTÄ VILJELYKIERTO VEDEN- HALLINTA MIKROBIT MAA- ANALYYSIT PELTOMETSÄ- PARHAAT VILJELY MENETELMÄTPUUKUIDUT KEVYT- MUOKKAUS JATKUVA KASVIPEITE SUORAKYLVÖ YHTEISTYÖ- HANKKEET VILJELIJÄ- RYHMÄT VARMENTA- MINEN 100 HIILTÄSITOVAA MAATILAA TASOT KÄYNNISTYVÄT SAMANAIKAISESTI 2018

10 Carbon Action kattaa koko kentän Käytännön viljelijöiden osallistuminen kehitystyöhön 100 hiiliviljelijää ympäri Suomea Kova tieteellinen tutkimus Kenttäkokeet ja laskentamallin kehittäminen Viestintä, koulutus ja vaikuttaminen Yleisviestintä, viljelijöiden kouluttaminen, vaikuttaminen ohjauskeinoihin

11 Hiilitilat 112 erilaista maatilaa eri puolilla Suomea Hiilen varastoitumista testataan jokaisella tilalla yhdellä peltolohkolla Koulutus, vertaisoppiminen, yhteistyö tutkijoiden kanssa

12 Valio mukaan hiilen varastoimistalkoisiin

13

14 17.3 Pg CO 2 /v =4.7 Pg C/v

15 Liang et al Nature Ajattelutavan muutos maaperän hiilen tutkimuksessa MIKROBIEN HIILIPUMPPU Aiempi näkemys: Maaperän hiili muodostuu lähinnä hajoamattomista kasvinjäänteistä Uusi näkemys: Suuri osa maaperän hiilestä on peräisin mikrobien jäänteistä Mikrobit muuttavat hiiltä vaikeammin hajoavaan muotoon

16 Perusidea hiilen varastoimisessa peltoon: 1) Pelto peruskuntoon 2) Enemmän yhteyttämistä, enemmän vihreää ympäri vuoden 3) Sitten maaperäeliöt töihin!

17 Hiiltä varastoivia toimenpiteitä Maan rakenteen parantaminen Vesitalouden kunnostustoimenpiteet Vähennetty muokkaus Eloperäiset lannoitteet Torjunta-aineiden käytön minimointi Monipuolinen viljelykierto Syväjuuriset kasvit ja nurmet viljelykierrossa Ympärivuotinen vihreä kasvipeitteisyys Kerääjä- ja aluskasvit Eloperäiset maanparannusaineet Biohiili Rotaatiolaidunnus Peltometsätalous

18 Eikä vain mitä... Vaan erityisesti: MITEN?

19 Nurmen hiilensidonta Qvidjassa kesällä

20 Niittokorkeus / laidunnus vaikuttaa

21 Aluskasvitaulukko (Cover Crop Chart) KASVUJAKSO A = yksivuotinen (annual) B = kaksivuotinen (biennial) P = monivuotinen (perennial) SUHTEELLINEN VEDEN KÄYTTÖ = alhainen = keskitaso = korkea KASVUTAPA = ylöspäin = ylöspäin leviävä = maanmyötäinen Viileä jakso Lämmin jakso Heinä Ohra Taulukko eri olosuhteisiin sopivista Pohjois-Amerikassa käytetyistä aluskasveista (cover crops). Käännös JÄRKI-hanke / Baltic Sea Action Group 2018 Lähde: Northern Great Plains Research Laboratory NGPRL Leveälehtinen Heinä Helmihirssi Kaura Hunaja - kukka Revonhäntä Tähkähirssi Raiheinä Pellava Hernekasvi Tattari Viljahirssi Vehnä Pinaatti Herne Rehunauris Egyptinapila Mailanen Kikherne Auringon -kukka Sudanin ruoho Ruis Lehtikaali Retiisi Linssi Punaapila Keltamaite Lehmän - papu Saflori Tefheinä Ruisvehnä Rapsi Juurikas Lupiini Valkoapila Esparsetti Soijapapu Kurpitsa Durra Nata 1- vuot. Sinappi Porkkana Virna Rohtomesikkä Sinimailanen Mungpapu Sikuri Maissi

22 Kestävä maaperän hoito tuottaa monia hyötyjä: Suuremmat sadot ja kestävä ruuantuotanto Parempi kestävyys ulkoisia tekijöitä kohtaan Ilmastonmuutoksen hillintä Ravinnekuormituksen väheneminen Itämereen ja sisävesiin Luonnon monimuotoisuuden edistäminen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

23 Kestävä maaperän hoito Maan rakenteen parantaminen Tiivistymisen välttäminen Tiivistymien korjaaminen Eroosion torjunta Biologisen aktiivisuuden lisääminen

24 Maaperä elämän antaja ja sadon kantaja Ruokopelto-hanke

25 Maanalainen miniatyyrimaailma Tiesitkö, että lusikallisessa maata on meitä maaperäeliöitä enemmän kuin teitä ihmisiä koko maapallolla? Ruokopelto-hanke

26 Maaperän ravintoverkko The Soil Food Web Maaperän monimuotoinen eliöstö toimii tiiviissä vuorovaikutusverkostossa, jossa energia ja ravinteet kiertävät. Jokaisella lajilla on oma tehtävänsä, ja yhdessä ne muokkaavat eloperäisestä aineksesta muhevaa maata sekä vapauttavat ravinteita kasvien käyttöön Ruokopelto-hanke

27 Eloperäinen aines savimailla Eloperäisen aineksen lisääminen peltoon vaikuttaa samanaikaisesti maaperän fysikaalisiin, biologisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin. Fysikaaliset Biologiset Kemialliset Lähteet EIP-AGRI Brochure Soil organic matter matters Brady & Weil (2014). The Nature and properties of Soils Alakukku ja Teräväinen (Toim.) (2004). Maan rakenteen hoito. Heinonen & Hartikainen ym. (2000). Maa, viljely ja ympäristö Helinä Hartikainen, HY. Orgaanien aines maan kasvukunnon ylläpitäjänä. Powerpoint Ruokopelto-hanke

28 Maan eloperäinen aines koostuu sekä elävistä että hajoamisen eri vaiheissa olevista eliöistä, kuten kasveista ja maaperäeliöistä. Hyvä peltomaa sisältää yli 10 prosenttia eloperäistä ainesta, mutta kivennäismailla jäädään helposti alle puoleen tästä. Peltoon voi saada lisää eloperäistä ainesta esimerkiksi kotieläinten lannasta, kasvimassoista kuten ruo osta ja nurmesta, sekä sellu- ja paperiteollisuuden sivutuotteista. Eloperäinen aines - eliöiden elävää ravintoa Eloperäinen aines ruokkii maan pieneliöstöä, joka taas vapauttaa ravinteita kasvien käyttöön Ruokopelto-hanke Mukillinen hiiltä, kiitos! Lähteet: Rajala 2013, Maan eloperäinen aines ja aktiivisuus, Osa1.

29 Keinot Oikeat toimenpiteet jotka perustuvat tarpeeseen Sitä tukeva tukijärjestelmä Riittävä neuvonta ja informaatio Vertaisoppiminen Palkinto: Viljelyn jatkuminen tulevina vuosikymmeninä ja vuosisatoina

30 Lisää aiheesta: Lohjalla Kisakalliossa Maaperäilta kello 16 alkaen Järki Pelto hankkeen materiaaleja OSMO materiaalit Vilma-hankkeen luennot etaluennot/

31 Kiitos! Eija Hagelberg p Sanna Söderlund p Baltic Sea Action Group