Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Transkriptio

1 Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen Luke

2 Maatalouden KHK-päästöt ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla (koneet, lämmitys, viljankuivaus) ~7.6 milj. t CO 2 raportoitu maankäyttösektorilla (Land use, Land-use change and Forestry; LULUCF)

3 Gg CO2e Perusskenaario - tulokset Päästöt nousivat 1,2 % , pääosin maaperän N2O päästöjen kasvun vuoksi kasvu jatkuu Verrattuna vuoden 2005 päästöihin kokonaispäästöt nousevat 4,1 % vuoteen 2020 mennessä, ja 0,4 % 2030 mennessä. Vuoteen 2020 asti lannoitus ja turvemaat ovat kasvavia päästölähteitä. Vuoden 2020 jälkeen märehtijät ja lannoitus ovat pieneneviä päästölähteitä. 8000,0 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 CH4 ja N2O kulotus CO2 kalkitus+urea N2O maaperä N2O lanta CH4 lanta CH4 eläimet 0,

4 Turvepeltojen pinta-ala ja päästöt ovat kasvaneet Hehtaaria Alan kasvu ha 13 vuodessa; tämä on lisännyt päästöjä 1 milj. t CO 2e vuosina Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->10 % Jos pinta-alan kasvu jatkuu, nousevat päästöt edelleen

5 ILVAMAP hankkeen tuloksia ILVAMAP tutkimuksessa viiden keinon kokonaisuus päästövähennysten toteuttamisessa; 1. nautojen ruokinnan muutos (rypsin lisääminen öljyineen ruokintaan metaanin vähentämiseksi), 2. maatilojen energiankäytön vähentäminen (rehuviljan kuivauksen vaihtoehdot), 3. tuottavuuden parantaminen kotieläintuotannossa (liharotusiemennysten lisääminen), 4. toiminnalliset muutokset eloperäisillä mailla (eloperäisten maiden nurmiviljelyn vaihtoehdot) sekä lisäksi 5. biokaasuinvestoinnit Verrattuna maatalouden kokonaispäästöille (~6 500 tuhatta tonnia CO2 eq.) asetettuun -13 % vähennystavoitteeseen (~850 tuhatta tonnin CO2 eq. vähennys), tarkasteltujen keinojen laskennallinen kokonaisvähennys olisi ~412 tuhatta tonnia CO2 eq. Kaikki tarkastellut keinot eivät ole kustannuksiltaan järkeviä toteuttaa tai ainakin niiden toteuttamista tulisi tutkia tarkemmin. Vähennysten aikaansaaminen vaatisi lisäinvestointeja uuteen päästöjä vähentävään teknologiaan (mm. biokaasulaitoksiin, viljan kuivausratkaisuihin).

6 Politiikkaskenaariot keskustelu mahdollisista vaikuttavista toimista Näistä on keskusteltu: ympäristöluvituksen muutos bioenergiabuumi turvemaat pellonkäytön ohjaus investointituet lannan separointiin metsitystuki nurmialan nousu - monivuotiset ympäristönurmet + säätösalaojitus separointilaitteiden tuki on noussut typensitojakasvit Realistiset vaihtoehdot politiikkaskenaarioon: 2020 eteenpäin turvemaan raivauksen ohjaus (ympäristöluvat, investointituet, tukien väh.) Turvemaiden tehostettu ohjaus nurmelle tai muille monivuotisille kasveille Pohjavesipinnan nosto säätösalaojituksella Biokaasun merkittävä lisääminen

7 t CO2e/ha t CO2e/ha Turvemaiden päästöt eri maankäyttömuodoissa: kaikki päästöt (yllä); taakanjakosektori (alla) 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Yksivuotinen viljelykasvi Nurmi Hylätty Säätösalaojitus, pelto/ruokohelpi nurmi Metsitys Kosteikkoviljely 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Yksivuotinen viljelykasvi Nurmi Hylätty pelto/ruokohelpi Säätösalaojitus, nurmi Metsitys Kosteikkoviljely

8 Mt CO2e Päästövähennysmahdollisuudet turv la toimien vaikutukset turvemaiden päästöihin Perusskenaario: Pinta-ala nousee 1100 ha vuodessa, nurmen osuus pysyy nykytasolla (57 %), säätösalaojituksen vaikutusta ei ole huomioitu, koska nykyinen toimi ei vaikuta kovin tehokkaalta. Pinta-ala stabiloitu: Ala nousee 1100 ha vuodessa vuoteen 2020 asti, mutta ei sen jälkeen. Tämä voitaisiin toteuttaa esim. siten, että vain metsitystä vastaava ala saataisiin raivata. Nurmen osuus nousee: Ala nousee 1100 ha vuodessa, mutta nurmen osuus nousee 57->80 % vuosina Säätösalaojitus: Ala nousee 1100 ha vuodessa, ja pohjaveden pinta on 30 cm nousevassa osuudessa nurmialaa (säätösalaojituksen osuus nousee 2->20 % vuosina ). Kaikki toimet: Ala ei nouse 2020 jälkeen, nurmen osuus on 80 % vuonna 2030, ja nurmista 20 % on säätösalaojitettu vuonna ,60 1,50 1,40 1,30 1,20 1,10 1,00 Perusskenaario Pinta-ala stabiloitu 2020 Nurmen osuus nousee (80% 2030) Säätösalaojitus (20% nurmialasta 2030) Kaikki toimet

9 Biokaasutuotannon lisääminen Luonnonvarakeskuksen alustavissa tutkimustuloksissa VN TEAS KEIJU-hankkeessa biokaasun lisäämisellä on saavutettavissa päästövähennyksiä energiasektorilla. Mikäli edistetään biokaasutusta ja laitetaan vuoden 2030 teoreettiseen lantamäärään 10% nurmilisäys (parantaa biokaasun saantoa), energiapotentiaaliksi saadaan 2,4 TWh, joka tarkoittaisi 0.6 Mt CO2e päästövähennystä energiasektorille. Kokonaisuudessaan maatalouden energiasektorin päästöt ovat ~1 MtCO2e. Nurmilisäys biokaasutukseen vaatisi hehtaarin nurmialan, joka olisi realistinen verrattuna esim. arvioon vuosittaisesta ylijäämärehusta kotieläintuotannossa.

10 Lopuksi Vaikka ilmastonmuutokseen liittyy paljon epävarmuutta, nykytiedon valossa ilmastonmuutoksen arvioidaan kuitenkin parantavan Suomen maatalouden suhteellista kilpailukykyä. Tarvitaan toimia, joilla maatalouden päästöjä voitaisiin vähentää mahdollisimman tehokkaasti ilman kotimaisen tuotannon vähenemistä (globaalisti lisääntyvän kysynnän tilanteessa). Siten tavoitteet, joissa korostetaan nettopäästöjen vähentämistä suhteessa tuotettuun yksikköön, ovat oikeansuuntaisia. Maataloudessa toteutettavien keinojen kustannusten ei tulisi olla korkeampia kuin niiden vähentämiskeinojen kustannukset, joita toteutetaan energia- ja liikennesektorilla, teollisissa prosesseissa sekä jätteiden käsittelyssä. Tarvitaan tutkimusta sekä Suomen olosuhteissa toimivista päästökeinoista että toimenpiteiden kustannuksista elinkeinolle ja yhteiskunnalle Tarvitaan lisäksi tutkimus- ja selvitystyötä Suomea koskevan päästövähennystavoitteen määrittelyn taustalla olevista oletuksista, ehdotuksessa esiteltyjen joustokeinojen vaikutuksista, mittaluokasta ja käyttömahdollisuuksista.