Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?



Samankaltaiset tiedostot
Kielihäiriöisten lasten pään liikkeet MEG-tutkimuksen aikana

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Päivi Homanen Satakieliohjelma Tampere

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Tekstinymmärtäminen ja sen vaikeus. Eräitä kuntouttavia menetelmiä

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Työmuisti ja sen merkitys

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä Arppeanum

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

800 Hz Hz Hz

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka Oulu

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Lukivaikeudet haasteena

Kielelliset oppimisvaikeudet

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

FAMILIAALISEN LUKIVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN LUOKKALAISILLA LAPSILLA JA LUKIVAIKEUSLASTEN KIELELLIS-KOGNITIIVISET TAIDOT ENNEN KOULUIKÄÄ

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Eurooppalainen dysleksiaviikko

Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku Pekka Niemi Turun yliopisto

ESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Hitaasti mutta, varmasti?

1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

NOPEA SARJALLINEN NIMEÄMINEN JA ÄÄNNETIETOISUUS KIELELLISESSÄ ERITYISVAIKEUDESSA 6. LUOKALLA

Astmaatikon alkuverryttely

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)

Monikielinen oppilas

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.

Aivojen hyvinvointi työssä

Luku 2. Datasta tietoon: mitä dataa? mitä tietoa?

Kurikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

OPI JA OPETA TEHOKKAASTI

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Melun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä, kielellisissä taidoissa ja oppimisessa

Fonologisen tietoisuuden, kielellisen muistin sekä kirjoitusjärjestelmän sisäistämisen vaikeudet dysfaattisten lasten kirjoitusvaikeuksien

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Tiina Jaakkola ja Elina Stordell

Somaattisen sairauden poissulkeminen

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Kuka on erilainen oppija

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Transkriptio:

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS

Funktionaalinen magneettiresonanssi kuvaus (fmri) neuraalinen aktivaatio verenvirtaus ja määrä lisääntyy laskimoveren happipitoisuus nousee paramagneettisen deoxyhemoglobiinin määrä laskee MR signaalin kasvu ajallinen resoluutio 1 sekuntti, paikka tarkkuus muutama millimetri LEPO AKTIVAATIO Stuart Clare, FMRIB Kohteiden nimeäminen kuvista (Liljeström et al., 2008)

Elektroenkefalografia/herätevasteet (EEG/ERPs) mitataan neuraalisen aktivaation synnyttämiä jännitevaihteluja huono paikka tarkkuus, erinomainen ajallinen tarkkuus Kognitiiviset herätevasteet poikkeavuus negatiivisuus (MMN; Näätänen ym. 1978 ) N400 (Kutas ja Hillyard, 1980)

Magnetoenkefalografia (MEG) mitataan neuraalisen aktivaation synnyttämiä magneettikenttiä erinomainen ajallinen tarkkuus hyvä paikka tarkkuus post-synaptiset virrat Elekta Neuromag 10 000 hermosolua

Yksinkertaisten äänien herättämät kuulovasteet - aikuiset N100 P200

Yksinkertaisten äänien herättämät kuulovasteet - lapset N100 N250

Dysleksia - lukivaikeus Vaikeudet ilmenevät koulussa lukemaan oppimisen vaikeus hidas lukunopeus vieraat kielet ydinongelma fonologisissa taidoissa SLI - specific language impairment vaikeudet ilmenevät 2-3 vuodesta eteenpäin puheen ymmärtämisen vaikeus puheen tuoton vaikeus erittäin heikko kielellinen lyhytkestoinen muisti niukka sanavarasto SLI lapsilla myös kieliopillisia vaikeuksia (vaikeuksia omaksua kielen käyttöä ohjaavia sääntöjä)

Sanojen oppiminen Nopeat prosessit (minuuteissa) hitaat prosessit (tunneissa/päivissä) uuden opittavan sanan tunnistaminen alustavan edustuksen muodostaminen sanasta uuden sanan integroiminen olemassa oleviin muistijälkiin

MEG tutkimus - tavoitteet Puheen tunnistuksen neuraalinen edustus SLI:ssä ja dysleksiassa Uuden opittavan sanan tunnistaminen leksikaalisuus efekti: sanat versus epäsanat Alustavan edustuksen muodostaminen sanasta Toisto efekti: sanojen ensimmäinen esitys versus toisto

Auditiivinen sanantunnistus (Marslen-Wilson, 1987 Gaskell & Marslen-Wilson, 1997) SANA akustisten piirteiden analyysi foneettisten piirteiden analyysi fonologiset muistiedustukset leksikaaliset (sanojen) muistiedustukset semanttinen (merkitys) tieto

Reaaliaikainen auditiivinen sanantunnistus (Marslen-Wilson, 1987 Gaskell & Marslen-Wilson, 1997) SALONKI leksikaaliset (sanojen) muistiedustukset semanttinen tieto ASUINTILA s salonki salo salaatti salmi sauma savu solmu silakka... Time sa salonki salo salaatti salmi sauma... sal salonki salo salaatti Salonius... salonki salonki

Reaaliaikainen auditiivinen sanantunnistus MALLI Shortlist (Norris, 1994) sana osien analyysi sanojen edustukset edustusten kilpailu tunnistus MEG data Helenius et al. (2009)

Sanojen/epäsanojen toisto aurinko hespeli kihelas aurinko kirahvi kihelas sanat esitettiin kerran 2.5 sekunnissa sanoissa 7-8 kirjainta, kesto n. 550 ms koehenkilö painoi nappia kuullessaan erisnimen Koehenkilöt nuoria aikuisia (18-25 vuotta) 13 verrokkia, joilla normaali kielenkehitys (ei yliopisto-opiskelijoita, ensikertaa osallisina MEG kokeessa) 10 lukivaikeuksista koehenkilöä 10 SLI koehenkilöä Helenius et al. (Brain, 2009)

Kognitiivinen Profiili Verrokit Dyslektikot SLI signiff p Sanavarasto * 11.0 (1.8) 8.6 (2.7) 4.8 (2.2) C > D > SLI Samankaltaisuudet * 11.3 (2.5) 9.5 (4.2) 7.4 (4.0) C > SLI Kuutiot * 12.5 (2.7) 8.0 (4.1) 11.3 (2.9) C > D Kokoaminen * 11.4 (3.2) 9.1 (3.0) 11.4 (2.1) ns Numerospan 5.9 (1.1) 5.0 (0.7) 4.0 (0.9) C > D > SLI Epäsanaspan 3.7 (0.9) 3.2 (0.4) 2.8 (0.4) C & D > SLI Token testi 163 (1) 162 (2) 159 (5) ns WAB (toisto) 98.8 (1.7) 95.5 (3.0) 89.4 (5.5) C > D > SLI Lukunopeus (/min) 145 (16) 111 (13) 79 (27) C > D > SLI Nimeämisnopeus (ms) 502 (87) 578 (111) 690 (206) C > SLI Sanelu (/20) 18.5 (1.1) 15.4 (2.3) 8.4 (4.5) C > D > SLI Äänteen poisto 15.5 (0.5) 12.8 (1.9) 10.2 (2.5) C > D > SLI Tavujen vaihto 18.2 (0.9) 13.2 (3.0) 9.9 (4.7) C > D & SLI * WAIS-R skaalatut normipisteet Standardideviaatiot suluissa = testit, jotka eroittelivat SLIt kahdesta muusta ryhmästä WAB=Western Aphasia Battery (sanojen ja lauseiden toisto)

Keskiarvoistetut herätevasteet verrokeilla aurinko kihelas Helenius et al. (Brain, 2009)

Keskiarvoistetut herätevasteet verrokeilla aurinko aurinko kihelas kihelas Helenius et al. (Brain, 2009)

Vasemman hemisfäärin vasteet N100 N400 Verrokit Dyslektikot SLI nam 30 20 10 nam 30 20 10 nam 30 20 10 0 400 800 ms 0 400 800 ms 0 400 800 ms aurinko kihelas Helenius et al. (Brain, 2009)

Vasemman hemisfäärin vasteet N100 N400 nam 30 20 10 Verrokit Dyslektikot SLI nam 30 20 10 nam 30 20 10 0 400 800 ms 0 400 800 ms 0 400 800 ms aurinko aurinko kihelas kihelas Helenius et al. (Brain, 2009)

Oikean hemisfäärin vasteet N100 N400 Verrokit Dyslektikot SLI nam 30 20 10 0 400 800 ms nam 30 20 10 0 400 800 ms nam 30 20 10 0 400 800 ms aurinko aurinko kihelas kihelas Helenius et al. (Brain, 2009)

Toisto efekti 200-400 ms nam 30 20 10 0 nam *** *** * 30 ** 20 10 0 verrokit dysl SLI verrokit dysl SLI 1 = ensimmäinen esitys (sanat + epäsanat) 2 = toisto (sanat + epäsanat) *** = p <.001 ** = p <.01 * = p <.05 Helenius et al. (Brain, 2009)

Lasten MEG-tutkimukset SLI & dyslektikko & verrokki lapsia kielen vastaanotto & tuotto Aivotutkimusyksikkö & Dysfasian etiologia, oireet ja ennuste - projekti (Vantaan kaupunki) Timo Kauppila Leena Isotalo Sinikka Hannus Pia Isoaho

Koeasetelma aurinko kihelas sympatia aurinko kirahvi hespeli puhuttuja sanoja ja epäsanoja 75 sanaa toistettuna sanat esitettiin kerran 2.5 sekunnissa sanoissa 7-8 kirjainta, kesto n. 550 ms koehenkilö painoi nappia kuullessaan erisnimen kesto 9 + 9 minuuttia Lapsia (9 vuotta 7 kk; vaihteluväli 106 127 kk) 10 lasta joiden kielen kehitys normaali 10 lasta jolla SLI diagnoosi Lyhytkestoinen kielellinen muisti ja sanavarasto: verrokit > SLI lapset

Keskiarvoistetut herätevasteet verrokki lapset AIKUISET aurinko aurinko

Sanojen prosessointi - verrokit 9-11 -vuotiaat lapset, joiden kielenkehitys normaali

Sanojen prosessointi verrokit ja SLI lapset

Sanojen prosessointi verrokit ja SLI

Merkitys Nopeat prosessit hitaat prosessit uuden opittavan sanan tunnistaminen vähäinen ero sanojen ja epäsanojen välillä alustavan edustuksen muodostaminen sanasta Aktivaation nopea vaimeneminen uuden sanan integroiminen olemassa oleviin muistijälkiin

KIITOS! Aivotutkimusyksikkö, Kylmälaboratorio, Aalto-yliopisto Riitta Salmelin Tiina Parviainen Päivi Sivonen Akateeminen terveyskeskus, Helsingin yliopisto & Vantaan kaupunki Leena Isotalo Timo Kauppila Pia Isoaho Sinikka Hannus Lasten neurologia, HUS Ritva Paetau