Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä Arppeanum

Transkriptio

1 Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä Arppeanum Marja Laasonen neuropsykologian dosentti, psykologian tohtori Käyttäytymistieteiden laitos, HY/ Foniatrian pkl, HUS

2 Esityksen rakenne Lukemisvaikeuden virallinen määritelmä Käyttäytymisen taso Miten se todellisuudessa ilmenee Kognitiivinen taso Tyypillinen profiili Alaryhmät Paras arvaus biologia kognitio käyttäytyminen

3 Lukemisvaikeus Virallinen määritelmä ja käyttäytymisen taso biologia kognitio käyttäytyminen

4 F81 Oppimiskyvyn häiriöt (ICD-10) Oppimiskyvyn häiriöissä normaali taitojen omaksuminen on häiriytynyt kehityksen varhaisvaiheista alkaen. Tämä ei johdu pelkästään oppimistilaisuuksien puutteesta eikä älyllisestä kehitysvammaisuudesta. Syynä eivät ole myöskään hankinnaiset aivovammat, puutteet näön- tai kuulontarkkuudessa tai tunnehäiriöt, vaikka näitä muita häiriöitä voi esiintyä samanaikaisesti. Oppimiskyvyn häiriöihin liittyy usein myös esimerkiksi tarkkaavaisuuden puute, käytöshäiriö, muu kehityshäiriö esim. motoriikan kehityshäiriö tai puheen ja kielen kehityshäiriö

5 Oppimiskyvyn häiriöiden luokittelua F81.0 Lukemiskyvyn häiriö F81.1 Kirjoittamiskyvyn häiriö Ei lukemisen vaikeutta F81.2 Laskemiskyvyn häiriö Ei lukemisen tai kirjoittamisen vaikeutta F81.3 Monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö F81.8 Muu oppimiskyvyn häiriö Kirjallisen ilmaisun vaikeudet F81.9 Määrittämätön oppimiskyvyn häiriö

6 Oppimiskyvyn häiriöiden rajausta Ero hankittuihin häiriöihin Ero kehityshäiriöihin Kehityshäiriö: tavanomainen kehitys häiriintynyt Oppimisvaikeus: ei opita jotain, mitä tavanomaisesti opetetaan Kunkin esiintyvyydeksi arvioitu vähintään 5% Selitykset kullakin tasolla vielä muotoutumassa biologia kognitio käyttäytyminen

7 Dysleksia (F81.0 Lukemiskyvyn häiriö) Lukemiskyvyn häiriötä edeltävät usein puheen ja kielen kehityksen häiriöt. Kielen tarkastelussa löytyy usein lieviä samanaikaisiakin puheen ja kielen kehityksen häiriöitä. Lukutaidon kehittymisessä merkittäviä puutteita, jotka eivät selity yksinomaan älykkyysiästä, näön epätarkkuudesta tai riittämättömästä kouluopetuksesta. Luetun ymmärtäminen, luettujen sanojen tunnistaminen, suullinen lukutaito ja lukemista edellyttävien tehtävien suorittaminen voivat kaikki olla puutteellisia. Lukemiskyvyn häiriöön liittyy usein kirjoittamishäiriöitä, jotka usein säilyvät nuoruusikään asti, vaikka lukutaito jonkin verran paranisikin

8 F81.0 Lukemiskyvyn häiriö: diagnostiset kriteerit (ICD-10) (1) A. Toinen seuraavista: (1) Lukemisen tarkkuuden ja/tai ymmärtämisen pistemäärä on lapsen kronologinen ikä ja älykkyysosamäärä huomioiden vähintään 2 SD odotusarvon alapuolella. Lukemistaidot ja älykkyysosamäärä mitataan testillä, joka on standardoitu lapsen kulttuurin ja opetusjärjestelmän suhteen. (2) Anamneesissa on vakavia lukemisvaikeuksia tai testipistemäärä on täyttänyt kriteerin A.1 varhaisemmassa iässä sekä kirjoittamistestin pistemäärä lapsen kronologinen ikä ja älykkyysosamäärä huomioiden vähintään 2 standardideviaatiota odotusarvon alapuolella

9 F81.0 Lukemiskyvyn häiriö: diagnostiset kriteerit (ICD-10) (2) B. Häiritsee merkitsevästi opintoja tai jokapäiväisen elämän lukemistaitoja vaativia toimintoja. C. Ei ole suoraa seurausta näön tai kuulon tarkkuuden vajauksesta tai neurologisesta sairaudesta. D. Koulukokemukset ovat normaalivaihtelun rajoissa (ei ole äärimmäisiä puutteellisuuksia opetuskokemuksissa). E. älykkyysosamäärä ei ole alle 70 standardoidussa testissä. Aikuisilla vaatimus usein lievempi Esimerkiksi -1 SD huonompi Tulee kuitenkin todeta usealla testillä Fonologinen prosessointi, lukeminen, kirjoittaminen

10 Lukemisvaikeus: käyttäytymisen taso biologia kognitio puhe, kieli lukutaito kirjoittaminen muut vaikeudet

11 Lukemisvaikeus Kognitiivinen taso ja miten se ilmenee todellisuudessa biologia kognitio käyttäytyminen

12 Fonologinen prosessointi Puhutun ja kirjoitetun kielen äännerakenteen käsittely Fonologinen tietoisuus Mistä äänteistä muodostuu sana: kuntoutus biologia Mikä sana muodostuu äänteistä: /s/ /ä/ /ä/ /t/ /i/ /ö/ Fonologinen muisti 2-6 kognitio Nopea fonologisen tiedon palauttaminen käyttäytyminen 1 O 2 N N E 3 A S 7 5 E I 6 J A

13 Fonologinen teoria Ongelmat äänteiden edustuksissa biologia kognitio Vaikeus yhdistää äänteet (foneemit) ja niitä vastaavat kirjoitusmerkit (grafeemit) käyttäytyminen Ramus et al. (2003) Current Opinion in Neurobiology, 13:

14 Pikkuaivoteoria biologia kognitio käyttäytyminen Nicolson & Fawcett (2001) Trends In Neusosciences, 24:

15 Magnosellulaarinen teoria biologia kognitio käyttäytyminen Ramus et al. (2003) Current Opinion in Neurobiology, 13:

16 Muita kognitiivisia selitysmalleja biologia Temporaalinen prosessointi (aikatarkkuus) Lyhytkestoinen muisti (STM) Tarkkaavuus kognitio käyttäytyminen Fitch, Miller & Tallal (1997) Annual Review of Neuroscience, 20: Demot:

17 Lukemisvaikeuden monimuotoisuus (englanti) Millä kaikilla eri osa-alueilla vaikeuksia on? lapset aikuiset Vasemmalla lapset: White et al. (2006) Developmental Science, 9: ; oikealla aikuiset: Ramus et al. (2003) Brain, 126:

18 Lukemisvaikeuden monimuotoisuus aikuisilla (suomi) fonologisia ja/tai sensorisia ongelmia (n = 20/38) sensorisia ongelmia (n=14/38)

19 Mallien vuoropuhelua biologia Fonologisen mallin puolustajat vastaavat Muut ongelmat komorbideja Muut ongelmat aiheutuvat fonologisista ja lukemisen vaikeuksista kognitio käyttäytyminen Fonologisen mallin ongelmat Äänteiden edustukset eivät häiriintyneitä Fonologiset ongelmat vain riskitekijä ja endofenotyyppi Muut kielelliset vaikeudet myös tärkeitä Ramus (2008) QJEP, 61: ; Snowling (2008) QJEP, 61:

20 Lukemisvaikeus: kognition taso biologia muut kielelliset taidot tarkkaavuus tasapaino ja motoriikka äänteiden edustukset äänne-kirjain -muunnos STM proseduraalinen oppiminen sensorinen prosessointi puhe, kieli lukutaito kirjoittaminen muut vaikeudet

21 Lukemisvaikeus Tyypillinen profiili suomalaisilla aikuisilla ja alaryhmät

22 Aikuisten lukemisvaikeus: tyypillinen profiili Aineisto: Laasonen (2002) Temporal acuity in developmental dyslexia across the life span

23 Onko lukemisvaikeudessa alaryhmiä? (1) Lukemisen nopeus ja lukemisen tarkkuus Leinonen et al. (2001) Reading & Writing, 14: Kokonaisten sanahahmojen ja yksittäisten kirjainten tunnistaminen Pinta- ja fonologinen dysleksia Castles & Coltheart (1993) Cognition, 47: Fonologinen tietoisuus ja nopea nimeäminen Wolf & Bowers (1999) Journal of Educational Psychology, 91:

24 Onko lukemisvaikeudessa alaryhmiä? (2) suomalainen aikuisaineisto ryhmittyi esitettyjen alaryhmien mukaan Kukin ryhmittely tuotti 3 alaryhmää yhden alaryhmän, jolla yleistyneitä sensorisia aikatarkkuusongelmia Laasonen et al. (2010) Reading & Writing, In revision

25 Onko lukemisvaikeudessa alaryhmiä? (3) Ryhmät eivät kuitenkaan samoja tai yhteydessä toisiinsa Sensorisen vaikeuden ryhmät eivät identtisiä yli ryhmittelyiden Kaikilla ryhmillä vaikeuksia: kielellinen ja sensorinen nopeus, fonologinen ja sensorinen STM Overlap of the groups with the most profound temporal acuity impairment reading speed/accuracy: Somewhat error-prone ( = 7) n lexical decision RT: Somewhat slow ( = 12) n 5 4 phonological awareness/naming: Double deficit ( = 15) n Laasonen et al. (2010) Reading & Writing, In revision

26 Lukemisvaikeus Yhteenveto ja paras arvaus

27 Yhteenveto Lukemisvaikeus oirekuvaltaan moninainen Vaikeuksia ei aina odotetuilla osa-alueilla Vaikeuksia usein yllättävillä osa-alueilla Yksilöt vaikuttavat hyvinkin erilaisilta Lukemisvaikeuden sisältä voidaan erottaa alaryhmiä Ryhmät kuitenkin eroavat luokittelusta toiseen Kaikki alaryhmät jakavat piirteitä

28 Penningtonin monihäiriömalli Tila jatkuva, ei diskreetti Yksi häiriö ei selitä koko oirekuvaa Eri oppimisen/kehityksen vaikeudet jakavat riskitekijöitä Ilmiasu riippuu siitä, miten riskitekijät yhdistyvät Ehdottaa alaryhmiä Bishop (2006) QJEP, 59: ; Bishop & Snowling (04) Psychological Bulletin, 130: ; Pennington (2006) Cognition, 101: ; Pennington & Bishop (2009) Ann Rev Psychol, 60:

29 Yksihäiriömalli eli paras arvauksemme Entä jos kaikki ovatkin samanlaisia? kielellinen nopeus sensorinen nopeus fonologinen STM sensorinen STM Näennäistä erilaisuutta selittävänä kognitiiviset kyvyt persoonallisuus ympäristö? sensorinen STM fonologinen STM biologia nimeämisen nopeus sensorinen aikatarkkuus lukemisen nopeus

30 Kiitokset! Käyttäytymistieteiden laitos, psykologian oppiaine Emeritusprofessori Veijo Virsu Department of Linguistics and Languages, McMaster University Professori Elisabet Service DyAdd-projekti Dosentti Laura Hokkanen ndex.html

31 Yhteystiedot Esitetyt demot Aikatarkkuus Tarkkaavaisuus king