LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS"

Kristiina Salonen
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Sari Kunnari, Elisa Heikkinen, Soile Loukusa, Tuula Savinainen-Makkonen, Anna-Leena Martikainen & Sini Smolander Child Language Research Center () Lapsenkielen tutkimuskeskus:

2 Esityksen sisältö Kelan osahankkeen I tulokset Kelan osahankkeen II suunnitelmat Kehityksellisen kielihäiriön kuntoutus: Costkyselytutkimuksen tuloksia

3 Kelan osahanke I

4 Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Oikeus vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jos Sairaus aiheuttaa huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toimissa Kuntoutuksen tarve kestää vähintään vuoden Kuntoutuksen tavoitteet eivät ole hoidollisia, vaan tukevat suoriutumista ja osallistumista Myöntö yleensä vuodeksi kerrallaan Terapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa

5 Mitä tutkimme Tietopyyntö Kelalle Kuntoutuksen saajien määrä Terapiakäyntien määrä Kuntoutuksen kokonaiskustannukset Puheterapian kustannukset Valtakunnalliset erot

6 Saajat, käyntimäärät ja kustannukset Vuosi Saajat Käyntimäärät Ka Pt/euroa Vaativa yhteensä , , , , ,

7 Puheterapian saajien määrä diagnoosiryhmittäin Vuosi F70 79 F80 F83 F84 89 F

8 Puheterapian keskimääräinen käyntimäärä diagnoosiryhmittäin Vuosi F70 79 F80 F83 F84 89 F ,5 29,9 27,4 29,6 22, ,5 30,3 27,7 27,6 23, ,9 31,5 27,3 27,7 24, ,9 30,9 28,0 26,9 25, ,2 28,7 25,5 25,0 22,2

9 Kuntoutuksen saajat ikäryhmittäin Ikäryhmä

10 Kuntoutuskäyntien määrä ikäryhmittäin

11 Käyntimäärät sukupuolittain

12 Ohjaus-, yhteisneuvottelu- ja verkostokäynnit

13 Saajien määrä maakunnittain Maakunnat Muutos Ahvenanmaa (alle -1 %) Etelä-Karjala (+54 %) Etelä-Pohjanmaa (+43 %) Etelä-Savo (+49 %) Kainuu (+10 %) Kanta-Häme (+95 %) Keski-Pohjanmaa (+39 %) Keski-Suomi (+25 %) Kymenlaakso (+97 %) Lappi (+74 %) Pirkanmaa (+70 %) Pohjanmaa (+63 %) Pohjois-Karjala (+226 %) Pohjois-Pohjanmaa (+58 %) Pohjois-Savo (+65 %) Päijät-Häme (+64 %) Satakunta (+228 %) Ulkomaat ja tuntematon (+300 %)* Uusimaa (+73 %) Varsinais-Suomi (+106 %)

14 Keskimääräiset käyntimäärät maakunnittain Maakunnat Muutos Ahvenanmaa 20,9 20,4 19,8 19,8 26,9 +6 Etelä-Karjala 23,3 24,4 18,0 22,4 18,9-4,4 Etelä-Pohjanmaa 20,6 21,5 21,2 22,3 20,9 +0,3 Etelä-Savo 23,6 25,7 26,4 26,7 22,8-0,8 Kainuu 25,4 27,0 33,7 38,6 34,6 +9,2 Kanta-Häme 23,9 26,1 24,6 26,5 23,3-0,6 Keski-Pohjanmaa 26,2 28,1 29,6 32,0 30,2 +4 Keski-Suomi 24,0 23,9 25,3 24,4 25,6 +1,6 Kymenlaakso 23,1 21,7 24,6 23,8 23,8 +0,7 Lappi 24,5 25,5 31,0 30,7 30,0 +5,5 Pirkanmaa 26,9 27,7 27,9 26,9 26,5-0,4 Pohjanmaa 16,2 20,7 21,4 22,1 23,3 +7,1 Pohjois-Karjala 19,8 20,1 19,3 19,1 20,2 +0,4 Pohjois-Pohjanmaa 36,9 37,5 39,5 40,6 37,3 +0,4 Pohjois-Savo 25,2 28,1 29,3 29,0 26,8 +1,6 Päijät-Häme 24,9 26,4 26,3 27,2 24,5-0,4 Satakunta 20,1 19,8 19,0 23,2 23,6 +3,5 Ulkomaat ja tuntematon 26,8 15,6 21,6 18,1 21,2-5,6 Uusimaa 30,5 29,3 29,7 29,1 26,0-4,5 Varsinais-Suomi 26,2 25,9 25,5 26,2 24,9-1,3

15 Kelan osahanke II Kehityksellisen kielihäiriön kuntoutuskäytännöt ja kuntoutuksen vaikuttavuus Miten puheterapialla voidaan vaikuttaa lapsen toimintakykyyn arjessa? Mitkä tekijät edistävät ja/tai rajoittavat toimintakykyä?

16 Tutkimuksen aika-asetelma

17 Kehityksellisen kielihäiriön kuntoutus: Cost-kyselytutkimuksen tuloksia Sari Kunnari, Sini Smolander, Anna-Kaisa Tolonen & Marja Laasonen

18 Hyvä kuntoutuskäytäntö Konkreettiset työskentelytavat ja menetelmät Teoreettiset työtä ohjaavat periaatteet Lähtökohtana näyttöön perustuva käytäntö Paras saatavilla oleva tutkimustieto Kliininen kokemus Kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen Mahdollistaa niukkojen resurssien järkevän käytön Keino taata oikeus vaikuttavaan kuntoutukseen

19 Puheterapian kuntoutusjärjestelyt Fyysinen ympäristö Suora vs. epäsuora terapia Yksilö- vs. ryhmäterapia Terapian intensiteetti

20 Fyysinen ympäristö Schooling ym systemaattinen katsaus Vastaanotto tai koulu vs. koti Valtaosassa tutkimuksista ei eroa Vastaanotto: enemmän ilmauksia vuorovaikutuksessa Koti: vähemmän epäselviä ilmauksia, reagoivat paremmin kehotuksiin Integroitu vs. ei-integroitu luokka Valtaosassa tutkimuksista ei eroa Integroitu: paremmat kuullun ymmärtämisen ja puheen tuottamisen taidot

21 Suora vs. epäsuora terapia Suora terapia Kasvotusten tapahtuva yksilö- tai ryhmäkuntoutus Vaikuttavaa etenkin puheen tuottamisen häiriöissä Vaikea-asteinen kielihäiriö Epäsuora terapia Lähi-ihmisten toteuttama kuntoutus Vaikuttavaa, jos harjoittelu ja ohjaus tiivistä

22 Yksilö- vs. ryhmäterapia Law ym meta-analyysi Ei tilastollisesti merkitsevää eroa Boyle ym N=152; RCT; terapian kesto 15 viikkoa, 3 x viikossa CELF-3 (resept., ekspress., kokonaispisteet) Ei tilastollisesti merkitsevää eroa Schooling ym systemaattinen katsaus Ei tilastollisesti merkitsevää eroa

23 Intensiteetti: mitä huomioitava?

24 Intensiteetti: miten laskea? (Baker 2012) TEHTÄVÄ ANNOS = terapeutin syötteet tai asiakkaan toiminnat terapiakerran aikana TERAPIAKERRAN KESTO minuutteina TERAPIAKERTOJEN TIHEYS viikossa TERAPIAN KOKONAISKESTO viikoissa tai kuukausissa KUMULATIIVINEN KUNTOUTUKSEN INTENSITEETTI

25 Suomalaisen Cost-kyselyn alustavia tuloksia Vastaajia 144 Valtaosa vastaajista puheterapeutteja Vastaajilla kokemusta kielihäiriöisten lasten kanssa työskentelystä keskimäärin 16 vuotta

26 Kuntoutusjärjestelyt Saako lapsi suoraa/epäsuoraa terapiaa? Kuinka usein kuntoutus tapahtuu? Kuinka kauan kuntoutuskerta kestää? Kuinka monta kuntoutuskertaa lapselle on myönnetty? Toteutuuko kuntoutus kahdenkesken, pienryhmässä vai suuremmassa ryhmässä? Mitä tekniikoita/lähestymistapoja käytät kuntoutuksessa?

27 Suora terapia

28 Suoran terapian tiheys

29 Terapiakerran kesto

30 Terapiakertojen määrä

31 Suoran terapian toteutus: kahdenkesken

32 Epäsuora terapia

33 Epäsuoran terapian tiheys

34 Epäsuoran terapian kesto

35 Epäsuoran kuntoutuksen toteuttaja Vanhempi/huoltaja 42.6 % Opettaja 19.3 % Avustaja 13.9 % Erityispedagogiikan ammattilainen 17.8 % Muu 6.4 %

36 Aina käytössä olevat lähestymistavat

37 Yhteenvetoa Suurin osa lapsista saa suoraa terapiaa Terapia toteutuu pääosin min kertoina Myönnetyt terapiamäärät pääosin Terapiassa käytetään eniten ilmausten laajentamista, kielellistä mallittamista ja kielellisten edustumien vahvistamista Kuntoutuksen taustalla vaikuttavista te tarvitaan lisää tietoa

38 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa