Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet"

Transkriptio

1 Kielen osa-alueet Fonologia äänteet, äännejärjestelmä, äänneoppi Morfologia sanojen muodostaminen ja taivuttaminen, muoto-oppi Syntaksi lauserakenteet, lauseoppi Semantiikka Grammatiikka kielioppi sanojen ja ilmaisujen merkitykset, merkitysoppi Pragmatiikka käyttötaidot (sosiaalisen vuorovaikutuksen välineenä erilaisissa tilanteissa ja erilaisiin tarkoituksiin) (ks. esim. Siiskonen ym., 2014) Lukemisvaikeudet Luetun ymmärtäminen + Dysleksia/ Lukivaikeudet Ei vaikeuksia Laajaalaiset lukemisvaikeudet Ymmärtämisvaikeudet + Tekninen lukutaito (mm. Seymour, 1994; ks. esim. Siiskonen, 2010) Kielelliset vaikeudet Ei-fonologiset kielelliset taidot + Dysleksia/ Lukivaikeudet Ei vaikeuksia Kielelliset erityisvaikeudet Ymmärtämisvaikeudet + Fonologiset taidot (Bishop & Snowling, 2004; ks. esim. Siiskonen, 2010) Tiina Siiskonen 1

2 Fonologinen prosessointi Sanaa pienempien yksiköiden havaitsemista, muistamista ja käsittelyä. Korkeammat kielelliset prosessit Kielen merkitykset, rakenteet ja käyttö. Vaikeuksien ennustaminen Noin viisivuotiaan taidoista voidaan jo melko luotettavasti ennustaa myöhempää kielellistä kehitystä. Riski lukemisvaikeuksien ilmenemiseen on suurempi niillä, joilla ilmenee kielellisiä vaikeuksia vielä tässä ikävaiheessa. Esiopetusvaiheessa puhutun kielen taidot voivat olla jo hyvät, mutta lukemisvaikeudet eivät ole tulleet vielä esille. Vaikeudet saattavat tulla esiin vasta myöhemmässä vaiheessa, jopa vuosia lukemaanoppimisen jälkeen. (ks. esim. Siiskonen, 2010; Siiskonen ym., 2014) Tiina Siiskonen 2

3 Lukutaidon kehityksen riskitekijöitä Puutteellinen kyky erotella puheäänteiden kestoeroja Myöhään puhumaan oppiminen Heikot kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taidot Sanavaraston suppeus ja taivutusmuotojen vähäisyys (ks. esim. Siiskonen, 2010; Siiskonen ym., 2014) Lukutaidon kehityksen riskitekijöitä Heikot fonologiset taidot Heikko kielellinen muisti Sarjallisen nimeämisen hitaus Heikko kirjaintuntemus Puheen tuottamisvaikeudet (puhemotoriikan sujuvuus ja äännejärjestelmän hallinta) Sarjallisen nimeämisen hitaus ja virheellisyys (ks. esim. Siiskonen, 2010; Siiskonen ym., 2014) Puheen tuottamisvaikeudet Yksittäisten äänteiden tuottamisvaikeuksista ei yleensä seuraa lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Puheen tuottamisvaikeudet saattavat aiheuttaa vaikeuksia lukemaan oppimisessa, jos niihin liittyy laajempia kielellisiä vaikeuksia, ja niitä ilmenee vielä lukemaan opetteluvaiheessa. Puhekyvyttömyys saattaa vaikeuttaa äänteellisten edustusten muodostumista. (mm. Bishop & Snowling, 2004; Snowling & Hulme, 2008) Tiina Siiskonen 3

4 Puheen havaitseminen, tuottaminen ja kielellinen muisti Ennalta tuntemattomat äänteelliset edustukset on pidettävä mielessä, kunnes pysyvämmät muistijäljet ovat muodostuneet. Pysyvät muistijäljet luovat pohjan puheen havaitsemiselle ja tuottamiselle sekä kielen kehitykselle. Puheen havaitsemisen ja tuottamisen vaikeudet vaikeuttavat tarkkojen muistijälkien syntymistä. (esim. Leppänen ym., 2014) Puheen havaitseminen, tuottaminen ja kielellinen muisti Tarkkojen muistijälkien muodostuminen edellyttää erityisen paljon, monipuolisia ja selkeitä kokemuksia uusista sanoista. Toisto, eri aistien monipuolinen käyttö ja ääneen lukeminen. Ääneen lukemisessa omasta puheesta saatu motorinen palaute yhdistyy näkö- ja kuulohavaintoon. (esim. Leonard & Deevy, 2004; Leppänen ym., 2014) Puhutun ja kirjoitetun kielen väliset yhteydet Korostuvat sitä enemmän, mitä suurempia kielelliset vaikeudet ovat. Puheen, kielen ja lukutaidon kehitys voivat tukea toisiaan vastavuoroisesti. Kirjoitettu kieli tukee puheen havaitsemista ja tuottamista sekä kielen rakenteiden ja merkitysten ymmärtämistä. Puheen tuottaminen tukee äänteiden havaitsemista sekä kielen rakenteiden ja merkitysten ymmärtämistä. (mm. Snowling & Hulme, 2008; Leonard, Tiina 1998) Siiskonen Tiina Siiskonen 4

5 Kielelliset vaikeudet voivat vaikeuttaa lukutaidon omaksumista heikot fonologiset taidot sarjallisen nimeämisen hitaus heikko kirjaintuntemus lukemisvaikeudet vaikeuttavat ja hidastavat edelleen muuta kielellistä kehitystä lukemisharrastus vähäistä tiedonhankinta vaikeaa voivat helpottua lukutaidon omaksumisen myötä kirjoitettu kieli puheen visuaalisena tukena puhe selkiytyy ja kieli kehittyy kirjainäännevastaavuus kielen rakenteet ja merkitykset ero ikätovereihin kasvaa (Leonard, 1998) Suomen kielen erityispiirteet kirjain-äännevastaavuuden säännönmukaisuus sanojen jakautuminen tavuihin eli tavurytmi sanojen merkitysten muuttuminen äänteiden keston vaihtelun myötä (äänteiden keston johdonmukainen merkitseminen) pitkäsanaisuus sanojen monet eri taivutusmuodot Luki-perustaitojen hierarkia LUKEMINEN Kielellinen tietoisuus Kirjain-äännevastaavuudet Äänteiden yhdistäminen tavuksi: erilaiset tavurakenteet lyhyet pitkät tavut Tavujen yhdistäminen sanaksi: erilaiset tavurakenteet lyhyet pitkät sanat Ymmärtävä lukeminen KIRJOITTAMINEN Tuottavan kirjoittamisen taidot Äänne-kirjainvastaavuudet Tavujen jakaminen äänteiksi: erilaiset tavurakenteet lyhyet pitkät tavut Sanan jakaminen tavuiksi: erilaiset tavurakenteet lyhyet pitkät sanat Kielellinen tietoisuus (esim. Siiskonen ym., 2014) Tiina Siiskonen 5

6 Kielellinen tietoisuus Tietoisuus kielen äännerakenteista (fonologinen tietoisuus) Tietoisuus sanojen muodosta (morfologinen tietoisuus) Tietoisuus lauserakenteista (syntaktinen tietoisuus) Tietoisuus sanojen merkityksestä (semanttinen tietoisuus) Tietoisuus kielen käytöstä (pragmaattinen tietoisuus) (ks. esim. Siiskonen ym., 2014) Sanatietoisuus / fonologinen herkistyminen lorut ja riimittely (muistaminen ja tuottaminen) sanojen vertailu (alku- ja loppusoinnut, sanojen pituus ) Tavutietoisuus Fonologinen tietoisuus oivallus sanan tavurakenteesta, tavurytmi tavujen yhdistäminen sanaksi ja sanojen jakaminen tavuiksi Äännetietoisuus äänteiden havaitseminen ja erottelu äänteiden tunnistaminen ja nimeäminen sanojen jakaminen äänteisiin Sanojen muuntelu / sanan yksiköiden käsittely kyky lisätä, poistaa ja vaihtaa tavuja ja äänteitä Fonologinen tietoisuus ja lukeminen Vastavuoroinen suhde Voi ennustaa lukemisvaikeuksia yhdessä muiden kielellisten vaikeuksien kanssa. Myös lukemaan opettelu kehittää fonologista tietoisuutta. Jo hyvä kirjaintuntemus auttaa suoriutumaan fonologisista tehtävistä. Tehokkaimpia ovat harjoitukset, joissa yhdistetään puhuttu ja kirjoitettu kieli. Ei suurta merkitystä enää lukemaan oppimisen jälkeen Merkitys on suurin aivan lukutaidon alkuvaiheessa. Liittyy erityisesti teknisen lukutaidon tarkkuuden kehitykseen. (mm. Bishop & Snowling, 2004; Puolakanaho, ym., 2008) Tiina Siiskonen 6

7 Fonologinen tietoisuus ja kielelliset vaikeudet Yhteys riippuu kielellisten vaikeuksien luonteesta Ei välttämättä vaikeuksia kaikilla, joilla on kielellisiä vaikeuksia Ymmärtämisvaikeuksien huomioonottaminen Arviointi Harjoitukset ohjeet, käsitteet, harjoitus- ja toimintatavat, tehtävien vaikeustaso Kirjaintuntemus Vastavuoroinen suhde Fonologinen tietoisuus ja kirjaintuntemus kehittyvät vastavuoroisesti toistensa ja lukutaidon kehityksen kanssa Lukutaidon oppimisen edellytys Riittävän hyvä kirjaintuntemus Lukutaidon oppiminen ei edellytä vierasperäisten kirjainten hallintaa, mutta niiden omaksuminen on välttämätöntä lukutaidon kehittymisen näkökulmasta Vierasperäisten kirjainten hallinta liittyy kirjakielen omaksumiseen Kirjain-äännevastaavuus ja kielelliset vaikeudet Kirjainten nimien opettelua tärkeämpää on kirjainmerkkejä vastaavien äänteiden oppiminen. Kirjainten nimien opettelu lukemaan opettelun yhteydessä saattaa jopa vaikeuttaa kirjainäännevastaavuuksien omaksumista. Merkityksettömyys saattaa vaikeuttaa omaksumista. Mielikuvien ja eri aistien käyttö avuksi Sormiaakkoset ja huomion kiinnittäminen artikulaatioasentoihin tukevat havaitsemista, tuottamista ja muistamista. Tiina Siiskonen 7

8 Nähdyn ja kuullun puheen havaitseminen Nähdyn ja kuullun puheen on havaittu toimivan yhdessä aiemmin luultua enemmän. Kun puhetta nähdään ja kuullaan, havaitseminen nopeutuu ja tarkentuu. Äänteiden käsittelytaidot ovat kielihäiriöisillä muita heikompia. Äänteiden käsittelyvaikeudet eivät rajoitu vain kuultuun puheeseen, vaan myös audiovisuaaliseen ja visuaaliseen puheeseen. (Meronen ym., 2013) Puheen näkyvien piirteiden havainnointi Kirjainmerkit, sormiaakkoset ja huulioluku tukevat yksittäisten äänteiden havaitsemista. Kielihäiriöisen lapsen kyky havainnoida puheen näkyviä piirteitä voi olla tavallista heikompi. Kykyyn havainnoida puheen näkyviä piirteitä tulisi kiinnittää erityistä huomiota. (Meronen ym., 2013) Mitä suuremmat kielelliset vaikeudet, sitä yleisemmin niihin liittyy muita vaikeuksia: motorinen kömpelyys, hahmotusvaikeudet Sama kirjaintyyppi, kunnes kirjain-äännevastaavuus hallitaan Mietittävä ainakin Pien- vai suuraakkoset? Kirjaintyyppi Miten kykenee tunnistamaan? Miten kykenee tuottamaan? Tiina Siiskonen 8

9 Sarjallisen nimeämisen nopeus ja tarkkuus Ennustaa lukemisvaikeuksia yhdessä muiden kielellisten vaikeuksien kanssa. Kouluikäiset eivät yleensä enää tee virheitä. Nimeämisnopeus on yhteydessä erityisesti lukemisnopeuteen ja nimeämistarkkuus lukemistarkkuuteen. Nimeämisen hitaus ja virheiden määrä ovat yhteydessä toisiinsa. Hitaus ja virheellisyys yhdessä kuvastavat nimeämisvaikeuksien vaikea-asteisuutta. (mm. Ahonen ym., 1999; Salmi, 2008) Nopea sarjallinen nimeäminen ja kielelliset vaikeudet Nimeämisvaikeudet ovat yleisiä kielihäiriöisillä lapsilla. Kielihäiriöiset ovat keskimäärin ikätovereitaan hitaampia ja epätarkempia nimeäjiä, mutta hajontaakin on tavallista enemmän. Normaali sarjallisen nimeämisen nopeus on lukivaikeuksilta suojaava tekijä lapsilla, joilla on fonologisia vaikeuksia tai laajempia kielellisiä vaikeuksia. Erityisesti äänteellisen tiedon käsittelyn ja sarjallisen nimeämisen vaikeudet johtavat yhdessä laaja-alaisiin ja vakaviin lukivaikeuksiin (kaksoisvaikeusoletus). (esim. Ahonen ym., 1999; Pennington ja Bishop, 2009) Entä sitten? Lukemisvaikeuksien kielelliset riskitekijät tiedetään Vaikeuksien tunnistaminen, arviointi ja kuntoutus (moniammatillisena yhteistyönä) Kehitys on viivästynyttä ja hidasta Aika ja tuen jatkuvuus Taitojen omaksuminen työlästä Tuen riittävyys ja kohdentaminen Puhuttu ja kirjoitettu kieli sekä niiden kehitykseen liittyvät taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa Vastavuoroinen ja mahdollisimman varhain aloitettu tuki Vaikeuksilla taipumusta kasvaa ja laaja-alaistua suhteessa ikätasoon Tavoitteiden asettaminen (Siiskonen, 2010) Tiina Siiskonen 9

10 Lähteitä ja lisätietoja Siiskonen, T., Poikkeus, A-M., Aro, M. & Ketonen, R. (2014). Lukemis- ja kirjoittamisvalmiudet. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Siiskonen, T. (2010). Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 386. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Muita esityksessä mainittuja lähteitä Ahonen, T., Tuovinen, S. & Leppäsaari, T. (1999). Nopean sarjallisen nimeämisen testi. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu. Bishop, D. V. M. & Snowling, M. J. (2004). Developmental dyslexia and specific language impairment: same or different? Psychological Bulletin 130 (6), Catts, H. (1997). The early identification of language-based reading disabilities. Language,Speech and Hearing Services in Schools, 28, Leonard, L.B. (1998). Children with specific language impairment. Cambridge, Massachusetts: The MIT Press. Leonard, L. B. & Deevy, P. (2004). Lexical deficits in specific language impairment. Teoksessa L. Verhoeven & H. van Balkom (toim.), Classification of developmental language disorders. Theoretical issues and clinical implications. Mahwah, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, inc., Leppänen P., Ervast L., Heikkinen, E., Hämäläinen, J. & Guttorm, T. (2014). Aivotutkimuksen näkökulma kielellisiin vaikeuksiin. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (ss ). Opetus Jyväskylä: PS-kustannus. Meronen, A., Tiippana, K., Westerholm, J. & Ahonen, T. (2013). Audiovisual speech perception in children with developmental language disorders in degraded listening conditions. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 56, Muita esityksessä mainittuja lähteitä Pennington, B. F. & Bishop, D. V. M. (2009). Relations among speech, language, and reading disorders. Annual Review of Psychology 60, Puolakanaho, A., Ahonen, T., Aro, M., Eklund, K., Leppänen, P. H. T., Poikkeus, A-M., Tolvanen, A., Torppa, A. & Lyytinen, H. (2008). Developmental links of very early phonological and language skills to second grade reading outcomes. Strong to accuracy but only minor to fluency. Journal of Learning Disabilities 41 (4), Salmi, P. (2008). Nimeäminen ja lukemisvaikeus. Kehityksen ja kuntoutuksen näkökulma. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 345. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Seymour, P. (1994). Variability in dyslexia. Teoksessa C. Hulme & M. Snowling (toim.), Reading development and dyslexia. London: Whurr Publishers Ltd., Snowling, M. J. & Hulme, C. (2008). Reading intervention for children with language learning difficulties. Teoksessa F. Norbury, J.B. Tomblin & D.V.M. Bishop (toim.), Understanding developmental language disorders. From theory to practice. Hove, East Sussex: Psychology Press, Tahvonen, L., Ojanen, P. & Meronen, M. (2009). Sanat huulilla. Huuliokuvasto. Jyväskylä: Haukkarannan koulu. Tiina Siiskonen 10

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018

Lisätiedot

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus

Lisätiedot

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Dysleksiariski oppimisen haasteena Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen

Lisätiedot

Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum

Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Marja Laasonen neuropsykologian dosentti, psykologian tohtori Käyttäytymistieteiden laitos, HY/ Foniatrian pkl, HUS www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Tiina Siiskonen. Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Tiina Siiskonen. Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 386 Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Lisätiedot

LUKIVA:lla lukijaksi

LUKIVA:lla lukijaksi Kokeilut ja käytänteet Anne Puolakanaho LUKIVA:lla lukijaksi Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus on oppimisvaikeuksista yleisin. Sujuvan lukutaidon oppiminen on hyvin merkityksellistä, koska myöhempi

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,

Lisätiedot

Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet

Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet Kristiina Pitkänen, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva 22.9.2016 Kielellistä vaikeutta vai toisen kielen oppimisen ongelmaa? ensisijaisesti

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin

Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin Riikka Heikkilä Jenni Puttonen Tiina Siiskonen Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin KOHOKOHDAT Arviointia ei tarvita ainoastaan oppijalle annettavan palautteen antamiseen vaan se on

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Kairaluoma, Leila; Torppa, Minna; Aro, Mikko Title: Nuorten

Lisätiedot

1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja

1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet 1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja 1 » huomion suuntaaminen ja ylläpitäminen» auditiiviset ja visuaaliset perustaidot kuten hahmottaminen

Lisätiedot

ARMI Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle

ARMI Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle Kokeilut ja käytänteet Marja-Kristiina Lerkkanen Anna-Maija Poikkeus Ritva Ketonen ARMI Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle Toistaiseksi on olemassa vain vähän sellaisia luku- ja kirjoitustaidon

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017

Lisätiedot

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy

Lisätiedot

Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa

Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa LECTIO PRAECURSORIA Kaisa Peltomaa Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa Lukemaan oppiminen avaa lapselle oven kiehtovaan maailmaan mahdollisuudet eläytyä

Lisätiedot

Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa

Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa Lectio Praecursoria Kaisa Peltomaa Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa Kaisa Peltomaan psykologian väitöskirja Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien

Lisätiedot

Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa

Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa . Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa Kaisa Peltomaa (PsT, neuropsykologian erikoispsykologi) toimii johtavana neuropsykologina Neuropsykologinen

Lisätiedot

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -messut Jyväskylä, 2.-3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto ÖTÖKÄSTÄ öö Muistitukien

Lisätiedot

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen

Lisätiedot

Kielelliset oppimisvaikeudet

Kielelliset oppimisvaikeudet ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Kielelliset oppimisvaikeudet Haapavesi, Jokihelmen opisto 2.12.2013 Ohjaava opettaja Raisa Sieppi raisa.sieppi@tervavayla.fi Kielelliset oppimisvaikeudet Puheen

Lisätiedot

Monikielinen oppilas

Monikielinen oppilas Monikielinen oppilas Annele Laaksonen, KT, EO Daut Gerxhalija, omankielinen opettaja Turun yliopisto, Turun normaalikoulu A. Laaksonen & D. Gerxhalija, TY, TNK 1 Kielitietoinen koulu Turun normaalikoulu

Lisätiedot

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Kielelliset valmiudet ja lukitaidot. Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto

Kielelliset valmiudet ja lukitaidot. Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto Kielelliset valmiudet ja lukitaidot Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto Sosiokulttuurinen lähestymistapa Korostaa kulttuurin yhteistä kokemista ja jakamista lukemisen välityksellä: yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset

Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset Lectio Praecursoria Minna Torppa Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset Minna Torpan psykologian väitöskirja Pathways to reading acquisition

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy

Lisätiedot

Opinkohan mä lukemaan?

Opinkohan mä lukemaan? JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 487 Kaisa Peltomaa Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION,

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Nopea nimeäminen ja lukemisen sujuvuus oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen ja lukemisen sujuvuus oppimisvaikeuslapsilla Lectio praecursoria Riikka Heikkilä Nopea nimeäminen ja lukemisen sujuvuus oppimisvaikeuslapsilla Kohokohdat Nopea nimeäminen ja lukemisen sujuvuus ovat osataitoja monimuotoisessa kokonaisuudessa, johon

Lisätiedot

Työpaja 2: Varhentaminen, varhaiskasvatus, esiopetus

Työpaja 2: Varhentaminen, varhaiskasvatus, esiopetus Työpaja 2: Varhentaminen, varhaiskasvatus, esiopetus Marjaana Gyekye (dedzi) S2-lto, Helsingin kaupunki marjaana.gyekye@hel.fi 17.5.2017 MG 5/2017 1 Puhu yhtä kieltä, ole yksi ihminen. Puhu monta kieltä,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen arviointi. Käyttäjän opas. ensimmäinen luokka

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen arviointi. Käyttäjän opas. ensimmäinen luokka Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen arviointi ensimmäinen luokka Käyttäjän opas Niilo Mäki Instituutti, 2011 Salmi, P., Eklund, K., Järvisalo, E. & Aro, M. LukiMat - Oppimisen arviointi:

Lisätiedot

Luki-riskilapsen kehitys ja ongelmien ennaltaehkäisy

Luki-riskilapsen kehitys ja ongelmien ennaltaehkäisy Luki-riskilapsen kehitys ja ongelmien ennaltaehkäisy Heikki Lyytinen Hyvä Alku, Jyväskylä 2-3.9.2004 Oppimisvaikeudet opettajien tunnistamana esiopetusiässä ja 1. ja 2. luokilla avaintoaineisto: Keski-Suomi,

Lisätiedot

Alina Husu Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Logopedia Huhtikuu Ohjaajat: Kaisa Launonen ja Kenneth Eklund

Alina Husu Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Logopedia Huhtikuu Ohjaajat: Kaisa Launonen ja Kenneth Eklund VIIVÄSTYNEEN VARHAISEN KIELENKEHITYKSEN JA SUVUITTAIN KULKEVAN LUKIVAIKEUSRISKIN YHTEYS KIELELLISIIN TAITOIHIN LAPSUUSIÄSSÄ SEKÄ LUKUTAITOON YLÄKOULUIÄSSÄ Alina Husu Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto

Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto KIELELLISET TAIDOT NUORILLA Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto Child Language Research Center (CLRC) Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Kielen kehityksestä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Niilo Mäki Instituutti

Niilo Mäki Instituutti Lastenneurologian juhlasymposium 19.5.2017 Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan toimintaa Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Monitieteinen oppimisvaikeuksien tutkimus-

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Nimeämistä selittävät tekijät sekä niiden yhteys lukutaitoon

Nimeämistä selittävät tekijät sekä niiden yhteys lukutaitoon Tutkimukset Paula Salmi Nimeämistä selittävät tekijät sekä niiden yhteys lukutaitoon Tämä artikkeli pohjautuu Salmen (2008) väitöskirjaan Nimeäminen ja lukemisvaikeus: kehityksen ja kuntoutuksen näkökulma,

Lisätiedot

OPPIMISEN HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA

OPPIMISEN HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA OPPIMISEN HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA 18. valtakunnallinen tutkijatapaaminen Jyväskylässä 24.-25.4.2015 Tapahtuman järjestäjät: Niilo Mäki Instituutti ja ForLearning-tutkimusverkosto Oppimisvaikeustutkijoiden

Lisätiedot

Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2

Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kirjaimet kiinnostavat lapsia jo varhain. Kielellisesti suuntautuneet

Lisätiedot

Sitoutumista ja yhteistyötä

Sitoutumista ja yhteistyötä FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Heikkilä, Riikka Title: Nopea nimeäminen ja lukemisen sujuvuus

Lisätiedot

Aikamatkalla Sujuvan lukemisen ja. oikeinkirjoituskin. harjoitusohjelma. Materiaalit. Nina Kultti-Lavikainen Johanna Katajamäki Tuija Aro Mikko Aro

Aikamatkalla Sujuvan lukemisen ja. oikeinkirjoituskin. harjoitusohjelma. Materiaalit. Nina Kultti-Lavikainen Johanna Katajamäki Tuija Aro Mikko Aro Materiaalit Nina Kultti-Lavikainen Johanna Katajamäki Tuija Aro Mikko Aro Aikamatkalla Sujuvan lukemisen ja oikeinkirjoituksen harjoitusohjelma Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOSTEN OPISKELIJOIDEN LUKEMISVAIKEUDET TUTKIMUKSEN VALOSSA

AMMATTIOPPILAITOSTEN OPISKELIJOIDEN LUKEMISVAIKEUDET TUTKIMUKSEN VALOSSA AMMATTIOPPILAITOSTEN OPISKELIJOIDEN LUKEMISVAIKEUDET TUTKIMUKSEN VALOSSA Taustaa Peruskoulun osa aikaisen erityisopetuksen oppilaista yli puolella ensisijainen eo peruste puhe, tai lukivaikeudet (Tilastokeskus

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Tulostettavat KPL-lisätehtävät

Tulostettavat KPL-lisätehtävät 1 Tulostettavat KPL-lisätehtävät Tavoitteet ja vinkit Sanojen ja kuvien yhdistäminen Yhdistä sanat ja kuvat, Mini-LUKO Mini-LUKO-tehtäviin tarvitaan avattava pelirasia, jonka pohjassa on vastausruudukko

Lisätiedot

Maahanmuuttajien kielen tukeminen. Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Kevät 2017

Maahanmuuttajien kielen tukeminen. Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Kevät 2017 Maahanmuuttajien kielen tukeminen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Kevät 2017 Lapsen kielen kehitys (Holopainen1994; Pilbacka-Rönkä) 1. Esikielellinen kehitys 2. Ensimmäiset

Lisätiedot

Lukivaikeudet ja opiskelun tukeminen. Leena Holopainen Erityispedagogiikan professori Itä-Suomen yliopisto

Lukivaikeudet ja opiskelun tukeminen. Leena Holopainen Erityispedagogiikan professori Itä-Suomen yliopisto Lukivaikeudet ja opiskelun tukeminen Leena Holopainen Erityispedagogiikan professori Itä-Suomen yliopisto Lukemisessa on osaprosesseja, joita aloitteleva lukija tarvitsee (Ahvenainen & Holopainen, 2014)

Lisätiedot

ONGELMAT ÄÄNTEIDEN PITUUKSIEN HAVAITSEMISESSA VOIVAT SELITTÄÄ LUKU- JA KIRJOITUSVAIKEUKSIA JA AIHEUTTAVAT ONGELMIA SUOMEN OPPIJOILLE

ONGELMAT ÄÄNTEIDEN PITUUKSIEN HAVAITSEMISESSA VOIVAT SELITTÄÄ LUKU- JA KIRJOITUSVAIKEUKSIA JA AIHEUTTAVAT ONGELMIA SUOMEN OPPIJOILLE Lectio Praecursoria Riitta Pennala ONGELMAT ÄÄNTEIDEN PITUUKSIEN HAVAITSEMISESSA VOIVAT SELITTÄÄ LUKU- JA KIRJOITUSVAIKEUKSIA JA AIHEUTTAVAT ONGELMIA SUOMEN OPPIJOILLE Riitta Pennalan suomen kielen väitöskirja

Lisätiedot

Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku Pekka Niemi Turun yliopisto

Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku Pekka Niemi Turun yliopisto Monitieteinen kehitystutkimus: esimerkkinä lukemisvaikeudet Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku 2.-3.6.2008 Pekka Niemi Turun yliopisto Esityksen pääkohdat (1) Lukemisvaikeus (2) Aivotoiminnat, perimä?

Lisätiedot

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Turvataitoja erityislapsille Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Onerva Mäen koulu Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Haukkarannan koulu yhdistyivät vuoden 2013 alussa Onerva Mäen

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet 1 Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukemisvaikeus eli dysleksia, lukivaikeus, lukihäiriö on neurobiologinen oppimisvaikeus, joka ilmenee hitaana lukemaan oppimisena ja työläänä, usein virheellisenä

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

Mattila Aino. Lukivaikeuden vaikutus englannin kielen oppimiseen vieraana kielenä

Mattila Aino. Lukivaikeuden vaikutus englannin kielen oppimiseen vieraana kielenä Mattila Aino Lukivaikeuden vaikutus englannin kielen oppimiseen vieraana kielenä Kasvatustieteen kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luokanopettajakoulutus Toukokuu 2018 Oulun yliopisto Kasvatustieteiden

Lisätiedot

HEIKKINEN SANNA Luokanopettajien kokemuksia lukivaikeuksisen oppilaan opettamisesta ensimmäisellä

HEIKKINEN SANNA Luokanopettajien kokemuksia lukivaikeuksisen oppilaan opettamisesta ensimmäisellä HEIKKINEN SANNA Luokanopettajien kokemuksia lukivaikeuksisen oppilaan opettamisesta ensimmäisellä luokalla Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luokanopettajan koulutus 2015

Lisätiedot

Varhainen kielen kehitys lukemaan oppimisen ennustajana

Varhainen kielen kehitys lukemaan oppimisen ennustajana Varhainen kielen kehitys lukemaan oppimisen ennustajana Kielen kehityksen varhaisvaiheessa esiintyy suurta yksilöllistä vaihtelua. Lasten kanssa työskentelevät joutuvat usein pohtimaan kysymystä, mikä

Lisätiedot

TEKNISEN LUKUTAIDON JA KUULLUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYDET LUETUN YMMÄRTÄMISEEN ALAKOULUN ALUSSA

TEKNISEN LUKUTAIDON JA KUULLUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYDET LUETUN YMMÄRTÄMISEEN ALAKOULUN ALUSSA TEKNISEN LUKUTAIDON JA KUULLUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYDET LUETUN YMMÄRTÄMISEEN ALAKOULUN ALUSSA Heidi Hyväri Kasvatustieteen pro gradu tutkielma Syksy 2011 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LAPSI LUKEE AIKUINEN TUKEE

TAMPEREEN YLIOPISTO LAPSI LUKEE AIKUINEN TUKEE TAMPEREEN YLIOPISTO LAPSI LUKEE AIKUINEN TUKEE Tapaustutkimus lukemis- ja kirjoittamisvaikeuden moni-ilmeisyydestä ja lukilapsen oppimisen tukemisesta Kasvatustieteiden tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

NOPEA SARJALLINEN NIMEÄMINEN JA ÄÄNNETIETOISUUS KIELELLISESSÄ ERITYISVAIKEUDESSA 6. LUOKALLA

NOPEA SARJALLINEN NIMEÄMINEN JA ÄÄNNETIETOISUUS KIELELLISESSÄ ERITYISVAIKEUDESSA 6. LUOKALLA NOPEA SARJALLINEN NIMEÄMINEN JA ÄÄNNETIETOISUUS KIELELLISESSÄ ERITYISVAIKEUDESSA 6. LUOKALLA Suvi Huhtanen Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Suvi Huhtanen

Lisätiedot

Opetuksellisesti haastavat lukivaikeuslapset samanlaisia vai erilaisia?

Opetuksellisesti haastavat lukivaikeuslapset samanlaisia vai erilaisia? Tutkittu juttu Kaisa Peltomaa Opetuksellisesti haastavat lukivaikeuslapset samanlaisia vai erilaisia? Kohokohdat Koulunkäynnin alkaessa tehdyissä arvioinneissa kaikilla neljällä opetuksellisesti haastavalla

Lisätiedot

Kielen oppiminen. Heli Lehtelä. Helsinki 4.12.2001 Seminaariesitelmä, kieliteknologiasovellukset HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Kielen oppiminen. Heli Lehtelä. Helsinki 4.12.2001 Seminaariesitelmä, kieliteknologiasovellukset HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kielen oppiminen Heli Lehtelä Helsinki 4.12.2001 Seminaariesitelmä, kieliteknologiasovellukset HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1. Johdanto Kieliteknologian avulla voidaan varmasti luoda

Lisätiedot

Englannin kielen harjoitusohjelma esimerkkinä kielellisten vaikeuksien interventiotutkimuksesta

Englannin kielen harjoitusohjelma esimerkkinä kielellisten vaikeuksien interventiotutkimuksesta Tutkimukset Piia Vilenius-Tuohimaa Paavo H.T. Leppänen Englannin kielen harjoitusohjelma esimerkkinä kielellisten vaikeuksien interventiotutkimuksesta Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet aiheuttavat

Lisätiedot

Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista

Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi DIAgnosointi LUkeminen Kirjoittaminen

Lisätiedot

Lukivaikeuden tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimet Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2

Lukivaikeuden tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimet Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Lukivaikeuden tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimet Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Suomalaiset lapset ovat menestyneet hyvin kansainvälisissä lukutaitovertailuissa.

Lisätiedot

Nimeämisvaikeus dysleksian taustatekijänä

Nimeämisvaikeus dysleksian taustatekijänä Paula Salmi, FT, Jyväskylän yliopisto, NMI Nimeämisvaikeus dysleksian taustatekijänä Tiivistelmä Tässä artikkelissa tarkastellaan katsauksenomaisesti, miten lukemisvaikeuslasten nimeämisvaikeuksia on selitetty

Lisätiedot

LAPSEN TÄYTYISI OPPIA LUKEMAAN, MITEN PYSTYN TUKEMAAN

LAPSEN TÄYTYISI OPPIA LUKEMAAN, MITEN PYSTYN TUKEMAAN TAMPEREEN YLIOPISTO LAPSEN TÄYTYISI OPPIA LUKEMAAN, MITEN PYSTYN TUKEMAAN Kvalitatiivinen tutkimus luokanopettajien mahdollisuuksista tukea lukioppilasta yleisopetuksessa koulunkäynnin alkutaipaleella

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot