Kuvlan kaupunki Lasten ja nurten lautakunta Osavusikatsaus tammi-huhtikuu 2015
Palveluketju Vastuuhenkilö Sitvuustas Lasten ja nurten palvelut Lasten ja nurten palvelujen jhtaja Ism Krhnen Lasten ja nurten lautakunta, strateginen palveluspimus Timinta ja siinä tapahtuneet lennaiset muutkset 1.1.2015 vimaan astuneen rganisaatiuudistuksen jhdsta n luvuttu jhtamisen tasna palvelukknaisuuksista sekä järjestetty aiemmat kuusi palvelua nykyiseen viiteen. Suurin muuts n llut uuden Kasvun tuen palvelun perustaminen, jhn n kttu lasten ja nurten sekä lapsiperheiden kasvua ja kehitystä tukevat palvelut. Palvelutakuu tteutuu eri palveluissa säädösten määrittelemällä tavalla. Lastensujelun salta n tteuma llut lastensujeluilmitusten ja lastensujelutarpeen selvitysten salta n. 95%. Etelä-Sumen aluehallintvirast ei antanut tureen lastensujelun palvelutakuuselvityksen perusteella humautusta tai hjeistusta Kuvlan kaupungille. Vuden 2015 talusarvissa humiidut säästötimenpiteet vat tteutuksessa: Lastensujelun Ktikallin erityisyksikkö jka alitti timintansa 1.1.2015. Käyttöprsentit vat lleet 1/2015 3,1 %, 2/2015 61,3 %, 3/2015 92,5 % ja 4/2015 110,6 %, jten timinta n lähtenyt hyvin käyntiin ja 0,2 me taludellinen hyöty suhteessa stpalveluihin n realisitumassa. Yksikössä järjestetään myös aiemmin stpalveluna Carealta hankittu kuntuttava lukka timinta jka n nyt sa kaupungin maa timintaa. Varhaiskasvatuksessa Krvenkulun ryhmäperhepäiväkdin ja Karhunpesän päiväkdin timintjen päättäminen 1.8.2015 alkaen mahdllistaa palvelujen kustannustehkkaamman järjestämisen lemassa levien tai syksyllä alittavien palvelujen piirissä. Peruspetuksessa lukuvunna 2014 2015 alitetut timenpiteet vaikuttavat vielä tämän vuden heinäkuuhun asti. Lukuvuden 2014-2015 suunnitellussa n hyödynnetty 2014 tapahtuneet palveluverkkmuutkset Kankaan kulun lakkautumisen sekä Mansikka-ahn ja Trninmäen kulun yhdistyminen. Peruspetuksen lukuvuden 2015-2016 suunnittelussa n hyödynnetty 1.8.2015 vimaan astuvat Ratulan-, Tirvan-, ja Selänpään kulujen lakkautukset. Kulujen vakinaiset henkilöt n sijitettu eläköitymisen kautta vapautuneisiin virkihin. Näiden lisäksi ppilasmäärien laskuun n reagitu mahdllisuuksien mukaan petustunteja vähentämällä ja ryhmiä yhdistämällä, humiiden lautakunnan asettamat suunnitteluphjat sekä valtinsuus petusryhmien pienentämiseen kriteerien täyttyminen. Anjalanksken lukin lakkautuminen 1.8.2015 yhdessä lukin yhteishaussa kasvaneen susin kanssa tehstaa kurssiresurssin käyttöä. Ammatillisen kulutuksen salta taluden tilanne n heikk ja siitä n annettu tarkempi analyysi KSAOn savusikatsauksessa. Keskeisiä valmistelussa levia muutksia vat perhekeskus timintamallin valmistelu ja Ohjaam-hanke. Ratam perhekeskus n lapsiperheiden palvelukeskittymä ja khtauspaikka, jssa rakennetaan yhdessä asiakkaan ja ammattilaisten kanssa asiakkaan tarpeiden mukainen palvelukknaisuus. Keskeisinä palvelutimijina vat neuvlapalvelut, perhetyö sekä tarpeen mukaan lasten kuntutus, perheneuvla lastensujelu ja lapsiperheiden ssiaalityön palveluita. Ohjaam-hanke n matalan kynnyksen ja yhden luukun periaatteella timiva nurten palvelupiste, jssa nuri saa tilanteeseensa spivia palveluja ja hänellä n aina tarjlla jkin timinnallinen vaihteht passiivisen tukien varassa elämisen sijaan. Palvelu tteutetaan mnen timijan verkstna khdentamalla nurelle yksilöllisesti ikeita hjaus- ja tukitimenpiteitä. Näiden lisäksi tteutuksessa n palvelukhtaisia kehittämishankkeita, jtka n kuvattu palveluiden teksteissä ja käyttösuunnitelman tavitteissa. Uuden ssiaalihultlain astuttua vimaan n kaupungin palveluiden sisäisiä prsesseja tarkasteltu niin, että vuden 2016 talusarvissa vidaan humiida säädösten mukaisten perhepalveluiden järjestelyt. Myös vunna 2014 uudistuneen piskeluhultlain täytäntöönpana n jatkettu timintaa kehittämällä. Turvakteja kskevan lainsäädännön uudistuksesta jhtuen Terveyden- ja hyvinvinninlaits käsittelee hakemukset turvaktipalveluiden tuttamisesta. Kuvla n jättänyt hakemuksen ja jatkneuvtteluja käydään kevään aikana. Lasten ja nurten palveluiden henkilöstön sairauspissalt vat kasvaneet vudesta 2014 n. 5%. Tammi-marraskuun sairauspissalraprtintia n käyty läpi ja syitä sairauspissaljen kasvuun analysidaan palveluissa ja viime vunna alkanutta yhteistyössä henkilöstöhallinnn kanssa tteutettua pilttiyksiköiden seurantaa jatketaan. Henkilötyövusien määrä verrattuna vuden 2014 vastaavaan ajankhtaan n pienentynyt reilulla 20 Htv:lla. Tdellinen vähenemä n suurempi, kska viime vuteen verrattuna vat uusina palveluina alittaneet lastensujelun erityisyksikkö +13 htv sekä piskeluhultlain velvitteet +15 htv. Näiden lisäksi henkilöstömenja vat vähentäneet
lukuvusittain jaettava petuksen tuntimäärä, jka lukuvudelle 2014-2015 n tteutunut yli -30 htv pienempänä kuin vutta aikaisemmin. Tämä laskennallinen Htv säästö mudstuu lukuvusiperiaatteella tteutettavasta petustiminnasta. Syksyllä 2014 päätetyt verkkratkaisut näkyvät palveluissamme 1.8.2015 alkaen. Syksyllä 2014 tehtiin päätös lisätä psykssiaalisen ppilashulln sekä kulu- ja piskeluterveydenhulln resurssintia uuden ppilas- ja piskelijahultlain vaatimalle taslle. Tämä näkyy nyt henkilöstömäärien ja palkkakustannusten kasvuna. Neuvlatiminnan vakituisen henkilöstön palkkamenjen kasvua selittää neuvlatiminnan vakituisen vara-henkilön palkkaaminen 8.9.2014 alkaen. Timinnan tteutuminen talusarvin suhteen Timintatutt vat kertyneet talusarvissa lähes tasaisen tteuman tahdissa ensimmäisellä vusiklmanneksella (31,9%). Suurin alitus n tuissa ja avustuksissa (23,9%), jtka perinteisesti khdentuvat lppuvuteen hankepäätöksistä ja -maksatuksista jhtuen. Timintamenjen salta tteuma n alle suunnitellun (32,4%). Henkilöstökulut vat n. 0,7 milj. eura alle talusarvin, mutta n. 0,4 milj. eura yli edellisen vuden vastaavaan ajankhtaan verrattuna. Kasvua selittää 1.7.2014 vimaan tullut 20e/kk palkankrtus, jnka vaikutus palveluketjussa n n. 136 000e/kk. Lisäksi mana timintana alitetut entiset stpalvelut kasvattavat henkilöstömenja mutta vat pienentäneet stpalveluja edelliseen vuteen verrattuna 0,8 milj. eura. Palveluketjun timintakate n tteutunut suunnitellusti (32,5%). Talusarvin ennustetaan tässä vaiheessa tteutuvan lievästi alle talusarvin. Lpulliseen tteutumaan vaikuttaa tuljen kertymät sekä menjen hallinta ml. säästötimenpiteet, jilla n vaikutus lukuvusi- ja timintakausijärjestelmän mukaisesti tteutettavissa palveluissa vasta vuden viimeiselle viidelle kuukaudelle. Timenpiteet timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutumisen turvaamiseksi Palvelut tutetaan talusarvisuunnittelun ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Kaikilta sin tteutetaan tiivistä talus-arvin tteutumisen seurantaa. Ensimmäisen vusiklmanneksen tietjen perusteella timinnalliset tavitteet n saavutettavissa ja talus tteutuisi alle talusarvin. Lukuvusittaisen ja timintakausittaisen palvelun suuri taludellinen merkitys mahdllistaa talusarvimuutsten esittämisen vasta uuden kauden käynnistyttyä alkusyksystä, jllin myös suunnitellut säästötimenpiteet ml. taluden tasapainttamishjelman timenpiteet n pääsin tteutuksessa. Erityistä humita timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutumisen turvaamiseksi khdennetaan: suunniteltujen säästötimenpiteiden täytäntöönpann (ml. rakenteelliset muutkset ja investintien tteutus) uusiin asiakaslähtöisiin palvelumalleihin (Ratam-perhekeskus, Ohjaam-hanke) lainsäädännön uudistuksista jhtuvien kasvaneiden velvitteiden hallintaan yhdistämällä asiakasprsessit ja palvelututannn prsessit palvelupluiksi (esim. uusi ssiaalihultlaki). henkilöstöresurssin käytön tehstaminen sairauspissalja vähentämällä työhyvinvintia edistämällä. Investintien tteutuminen Lasten ja nurten palveluilla ei le mia investinteja. Tilainvestinnit tteutetaan yhdessä tilaliikelaitksen kanssa. Valkealan Marja-ahn päiväkti valmistui aikataulussa ja tettiin käyttöön 1.3.2015. Keskustan päiväkdin peruskrjaus ja laajennus valmistuu 1.8.2015 mennessä Uusi Mansikkamäen kulu valmistuu lukuvuden 2014 2015 alkuun mennessä. Lastensujelulain mukaisen man yksikön timinta entisessä Hultkdin tilassa alkaa 1.1.2015 alkaen. Kirknkylän kulun ja Sarklan kulun peruskr-jaushankkeet n siirretty vudelle 2015. Trninmäen kampuksen rakentamisessa meneillään n kne- ja metallialan petustilan rakentamistyöt ja tilat saadaan käyttöön syksyllä 2015. KSAOn vudelle 2015 hyväksytyt rakennusinvestinnit tulee hyväksyttää kaupunginhallituksessa ennen investintien tteuttamista.
VAStUU Lasten ja nurten palveluketju Tavitteet Talusarvin timinnalliset tavitteet: Asiakaslähtöinen timinta 2015 tavite Mittari Merkittävät riskit Asiakkaan kuuleminen Jkaisella palvelulla n käytössä asiakkaan sallistamisen ja kuulemisen timintamalli. Timintamallit käytössä (kpl/v) Timintamalli jää lumatta, se ei vastaa tarkitusta tai sitä ei tteuteta. nykyarv tavitearv tteuma (alittamatta,, Kaikissa palveluissa n käynnissä asiakkaan sallistamisen ja kuulemisen timintamalli: yksilölliset palvelusuunnitelmat, yhteisten suunnitelmien valmisteluun sallistaminen, palautteiden käsittely sekä dialgisten menetelmien hyödyntäminen (sana Askel-hanketta) Talusarvin timinnalliset tavitteet: Asiakaslähtöinen timinta
2015 tavite Mittari Merkittävät riskit Ennaltaehkäisyyn panstaminen Timivat peruspalvelut. Asiakastyytyväisyy s (1-5) Peruspalvelut (varhaiskasvautus, ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ja petus) eivät edistä riittävästi hyvinvintia. nykyarv tavitearv tteuma (alittamatta,, Timintaa tteutetaan suunnitellusti ja sen kehittämisen painpisteenä n palveluiden ylittävät asiakasprsessit. Palveluiden laatu- ja asiakastyytyväisyyskyselyt tteutetaan pääsin syksyllä 2015 Lapsiperheillä n mahdllisuus saada helpsti tukea arkeen mm. tukipalveluita ja uusia sähköisiä palvelumutja n käytössä. Lastensujelun asiakkuudet (hlö) Lapsiperheiden ktipalvelun asiakkuudet (hlö) 3,95 4,05 1695 <1270 1269 Uuden ssiaalihultlain täytäntöönpann liittyvät timinnalliset ja rakenteelliset muutkset käynnistetty lastensujelun asiakkuuksien vähentämiseksi. Sähköisten palveluiden käyttööntta laajennetaan (Wilma päivähitn) sekä kknaisvaltaiset palvelut (Ktikallin erityisyksikkö ja justava kulupäivä laajentuminen). 50 3 Työn alla Palvelututtajia 1, palveluseteleitä myönnetty 5, palvelua annettu 3. Lapset ja nuret saavat tarvetta vastaavan psykssiaalisen tuen ja terveyspalvelut. Palvelutakuun tteutuminen Ennaltaehkäisevät palvelut ei tavita tarvitsijita. Tarjnta ei vastaa määrällisesti tai laadullisesti tarvetta. Palvelutakuu tteutuu Palvelutakuu tteutunut Työn alla Opiskeluhultlain muuts n tteutuksessa ja rakenteet timinnassa. Käytänteitä kehitetään. Uudet timintamallit valmistelussa (Vimaperheet hit-hjelma ja hyvinvintikartast) Nurten hjausta ja tukea parantavia uusia timintamalleja tettu käyttöön ja nuristyöttömyys laskee. Kulutustakuun tteutuminen Kevään yhteishaussa hakeutuminen 100%. Sijittuminen 2. asteen kulutukseen selviää elkuuhun mennessä. Alle 25 v. työttömien määrä (hlö) Nurten alle 30 v. hjauksen ja tuen parantamiseksi valmisteltu verkstmaista palvelukeskittymää Ohjaam-hanketta. Käynnistyminen syksyllä. Talusarvin timinnalliset tavitteet: Asiakaslähtöinen timinta 2015 tavite Mittari Merkittävät riskit Yhteisöllisyyden kehittäminen Päiväktien ja kulujen timinta tukee yhteisöllisyyttä Lasten, nurten ja perheiden harrastus- ja vapaa-ajanviettmahdlli suudet paranevat. Asiakastyytyväisyy s (1-5) Lähiverkstja ei humiida tai ne eivät aktividu yhteistyöhön. Timintamallit eivät tue palveluiden yhteisöllistä järjestämistä. nykyarv tavitearv tteuma (alittamatta,, 3,95 4,05 Yksikkökhtaiset ppilashultsuunnitelmat jtka sisältävät yhteisöllisen sin vat laadinnassa. Vanhempainyhdistystiminta käytössä ja laajentumassa päiväkteihin. Opiskelijakunnat timinnassa.yhteisöllisyys yhtenä näkökulmana myös Ratam-perhekeskussuunnittelussa Nurisseurjen ja -järjestöjen avustukset vat lleet haettavissa. Kerhtiminnan kysely n tteutettu peruspetuksen kuluilla. Palveluita tutetaan paikallisesti lähiverkstjen avulla mm. kerhmutiset timinnt. Kerhjen määrä (lkm) Avimen varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman mukaan timintaa laajennettu Myllykskelle ja ryhmiä tteutettu Kuusanksken Hellissä.
Talusarvin timinnalliset tavitteet: Tasapaininen talus 2015 tavite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjnta ja -verkk Palvelut ja tilat reagivat asiakasmäärien, -tarpeiden ja timintaympäristön muutksiin. Asiakastyytyväisyy s (1-5) Muutksia ei havaita tai niihin ei kyetä regimaan. nykyarv tavitearv tteuma (alittamatta,, 2014 päätetyt palveluverkkmuutkset tteutuksessa (Anjalanksken luki sekä Selänpään, Tirvan ja Ratulan kulut). Ratam-perhekeskus suunnitelma valmisteltu. Päiväkti-investinnit tteutuksessa. KSAOn kampus suunnitelman tteutushjelma valmistelussa. Palvelujen kustannustehkkuus paranee vertailukaupunkeihin nähden. Kustannuskehitys (%) Ta 2015 säästötimenpiteet tteutuksessa. Kustannuskehitys talusarvin mukainen ja timintakatteen kasvu 4/14-4/15 1% Talusarvin timinnalliset tavitteet: Tasapaininen talus 2015 tavite Mittari Merkittävät riskit Osaava ja hyvinviva henkilöstö Henkilöstöllä n mahdllisuudet man työn kehittämiseen ja saamista parannetaan kulutuksen kautta. Työilmapiirimittaus (1-5) Jhtaminen ei tue henkilöstön sallistamista. Henkilöstön uupuminen. nykyarv tavitearv tteuma (alittamatta,, Työhön liittyvää kulutusta järjestetty kaikissa palveluissa. Jht sallistuu EKJ:n kulutuksiin. Askel-hankkeeseen liittyvät dialgisen menetelmän kulutukset käynnistyneet. Muutamia palvelukhtaisia kehittämispäiviä järjestetty. Henkilöstön hyvinvinti ja työkyky paranee kaikissa työyhteisöissä. Suunnitelmallinen henkilöstöresurssin käyttö ja sen seuranta. Painpisteenä esimies- ja jhtamiskulutukset. Sairauspissalt vähenevät. Sairauspissalt (kpv/hlö) KuntaQ 2014 79,4% >79,4 Työn alla Sairauspissalraprttien käsittely palveluittain. Henkilöstön hyvinvintihjelman tteuttaminen ja valittujen yksiköiden seuranta yhdessä henkilöstöhallinnn kanssa 14,6 <14,6 5,6 Hyvinvintipalvelujen hallint
Vastuuhenkilö Apulaiskaupunginjhtaja Annikki Niiranen. Ennuste kysyttävä Hannele Arpiselta Päivitä taulukkn huhtikuun tiedt Henkilöstöresurssi Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Tt. 1-4/13 Muuts HVP hallint 65,88 9,87 0,00 75,75 82,59-8,3 % Kasvun ja ppimisen sekä 1 582,41 653,10 57,09 2 292,60 2 301,21-0,4 % lapsiperheiden tukeminen Yhteensä 1 648,29 662,97 57,09 2 368,35 2 383,80-0,6 %
Vastuuhenkilö Lasten ja nurten lautakunta Lasten ja nurten palvelujen jhtaja Ism Krhnen Timinta ja siinä tapahtuneet lennaiset muutkset Lasten ja nurten lautakunta käsittää palveluketjun kknaishallinnn (lautakuntatyöskentely, hallinnllisten tukipalveluiden stt), keskeiset jhtavat viranhaltijat sekä valtinsuusperusteisen ammatillisen kulutuksen stt.. Timinnan tteutuminen talusarvin suhteen Timinta ja talus vat tteutuneet suunnitellusti ja eikä kehityksessä le tiedssa kustannusvaikutteisia muutksia. Lautakunnan suurin menerä n valtinsuusperusteisen ammatillisen kulutuksen stt, jtka liittyvät KSAOn kirjanpidlliseen itsenäisen taseyksikön asemaan. Näiden stjen arv n 96% lautakunnan timintamenista. Vertailussa vuden 2014 ensimmäiseen vusiklmannekseen krstuu valtinsuuden pienenemisestä jhtuva stjen vähenemä (-9%). Timenpiteet timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutumisen turvaamiseksi Taluden ja timinnan jatkuva seuranta sekä käyttösuunnitelman tteuttaminen Investintien tteutuminen Investinnit raprtidaan palveluketjukknaisuutena (sisältäen palvelut). Lautakunnalla ei le mia investinteja. Lastensujelu Vastuuhenkilö Palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnnen Timinta ja siinä tapahtuneet lennaiset muutkset Lastensujelun avpalveluissa alitti 1.2.2015 uusi ssiaalityöntekijä, jka n malta saltaan vaikuttanut psitiivisesti työkurman jakaantumiseen tasaisemmin avpalveluissa. Viime vunna saimme myös yhden uuden ssiaalityöntekijän vakanssin. Näiden kahden vakanssin yhteisvaikutuksesta lemme saaneet asiakasmäärät tippumaan avpalveluissa lähellä valtakunnallista tavitetta (30-40 as/sstt). Asiakasmäärä n tällä hetkellä 45 asiakasta/ssiaalityöntekijä lastensujelun avpalveluissa. Palvelutakuu tteutuu 95 % lastensujeluilmitusten ja lastensujelutarpeen selvitysten salta. Etelä-Sumen aluehallintvirastn tureen lastensujelun palvelutakuuselvityksen mukaan 22 kuntaa sai humautuksen, humin kiinnittämisen tai hjeistuksen Avilta. Kuvla ei llut näiden kuntien jukssa.
Kuvla n yhdessä Eksten kanssa suunnittelemassa avpalveluiden kilpailuttamista. Lastensujelu n myös muiden timijiden kanssa yhdessä suunnittelemassa ssiaalihultlain mukaisia perhepalveluja Kuvlaan. Lasten sijaishulln kevättä n leimannut useampi pitkä sairaslma, jiden vuksi lemme käynnistäneet työhyvinvintiin liittyviä timia. Lastensujelussa n viime syksystä tähän kevääseen llut käynnissä työssä jaksamiseen liittyvä kehittämishanke, jlla lemme etsineet keinja työtapja muuttamalla ja työtä kehittämällä hallita kiirettä ja lisätä työssä jaksamista. Jälkihult n mukana mnissa Kuvlassa menssa levissa hankkeissa liittyen syrjäytymisen ehkäisyyn ja mien itsenäistymiskykyjen vahvistamiseen. Lastensujelun ympärivurkautisen hidn ja kasvatuksen kilpailutus tuli vimaan 1.1.2015. Saimme 161 tarjusta, jista lähes kaikki palveluntuttajat täyttävät palvelun laatukriteerit. Ktikallin erityisyksikkö alitti timintansa 1.1.2015. Käyttöprsentit vat lleet 1/2015 3,1 %, 2/2015 61,3 %, 3/2015 92,5 % ja 4/2015 110,6 %. Timinta n lähtenyt hyvin käyntiin ja tal n alkukäynnistymisen jälkeen llut täynnä. Turvakdin salta Kuvla n hakenut palvelututtajaksi Terveyden- ja hyvinvinninlaitksen haun mukaisesti. Timinnan tteutuminen talusarvin suhteen Timinta ja talus vat tteutuneet suunnitellusti lukuun ttamatta sitä seikkaa, että lastensujelusta n jäänyt lppusyksyn ja alkutalven aikana klme henkilöä eläkkeelle yllättäen; yksi sa-aikainen eläkeläinen ja kaksi työkyvyttömyyseläkettä. Nämä asiat eivät lleet tiedssa vuden 2015 talutta suunniteltaessa. Ktikallin erityisyksikkö n alittanut timinnan 1.1.2015. Samalla stpalvelujen määrää n vitu vähentää samassa suhteessa. Timenpiteet timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutumisen turvaamiseksi Taluden ja timinnan jatkuva seuranta sekä käyttösuunnitelman tteuttaminen. Investintien tteutuminen Lastensujelulla ei investinteja tänä vunna. LASTENSUOJELU Ta-2015 Tt 1-4/2015 Prsentuaaline n tteutuma Lastensujelu -ilmitusten määrä 1 400 557 39 %
Lastensujelun avpalvelujen piirissä lapsia/v 950 473 50 % Sijitettuja lapsia vuden aikana yhteensä 200 179 90 % Jälkihullssa asiakkaita vuden aikana 120 117 98 % Perhetukikeskuksen käyttöaste % 80 65 65 % Lasten ja nurten lautakunnan hyväksymät timinnalliset tavitteet, mittarit ja tavitetas 2015 Palvelu/käyttösuunnit elma Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen timinta Strategiavali nta Asiakkaan kuuleminen Strategiavali nta Ennaltaehkäi syyn panstamine n Asiakkaan sallisuuden varmistaminen ja kuulluksi tuleminen. Hallintlain mukaisen kuulemismenettelyn tteutumisen varmistaminen. Lastensujelu Vimavarjen suuntaaminen ikea-aikaiseen khtaamiseen.palautejärjeste lmien kehittäminen. Palautteiden määrä. Timivat yhteistyömudt ja yhteistyön lisääminen asiakasprsesseissa eri palveluiden kanssa. Omien palveluiden valikk riittävän suuri, mnipulinen ja justava Yhteistyökumppaneiden välille lutu ikeat justavat työmudt ja timintatavat sekä prsessit n kuvattu Ostpalveluiden vähentäminen Kuvattujen yhteisten prsessien määrä ja kattavuus %, asiakastyytyväisyy s Lastensujelutilas t Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen timinta nykyarv Palautteita laatikkn 3 kpl, Sähköinen palaute muutama nykyarv 7 stpalvelupai kkaa muutetaan maksi timinnaksi nin 630 000 tavitearv Lapsiperheiden ssiaalipalveluid en kehittäminen muiden timijiden kanssa tavitearv Prsessien kuvaaminen jatkuu j alitettujen mallinnuksien salta Tavitteena 200 000 perhetyön stpalvelua muuttaa maksi timinnaksi tteuma Palautteita laatikkn 0 kpl, sähköinen palaute 0 kpl tteuma 5 prsessia kuvattu Suunnitelma tteutunut seitsemän paikan salta (alittama tta, työn Työn alla Hallintlain mukainen kuulemismenettely tteutuu. Sijaishult kerää laatikkn palautetta. Niitä tulee muutama vudessa ja ne käydään tiimissä läpi ja svitaan menettely. Sähköinen palautejärjestelmä mahdllisuus asiakkailla. Käytetään vähän. Muistutukset/kantelut/valit ukset käytössä. (alittama tta, työn Työn alla Varhaiskasvatuksen ja peruspetuksen kanssa pssessit kuvattu. Tämän lisäksi prsesseja kuvattu perhetukikeskuksen ja päihdetyön, jälkihulln ja aikuisssiaalipalveluiden sekä perhetukikeskuksen ja mtiimin välillä. Tämän lisäksi yhteistyömalleja n hittu ssiaali- ja kriisipäivystyksen, lasten- ja nurten psykiatrian, mtiimin ja aikuisssiaalipalvelujen kanssa. Tällä hetkellä työn alla ppilashulln ja lastensujelun malli. Ktikallin ja eri timijiden välillä eri mallinnuksi rakkennetaan Työn alla Ktikallin erityisyksikön alittaminen 1.1.2015, jssa n 7 paikkainen lastensujelun yksikkö Palveluprsessin ja tmintatapjen mukkaaminen vastaamaan asiakasmäärä ja tarvetta Ohjeet ajantas asiakasprsessi selkeä Palvelutakuu, asiakasmäärät/s stt 95 prsenttia palvelutakuun tteutuminen. Avpalveluissa 48 as/sstt ja sijaishullssa 32 as/sstt Tavite 100 % palvelutakuu. Lapsiperheiden ssiaalityön synnyttäminen ja asiakasmäärien vähentyminen lastensujelussa 95 prsenttia palvelutakuun tteutuminen. Avpalveluissa 45 as/sstt ja sijaishullssa 32 as.sstt Työn alla Asiakasprsesseja niin sisäisesti kuin ulkisesti kehitetty ja tarkennettu Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen timinta Strategiavali nta Mittari Tilannekuvaus 4/2015
Yhteisöllisyyd en kehittäminen Lapsen ja nuren ssiaalisten taitjen vahvistaminen ja sallisuuden lisääminen Kk perheen tukeminen. Nivelvaiheen sujuvat siirtymät. Elämänhallinan taitjen vahvistaminen. Asiakaspalaute. Ks. Vastaus 1 Ks. Vastaus 1 Ks. Vastaus 1 Työn alla Ks. Ensimmäinen vastaus. Lapsiperheiden ssiaalipalvelujen suunnittelu käynnistynyt muiden timijiden kanssa. Perhekeskusmallin suunnittelu Strategiapäämäärä: Tasapaininen talus Strategiapäämäärä: Tasapaininen talus Strategiavali nta Osaava ja hyvinviva henkilöstö Osaava ja mtivitunut henkilöstö Sairauspissalt vähenevät Pätevien ssiaalityöntekijöiden rekrytintiin panstaminen. Riittävä ja suunniteltu täydennyskulutushjelma Aktiivinen työhyvinvintihjelman tteuttaminen Kelpisten työntekijöiden määrä. Kulutussuunnitel man tteutumisen seuraaminen. Kehityskeskustelu t Sairauspissalt nykyarv 25 ssiaalityöntek ijän tai vastaavan ssiaalityöntek ijän vakanssia, jista 7 ei kelpista tavitearv 27 ssiaalityöntekijä n tai vastaavan ssiaalityöntekijä n vakanssia, jista 5 ei kelpista Sairaspissalt hyvinvintipalvel ujen keskiarvssa tteuma 25 ssiaalityönte kijän tai vastaavan ssiaalityönte kijän vakanssia, jista 7 ei kelpista Lastensujelu n avhult 5,9, lasten sijaishult 10,9 ja perhetukikesk us 2,3 (alittama tta, työn Työn alla Kehityskeskustelut tteutuvat lastensujelussa. Lastensujelu n tämän kevään aikana järjestänyt henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille salassapidettävät tiedt kulutuksen. Seitsemästä ei kelpisesta ssiaalityöntekijästä kuusi surittaa tällä hetkellä ssiaalityön maisteripintja ylipistssa. Työn alla Lasten sijaishulln sairauspissalt lleet kevään aikana suuret. Asia nstettu esiin työnkehittämispäivissä ja työhyvinvintikeskustelujen kautta. Nudatetaan henkilöstön hyvinvintihjelmaa. Vastuuhenkilö Kasvun tuki Palvelupäällikkö Eeva Nummi Timinta ja siinä tapahtuneet lennaiset muutkset Kasvun tuen palvelut n alittanut timintansa vuden vaihteessa. Keskeiseksi teemaksi n nstettu ihmisten välinen vurvaikutus ja rganisaatin madaltaminen ihmislähtöisen timinnan kautta. Dialgista ja sallisuutta edistävää timintakulttuuria n juurrutettu kehittämällä henkilöstön saamista ja työtapja sekä ttamalla henkilöstö mukaan kehittämistimintaan. Myös asiakkaiden sallistumista n kkeiltu. Alkuvutta vat leimanneet lainsäädännön uudistukset ja niistä jhtuvat kehittämistimenpiteet liittyen ppilashultn ja lapsiperheiden ssiaalipalveluiden järjestämiseen. Lapsiperheiden ktipalvelun palveluseteli n tettu käyttöön. Yhteistyökentässä n meneillään kaksi merkittävää kehittämisprjektia: perhekeskus timintamallin valmistelu ja Ohjaam-hanke. Merkittävien yhteistyöprsessien kuvaus n hyvässä vauhdissa. Henkilöstömäärissä ja menissa sekä sairauspissalissa tapahtunutta kehitystä n seurattu alkuvuden aikana. Syksyllä 2014 tehtiin päätös lisätä psykssiaalisen ppilashulln sekä kulu- ja piskeluterveydenhulln resurssintia uuden ppilas- ja piskelijahultlain vaatimalle taslle. Tämä näkyy nyt henkilöstömäärien ja palkkakustannusten kasvuna. Neuvlatiminnan vakituisen henkilöstön palkkamenjen kasvua selittää neuvlatiminnan vakituisen varahenkilön palkkaaminen 8.9.2014 alkaen. Kasvun ja ppimisen tuen yksikön henkilöstömäärä n reaginut asiakastarpeeseen ja eräisiin pitkiin sairaslmiin. Palkkjen tiliöinneissä n havaittu virheitä, jtka krjataan. Jitakin varhaiskasvatuksen menja n hjautunut erityisvarhaiskasvatuksen kustannuspaikalle. Osa krjauksista vidaan tehdä vasta vuden lpussa. Nurispalveluiden henkilöstössä ei le tapahtunut merkittäviä muutksia. Psykssiaalisissa palveluissa n jatkunut yhden puheterapeutin vaje. Timinnan tteutuminen talusarvin suhteen Talusarvin timintakate tteutuu kuukausirytmin mukaisesti llen 04/2015 32,6 %.
Timenpiteet timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutumisen turvaamiseksi Palvelut tutetaan talusarvisuunnittelun ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Kaikilta sin tteutetaan tiivistä talusarvin tteutumisen seurantaa. Ensimmäisen vusiklmanneksen tietjen perusteella talusarvin tavitteet n mahdllista saavuttaa. Investintien tteutuminen Kasvun tuen palveluilla ei le mia investinteja. KASVUN TUKI Prsentuaalinen Ta-2015 Tt 1-4/2015 tteutuma Perheneuvlan asiakkuuksien määrä 1 200 534 44% Perheiden määrä lapsiperhetyössä 180 129 71% Lapsiperheiden ktipalvelun asiakasmäärä, palveluseteli 50 3 6% Lastenneuvlan terveydenhitajalla käyntejä 17 500 5461 31% Äitiysneuvlaan kirjille tulleiden määrä 800 Kehitysneuvlaan hjattujen määrä 80 22 27% Nurispalvelujen timintaan sall. määrä 80 000 38568 48% Lasten ja nurten lautakunnan hyväksymät timinnalliset tavitteet, mittarit ja tavitetas 2015 Strategiapäämä ärä: Asiakaslähtöine n timinta Palvelu/käyttösuunnit elma Kasvun tuki Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen timinta nykyarv 31.12.2 014 tavitearv tteuma (alittama tta, työn
Asiakkaan kuuleminen Ennaltaehkäisyy n panstaminen Timimme varhain, avimesti ja yhteistiminnassa Timintamallien kehittäminen, puheeksitt-kulu tus Timivat ennaltaehkäisevät terveyspalvelut. Timivat yhteistyömudt asiakasprsesseissa eri peruspalveluiden kanssa. Lapsiperheet saavat tarvitsemiaan ssiaalipalveluita ilman lastensujelun asiakkuutta Vastuiden selkiyttäminen, merkittävien yhteistyöprsessie n kuvaus. Lapsiperheiden ssiaalityön uudelleen rganisiminen Asiakastyytyväisyy s, kuulemis- ja keskustelutilaisuu det (lkm/v), timintamallit käytössä (kpl) Kuvatut merkittävät prsessit Timintamalli käytössä 2016 mennessä (kyllä/ei), asiakasmäärä 4 keskustelutilaisuutta, 1 timintamalli nykyarv 31.12.2 014 tavitearv 2 keskustelutilaisuu tta kesken Perhekeskuksen suunnitteluun liittyen n järjestetty 2 keskustelutilaisuutta. Puheeksittkulutuks et ja dialgisuusvalmennus vat käynnistyneet. Dialgisen timintakulttuurin juurruttaminen yhteistyökäytänteisiin käynnistynyt. Osaamisen kehittämisessä paintetaan asiakaslähtöisyyttä. (alittama tta, työn tteuma 5 kpl 0 Yhteistyöprsessien rakentaminen ja päivittäminen käynnistynyt. Terveyspalveluissa työn alla lasten ja nurten neurpsykiatriset ngelmat ja syömishäiriö, kasvun ja ppimisen tuessa käynnistymässä psykiatria, vammaispalvelu ja maahanmuuttajapalvel ut. kyllä ei Lapsiperheet saavat tarvitsemansa ktipalvelun Lapsiperheiden ktipalvelun palvelusetelin käyttööntt Palvelusetekutut tajat lkm, palveluseteliasiakk aat lkm palvelusetelituttajat 3, palveluseteliasiakkaat 50 palvelusetelitutt ajat 1, palveluseteliasiak kaat 3 Yhteissuunnittelu lastensujelun kanssa käynnistynyt. Strategiapäämä ärä: Asiakaslähtöine n timinta Lasten ja nurten tuentarve tunnistetaan ja heille tarjtaan justavia, ikea-aikaisia palveluita. Kulutustakuun tteutuminen Nurten hjausta ja tukea parantavia uusia timintamalleja tetaan käyttöön, Vimaperheet timintamallin käyttööntt, hyvinvintikartan käyttööntt Ohjauksen tehstaminen peruspetuksessa ja nivelvaiheissa Ohjaam-timinna n käynnistäminen Timintamallit käytössä (kpl), pilttikulujen lkm, ppilashultlain aikarajjen tteutuminen Ilman kulutuspaikkaa jäävien määrä Timintamallli käytössä (kyllä/ei), alle 25v työttömien määrä (hlö) 2 timintamallia käytössä, 4 pilttikulua, aikarajat tteutuvat timintamalli käytössä, 900 työtöntä Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen timinta nykyarv 31.12.2 014 tavitearv 0 timintamallia, 0 kulua, aikarajat tteutuneet 0 ei arviitavissa timintamalli ei käytössä, 813 hlö tteuma Palveluntuttajia 1, palveluseteleitä myönnetty 5, 3 saanut palvelun. Vimaperheet hit-hjelman ja hyvinvintikartastn käyttööntn suunnittelu alitettu. Oppilashultlain aikarajat tteutuneet. Oppilashultlain sisällöllinen haltuuntt vielä kesken kuluilla. II asteelle siirtymisen nivelvaihetyön timintamallit päivitetty, päivitys kesken varhaiskasvatuksen, perheneuvlan ja peruspetuksen välillä. Yhteishaussa haki 100% ikälukasta. Ohjaamn timinnan suunnittelu käynnistynyt. Henkilöstö rekrytitu. (alittama tta, työn
Yhteisöllisyyden kehittäminen Tuetaan varhaiskasvatusyksiköi den ja kulujen yhteisöllisyyttä Yhteisöllisen ppilashulln työmutjen kehittäminen, Kulun nuristyön kehittäminen Kuvatut timintamallit, kulun nuristyön laatukriteerit Yksikkökhtaisten ppilashultsuunnitel mien tek kesken. Yhteisöllisten työmutjen kehittäminen sa suunnitelmaa. Kulunuristyön laatukriteeristö testattu. Nurispalvelujen krdinaattri mukana OPS-työryhmässä. Kulunuristyätä kehitetään Kaaknkulman Junareissu-hankkeessa. Strategiapäämä ärä: Tasapaininen talus Optimaalinen palvelutarjnta ja -verkk Klmannen sektrin timijat vat vahvasti mukana tuttamassa harrastus- ja vapaa-ajanviettmahd llisuuksia. Palvelujen kustannustehkkuus paranee ja palvelut tutetaan kustannustehkkaasti Tiivis yhteistyö nurisjärjestöjen kanssa, järjestöavustusten khdentaminen Esimiehet seuraavat kustannusten kehittymistä Avustusten khdentuminen Käyttösuunnitelm an tteutuminen Avustukset jaetaan tukkuussa, khdeavustukset vat haussa kk vuden. Etenee suunnitellusti. Strategiapäämäärä: Tasapaininen talus Esimiehet seuraavat käyttösuunnitelman tteutumista ja kuukausikatsaus käsitellään jhtryhmässä. Erityistä humita kiinnitetty henkilöstömenihin. Mittari Tilannekuvaus 4/2015 Syntyy uusia Perhekeskusmallin palveluknsepteja, kehittäminen, tiljen yhteiskäyttö kiinteistöjen lisääntyy salkutus Timintamalli kehitetty (kyllä/ei), syntyneet palvelukeskittymä t Perhekeskusmallin yhteissuunnittelu asiakkaiden, luttamushenkilöiden ja virkamiesten kesken käynnissä. Suunnittelu etenee hyvin. Osaava ja hyvinviva henkilöstö Henkilöstö sallistuu kehittämistimintaan Henkilöstön hyvinvintia ja työkykyä tuetaan hyvällä esimiestyöllä ja panstamalla työpaikan vurvaikutussuhteisiin. Sairaspissalt vähenevät Omaehtisen työn kehittämisen tukeminen, yhteiskehittelyn mahdllistaminen Esimiestyön kehittäminen, esimieskulutus, dialgisuuskulutus Aktiivinen työhyvinvintihjel man tteuttaminen Työilmapiirimittau s, kulutuspäivät (lkm) Työilmapiirimittau s, esimiesten kulutuspäivät (lkm) Sairaspissalt nykyarv 31.12.2 014 tavitearv tteuma (alittama tta, työn Henkilöstön edustajia mukana Kasvun tuen kehittämispäivässä. Nupa selkiyttää työmutjaan NUPS-hankkeessa.VOI MA-kehittämispäivät kk Kasvun ja ppimisen tuen henkilöstölle. Perheneuvlan henkilöstön kehittämispäivät. Henkilöstö mukana prsessien ja timintamallien suunnittelussa. Jhtamisen erikisammattitutkint a surittavat (4), esimiesvalmennussarja (4), esimiesten ja keskijhdn jhtamisvalmennus (1), jhdn dialgivalmennus (1) Jhtamisrakenteiden selkiyttäminen. Henkilöstön kanssa käydään työhyvinvintikeskustel ut suunnitelman mukaisesti. Nudatetaan henkilöstön hyvinvintihjelmaa. Vastuuhenkilö Varhaiskasvatus Palvelupäällikkö Helena Kuusist Timinta ja siinä tapahtuneet lennaiset muutkset
Lapsen kasvu, kehitys ja ppiminen muuttui varhaiskasvatuksen palveluksi vuden vaihteessa. Erityisvarhaiskasvatuksen ja neuvlatiminnan resurssit siirtyivät kasvun tukeen. Avimen varhaiskasvatuksen palveluja n laajennettu tammikuusta alkaen Myllykskelle, jssa perhepuisttimintaa n vuden alusta järjestetty Keltaisessa talssa kerran viikssa. Yksityinen Aarresaaripäiväkti Merituuli alittaa timintansa palvelusetelipäiväktina 1.8.2015. Laskennallisia päivähit-/esipetuspaikkja päiväkdissa n 84. Lasten ja nurten lautakunta n lakkauttanut Krvenkulun ryhmäperhepäiväkdin ja Karhunpesän päiväkdin 1.8.2015 alkaen. Lakkautuksen alla levat palvelut järjestyvät lemassa levien tai alkavien palvelujen piirissä. Timinnan tteutuminen talusarvin suhteen Timintakate 32 % tteutuu talusarvin mukaisessa kuukausirytmissä. Timenpiteet timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutumisen turvaamiseksi Talusarvin ja käyttösuunnitelman tteutumista arviidaan varhaiskasvatuksen hallinnn ja alueiden jhtryhmissä. Yksikkötaslla n käytössä suriteperusteinen taluden tteutumisen seurantajärjestelmä (SPB). Vuden 2015 alun henkilöstömäärä n seitsemän työntekijää vähemmän verrattuna saman ajankhtaan vunna 2014. Tässä n humiitu 1.1.2015 rganisaatimuuts ja henkilöstön siirrt kasvuntuen palveluun. Sairauspissaljen vähentämiseksi n tehty työergnmiaa parantavia timenpiteitä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi mm. kalustehankintja. Uusien päiväktien rakentamisessa n kiinnitetty erityistä humita tiljen akustintiin kuulsairauksien ehkäisemiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi. Aktiivisen hyvinvinnista välittämisen timintamallin saamista n vahvistettu esimiestaslla. Maksutult eivät tteudu ennusteen mukaisesti. Kevätkaudella varhaiskasvatuksessa n yleisesti hidssa enemmän lapsia hidssa kuin syyskaudella, mikä vaikuttaa vastaavasti maksutulihin. Investintien tteutuminen Valkealassa Marja-ahn 120-paikkainen vurhitpäiväkti n alittanut timintansa 1.3.2015. Samalla n luvuttu päiväktikäytössä lleista ja ulkpulisilta vukratuista tilista Valkealan Iltatähdessä ja Niinirannan leirikeskuksessa. Keskustan päiväkdin peruskrjaus ja laajennus valmistuu 1.8.2015 mennessä. Niskalan päiväkdin peruskrjaus ja laajennus valmistuu syksyllä 2016.
VARHAISKASVATUS Ta-2015 Tt 1-4/2015 Lapsia päivähidssa, ma timinta 2 900 2680 Lapsia päivähidssa, palveluseteli 380 358 Lapsia varhaiskasvatuksen esipetuksessa, ma ja 720 718 stpalvelu Lapsia ktihidntuen piirissä 1 270 1354 Päivähitn ikeutettuja lapsia 4 900 4928 Prsentuaalinen tteutuma Lasten ja nurten lautakunnan hyväksymät timinnalliset tavitteet, mittarit ja tavitetas 2015 Strategiapäämä ärä: Asiakaslähtöinen timinta Palvelu/käyttösuunnitelma Varhaiskasvatus Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen timinta Asiakkaan kuuleminen Vanhempien sallisuuden varmistaminen ja vaikutusmahdllisuuk sien lisääminen. Lapsikhtaisten suunnitelmien yhteydessä kartitetaan perheiden tarpeet; mihin vanhemmat haluavat vaikuttaa ja sallistua. Varmistetaan vanhempien vaikuttamismahdllisu us Kuvlan varhaiskasvatus- ja esipetussuunnitelma n 2016 laadintaan. Kartitukset tehty/ei tehty. Eri vaikuttamistilaisu uksien määrä (kpl) ja laajuus (vanhempien määrä) Asiakastyytyväisyy s nykyarv 31.12.20 14 tavitearv tteuma Lapsikhtaiset Tehty: suunnitelmat vanhemmilla laaditaan jkaiselle mahdllisuus lapselle yhdessä vaikuttaa vanhempien kanssa. esipetussuunnitel Vanhempien maan (kuntatas), vaikuttamistarpeet n laajuus kartitettu ja vanhempien suunnitelmat määrä (kpl): ei vanhempien tiedssa. vaikuttamiseen ja Asiakastyytyväisyy sallistumiseen tehty s, mittaus (kuntats, lkakuussa 2015 yksikkötas). Vanhemmilla kanava vaikuttaa esipetus- ja varhaiskasvatussuunni telmiin (kunta- ja yksikötas). (alittamat ta, työn /alitettu Lapsen esipetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmal makkeet ja hjeet päivitetetään tulevaa timintavutta varten. Kartitustyö alitetaan lapsikhtaisten suunnitelmien yhteydessä uuden timintavuden alkaessa. Vanhemmilla mahdllisuus sallistua esipetussuunnitelmaan pedanetin kautta. Vanhempia tiedtettu em. mahdllisuudesta vaikuttaa. Vanhempia n haastateltu varhaiskasvatussuunnitelmat yön eri vaiheessa. Ennaltaehkäisyy n panstaminen Varhaiskasvatuksen lapsilähtöisyys lisääntyy Kuvlan varhaiskasvatussuunni telman laatiminen ja käyttööntt Varhaiskasvatuks en laatumittari. Asiakastyytyväisyy s nykyarv 31.12.20 14 tavitearv Kuvlan varhaiskasvatussuunni telma laadittu (kuntaja yksikkötas) sekä tteutuksesssa. tteuma Asiakastyytyväisyy s ja laatukysely, mittaus lkakuussa 2015 (alittamat ta, työn /alitettu Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta vastaa varhaiskasvatuksen mniammatillinen ja -alainen työryhmä Sähköisiä palvelumutja tetaan käyttöön Timivat yhteistyömudt ja yhteistyön lisääminen asiakasprsesseissa eri palveluiden kanssa. Varhaiskasvatuksen asiakasperheiden sähköisen asiinnin lisääminen (vrt. peruspetuksen Wilma). Lapsiperhepalvelujen ("Kumppanuustal") prtaalipalvelun suunnittelu ja tteuttaminen Yhteistyökumppaneide n välille lutu ikeat justavat työmudt ja timintatavat sekä prsessit n kuvattu On käytössä/ei Kuvattujen yhteisten prsessien määrä ja kattavuus %, asiakastyytyväisyy s Wilma käytössä esipetusta antavissa päiväkdeissa. Kumppanuustal valmis ja timinnassa Yhteistyömudt lutu ja keskeiset prsessit kuvattu Alitettu; Wilman piltinti. Ei käytössä: Kumppanuustal Asiakastyytyväisyy s, mittaus lkakuussa 2015 /alitettu /alitettu Prjektisuunnitelmat laadinnassa, rahitus auki. Hankerahitusta tteutukseen haettu OKM:ltä Lutu mnialainen yhteistyö-/saamistiimi alle kuluikäisten lasten ja perheiden kanssa timivien tahjen kanssa (Kumpparit) sekä viisi alueellista yhteistyö-/saamistiimiä (Aluekumpparit). Tehty timintasuunnitelma. Strategiapäämä ärä: Asiakaslähtöinen timinta Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen timinta nykyarv 31.12.20 14 tavitearv tteuma (alittamat ta, työn
Yhteisöllisyyden kehittäminen Verkstidutaan muiden timijiden kanssa Tuetaan perheiden välistä yhteisöllisyyttä.osallist utaan ikäihmisten alueellisen palvelumallin kkeiluun Valkealassa sekä muihin verkstihin Vanhempain yhdistysten määrä/yksiköiden määrä. Eri verkstjen määrä Vanhempien vaikuttamistarveartit usten kautta saatavantiedn mukaan n perustettu tarvittavat vanhempain yhditykset. Osallistuttu alueellisiin verkstihin. Yhdistyksiä timinnassa kaksi. Uusia verkstja yksi. Ei alitettu: (uusien vanhempai n yhdistysten perustamin en). Alitettu: sallistuttu Valkealan palvelumalli n kkeiluun ja suunnittelu un Vanhempien vaikuttamistarpeiden kartitustyö alitetaan uuden timintavuden alkaessa, jnka jälkeen tarvittavat vanhempainyhdistykset perustetaan. Valkealan aluellinen palvelumalli n käynnistynyt jssa llaan sallisina. Strategiapäämä ärä: Tasapaininen talus Optimaalinen palvelutarjnta ja -verkk Avimen varhaiskasvatuksen palveluja saatavilla eri alueilla Tteutetaan avimen varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma a Varhaiskasvatusyksik öiden paikkamäärät ja palvelututteet vastaavat mahdllisuuksien mukaan asiakkaiden tarpeisiin Kustannustietisuude n lisääminen edelleen Tteutetaan päiväktien rakentamis-/krjaussu unnitelmat, vaihtehtna yksityisen palvelututannn lisääminen. Marja-ahn päiväkdin käyttööntt, päiväktien kerhtimintaan sallistuvien määrän kasvu, uuden palvelusetelituttajan (Aarresari-päiväkdit) päiväkdin alitus Yksikkötasn määrärahjen käyttö tutettujen suritteiden mukaan (SPB) Perhepuistpäivie n ja muiden alueellisten tilaisuuksien määrä Asiakastyytyväisyy s (1-5). Kuntatasn kustannusvertailu; Tuttavuusmittari t -hanke (Kunta10) Avimen varhaiskasvatuksen palvelupisteiden määrä lisääntyy. Alueellisia taphtumia eri pulla Kuvlaa tehdyn suunnitelman mukaisesti. Strategiapäämäärä: Tasapaininen talus nykyarv 31.12.20 14 tavitearv Investintisuunnitelm a tteutuminen, yksityisen päiväktipalvelujen suus tutannsta 20% Yksikkötasn määrärahjen käyttö tutettujen suritteiden mukaan (SPB), tuttavuus ei laske vudesta 2014. Perhepuistpäiviä lisätty Myllyksken alueella (16 pv 1.-4.2015) tteuma Asiakastyytyväisyy s ja laatukysely, mittaus lkakuussa 2015 Tteutuma ssa Myllykskella avattu uusi timipiste Viialan Keltainen tal. Perhevapaalta työelämään- ryhmä tteutettu Kuusanksken Hellissä. Avimen varhaiskasvatuksen suunnitelma tehty. Hankerahitus n saatu rutsinkielisen kielikylputinnnan tteuttamiseen 2015-2016. (alittamat ta, työn Tteutuma ssa - Tteutuma ssa Marja-ahn päiväkti alittanut timintansa 1.3.2015, Keskustan päiväkdin laajennus ja peruskrjaus valmis 1.8.2015. Niskalan päiväkdin peruskelrjauksen ja laajennuksen suunnittelu alitettu, valmis syksyllä 2016. Yksityinen Aarresaari-päiväkti (64 paikkaa) alittaa 1.8.2015. Mäkikylän ja Sairaalamäen päiväkdit muuttuivat stpalvelusta palvelusetelijärjestelmään. Kustannustietisuuden ja taludenhallinnan saamista vahvistetaan systemaattisesti. Osaava ja hyvinviva henkilöstö Henkilöstö sallistuu kehittämistimintaan Omaehtisen työn kehittämisen tukeminen, yhteiskehittelyn mahdllistaminen Työilmapiirimittau s, kulutuspäivät (lkm) nykyarv 31.12.20 14 tavitearv Henkilöstön kehittämis- ja kulutuspäiviä vähintään 3/hlö/v tteuma Tiet puuttuu (kulutuspäivien märä). Työilmapiirimittau s tehdään syksyllä 2015 (alittamat ta, työn Tteutuma ssa Kulutus- ja kehittämispäiviä tarjlla mnipulisesti ja tarpeen mukaisesti. Kymenlaaksn varhaiskasvattaja päivä järjestettiin 14.2. sallistujia Kuvlan varhaiskasvatuksen henkilöstöstä 350. Askel -hankkeen kulutukset ja muu sisäinen kehittämistyö ja kulutus varmistavat saamisen vahvistumisen ja lisääntymisen. Henkilöstön hyvinvintia ja työkykyä tuetaan hyvällä esimiestyöllä ja panstamalla työpaikan vurvaikutussuhteis iin. Esimiestyön kehittäminen, jaetun jhtajuuden kehittämistyön jatkaminen, dialgisuuskulutus Työilmapiirimittau s, esimiesten kulutuspäivät (lkm) Esimiesten ja henkilööstön työhyvinvinti lisääntyy Tiet puuttuu (esimiesten kulutuspäivien määrä). Työilmapiirimittau s tehdään syksyllä 2015. Tetutuma ssa Askel -hankkeeseen liittyvät kulutukset sekä esimieskulutukset hyvin järjestettynä, jaetun jhtajuuden kehittämisprsessi käynnistyy elkuussa 2015. Sairaspissalt vähenevät Aktiivinen työhyvinvintihjelma n tteuttaminen Sairaspissalt Sairaspissalt vähenevät Tiet puuttuu Käynnissä Nudatetaan kaupungin työhyvinvintihjelmaa sekä aktiivisen hyvinvinnista välittämisen - timintamallia.
Strategiapäämä ärä: Ympäristöystävä llinen Kuvla Strategiapäämäärä: Ympäristöystävällinen Kuvla Ympäristökasvatukse Ympäristökasvattajan Ympäristökasvatu n ja kestävän työpans jhtajan ksen ymv. kehityksen tukena kestävän kestävän humiinti kehityksen kehityksen varhaiskasvatuksessa edistämisessä. suunnitelmien ja esipetuksessa Ektukitiminta. määrä/ yksiköt kunta- ja Varhaiskasvatussuunni yksikkötaslla. telma- ja esipetussuunnitelmat yö. nykyarv 31.12.20 14 tavitearv Kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä n kestävän kehityksen tai ympäristökasvatuksen suunnitelmat käytössä tteuma tteutunut 50% / valmis (alittamat ta, työn Jkaisessa yksikössä ektukihenkilö, suunnitelua ja suunnitelmien tteutumista varmistetaan ympäistökasvattajan tuella ja resurssilla Vastuuhenkilö Peruspetus Palvelupäällikkö Kim Strömmer Timinta ja siinä tapahtuneet lennaiset muutkset Kasvu, kehitys ja ppiminen muuttui peruspetuksen palveluksi vuden vaihteessa. Laaja-alaisten erityispettajien, kulunkäynninhjaajien, psykssiaalisen henkilöstön ja kuluterveydenhitajien palkkarahat siirtyivät kasvun tukeen. Timinnan tteutuminen talusarvin suhteen Peruspetuksen talus n tteutumassa suunnitellun mukaisesti. Timenpiteet timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutumisen turvaamiseksi Vuden 2014 timenpiteet vaikuttavat vielä tämän vuden heinäkuuhun asti. Lukuvuden 2014-2015 suunnitellussa hyödynsimme 2014 tapahtuneen palveluverkkmuutksen Kankaan kulun lpettamisen ja Mansikka-mäen ja Trninmäen kulun yhdistymisen salta. Lapinjärveltä tuli kuntaspimuksen kautta 67 uuttaa ppilasta Elimäen yläkuluun, mutta petustuntien vähennysten salta pysyimme tavitteessa. Muita timenpiteitä li hjaajaresurssin leikkaaminen ja laaja-alaisten tuntien vähentäminen, jtka eivät enää tämän vuden salta näy peruspetuksen tulksessa. Carean kanssa stpalveluna tteutettu kuntuttava lukka muutettiin saksi kaupungin maa timintaa 1.1.2015. Lukuvuden 2015-2016 suunnittelussa hyödynsimme 1.8.2015 vimaan tulevan palveluverkkmuutksen. Ratulan-, Tirvan-, ja Selänpään kulut lppuvat 1.8.2015 ja kulujen vakinaiset henkilöt n sijitettu eläköitymisen kautta vapautuneisiin virkihin. Svenska sklan siirtyy 1.8.2015 saksi Keskustan kulun, jnka kautta saamme nin 90 000 eurn vukrasäästöt. Uudet pettajat palkataan alittamaan työnsä ves-päivästä, jlla säästämme jkaisen pettajan khdalla kahden viikn palkan. Nykyisellä palveluverklla ppilasmäärien laskuun n reagitu mahdllisuuksien mukaan petustunteja vähentämällä ja ryhmiä yhdistämällä sekä eläköitymistä hyödyntämällä virkjen täyttämisen salta. Phjana petusryhmien mukkaamiseen n llut lautakunnan asettamat suunnitteluphjat sekä valtilta saamamme valtinsuus petusryhmien pienentämiseen. Investintien tteutuminen Peruspetuksella ei le mia inventinteja.
PERUSOPETUS Prsentuaaline Ta-2015 Tt 1-4/2015 n tteutuma Oppilasmäärä 7 563 7 942 105 % Erityisen tuen ppilasmäärä 850 842 99 % Kulujen määrä 35 38 109 % Apip-timintaan sallistuvien määrä 500 486 97 % Kuljetusppilaat 1 600 1 538 96 % Lasten ja nurten lautakunnan hyväksymät timinnalliset tavitteet, mittarit ja tavitetas 2015 Strategiapäämäärä : Asiakaslähtöinen timinta Palvelu/käyttösuunnitel ma Peruspetus Strategiapäämäärä : Asiakaslähtöinen timinta Asiakkaan kuuleminen Hultajat ja ppilaat situtetaan kulun kehittämistyöhön Oppilaat ja hultajat sallistetaan petussuunnitelman valmisteluun Kmmentintien määrä OPS-sivuistilla nykyarv tavitear v 31.12.20 15 tteuma OPS2016-peda.net-si vut (alittamat ta, työn Linkki hultajille avattu ja tiedtettu. Laatukysely; hultajat, ppilaat ja henkilöstö tteutuksessa. Ennaltaehkäisyyn panstaminen Asiakkaiden tarpeita vastaavat ikea-aikaiset palvelut, eheä kuluplku Kehitetään edelleen asiakasplun sujuvuutta tiiviissä yhteistyössä eri palveluiden kanssa, ikea-aikainen tiedttaminen Kuvattujen yhteisten prsessien määrä, petusryhmien keskikk ja mediaani 1-6/7-9 lk nykyarv tavitear v 31.12.20 15 tteuma Viiden prsessin kuvaus alitettu (alittamat ta, työn Yhteisten prsessien arviinti alitettu. Esimerkiksi psykiatri, lastensujelu ja muut yhteistyötimijat.
Yhdenvertaiset ja ppilaan hyvinvintia tukevat palvelut Kehitetään edelleen kulupäivän rakenteita; justava kulupäivä, liikkuva kulu, apip, kerht Timintaan sallistujien määrä, kerhjen määrä Uusia kulua saatu mukaan justavaan kulupäivään. Strategiapäämäärä : Asiakaslähtöinen timinta Strategiapäämäärä : Asiakaslähtöinen timinta Yhteisöllisyyden kehittäminen Timivat yhteistyömallit eri palveluiden kanssa Päiväktien ja kulujen yhteistyö asiakasprsesseissa ja hankkeissa Timintamalli (käytössä/ei), asiakaskysely nykyarv tavitear v 31.12.20 15 tteuma yksi timintamalli alitettu (alittamat ta, työn Kääpälän vekaratal-timintam alli alitettu. Strategiapäämäärä : Tasapaininen talus Optimaalinen palvelutarjnta ja -verkk Kaikkien ppilaiden sallistaminen Oppilaskuntatyön kehittäminen, sähköisen sallistumisalustan kehittäminen ppilaille Osallistujamäärät kysely tteutettu Kerhtiminta-kysely tteutettu ppilaille. Strategiapäämäärä : Tasapaininen talus Mittari Tilannekuvaus 4/2015 Laadukas ja Tuntikehys kustannustehkas 2015-2016 jaettu. palveluverkk, tiljen mnikäyttö Esimiehet seuraavat kustannusten kehittymistä ja palvelut tutetaan kustannustehkkaasti, valmistellaan tarvittaessa palvelupisteiden määrän supistamista Käyttösuunnitelma n tteutuminen, yhteiskäytössä levien tiljen määrä, käytössä levat tilat m2/ppilas Lukuvuden 2015-2016 petustunnit jaettu kuluille. Mukautettu ppilasmäärien laskuun. Palveluverkkpäätöst en timeenpann hyödyntäminen kustannuksissa. Kustannustehkkaat ja asiakastarpeisiin ja niiden muutksiin reagivat peruspalvelut Reagidaan asiakasmäärien muutksen Oppilaskustannus Tuntikehys 2015-2016 jaettu. Asiakasmäärien muutksiin reagitu ryhmiä yhdistämällä. Osaava ja hyvinviva henkilöstö Oppiva ja saava henkilöstö Pedaggisen jhtamisen vahvistaminen Esimiesten kulutuspäivät (lkm) nykyarv tavitear v 31.12.20 15 (alittamat ta, työn tteuma ves-tarjtin Ves-tarjnta rakennettu tukemaan pedaggisen ajattelumallin muutsta. Pedaggisen jhtamisen kulutusta esimiehille. Palvelukysynnän mukainen henkilöstöresurssi Henkilöstöä saamista kehitetään ja sallistetaan palve-luiden kehittämiseen Työilmapiirimittaus Tuntikehys 2015-2016 jaettu. Henkilöstöresurssi arviitu tuntikehyksen jan yhteydessä. Työhyvinvinnin lisääminen ja sairauspissaljen vähentäminen Aktiivinen työhyvinvinnista välittäminen Sairauspissalt Nudatetaan henkilöstön hyvinvintisuunnitelm aa. KuntaQ-tulsten hyödyntäminen. Strategiapäämäärä : Ympäristöystävälli nen Kuvla Ympäristökasvatuksen ja Yhteistyötä Ympäristökasvatuk kestävän kehityksen nuriskeskus sen ymv. kestävän humiinti Anjalan kanssa kehityksen peruspetuksessa kuntaja jatketaan ja kaikille suunnitelmien yksikkötaslla. neljäslukkalaisille määrä/ yksiköt järjestetään kaksi Strategiapäämäärä : Ympäristöystävälli nen Kuvla nykyarv tavitear v 31.12.20 15 tteuma Lukuvusisuunnitelmi en arviinti (alittamat ta, työn Kyamk:in kanssa lemme lleet mukana valmistelemassa ktitaluksien energiankulutuksen
ympäristökulupäivä ä. Kestäväkehitys humiidaan kulujen lukuvusisuunnitelmi ssa ja uuden petussuunnitelman valmistelussa. vähentämiseen tähtäävä prjektia, jnka työ nimi n "ESCHOOL-Actin. Kestävän kehityksen timintamallit jkaisen kulun lukuvusisuunnitmissa ja ne arviidaan ennen seuraavaa lukuvutta. Vastuuhenkilö Tisen asteen kulutus Palvelupäällikkö Tim Tiainen Timinta ja siinä tapahtuneet lennaiset muutkset Timinnassa ei le tapahtunut muutksia. Timinnan tteutuminen talusarvin suhteen Lukikulutuksen talus n tteutumassa suunnitelman mukaan. Anjalanksken lukin lakkautuminen elkuussa vaikuttaa psitiivisesti tehstamalla ryhmien mudstamista. Ammatillisen kulutuksen salta taluden tilanne n heikk. Timenpiteet timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutumisen turvaamiseksi Ammatillisessa kulutuksessa n valmisteltu timenpiteitä, sekä timipisteverkstn uudelleen tarkastelua että mm. lähipetustuntien leikkausta, jilla käyttötalus saadaan tasapainn. Vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta 8/2015 lukien. Lisäksi timipisteverkkratkaisujen vaikutukset näkyvät viiveellä. Yksikköhintjen leikkaus sekä piskelijamäärien pieneneminen vaikuttavat vimakkaasti. Investintien tteutuminen 2. asteen kulutuksella ei le mia investinteja Tteutuma edellisen vuden alusta ja tilinpäätös 2014 sisältävät 1.1.2015 yhtiöityneen rautatiekulutuksen määrärahat.