P A J A K A D U N P Ä I V Ä K O T I A S E M A K A A V A N M U U T O S

Työ nro 1724 4.4.2018 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P A J A K A D U N P Ä I V Ä K O T I A S E M A K A A V A N M U U T O S K A A V A S E L O S T U S Muutosalueen sijainti KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 26.10.2017 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

PAJAKADUN PÄIVÄKOTI ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS 1 Asemakaavan muutos koskee Karsikon (14) kaupunginosan korttelia 1430 ja siihen liittyvää Pajakatua sekä jalankulun ja pyöräilyn väylää korttelin länsipuolella. Asemakaavan muutoksella muodostuu Karsikon (14) kaupunginosan korttelin 1430 tontit 2 ja 3. Kaavoitusohjelman työ nro 1724. Kuva 1. Blom 2016 Joensuu 4.4.2018 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ... 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 1.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 1.1.2 Luonnonympäristö... 4 1.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 1.1.4 Maanomistus... 6 1.2 SUUNNITTELUTILANNE... 7 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 1.2.2 Alustavat tontinkäyttösuunnitelmat... 10 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET... 11 2.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET...11 2.1.1 Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet...11 2.1.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet...11 3 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTOEHDOT... 12 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 12 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 12 4.1.1 Muut alueet ja varaukset... 12 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET... 12 4.2.1 Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin... 12 4.2.2 Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin...13 4.2.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...13 4.2.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen... 14 4.2.5 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja - maisemaan sekä luonnonvaroihin. 14 4.2.6 Muut vaikutukset... 14 4.2.7 Ympäristön häiriötekijät... 14 5 TOTEUTUS... 14 6 SUUNNITTELUVAIHEET... 14 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaava, päiväys 4.4.2018 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Vireilletulovaiheen palaute ja kaavoituksen vastineineet 4. Luonnosvaiheen palaute ja kaavoituksen vastineet

TIIVISTELMÄ 3 Asemakaavan muutoksen perustelut Suunnittelualue sijaitsee Karsikon kaupunginosassa Pajakadun varrella. Joensuun tilakeskuksen tavoitteena on rakentaa uusi neliosastoinen päiväkoti nykyisen päiväkodin tilalle. Samalla osa Pajakadun eteläosan jalankulun väylästä sekä osa tonttiin rajoittuvasta länsipuolen jalankulun ja pyöräilyn väylästä liitetään päiväkodin tonttiin leikkipihan laajentamiseksi ja saattoliikenteen järjestämiseksi. Naapuritontin käyttötarkoitus muutetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueesta (AL) asuinkerrostaloalueeksi (AK). Tontilla sijaitseva vanha päivittäistavarakauppa (Siwa) puretaan. Tonttiin rajoittuvat jalankulun ja pyöräilyn väylät säilyvät entisellään. Pajakadun päiväkotitontin kaavamuutosta on hakenut Joensuun Tilakeskus ja Siwa-tontin kaavamuutosta on hakenut Rakentaja M. Laukkanen Oy. Päivittäistavarakauppatontin asemakaava on hyväksytty 28.3.1977. Tontti on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Tonttitehokkuus e=0,3 ja kerrosluku on kaksi. Päiväkotitontin asemakaava on hyväksytty 22.2.1982. Päiväkodin tontti on osoitettu päiväkotien, terveydenhuollon ja vapaa-ajan toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YSV-1). Tonttitehokkuus e=0,4 ja kerrosluku on kaksi. Kaavaprosessi Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaikissa kaavavaiheissa kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.joensuu.fi/kaavoitus. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 26.10.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 26.10. 20.11.2017. Vireilletulon palaute ja vastineet ovat liitteessä 3. Kaavaluonnos pidettiin julkisesti nähtävillä 1.2.-26.2.2018. Kaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa 7.2.2018. Luonnoksesta pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Luonnosvaiheen palaute ja vastineet ovat liitteessä 4. Toteuttaminen Tavoitteena on, että kaavamuutos on valtuustokäsittelyssä keväällä 2018. Uudisrakentaminen voidaan aloittaa, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ja tonteilla olevat vanhat rakennukset on purettu.

1 2 1 3 2 1 Karsikontori Pajapolku Karsikonpolku Pajakatu 85 80 IV IV IV III 1421 1430 Päiväkoti kt M Nuorisotalo 81 84 83 82 66 58 53 52 51 32 34 11 25 44 6 20 21 1 14 12 2 34 24 4 13 3 33 26 32 36 1 2 35 2 52 54 4 1 3 10 50 5 51 12 8 11 13 3 14 45 7 53 34 2 5 17 70 71 100 30 40 0 10 20 50 a a jä jä p II e=0.4 PAJAKATU e=0.9 VI 3 le a p p 6944400 489800 6944200 489800 1430 14 KARSIKKO AK Y

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK Y 0020000 Asuinkerrostalojen korttelialue. 0120000 Yleisten rakennusten korttelialue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 3 14 KAR 1430 PAJAKATU VI e=0.9 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1050000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 1130000 Rakennusala. jä a 1130120 Jätteiden keräyspaikkaa varten varattu alueen osa. 1190000 Auton säilytyspaikan rakennusala. 1360000 Katu.

p 1510000 Pysäköimispaikka. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia julkisivumateriaaleja. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. 2. Pääsisäänkäynneistä ja polkupyöräpaikoilta on oltava esteettömät kulkuyhteydet kadulle ja piha-alueelle. 3. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. 4. Asuinkerrostalotontille on varattava istutuksin tai muutoin rajattua yhtenäistä leikki- ja oleskelualuetta vähintään 7,5 % tontin pinta-alasta. 5. Päiväkotitontille on varattava leikki- ja ulkoilualuetta vähintään 20 m2/lapsi. 6. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin. - asumista palvelevia yhteistiloja enintään 50 kerrosneliömetriä ja talotekniset tilat, kuilut, irtaimisto- ja polkupyörävarastot, väestönsuojatilat sekä porrashuone- ja sisäaulatilojen 20 kerrosneliömetriä ylittävän osan kussakin kerroksessa mikäli se lisää tilojen viihtyisyyttä, avaruutta ja valoisuutta. Tällaisiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. - talousrakennuksia enintään 60 m2. Nämä tilat voivat sijaita myös auton säilytyspaikan rakennusalalla. - Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata auto- tai pyöräpaikkoja. 7. Asuinkerrostalon maantasokerrokseen saa sijoittaa asumista palvelevia yhteistiloja, lähipalvelu- ja toimistotiloja.

HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m³ tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m² kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 2/3 edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentyminen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Autopaikkoja (ap) on oltava tontille vähintään: Liiketilat: 1 ap / 50 k m2. Toimistotilat: 1 ap / 70 k m2. Asuminen: 1 ap / 85 k m2. Asumisen vieraspaikat: 1 ap / alkava 1500 k-m2, kuitenkin vähintään 2 ap / tontti. Päivähoito: 1 ap / 2 työntekijää. 2. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tai muulla vastaavalla tavalla jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista. 3. Asuinkerrostalotontin sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Tontin kaikille pysäköintipaikoille on varauduttava toteutettamaan järjestelmä sähköautojen hidaslataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi vähintään 10 %:lle autopaikoista. 4. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on oltava tontilla vähintään: Liike- ja toimistotilat: 1 ppp / 50 k m2. Asuminen: 1 ppp / 40 k m2, kuitenkin vähintään 1 ppp / asunto. Päivähoito: 1 ppp / 2 työntekijää. 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Asumista palvelevat polkupyöräpaikat on oltava katoksissa tai sisätiloissa. Jos asuinrakennuksen kaikki polkupyöräpaikat sijaitsevat katoksissa, on lämpimiin sisätiloihin varattava käyttökelpoinen ja esteetön polkupyörien huoltotila.

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivén Kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen Kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU Karsikon (14) kaupunginosan korttelin 1430 ja katualueen osan asemakaavan muutos. PAJAKADUN PÄIVÄKOTI KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 4.4.2018 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Vesa Huohvanainen 14/1724 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Niklas Santala

LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Kohde sijaitsee Karsikon kaupunginosan pohjoisosassa. Korttelin länsi ja pohjoispuolella on asuinkerrostalojen aluetta, Pohjolankadun itäpuolella pientalojen aluetta ja eteläpuolella Karsikon tori ja puistoaluetta. Korttelin luoteisnurkalla sijaitsee lähiliikuntapaikka. Kuva 2. Ilmakuva kaavamuutosalueelta (kuva BLOM 2016). 1.1.2 Luonnonympäristö Maisema, maaston muodot ja luonnonympäristö Kaavamuutos koskee kaupunkimaisemaa ja sen rakennettua ympäristöä. Maisemarakenne korttelialueella ja sen ympärillä on tasaista. Korttelin eteläpuolella on pienialainen kumpare. Maanpinnan taso kaava-alueella on noin +80,4 - +81,9 mmpy. Maaperä ja vesistöt sekä hulevedet Suunnittelualueen maaperä on hiekkaa sekä siltti- ja savimaita. Päiväkotitontin eteläosa on hiekkaa ja soraa (II ja IV -luokkaa: maaperä ja rakennettavuusalueet 1984 Havetec oy). Liikerakennustontin piha-alue on asfalttia. Päiväkodin tontti on nurmetettu ja kulkuväylät ovat sorapintaiset. Kadut ja niiden varrella olevat jalankulun- ja pyöräilyn väylät ovat asfalttipintaisia. Alueella ei ole vesistöjä. Pohjolankadun ja Pajakadun varsilla on sadevesiviemärit, johon hulevedet on johdettavissa.

5 Kuva 3. Ote Havtec Oy:n maaperäkartasta. Luonnonsuojelu Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaisia alueita, eikä suojeltavia luonnonarvoja. 1.1.3 Rakennettu ympäristö Lähialueet Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevat kerrostalot on rakennettu 1980-luvun alussa ja länsipuolen kerrostalot 1970-luvun lopulla. Pohjolankadun itäpuolella olevat pientalot on rakennettu 1980-luvun alkupuolella. Untamonkadun päässä olevat erillispientalot on rakennettu 1950- luvulla. Kaava-alueen rakennettu ympäristö Korttelin 1430 tontilla 1 sijaitseva myymälärakennus on rakennettu 1981 ja tontilla 2 sijaitseva päiväkoti on rakennettu 1983. Liikenne ja reitit Katuverkko on kaupunkikeskustan asuinalueelle tyypillinen. Pohjolankatu on alueen kokoojakatu, jonka varrella on jalankulun ja pyöräilyn väylä. Pajakatu on tonttikatu. Sen pohjoisreunassa on väylä jalankululle ja pyöräilylle ja eteläreunassa väylä kävelylle. Muutosalueen eteläpuolella on kävelyn ja pyöräilyn väylä (Karsikonpolku) jonka jatkeena on Karsikontori. Korttelin länsipuolella on kävelyn ja pyöräilyn väylä. Lähin joukkoliikenteen pysäkki on Kettuvaarantiellä noin 130 metrin päässä päiväkodin tontista. Väestö, asuminen ja sosiaalinen ympäristö Karsikon kaupunginosan asukasmäärä vuoden 2016 lopussa oli 4 196. Asukkaiden määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2009 Karsikossa asui 4 390 henkilöä. Karsikon kaupunginosa on

6 pääosin pientalovaltaista asuinaluetta ja rakennettu pitkän ajan kuluessa. Pajakadun pohjois- ja länsipuolella on rivi- ja kerrostaloja. Alkuperäinen asujasukupolvi on väistynyt tai väistymässä alueelta. Sosiaalinen ympäristö on kerros- ja pientalovaltaiselle asuinalueelle tyypillistä. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Lähialueet ovat asuinalueita. K-ketjun päivittäistavarakauppa sijaitsee noin 150 metrin päässä etelässä. Muut kaupalliset palvelut sijaitsevat kaupungin keskustassa noin 2 kilometrin päässä. Karsikossa sijaitsee kolme päiväkotia, hammashoitola ja neuvola. Pielisjoen yläkoulu sijaitsee 300 metrin päässä lännessä. Kirjasto on Karsikon koulun yhteydessä. Työpaikat ovat pääosin julkisten palvelujen aloilta. Kaavamuutosalueen päiväkoti on toiminut viime aikoina nuorisotilana. Karsikon suunnan kouluratkaisu on tulossa päätettäväksi kaupunginvaltuustoon keväällä 2018. Valtuustolle esitettävässä ratkaisussa yläkoulu siirtyy Sirkkalan kampukselle syksyllä 2019 ja alakoulu nykyiseen Pielisjoen kouluun. Pidemmällä aikavälillä alakoululle rakennetaan uudet tilat Pohjolankadun varteen ja Multimäelle tehdään lähikoulu. Tekninen huolto ja erityistoiminnot Kaavamuutosalueella on teknisen huollon verkosto. Alueella tai sen vaikutuspiirissä ei ole suoja-alueita tai sellaisia erityistoimintoja, jotka vaikuttaisivat alueen suunnitteluun. Ympäristöhäiriöt Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriöitä tuottavia tekijöitä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavan muutosalueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä muinaismuistoja. 1.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen omistavat kaupunki ja yksityinen rakennusliike. Kuva 4. Keltaisella merkityt alueet omistaa kaupunki.

7 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1.-4. vaiheet. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (ca). Maakuntakaava 2040 laadinta on käynnissä. Maakuntakaavatyö on luonteeltaan kokonaismaakuntakaavan tarkistus eli tavoitteena on saattaa maakuntakaava ajan tasalle ja yksiin kansiin. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa (hyv. 2008) suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltaista aluetta (AKR). Kuva 5. Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020. Joensuun viherkaava Suunnittelualue rajoittuu kaupunginvaltuuston 15.6.2015 hyväksymän Joensuun viherkaavan lähipuistoihin (V-3) etelä- ja luoteisosistaan. Lähipuistot ovat asukkaiden päivittäisiä viheralueita, jotka sijaitsevat asuinalueen sisällä tai välittömässä läheisyydessä ja tarjoaa erilaisia toimintoja ja palveluita asukkaille.

8 Kuva 6. Ote Joensuun viherkaavasta. Asemakaava Korttelissa 1430 päivittäistavarakauppatontin asemakaava on hyväksytty 28.3.1977. Asemakaavassa tontti on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Tonttitehokkuus e=0,3 ja kerrosluku on kaksi. Päiväkotitontin asemakaava on hyväksytty 22.2.1982. Siinä tontti on osoitettu päiväkotien, terveydenhuollon ja vapaa-ajan toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YSV-1). Tonttitehokkuus e=0,4 ja kerrosluku on kaksi. Kuva 7. Ote alueen ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 25.1.2010 10 ja se on tullut voimaan 1.4.2010.

9 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalvelun laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset ja maankäyttösopimukset Rakennusliikkeen ja kaupungin kesken allekirjoitetaan maankäyttösopimus. Joensuun Strategiat Joensuun strategia 2017 21 Rohkeasti uudistuva (KV 25.9.2017) Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tukevat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunkikonsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen. Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä. Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin kaupunkityöpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista

Lisäksi suunnittelua ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat: Kaupunkiympäristön toimeenpano-ohjelma (KV 18.12.2017 153). Kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 (KV 30.9.2013 134). Uuden ohjelman laatiminen on käynnissä. Maankäytön toteutusohjelma 2017 (KV 25.9.2017 109). Asumisen strateginen suunnitelma 2010 2015 (KV 31.5.2010 76). Joensuun ilmasto-ohjelma 2018 (KV 29.1.2018 3). 10 1.2.2 Alustavat tontinkäyttösuunnitelmat Joensuun Tilakeskus on laatinut Pajakadun päiväkodin rakentamiseksi hankesuunnitelman. Kuva 8. Hankesuunnitelman mukainen alustava tontinkäyttösuunnitelma. Rakennusliike Rakentaja M. Laukkanen Oy:n tarkoituksena on rakentaa kuusikerroksinen asuinkerrostalo. Kuva 9. Rakentaja M. Laukkanen Oy:n alustava tontinkäyttösuunnitelma.

11 Muut selvitykset Tilakeskus on selvittänyt päiväkotitontin rakennettavuuden lokakuussa 2017. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 18.12.2017 149 Pajakadun päiväkodin hankesuunnitelman ja kustannusarvion. 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutos käynnistyi kaupungin aloitteesta. Asemakaavassa tutkitaan, voidaanko uusi isompi päiväkoti rakentaa nykyiselle tontille siten, että osa katualueesta sekä kävelyn ja pyöräilyn väylästä liitetään päiväkodin tonttiin saattoliikenteen sekä oleskelu- ja leikkialueen laajentamisen tarpeisiin. Kaavatyön alkuvaiheessa viereisen liikerakennustontin omistaja jätti hakemuksen liittyäkseen kaavamuutoshankkeeseen. Hakemuksen mukaan päivittäistavarakaupan tontille on tarkoitus rakentaa 5-6 kerroksinen asuinkerrostalo. 2.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET 2.1.1 Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet Kaavamuutos edistää Joensuun kaupunginvaltuuston 25.9.2017 hyväksymän kaupunkistrategian tavoitteita. Kaavamuutoksen myötä Karsikon asukasluvun väheneminen on mahdollista hidastua. Tämä edistää sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy. Uuden päiväkodin tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä. 2.1.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa suunnittelualue on osoitettu kaupunkikeskustan kehittämisalueeksi (kk-1) ja taajamatoimintojen alueeksi (A). Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaisia. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltaista asuntoaluetta (AKR). Kaavamuutoksen tavoitteet ovat yleiskaavan mukaisia. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johtuviin tavoitteisiin ja niiden muutoksiin ovat erityisesti vaikuttaneet seuraavat tekijät: Karsikon asukasmäärä ja uuden Multimäen asemakaavan toteutuminen edellyttävät alueen palvelurakenteelta uuden päiväkodin rakentamista. Kerrostalon rakentaminen nykyiselle liike- ja toimistorakennusten tontille tiivistää kaupunkirakennetta.

12 Tontin laajennusta ei uloteta viereisten Revonhännän, Revonpuiston tai Karsikontorin alueille. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet säilytetään. 3 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTO- EHDOT Edellä on kerrottu lähtötavoitteiden ja esitettyjen tontinkäyttösuunnitelmien vaikutuksesta kaavaluonnoksessa esitettyyn ratkaisuun. Kaavamuutos perustuu alueelle tehtyihin tontinkäyttösuunnitelmiin. Muita kaavavaihtoehtoja ei ole tarpeen esittää. Mahdolliset esille tulevat muutostarpeet voidaan huomioida kaavaprosessin aikana. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Pajakadun päiväkodin tontille osoitetaan rakennusala enintään kaksikerroksiselle päiväkodille. Tonttitehokkuus säilyy entisenä e=0,4. Tontille voidaan rakentaa enintään 1884 k-m 2. Tontin pinta-ala kasvaa 919 m 2 ja rakennusoikeus 177 k-m 2. Kerroslukuun ei tehdä muutoksia. Pajakadun eteläpuolen jalankulun ja pyöräilyn väylää liitetään päiväkodin tonttiin saattoliikenteen tarpeisiin. Lisäksi tonttiin liitetään jalankulun ja pyöräilyn väylää tontin länsipuolelta piha-alueen laajentamiseksi. Tontin 2 käyttötarkoitus muutetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueesta (AL) asuinkerrostaloksi (AK). Kerrosluku nostetaan kahdesta kuuteen ja tonttitehokkuus nostetaan e=0,3 tehokkuuteen e=0,9. Rakennusoikeus kasvaa 2450 k-m 2 :iin nykyisestä 817 k-m 2 :stä. Kaavamuutoksen tavoitteena tältä osin on tehostaa rakentamista kaupunkirakenteen sisällä. Karsikon ja kaupunkikeskustan palvelut ovat hyvin tavoitettavissa. Y AK Yleisten rakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa päiväkoti. Tontin pinta-ala on 4711 m 2 ja rakennusoikeus 1884 k-m 2. Kerrosluku on kaksi. Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa asuinkerrostalo. Tontin pinta-ala on 2722 m 2 ja rakennusoikeus 2450 k-m 2. Kerrosluku on kuusi. 4.1.1 Muut alueet ja varaukset 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.2.1 Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavahanke edistää uuden kaupunkistrategian toteutumista. Kaavalla

13 hyödynnetään olemassa olevaa infraa tehokkaasti sekä tavoitellaan tiivistyvää ja houkuttelevaa kaupunkiympäristöä hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Suunnittelussa on huomioitu palvelujen saavutettavuus ja tasapainoisen kaupunkirakenteen vahvistaminen. 4.2.2 Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin Kaavamuutos on Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukainen. Kaavamuutos edistää alueen asumisen tavoitteita, lähipalveluiden säilymistä ja kehittämistä. 4.2.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin, työllisyyteen ja yritystoimintaan Alue- ja yhdyskuntarakenne eivät muutu. Kaavamuutoksen myötä asuin- ja liikerakennusten tontti voidaan rakentaa tehokkaammin. Kaavamuutos tukee lähialueen ja Karsikon kaupunginosan palveluiden säilymistä ja tiivistää kaupunkirakennetta. Kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen on mahdollista sijoittaa asumista palvelevia yhteistiloja, lähipalvelu- ja toimistotiloja. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos lisää jonkun verran Pohjolankadun ja Pajakadun liikennettä. Lisäyksellä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia liikenneturvallisuudelle. Kaavamuutosalueelle on olemassa hyvät jalankulun ja pyöräilyn väylät. Joukkoliikenteen pysäkki on hyvin saavutettavissa Kettuvaarantien varrella K-markettia vastapäätä. Pysäkille on matkaa noin 130 metriä. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon verkkoihin Päiväkoti ja kerrostalo käyttävät olemassa olevia teknisiä verkkoja, joiden käyttö tehostuu. Päiväkodin saavutettavuus on hyvä ja sijainti tukee jalankulkua ja pyöräilyä. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja -maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriperintöön Molempien tonttien nykyiset rakennukset puretaan ja korvataan uusilla. Uudesta päiväkodista tulee nykyistä rakennusta suurempi. Rakennuksen massoittelu on kuitenkin maltillinen, eivätkä vaikutukset kaupunkikuvaan ole merkittäviä. Uusi noppamainen kuusikerroksinen kerrostalo nykyisen yksikerroksisen liikerakennuksen tilalla muuttaa Pohjolankadun varren kaupunkikuvaa. Kun otetaan huomioon Pohjolankadun jatkona olevat pitkärunkoiset kolmikerroksiset kerrostalot samalla puolen katua, voidaan kaupunkikuvan muutosta pitää maltillisena.

4.2.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Uusi päiväkoti parantaa ihmisten elinoloja ja vaikuttaa positiivisesti väestörakenteeseen. Uuden kerrostalon rakentaminen parantaa ja monipuolistaa Karsikon kaupunginosan asumismahdollisuuksia. Näillä on positiivisia vaikutuksia ihmisten sosiaalisiin oloihin. 14 4.2.5 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja - maisemaan sekä luonnonvaroihin Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista ympäristöä, eikä kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonvaroihin. 4.2.6 Muut vaikutukset Kaavamuutoksesta ei aiheudu muita vaikutuksia. 4.2.7 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ja sen ympäristössä ei ole erityisiä ympäristöhäiriötä tuottavia tekijöitä eikä kaavamuutoksella sellaisia muodosteta. 5 TOTEUTUS Tonttien rakentaminen on mahdollista, kun kaava on lainvoimainen ja vanhat rakennukset purettu. Rakentaminen on mahdollista aikaisintaan kesän 2018 lopulla. 6 SUUNNITTELUVAIHEET Kaavamuutoksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 26.10.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 26.10. 20.11.2017 alla esitetyissä paikoissa. Kaavamuutoksen yleisötilaisuus pidettiin 1.11.2017 Pielisjoen koululla. Liite 3. Vireilletulovaiheen palaute ja kaavoituksen vastineet. Kaavaluonnos Asemakaavamuutoksen luonnos pidettiin nähtävillä 1.2.-26.2.2018 ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa 7.2.2018 Pielisjoen koululla. Liite 4. Luonnosvaiheen palaute ja kaavoituksen vastineet. Kaavaehdotus Asemakaavamuutoksen luonnos täydennetään kaavaehdotukseksi saadun palautteen ja muiden havaittujen muutostarpeiden pohjalta. Asemakaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi. Alustava aikataulu on kevät 2018.

15 Kaavan pitäminen nähtävillä Nähtävilläoloajoista ilmoitetaan Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla ja kaavasta tiedotetaan suoraan kaava-alueen välittömiä naapureita. Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalvelussa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja kaupungin internetsivuilla. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaavaehdotus tullee keväällä 2018. Kaava-asiakirjojen laatiminen. Kaavan laatija: Suunnitteluavustaja: Vesa Huohvanainen Niklas Santala

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm 19.03.2018 Kaavan nimi Pajakadun päiväkoti Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 26.10.2017 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1671724 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,7433 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,7433 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,7433 100,0 4334 0,58 0,0000 1810 A yhteensä 0,2722 36,6 2450 0,90 0,0000 1633 P yhteensä Y yhteensä 0,4711 63,4 1884 0,40 0,0443 177 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä -0,0443 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,7433 100,0 4334 0,58 0,0000 1810 A yhteensä 0,2722 36,6 2450 0,90 0,0000 1633 AK 0,2722 100,0 2450 0,90 0,2722 2450 AL -0,2722-817 P yhteensä Y yhteensä 0,4711 63,4 1884 0,40 0,0443 177 Y 0,4711 100,0 1884 0,40 0,4711 1884 YS -0,4268-1707 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä -0,0443 Kadut -0,0147 Kev.liik.kadut -0,0296 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 PAJAKADUN PÄIVÄKOTI 1724 K A U P U N K I R A K E N N E P A L V E L U T 19.3.2018 Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Kaavan tavoitteena on uuden päiväkodin rakentaminen nykyiselle tontille, siten että tonttiin liitetään osia kävelyn ja pyöräilyn väylistä sekä rakentaa asuinkerrostalo nykyiselle päivittäistavarakaupan tontille. Hankkeen lähtökohdat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 18.12.2017 149 Pajakadun päiväkodin hankesuunnitelman ja kustannusarvion. Päivittäistavarakaupan tontin käyttötarkoituksen muutos perustuu maanomistajan hakemukseen. Väylät Osia jalankulun ja pyöräilyn väylistä Pajakadun varrelta ja päiväkodin tontin länsipuolelta liitetään päiväkodin tonttiin. Muutoin kadut ja olemassa olevat jalankulun ja pyöräilyn väylät säilyvät ennallaan. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Virkistysalueille ja muille yleisille alueille ei kohdistu toimenpiteitä. Vesihuolto ja muut tekniset verkot Vesihuoltoon ei tehdä muutoksia. Operaattorien verkkoihin kohdistuvat muutostoimenpiteet kohdistuvat tonteille. Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Kiinteistötekniikan toimenpiteenä osa katualueesta ja jalankulun ja pyöräilyn väylästä liitetään päiväkodin tonttiin.

Aikataulu Yhteistyötarpeet 2 Päiväkotitontin muodostus voidaan tehdä heti kun asemakaava on saanut lainvoiman. Tonttiliittymät on tehtävissä nykyiseen vesi- ja viemäriverkkoon. tonttipalvelut Erityistä huomioitavaa Kaavan toteutus ei vaadi mitään erityistä. Kaavan mukainen uudisrakentaminen on mahdollista kun nykyiset rakennukset on purettu. Kustannukset Vaikutukset Hankkeen toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat kaupunkikuvaan. Päivittäistavarakaupan paikalle tuleva noppamainen 6-kerroksinen kerrostalo vaikuttaa kaupunkikuvaan. Vaikutukset eivät ole merkittäviä. Jalankulun ja pyöräilyn väylien väheneminen ei ole merkittävää ja vaikutukset ovat vähäisiä. Vihreän rahoituksen kohde Suunnitelmakartta Laatija: Vesa Huohvanainen vesa.huohvanainen@joensuu.fi

Työ nro 1724 18.10.2017 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PAJAKADUN PÄIVÄKOTI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos koskee Karsikon (14) kaupunginosan korttelia 1430, korttelin länsipuolella olevaa kävelyn ja pyöräilyn väylää sekä Pajakadun aluetta. Suunnittelualue on merkitty oheiselle kartalle. Suunnittelutehtävä Suunnittelualue sijaitsee Karsikon kaupunginosassa Pajakadun varrella. Joensuun tilakeskuksen tavoitteena on rakentaa uusi neliosastoinen päiväkoti nykyisen päiväkodin tilalle. Samalla osa kävelyn ja pyöräilyn väylästä ja Pajakadusta liitetään päiväkodin tonttiin leikkipihan laajentamiseksi ja saattoliikenteen järjestämiseksi. Naapuritontin käyttötarkoitus muutetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueesta (AL) asuinkerrostaloalueeksi (AK). Tontilla sijaitseva vanha päivittäistavarakauppa (Siwa) puretaan. Kaavamuutos on tullut vireille tilakeskuksen ja yksityisen maanomistajan hakemuksista.

Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa 1., 2., 3. ja 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavan aluevaraukset ja kohdemerkinnät esitetään kaavaselostuksessa. Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaava 2040:n laadinta on käynnissä. Voimassa olevat yleiskaavat Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa suunnittelualue on osoitettu kerros- ja rivitalovaltaiseksi alueeksi (AKR). Merkinnällä on osoitettu pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu kerros- ja rivitaloihin. Joensuun viherkaavaan on suunnittelualueen eteläpuolelle ja lounaisnurkalle osoitettu lähipuistot (V-3). Lähipuistot ovat asukkaiden päivittäisiä viheralueita, jotka sijaitsevat asuinalueen sisällä tai välittömässä läheisyydessä ja tarjoaa erilaisia toimintoja ja palveluita asukkaille. Asemakaava Päivittäistavarakauppatontin (Siwa) asemakaava on hyväksytty 28.3.1977, jossa tontti on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Tonttitehokkuus e=0,3 ja kerrosluku on kaksi. Päiväkotitontin asemakaava on hyväksytty 22.2.1982, jossa tontti on osoitettu päiväkotien, terveydenhuollon ja vapaa-ajan toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YSV-1). Tonttitehokkuus e=0,4 ja kerrosluku on kaksi. 2 Ote alueen ajantasa-asemakaavasta Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan nykytilanne, nykyisen asemakaavan mahdollistama tilanne ja uuden laadittavan kaavan mahdollistama tilanne. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Tässä kaavahankkeessa tulevat erityisesti arvioitaviksi uuden, suuremman päiväkodin sopeutuminen nykyiseen rakenteeseen. Pajakadun rajauksia muutetaan päiväkodin saattoliikenteen toimivuuden parantamiseksi. Lisäksi arvioidaan, kuinka uusi asuinkerrostalo sopeutuu nykyisen päivittäistavarakaupan tontille. Näiden lisäksi arvioidaan yleispiirteisemmin vaikutuksia mm. luontoon ja maisemaan, ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, yritysten toimintaedellytyksiin ja kaupungin strategioiden toteutumiseen.

3 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Museovirasto kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Karsikon asukasyhdistys teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen pelastuslaitos Itä-Suomen poliisilaitos Kaavahankkeesta ei ole tarpeen järjestää viranomaisneuvottelua. Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavahankkeen aikana on mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmiin useassa eri vaiheessa. Hanketta esitellään yleisötilaisuuksissa. Kaavan laatijaan voi olla suoraan yhteydessä. Hankkeen asiakirjat ovat koko hankkeen keston ajan nähtävillä internetissä osoitteessa http://www.joensuu.fi/pajakadun-paivakoti ja täydentyvät työn edetessä. Lisäksi paperiset asiakirjat ovat nähtävillä kuulutuksissa mainittuina aikoina seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Kaikista kaavahankkeeseen liittyvistä nähtävilläoloajoista, yleisötilaisuuksista ja muista mahdollisista vuorovaikutustilanteista ilmoitetaan aina kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen oma internetsivu on keskeisin tiedonvälityskanava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 26.10. 20.11.2017 yllä ilmoitetuissa paikoissa ja sen jälkeen edelleen internetissä. Kaavahanketta koskeva ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona 1.11.2017 kello 18.00 alkaen Pielisjoen koululla (Pappilantie 2). Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti talvella 2018. Luonnosvaiheessa alkuvuodesta järjestetään toinen yleisötilaisuus. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville 30 vuorokaudeksi ennen kaavasta päättämistä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä 2018. Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Pyydämme toimittamaan mielipiteet ensisijaisesti kirjallisesti. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Työn etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa.

Yhteystiedot Kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu www.joensuu.fi/kaavoitus maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen sähköpostiosoite: vesa.huohvanainen@jns.fi, puh. 050 315 6521 suunnitteluavustaja Niklas Santala sähköpostiosoite: niklas.santala@jns.fi, puh.050 575 0387 4 Asemakaavaprosessi

Työ nro 1724 22.1.2018 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P A J A K A D U N P Ä I V Ä K O T I A S E M A K A A V A N M U U T O S O A S - v a i h e e n p a l a u t e j a v a s t i n e e t

2 Sisällys 1 JOENSUUN VESI... 3 2 MUSEOVIRASTO... 3 MIELIPITEET... 3 3 JOENSUUN POLKIJAT... 3 4 JENNI MUSTONEN... 3

VIRANOMAISLAUSUNNOT 3 1 JOENSUUN VESI Hulevesiä tulee varautua viivyttämään tontilla ennen niiden pois johtamista. Viivytysrakenteet tulee mitoittaa olemassa olevan hulevesiviemärin mukaisesti ja niiden kustannuksista vastaa hakija. Vastine. Hulevesien viivyttämiselle annetaan asianmukaiset kaavamääräykset. 2 MUSEOVIRASTO Alueella ei ole erityisiä kulttuuriympäristönarvoja, joten Museovirasto ei ole osallinen kaavassa eikä kaavan jatkovaiheita tarvitse lähettää Museovirastoon. Vastine. Museoviraston toive otetaan huomioon kaavan jatkokäsittelyssä. MIELIPITEET 3 JOENSUUN POLKIJAT RY Joensuun polkijat toteavat, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan osa kävelyn ja pyöräilyn väylästä ja Pajakadusta liitetään päiväkodin tonttiin leikkipihan laajentamiseksi ja saattoliikenteen järjestämiseksi. Muotoilusta jää epäselväksi, tarkoitetaanko tässä saattoliikenteellä pelkästään autoliikennettä vai myös esimerkiksi pyöräilyä. Kaavaa valmistellessa olisi ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että liikennöinti päiväkodille myös pyörällä ja kävellen on sujuvaa ja turvallista. Pyydämme lisäämään Joensuun Polkijat ry:n osallisten joukkoon. Kommentoimme kaavaa mieluusti myös luonnosvaiheessa. Vastine. Pyöräilylle ja kävelylle on turvalliset ja sujuvat yhteydet Pajakadun päiväkodille. Pajakadun varrella oleva eteläpuolen kävelyn ja pyöräilyn väylä säilyy Pajakadun päiväkodin tonttiliittymään saakka. Kadun pohjoispuolen kävelyn ja pyöräilyn väylä säilyy pääpiirteissään entisellään. 4 JENNI MUSTONEN Suunnitelmista ei käy ilmi, onko uuteen päiväkotirakennukseen tulossa myös nuorisotalolle tilat? Vastine. Päiväkotiin ei ole tulossa nuorisotalotiloja. Pajakadun päiväkodin asemakaavan OAS-tilaisuudessa keskusteltiin nuorisotalon tilan poistumisesta. Keskustelussa todettiin, että paras keino vaikuttaa uusien nuorisotilojen tulemiseksi Karsikkoon, on olla yhteydessä poliittisiin päättäjiin, niin valtuuston kuin hyvinvointilautakunnan jäseniin. Yksi varteenotettava uusi paikka olisi Karsikon koulun yhteyteen, jonka suunnittelu on käynnissä. SEURAAVILLA VIRANOMAISLLA JA YHTEISÖILLÄ EI OLLUT HUO- MAUTETTAVAA Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Puhas Oy Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät

Työ nro 1724 28.2.2018 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P A J A K A D U N P Ä I V Ä K O T I A S E M A K A A V A N M U U T O S L u o n n o s v a i h e e n p a l a u t e j a v a s t i n e e t

2 Sisällys 1 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS... 3 2 MIELIPIDE... 3

VIRANOMAISLAUSUNNOT 3 1 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS ELY-keskus toteaa, että kaavamuutos sallii voimassa olevaan kaavaan verrattuna huomattavan suuren rakennusoikeuden lisäyksen. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja erityisesti alueen liikennesuoritteisiin ja liikenneturvallisuuteen. Päiväkodin rakentaminen ei juurikaan muuta nykytilannetta, mutta uuden kerrostalon rakentaminen muuttaa. Ympäröivillä alueilla on kerrostaloasumista, joten laajemmin tarkasteltuna uusi kerrostalo kuitenkin soveltuu ympäristöönsä ja on yleiskaavan mukainen. Kokonaisvaikutuksia arvioitaessa pyydetään huomioimaan, että uuden päiväkodin ja kerrostalon rakentuessa, mutta myös päivittäistavarakaupan purkamisen myötä, sekä auto että kevyen liikenteen määrät ennalta arvioiden lisääntyvät ja muuttavat muotoaan. Kaavamuutoksen myötä totutut päivittäistavarakaupan palvelut on haettava muualta. Kaikki tämä korostaa liikenneturvallisuuden erityistä huomioon ottamista siten, että lisääntyvä autoilu ja kevyenliikenteen järjestelyt voidaan hoitaa turvallisesti. Vastine. Uuden päiväkodin ja kerrostalon rakentaminen lisää liikennettä Pohjolankadulla ja Pajakadulla. Mutta kun otetaan huomioon korttelin alkuperäinen käyttö ja sen vaikutukset liikenteeseen, ei kaavaratkaisulla ole sanottavaa merkitystä liikennemäärien lisääntymiselle. Päivittäistavarakaupan aiheuttamat liikennemäärät ovat verrattavissa kerrostaloasutuksen aiheuttamiin. Ajallisesti liikenteen vaikutukset asuinkäytössä kohdistuvat aamu- ja iltapäiville, kun taas päivittäistavarakaupan liikenteen vaikutukset tasaisemmin koko päivän ajalle. Päivittäistavarakaupan palvelut sijaitsevat noin 150 metrin päässä Pohjolankadun ja Kettuvaarantien risteysalueella ja ovat hyvin saavutettavissa niin kävellen kuin polkupyörälläkin. Kaavan mukainen rakentaminen ei aiheuta merkittävää liikenneturvallisuuden heikkenemistä. Suunnittelualueelle on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. 2 MIELIPIDE Kaupungin sivuilla ja julkaisuissa lukee, että Pajakadulle rakennettava päiväkoti rakennetaan nykyisen päiväkodin tilalle. Nykyään tässä on siis toiminut nuorisotalo vuodesta 1983 asti, ei päiväkoti. Päiväkoti oli pienen hetken vain tässä kyljessä. Karsikon nuorisotalo on ollut monelle nuorelle yksi elämän tukikohta nuoruudessaan, niin jos voisitte vaihtaa sen päiväkodin nuorisotaloksi julkaisuissanne. Vastine. Päiväkoti on rakennuksen käyttötarkoitus virallisissa tiedoissa ja päiväkodiksi se on aikanaan rakennettu. Käyttötarkoitus on muuttunut nuorisotiloiksi ja muutos huomioidaan kaavaselostuksessa. SEURAAVILLA VIRANOMAISLLA JA YHTEISÖILLÄ EI OLLUT HUO- MAUTETTAVAA Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Lupa- ja viranomaistoiminnot Fortum Power and Heat Oy Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Caruna Espoo Joensuun Vesi