HYVÄ VASTAANOTTO JANAKKALAN TERVEYSKESKUKSEN

HYVÄ VASTAANOTTO JANAKKALAN TERVEYSKESKUKSEN LOPPURAPORTTI 15.11.2011

2/18 Sisällysluettelo: 1. Janakkala pähkinäkuoressa... 1 2. Lähtötilanne Hyvä Vastaanottoon... 1 3. Tavoitteet... 2 4. Toimenpiteet ja tulokset... 2 4.1. T3-aikamittaus... 2 4.2. Balanssimittaus... 4 4.3. Henkilöstön työtyytyväisyyskysely... 6 4.4. Asiakastyytyväisyyskysely... 7 4.5. Työryhmät... 9 4.6. Muutokset ennen 10.10.2011... 10 5. Uusi aika 10.10.2011 alkaen... 11 6. Tulevaisuudessa... 11 7. Pohdintaa... 12 Liite 1. Työryhmä: Perushoitaja Tuija Hailla Lääkäri Mia Jernfors (1.5.2011 alkaen) Vastaava hoitaja Marjo Kuikka Perushoitaja Aila Kuossari Lääkäri Kärt Käsk (ajalla 1.4-31.7.2011) Lääkäri Hanna Sainio Ylilääkäri Mira Uunimäki Lääkäri Tiina Väisänen (31.5.2011 asti)

1/18 1. Janakkala pähkinäkuoressa Janakkalan kunta kuuluu Etelä-Suomen lääniin ja Hämeen maakuntaan. Se sijaitsee Tampere - Helsinki moottoritien varressa noin 100 km etäisyydellä sekä Helsingistä että Tampereelta ja 15 km Hämeenlinnasta. Asukkaita Janakkalassa on reilu 16900. Janakkala jakautuu terveydenhuollossa kahteen terveysasemaan Turenkiin (alueella 10500 asukasta) ja Tervakoskeen (5300 asukasta), lisäksi asukkaita hoitaa kunnan oma työterveydenhuolto (n. 1500 asiakasta, joista osa ulkokuntalaisia) ja kotihoidon vastuulääkäri (330 kotihoidon potilasta). Nykyisen Paras-lain mukaisesti Janakkala toimii yhteistoiminta-alueena Hattulan kunnan kanssa, jotta saavutetaan 20000 asukkaan rajapyykki. Janakkalan sanotaan olevan Suomi pienoiskoossa asukkaiden ikäjakauman, sairastavuuden tms. mukaisesti. Se on panostanut viime vuosina terveydenhuoltoonsa ja lääkäreiden saatavuuteen. 2. Lähtötilanne Hyvä Vastaanottoon Janakkalan kunnassa on kaksi terveysasemaa. Ns. pääterveysasema on Turengin terveysasema, jolla työskentelee vastaanottotyössä viisi lääkäriä ja kolme työparihoitajaa, kaksi perushoitajaa päivystyksessä sekä kaksi perushoitajaa potilastoimistossa, jotka myös tekevät hoitotyötä osaltaan. Lisäksi ennaltaehkäisevässä työssä on kaksi terveydenhoitajaa, jotka tekevät diabetesvastuuta, astmahoitajan työtä, reumahoitajantyötä yms. Myös vastaava hoitaja osallistuu hoitotyöhön näiden lisäksi. Turengin terveysasemalla on päiväpäivystys, jonne ambulanssit pääsääntöisesti ohjataan ja Turengin terveysaseman yhteydessä on myös Janakkalan sairaala eli terveyskeskuksen vuodeosastot ja vanhainkoti. Tervakosken terveysasemalla on kolmen lääkärin vastaanotto. Siellä on myös ns. hoitotakuusairaanhoitaja, joka hoitaa pääasiallisesti päivystyksellisiä potilaita, mutta myös jonkin verran ei kiireellisiä potilaita. Aikuisvastaanoton terveydenhoitaja ja osa-aikainen sairaanhoitaja työskentelevät lisäksi kokonaisvaltaisesti diabeteksen, astman, reuman yms. parissa ja potilastoimistosta käsin perushoitajia on kolme. Vastaanottotoiminnan lisäksi lääkäreitä on kunnassa vuodeosastolla sairaalalääkäri, kunnan omana toimintana olevassa työterveydessä työterveyslääkäri, kunnan oma psykiatri, koululääkäri ja kotihoidon vastuulääkäri sekä ylilääkäri. Terveyskeskuksessa toimii myös erikoislääkäreiden konsultoivia vastaanottoja; korvalääkäri, radiologi, ortopedi ja geriatri. Työparimallintamista kunnassa aloitettiin vuonna 2009 kahdella lääkäri-hoitaja-työparilla. Vuoden 2011 alusta kykenimme laajentamaan toimintaa vielä kolmannella työparilla. Tavoitteenamme on laajentaa lääkäri-hoitaja työparimallia siten että kaikilla lääkäreillä on työpari, mutta sen tekeminen on edelleen kesken johtuen sairaanhoitajavakanssien liian vähäisestä määrästä sekä osittain tilapulasta ja remontin odotuksesta (remontti on ollut tulossa jo vuosia ja se on hieman viivästymässä taas). Tämän on ajateltu tuovan selkeyttä terveyskeskuksen toimintaan, mutta sen ollessa kesken on työ hyvin monitahoista ja osin selkeytymätöntä. Riippuu kovasti henkilöistä, miten asiat tehdään ja monia asioita tehdään siten, kun niitä on aina vuosia ennenkin tehty.

2/18 Hoitotakuulain astuessa voimaan maaliskuussa 2005 palkattiin molempiin terveysasemiin määräaikainen hoitotakuusairaanhoitaja. Janakkalaa oli vuosina 2007-2009 vaivannut erittäin kova lääkäripula ja vaihtuvuus lääkäreissä. Tästä johtuen määräaikaiset hoitotakuusairaanhoitajien vakanssit vakinaistettiin vuonna 2007, jotta akuutteja potilaita saatiin edes jotenkuten hoidettua. Vastaanottoja pidettiin vanhan mallin mukaan lääkäreillä, mutta monia mahdollisia asioita myös siirrettiin hoitajille. Paljon yhteistyökuvioita on jo mietittynä, kuten esimerkiksi Marevan- INR-tulosten ja annostusten hoitoketjut. Kuitenkin potilaita kävi vanhan mukaisesti mm. vastauksia kuulemassa lääkärin vastaanotolla ja siten tukki omalta osaltaan vastaanottoaikoja. V. 2009 saatiin aikaiseksi uusi Janakkalan oma lääkärisopimus, joka paransi palkkausta, ja mm. tämän ansiosta kunnan lääkärimiehitys vähitellen parani. V. 2010 syksyllä kuitenkin todettiin, että vaikka lääkärimäärä olisi hyvä, eivät lääkäriajat riitä, vaikka niitä kuinka tekisi lisää, aina ne menevät entistä pidemmälle ja kysyntää riitti ja jouduttiin jakamaan ei-oota. Yhtenäisiä käytäntöjä oli jo monista asioista, mutta paljon oli sopimatta ja oltiin valmiita muutokseen, kun ylilääkäri ehdotti Hyvää Vastaanotto-hanketta. 3. Tavoitteet Tärkein ja ainoa tämän vuoden tavoite asetettiin lääkärin aikojen saatavuuden parantamiseen. Tarkoituksena oli saada lääkärin ei-kiireellisille ajoille jonotus lyhenemään alle 7 vuorokauden vuoden 2011 loppuun mennessä ja samalla päivystykselliset potilaat pystytään hoitamaan edelleen saman päivän aikana, eikä heitä ohjata muualle. Lisäksi kaikki hoidon tarpeen arvion mukaisesti tutkimusta ja/tai hoitoa tarvitsevat kuntalaiset saavat ajan, eikä heille jouduta sanomaan ei-oota ja pyydetä soittamaan uudestaan. 4. Toimenpiteet ja tulokset 4.1. T3-aikamittaus Heti ensimmäisestä Hyvä Vastaanotto pajasta tultuamme tammikuussa 2011 päätimme aloittaa T3- (= kolmannen vapaan vastaanottoajan) ajan mittaamisen lääkäreiltä viikoittain. Sovimme, että jos lääkärille ei löytynyt ajanvarauskirjalta tuota kolmatta vapaata aikaa, merkittiin kattoajaksi 42 päivää, muutoin ajat merkittiin normaalisti ajanvarauskirjasta etsimällä ja laskemalla kolmas vapaa aika. Pidempiä lomia (yli viikon vuosilomat ja sairaslomat) ei laskettu mukaan. Virallisen tilastojen rinnalla olemme seuranneet myös muiden kuin vakinaisten hankkeessa mukana olevien lääkäreiden aikoja: työterveyslääkärin, kesällä kesäkandien. Verranto T3-aikana olemme pitäneet yhteistoiminta-alueella olevan Parolan terveysasemaa, jossa ei muutoksia ole tehty kyseisenä ajankohtana. T3-ajassa on nähtävissä selkeästi muutos, minkä hanke on tuottanut lääkärinaikojen saatavuuteen. Alkuun jonotusajat olivat vaihtelevia ja pitkiä jopa 42 päivää ja osin kasvoivat johtuen keväällä olleista pitkistä sairaslomista, joihin ei saatu sijaisia. Vähitellen, kun tehtiin 2 viikon ba-

3/18 lanssimittausten jälkeen erinäisiä muutoksia, joista myöhemmin, on nähtävissä käyrän laskusuuntaisuutta ja suurin radikaali muutos 10.10.11 lähtien, kun siirryimme uuteen Hyvä Vastaanoton mukaiseen ajanvarausjärjestelmään. T3-aika on vaihdellut 5-7 päivän välillä 10.10.2011 lähtien. Kuva 1. Turengin T3-aika T3-Mediaani Lääkäri 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 Mediaani Lääkäri Kuva 2. Tervakosken T3-aika T3-Mediaani Lääkäri 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 Mediaani Lääkäri

4/18 4.2. Balanssimittaus Maaliskuussa tehtiin kahden viikon balanssimittaus, jossa mitattiin lääkärien työaika, vastaanottokapasiteetti ja samanaikainen lääkäriaikojen kysyntä. Kyseisten viikkojen aikana Turengista oli yksi lääkäri sairaslomalla pidemmän ajan ja Tervakoskella lähes koko mittausajan oli yhden lääkärin työmäärä poissa käytöstä loman ja Turenkiin annettavan avun vuoksi. Tämä sinällään on normaalia toiminnallista tilannetta, mutta näkyi etenkin Tervakosken balanssissa, koska siellä lääkärien määrä on vain kolme. Balanssimittauksissa Turengissa balanssi oli + 7% ( eli kapasiteettia oli enemmän kuin kysyntää) ja Tervakoskella - 13% (eli kysyntää oli enemmän kuin oli kapasiteettia). Turengin terveysaseman balanssi yllätti jopa ajatellen juuri tuota sairaslomaa, mutta toisaalta oli nähtävissä, että samanaikaisesti lääkärit olivat urakoineet hieman ylitöitä, jotta kaikki työt tulisi tehdyksi. Samaan aikaan myös potilaille jouduttiin sanomaan ei-ole aikoja, joten kaikkeen kysyntään ei pystytty kuitenkaan vastaamaan. Tervakosken terveysaseman balanssi oli ymmärrettävissä ja odotettavissa, mutta tärkeä tieto olikin saada tietää kysynnän määrää ja viikonpäivävaihtelua. Kysynnässä mitattiin erikseen kiireellisen ajan ja ei-kiireellisen ajan tarve. Tämä tuli mitatuksi varmaankin lähinnä sillä ajatuksella, minkälainen aika lopulta potilaalle annettiin eikä niinkään ajatuksella millaisen ajan potilas oikeasti olisi tarvinnut tarpeensa mukaisesti. Koska jonot olivat pitkiä, jouduttiin usein antamaan päivystysaika myös vähemmän kiireellisille ajoille ja tällöin akuuttiajan tarve korostuu kysynnässä, mikä on nyt jo huomattu, kun on ryhdytty uudenlaiseen ajanantomalliin. Kuva 3. Turengin lääkäriaikojen kysyntä kahden viikon aikana

5/18 Kuva 4. Turengin lääkärien työajan kapasiteetti kahden viikon ajalla Kuva 5. Tervakosken lääkäriaikojen kysyntä kahden viikon aikana Kuva 6. Tervakosken lääkärien työajan kapasiteetti kahden viikon ajalla

6/18 4.3. Henkilöstön työtyytyväisyyskysely Toukokuussa teimme hoitajille ja lääkäreille yksinkertaisen työtyytyväisyyskyselyn: Asteikolla 1-10, arvioi tämänhetkinen työhyvinvoinnin tilanteesi. Hoitajien vastaukset jakaantuivat välille 3-10 Turengissa ja 6-9 Tervakoskella ja lääkäreiden 6-9 välillä molemmilla asemilla. Alla on graafinen jakauma. Tarkoituksena on toistaa sama kysely ensi keväänä. Työtyytyväisyyttä on myös suullisesti nyt seurattu viikkokokouksissa muutoksen jälkeen ja yleisesti tilanne vaikuttaa vielä paremmalta juuri hoitajien kohdalla, joilla hajonta oli suurempi. Turengin työhyvinvointikyselyn tulokset 5/2011

7/18 Tervakosken työhyvinvointikyselyn tulokset 5/2011 4.4. Asiakastyytyväisyyskysely Toukokuussa 2011 teimme myös pienimuotoisen asiakaskyselyn, jossa viidellä eri kysymyksellä ja vastausasteikolla hymynaamasta mutrusuuhun kartoitimme asiakkaiden/potilaiden tyytyväisyyttä palveluun ja hoitoon. Tämän lisäksi oli mahdollista antaa sanallista palautetta. Yleisesti ottaen asiakkaat olivat saamaansa palveluun ja hoitoon yllättävänkin tyytyväisiä kyselyn perusteella, vaikka jonot ovat olleet vielä tuolloin pitkiä eikä puhelimella aina pääse läpi. Palautteen vastausten jakauma on alla. Kysely on tarkoitus toistaa keväällä 2012.

8/18 Asiakastyytyväisyyskysely 2011, Turengin lääkärit ja hoitajat 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1 2 3 4 5 Kysymyksen numero hyvä kohtalainen huono Asiakastyytyväisyyskysely,Tervakosken lääkärit ja hoitajat 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 Kysymyksen numero hyvä kohtalainen huono

9/18 4.5. Työryhmät Toisen pajakierroksen jälkeen toukokuussa muulle henkilökunnalle esiteltiin balanssimittarista saatuja tuloksia ja tehtiin oma seminaarityöstö, jossa kaikki hoitajat ja lääkärit jakautuivat työryhmiin. Ryhmille annettiin mietittäväksi eri osa-alueita, joita oltiin sekä ennakolta mietitty että annettiin myös itse työstää, missä oli parannettavaa moniammatillisesti ja mikä auttaisi tavoitetta eli lisäisi aikojen saatavuutta. Yhdessä työryhmässä työstettiin kesän aikana hoitosuunnitelman tekoa, paperista potilaille annettavaa suunnitelmaa ja sopimusta siitä, miten yhteisesti pitkäaikaispotilaan polku kulkee, jotta vuosikontrollit hoituvat järkevästi ja ylimääräisiltä kontrolleilta ja puhelinajoilta vältyttäisiin. Toinen työryhmä mietti ryhmävastaanottojen aloittamista ja sitä, millaisia potilasryhmiä on järkevä ottaa vastaan ryhmissä. Päädyttiin aloittamaan vuoden 2012 alussa diabeetikkojen ryhmäohjaus tuoreiden aikuistyyppisten diabeetikoiden kanssa, koska joukossa oli jo koulutustakin tähän saanut hoitaja. Jatkossa hankintaan koulutusta myös tupakoinnin lopettamisen ohjantaan ryhmissä. Kolmas ryhmä työsti kuulonheikkenemispotilaan polun. Tilanteessa, jossa potilas haluaa ajan lääkärille, kun kuulo on vähitellen heikentynyt, mietittiin järkevästi ohjaus, jotta ylimääräisiltä lääkärinkontakteilta vältyttäisiin. Potilas käy mm. kuulotutkimuksessa jo ennen lääkärinkäyntiä, jos tilanne on selkeä vanhuksen ikään liittyvä kuulon heikentyminen ja vahat ja tulehdukset yms. asiat on poissuljettu. Neljäs työryhmä mietti konsultoivan lääkärin käyttöä ja tarvetta hoidon tarpeen arviointia suorittaville hoitajille ja siinä päädyttiin kokeilemaan päivystävän lääkärin käyttöä aamulla klo 8-9 välillä, kun puhelimeen vastaaminen on kiireisintä. Tällöin päivystävälle lääkärille ei anneta aikoja (muuten päivystävälle lääkärille annetaan ohjeelliset ajanvarausajat), ainoastaan ambulanssipotilaita voi tulla. Tuki hoidontarpeen arviossa ajateltiin tärkeäksi, koska se on ensi vaiheen paikka, kun potilas ottaa yhteyden. Samalla sovittiin työstettäväksi hoitajille kirjallinen ohjeistus yleisimmistä sairauksista, miten niiden kanssa Janakkalassa toimitaan ja minkälaisia kotihoito-ohjeita voidaan missäkin antaa. Tällöin kaikki toimisivat samalla tavalla. Viides työryhmä pohti lääkäri-hoitaja-työparimallin tiimiyttämistä Turengin terveysasemalla. Turengissa potilaat hoidetaan edelleen alueellisesti lääkäreittäin väestövastuumallisesti, vaikka varsinaista väestövastuuta ei enää olekaan. Tervakosken terveysasemalla toimii tiimimalli hyvin lääkäreiden kesken. Siellä lääkärit suunnittelevat työohjelmiaan yhdessä ja ottavat huomioon toistensa oheistyöt, koulutukset ja suunnitellut poissaolot. Tiimiyttäminen tuo joustavuutta ennen kaikkea loma-aikojen suunnitteluun, jolloin mm. voidaan katsoa toisten potilaita ristiin. Tämä työ on vielä kesken; se vaatii mm. yhteisymmärryksen löytämistä siitä, miten viiden lääkärin työyhteisössä jakauduttaisiin kahteen sopivaan tiimiin. Koetaan, että viiden lääkärin tiimi on liian suuri ja joustamaton. Kuudes työryhmä teki ohjeistuksen perusterveiden aikuisten terveystarkastusten tekemisestä terveysasemalla. Nämä jatkossa ohjautuvat lääkärinvastaanoton sijasta sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle, jotka sovitun ohjeistuksen mukaan ottavat potilaalta tietyt laboratoriokokeet

10/18 ja käyvät riskitekijät läpi. Jos näissä sitten ilmaantuu epänormaaleja tuloksia tai suurentuneita riskejä, konsultoidaan lääkäreitä jatko-ohjeista. Suositus tällaisen perusterveen terveystarkastuksen tekemiseksi sovittiin viiden vuoden välein enintään tehtäväksi. 4.6. Muutokset ennen 10.10.2011 Jo heti balanssimittausten tulosten jälkeen todettiin järkeväksi lähteä muuttamaan joitakin oheistoimintojen paikkaa viikkokalenterissa. Nähtävissä oli, että viikossa maanantai ja tiistai olivat selkeästi viikon kiireisimmät ja kysytyimmät päivät. Aiemminkin maanantait oli pidetty suhteellisen vapaina muista toiminnoista, mutta tiistaille oli jo kasattuna aamusta lääkärikokous ja iltapäivästä sisäistä koulutusta, joten päivälle jäi usein liian vähän aikaa varsinaiselle vastaanottoajalle, varsinkin kun osa henkilökunnasta vielä matkusti kahden terveysaseman välillä näihin toimintoihin yhteensä tunnin lisää. Kesäkuussa siirsimme lääkärikokouksen tiistaiaamusta torstai-iltapäivään, jolloin jatkossa myös hoitajat pääsivät paremmin osallistumaan omaan osuuteensa tuosta kokouksesta ja yhteinen informaatiokin pystyi paremmin leviämään. Joten tästä tuli suurempikin hyöty. Keväällä myös jo päätettiin tarkemmin kirjata hoitosuunnitelmaa ja jo aiempien kirjattujen hoitosuunnitelmien tarkistamista tarkennettiin potilaan ottaessa yhteyttä ja sen yhteisen linjauksen pitämistä, jotta turhilta käynneiltä vältyttäisiin. Osalla potilaista kun oli vanhastaan edelleen tapana tulla vastaanotolle kuulemaan vastauksia, tästä pyrittiin pääsemään irti. Kesän aikana oli nähtävissä T3-ajan seurannassa laskusuuntaa, osin varmaankin vähentyneen kysynnän muodossa, mutta ajatusmaailma henkilökunnalla oli myös jo muokkaantunut osin uudenlaiseksi ja osattiin miettiä näitä uusia ajatuskuvioita jonkin verran. Syksyllä purettiin ryhmätöiden tulokset ja sen jälkeen vasta aloitettiin todellinen työstäminen uuteen aikaan. Muutoksesta puhumista tarvittiin paljon ja vähitellen ajatusmaailma alkoi aueta myös muille kuin tämän työryhmän jäsenille, siitä mitä tämä Hyvä Vastaanotto oikein tarkoittaa. Pelko muutoksesta oli aika kova, muutosta odotettiin, mutta sitä myös pelättiin. Lääkärit työstivät ns. blokki-mallin eri sairauksien mukaan. Yksi blokki = 15 minuuttia (uusilla lääkäreillä 20min.). Blokki- malli helpottaa vastaanottoajan annossa ja hoitajan ei enää tarvitse itse pohtia millaisen ajan antaa potilaalle, vaan hänellä on selkeä kirjallinen ohjeistus siitä, montako blokkia missäkin tilanteessa/sairaudessa potilaalle annetaan. (LIITE 1) Ennen uutta ajanvarausaikamallia purettiin jono etenkin Tervakoskella, jossa oli ollut käytössä jonotuskirja. Tämä tehtiin lisätyönä. Turengissa ei varsinaista jononpurkutyötä täytynyt tehdäkään, mutta siihen oltiin valmistautuneita. Viimeisen viikon aikana, kun ajat loppuivat ennen uutta mallia Turengissa, kehotettiin soittamaan aikaa uudestaan seuraavalla viikolla tai otettiin potilaat vastaan päivystysajoilla. Ennen 10.10.11 ei isoja muutoksia tehty edellisten lisäksi, vaan kaikki nämä oli pohjustusta sitten kokonaisvaltaiselle muutokselle, joka päätettiin aloittaa 10.10.2011.

11/18 5. Uusi aika 10.10.2011 alkaen Kesän alussa olimme päättäneet, että aloitamme muuttuneella ajanvarauksella 10.10.2011, jolloin meillä on täysi lääkärimiehitys. Alkuun oli jopa ajatus, että olisi hieman ylimääräistäkin lääkärityövoimaa, mutta tämä supistui normaaliksi yhden lääkärin osittaisen koulutusvapaan myötä. Iso muutos ajanvarauksessa tehtiin kertarysäyksellä. Aikoja päätettiin antaa vain enintään seitsemän vuorokauden päähän ei-kiireellisissä vastaanotoissa, päivystykselliset hoidetaan saman päivän aikana. Ennen kuin aika annetaan tulee tietyt asiat kuten laboratoriokontrollit yms. olla tehdyt mm. ennen vuosikontrolliin tuloa. Lisäksi potilas tulee olla ohjeistettu tekemään kotimittaukset mm. verenpaineen ja astman osalta. Jos näitä ei ole tehtynä, pyydetään potilaan ne suorittamaan ensin ja sitten uudestaan varaamaan aika, jotta tämä ei tule tyhjin käsin vastaanotolle. Aiempien aikayksiköiden (vastaanotto-aika, päivystys-aika) lisäksi luotiin kaksi uutta aikayksikköä OMAVO (= lääkärin itselle antama aika) ja POSYVO (= potilaan syystä annettava aika). Nämä ajat ovat ainoita aikoja, joita saa antaa yli tuon tiukan viikon kriteerin. Näitä aikoja on pääsääntöisesti molempia 1 päivässä jokaisella lääkärillä, ja lääkärillä itsellään on oikeus antaa OMAVO-aikoja oman harkinnan mukaan etukäteen. POSYVO-aika annetaan hyvinkin tiukalla kriteerillä mm. tulkin tai pitkän matkan saattajan tarpeessa olevalle, kun aika joudutaan varaamaan aikataulujen vuoksi poikkeavasti. Jos nämä ajat eivät ole varattu aiemmin, ne vapautuvat normaalin ajanvarauksen käyttöön seitsemän vuorokauden sisällä. 10.10. otettiin käyttöön aiemmin luotu blokkimalli (LIITE1.). Samanlainen blokkiajattelu mietittiin yksinkertaistetusti myös päivystyksellisiin vastaanottoihin. Hoitajien puhelinarviossa alkuun oli konsultoiva lääkäri käytössä ja potilastoimisto suljettiin aamusta klo 8-9 väliseksi ajaksi, jotta puhelimeen päästiin vastaamaan paremmin. Ilmoittautumispaikka pysyi auki, jolloin sitä kautta tarvittavat aivan akuutit asiat hoituvat ja Turengissa päivystys toimii toisessa pisteessä. Tällä valmistaudutaan myös loppuvuodesta tulevaan takaisinsoittojärjestelmän vaatimaan resursointiin. Turengin päiväpäivystykseen luotiin erillinen päiväpäivystäjän ajanvarauskirja, johon ei saanut ennalta varata aikoja, kun aiemmin päivystysaikoja oli varattu myös nimetyltä päiväpäivystäjältä. Tätä kautta varmistettiin päivystysaikojen määrän riittävyys sen lisäksi, että kaikille muillekin lääkäreille määritettiin päivittäiset määrät päivystysajoille. Tämä päivystysaikojen kokonaismäärä oli laskettu balanssimittauksen kysynnän perusteella. 6. Tulevaisuudessa Prosessi ei pääty tähän, vaan tämä tulee olemaan jatkuvaa työstöä myös tulevaisuudessa. Juuri tällä hetkellä on menossa hoitajien balanssimittaukset ja työajanseuranta niiden hoitajien osalta, jotka eivät tee ajanvarausvastaanottotyötä. Moni ryhmätyötyöskentelyn tuotos on vielä tuomatta käytäntöön kuten ryhmävastaanotot diabetesohjauksessa, mikä on tarkoitus aloittaa vuo-

12/18 den 2012 alkupuolella. Uusia moniammatillisia yhteistyömalleja tullaan jatkossa miettimään lisää, jotta saatavuutta voitaisiin vielä parantaa. Poikkeusolojen suunnittelu vaatii vielä lisää hiomista ja uusia ajatuksia. Tiimityömallin saaminen Turengin terveysasemalle täytyy saada työstetyksi kuntoon keväällä 2012, mikä auttaa poikkeustilanteiden hallintaa. Keväällä 2012 on tarkoituksena uusia lääkäreiden balanssimittaus, jotta nähdään, onko muutosta tapahtunut myös tässä. T3-ajan seurantaa tullaan jatkamaan jatkossakin, mietittäväksi jää, jatketaanko sitä myöhemmin nykyisessä viikoittaisessa vai väljemmässä seurannassa. Keväällä tehdään myös uudet asiakastyytyväisyyskyselyt sekä työtyytyväisyyskyselyt. 7. Pohdintaa Hyvä Vastaanotto- hankkeeseen lähdettiin Janakkalan terveyskeskuksessa yhteistuumin hyväksyen ajatus, että muutosta tarvitaan. Ajanvarausjonot olivat pitkät lääkäreille ja liian usein jouduttiin sanomaan ei ole aikaa. Potilaat olivat tyytymättömiä ja henkilökunta joutui koville, kun aikoja ei ollut tarjota. Keväällä lääkäreiden mittaukset suoritettiin hyvin ja kaikki tekivät parhaansa mittauksen onnistumiseksi. Päivän suoritus eli täytetty työajanseurantalomake palkittiin lääkäreillä makeisilla. Keväällä ja kesän aikana olleisiin työryhmiin osallistuttiin melko hyvin, mutta vähitellen kesän ja alkusyksyn aikana pelkokerroin muutokseen alkoi kasvaa. Pelkoina olivat muutoksesta johtuva työmäärän mahdollinen kasvu, voiko tämä todella toimia näin, onko tämä mahdollista? Miten malli toimii poikkeuksellisissa tilanteissa, kun lääkäreitä puuttuu lomien tai muiden puutteiden vuoksi? Jos jonot ovat lyhyet, tuleeko potilaita ovista ja ikkunoista koko ajan? Oman työryhmän vakuuttelu ja tukeminen ei tuntunut riittävältä, vaikka kerrottiin aiempien kierroksien onnistuneita kokemuksia Siuntiosta ja Sipoosta. Kävimme tulevaa muutosta tarkkaan läpi 15.9 ja miten se tulisi vaikuttamaan työssä ja miten se tulisi tehdä. Toki emmehän itsekään tienneet todellisuudessa, miten asia menee ja mitä tulee tapahtumaan oikeasti. Meillä oli teoria, miten se tulisi tehdä ja oma näkemys, että tämä voisi toimia. Sovimme tutorimme Suvi Ekholmin kanssa vierailusta, jonka hän teki 29.9 kokoukseen. Tämä oli erittäin tärkeä tapahtuma, koska kertomalla Hyvinkään muutoksesta vuosi aiemmin ja miten se meni ja menee vielä nykyisinkin, Suvi toi konkretian muulle henkilökunnalle, että tämä uusi systeemi voi todella toimia meilläkin. Tuon käynnin jälkeen pelkokerroin laski ja uskaltauduttiin miettimään asioita oikeasti tapahtuvaksi. Jatkossa siis voisi olla järkevää saada vielä aikaisemmassa vaiheessa pajatyöskentelyssä konkreettisia ohjeita ja hyviä kokemuksia siitä, miten kanssatyöskentelijät saadaan vakuutettua siitä, että tämä muutos lähtee omasta työstä ja se on mahdollista. 10.10.2011 lähdettiin siis osin pelonsekaisin tuntein uuteen aikakauteen, mutta jo ensimmäisinä päivinä huomattiin, että tämähän voi toimia. Ajat riittivät ja siinä oli monilla ihmettelemistä. Ajanvarauksessa hyristiin tyytyväisyyttä.

13/18 Hyvä Vastaanotto -hankkeesta tiedotettiin kuntalaisille sekä lehtikirjoittelun avulla että suullisesti potilaiden asioidessa terveysasemilla. Jo ensimmäisen viikon jälkeen kykenimme tekemään yhteenvetoa parantuneesta toiminnastamme. Palaute potilailta on ollut positiivista ja lähinnä ihmettelevää, kun näin nopeeta pääsee vastaanotolle. Toki yksi negatiivinen palautekin saatiin kankeasta toiminnasta, kun potilas olisi halunnut ajan viikkojen päähän. Päivystysajat riittivät, kun puolikiireellisille potilaille kyettiin antamaan ns. normaali vastaanottoaika parin päivän sisään. Hoitajat ovat tyytyväisiä, kun aikoja pystyy antamaan ja lääkärit kommentoivat, että nyt potilaat tulevat niiden asioiden vuoksi vastaanotolle, kun ovat aikaa varanneetkin. T3-aika on pysynyt nyt kuukauden ajan mediaanina 5-7 päivän välillä vaihdellen lääkäreittäin 1-9 päivän välillä. Tuo yli viikon jonotusaika syntyy Tervakoskella ajoittain siitä, kun lääkärillä on oheistoimintaa koko päivän, mutta siellä on tiimitoimintaa, jolloin ajan saa jollekulle toiselle lääkärille kuitenkin tuon viikon sisällä, koska omalääkärijärjestelmää ei ole. T3-aika on pitänyt silti, vaikka tälläkin alkuajalla on jo ollut lomia sekä sairaslomia lääkäreillä. Ylilääkäri on alussa ollut sovitusti apuna tekemässä ajanvarausta sekä yleisvalvomassa ja ohjaamassa. Alussa sovimme jokapäiväisestä päivän lopussa tapahtuvasta kokoontumisesta, jossa saa purkaa päivän tapahtumia, mutta tämä jotenkin unohtui varsin nopeasti pois, eikä sitä koettu tarpeelliseksi, kun viikoittain on lääkärikokous, johon loppupuolella osallistuvat myös hoitajat. Tässä on pystytty käymään läpi Hyvä Vastaanoton muutoksia ja tuntoja. Alun konsulttilääkäristäkin luovuttiin jo parin viikon kuluttua, koska tarvetta sille ei löytynytkään. Tällöin voitiin lisätä päivystävälle lääkärille kaksi päivystysaikaa aamulle. Nyt alussa on ajanvarauksen tekeminen kielletty muilta terveydenhuollossa olevilta kuten neuvolan terveydenhoitajilta ja muistihoitajalta, jotta systeemi saadaan toimivaksi. Tästä on heiltä tullut jonkin verran kommenttia, mutta tarkoituksena on heille opettaa lainalaisuudet piakkoin, jotta potilaan juoksuttaminen monelle luukulle vähenee takaisin entiseen ja voidaan toimia joustavasti. Hyvä Vastaanotto -hankkeen ajatusmalli mahdollistaa jatkossa pienimuotoisempien samanlaisten muutosten aloittamista muissa työyksiköissä Janakkalan terveydenhuollossa. Paikallinen lehdistö seuraa meidän tekemisiä tiiviisti ja raportoi tämän hankkeen edistymistä, ja on ollut ilo heille kertoa näitä tuloksia, mitä olemme saaneet aikaiseksi tämän hankkeen avulla. Kaiken kaikkiaan Hyvä Vastaanotto hanke on vienyt Janakkalan terveydenhuollon lääkärinvastaanoton uudelle aikakaudelle. Olemme sen alussa, paljon on vielä tehtävää, systeemi vaatii vakauttamisen, mutta nyt näyttäisi kaikilla sen tekijöillä jo olevan usko siihen, että me onnistuimme tässä ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

14/18 Liite 1. JANAKKALAN TERVEYSKESKUKSEN LÄÄKÄREIDEN AIKAYKSIKÖT eli HYVA (1aikayksikkö = 15/20 min) 15.9.2011 Lääkäreiden aikoja annetaan 7 päivän sisälle 1. aikayksikkö - korvien jälkitarkastus (lääkäri) - sinuiitti (lääkäri) - ehkäisyn vuosikontrolli - yskä (infektion jälkitila) - pienet ihotulehdukset - patin näyttö (ei toimenpide) - akuutti ihottuma - allerginen reaktio - vamma/kipsi kontrolli - VTI (jos tarv. vo) - alle 2 kk:n sairausloman jatkot (mieti syy) - akuutti selkä/niska/nivelongelma (FT) - isyystesti (1 yksikkö/hlö) - toistuvat nivelinjektiot - pukamat (uusi vaiva) 2. aikayksikköä - ehkäisyn aloitus - ehkäisy/gynekologiset ongelmat - menopaussi, ensikäynti - krooniset tukielinvaivat - päänsärky - ahdistus/masennus - hankala ihottuma (PAD mahd.) - astmaepäily/pitkittynyt yskä - verenpaineongelma - vuosikontrolli: valtimotaudit (DM2, RR, sepelvaltimo) - vuosikontrolli: kr. keuhkosairaus (mm. astma, COPD, kr. yskä) - raskauden keskeytys - sterilisaatiolausunto - ajokorttitodistus - ajokorttiseuranta (yhteys A-klinikkaan myös)

15/18 2.aikayksikköä jatkuu Liite 1. b - toimenpiteet (varaa toimenpidehuone) -> esim. luomen/patin poisto / max punktio - yli 2 kk:n sairausloman jatkot (B-laus.) - terveystodistus työpaikkaa/opiskelua varten -toistuvat rintakivut/rytmihäiriöt - toistuvat vatsavaivat - syöpäkontrolli - hengenahdistus - urologiset ongelmat - yleisvoinnin lasku - pukamat (toimenpide) - huimaus - allergiaselvittelyt -muistihäiriöpotilaat 3. aikayksikköä - uusi eläkeasia - työkyvyttömyyden selvittely - tulkki mukana -muu yksilöllinen harkinta erityistapauksessa

16/18