Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liito-oravan huomiointi suunnittelussa 2014 Luontotieto Keiron Oy 1.12.2014
Liito-oravan huomioiminen suunnittelussa 2014 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Aino Aspiala, Sampo Sikiö Luontotieto Keiron Oy 2014 Tekijät: Anu Luoto, Susanna Pimenoff
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Liito-oravakohteet suunnittelussa... 1 2.1 Ydinalue 1,3 ha... 1 2.2 Elinympäristö 1,2 ha... 3 2.3 Soveltuvat metsät, liikkuminen ja ruokailu 2,2 ha... 4 3 Liito-oravan yhteydet suunnittelussa... 4 3.1 Alueen sisäiset yhteydet... 4 3.2 Yhteydet alueen ulkopuolelle... 5 4 Johtopäätökset ja suositukset... 6 5 Lähteet... 7 Liitteet Kartta 1 Liito-oravakuviot, rakentuvat kuviot, puustoiset yhteydet 2014
Espoon kaupunkisuunnittelu, 1 Johdanto Espoon Niittykallioon suunnitellaan täydennysrakentamista uuden metroaseman läheisyyden takia. Suunnittelu tehdään asemakaavan muutoksen avulla. Alueelta havaittiin liito-oravaa vuonna 2014, josta Espoon kaupunkisuunnittelukeskus teetti tarkemman liito-oravaselvityksen (Luontotieto Keiron 2014). Tässä raportissa esitetään useita toimenpiteitä liito-oravan huomioimiseksi. Viereinen Niittykummun metroaseman mahdollistava kaava on hyväksytty ja vahvistettu, ja se rajautuu selvitysalueen pohjois- ja koillispuolelle. Metroaseman yhteyteen rakennetaan kauppakeskus ja nykyinen kauppakeskus puretaan, samoin käy useille muille rakennuksille Merituulentien pohjoispuolella. Metron ympärille tulee tiivistä rakentamista ja runsaasti uusia asukkaita. Suunnittelun kehittämistä liito-oravaa huomioivaan suuntaan ovat pohtineet työryhmä, johon ovat kuuluneet biologit, FM Anu Luoto ja FM Susanna Pimenoff Luontotieto Keiron Oy:stä ja maisema-arkkitehti Aino Aspiala, arkkitehti Sampo Sikiö Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta ja Matinkylä-Niittykumpu projektinjohtaja Markus Saari Espoon kaupungista. Raportin on laatinut Anu Luoto Pimenoffin ohjaamana. 2 Liito-oravakohteet suunnittelussa Tässä luvussa käsitellään kohtia, joissa suunnittelussa tulee huomioida mahdolliset ristiriidat liito-oravan osalta. Kuviot ovat keväällä 2014 tehdyn liito-oravaselvityksen (Luontotieto Keiron 2014) mukaiset. Kohdat, jotka tulee erityisesti huomioida suunnittelussa, on merkitty aakkosilla (A-G) sekä karttoihin että tekstiin. Yhteyksien nimeämiseen on käytetty roomalaisia numeroita (I-VII). Pinta-aloissa on huomioitu ainoastaan säilyvät kuviot. 2.1 Ydinalue 1,3 ha Niittykallion kaava-alueelta löydettiin keväällä 2014 tehdyssä liito-oravaselvityksessä liito-oravan papanoita useilta puilta Niittykuja 4 takapihalta sekä yksittäisiltä puilta myös muualta kaava-alueelta. Tehtyjen löytöjen perustella rajattiin liito-oravan elinpiirin ydinalue Niittykuja 4 ja Kappelinpuiston alueelle (kuviot 8 ja 9). Kappelintien varteen on alustavissa kaavaluonnoksissa suunniteltu asuinrakennusta, joka on kuitenkin poistettu suunnitelmasta liito-oravahavaintojen jälkeen (kohde A). Kohde on osa liito-oravan ydinaluetta ja sen lehtipuuvaltainen puusto soveltuu hyvin ruokailuun. Kappelinpuiston läpi on suunniteltu tielinjaus, joka jatkaa uuden Niittyportin tien linjalla Kappelintieltä Niittykadulle (kohde B). Alustava linjaus kulkee Kappelinpuistossa sijaitsevan pienen lammen pohjoispuolella ja osittain sen päällä. Lammen pohjoisrannalla on useita järeitä haapoja, jotka jäisivät suunnitellun linjauksen alle. Tielinjaa tulisi liito-oravan vuoksi siirtää lammen eteläpuolelle, jossa puusto on koivuvaltaista, eikä yhtä arvokasta liito-oravan kannalta. Myös Kappelitien itäpuolella kasvaa muutama järeä haapa lähellä sähkökeskusta (kohde C) ja tämä pieni kohde (0,07 ha) 1
Espoon kaupunkisuunnittelu, on tulkittu osaksi ydinaluetta. Myös nämä puut ja niitä ympäröivät lehtipuut on pyrittävä säilyttämään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, sillä ne sijaitsevat opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella vahvistetussa Niittykummun keskus kaavamuutoksessa Uuden tielinjan leveys on kohteen B kohdalla noin 12 metriä ja kohteen C kohdalla noin 14-15 metriä. Tielinjan avaaminen ei vaikuta liito-oravan liikkumiseen, koska syntyvä aukko on kapea. Tielinjan alle jää jonkin verran liito-oravalle soveltuvaa puustoa. Tie tulee linjata siten, että sen alle ei jää liito-oravalle tärkeitä suuria haapoja. Tie pienentää jonkin verran liito-oravan ydinaluetta ja tästä johtuen sen vaikutus on kielteinen. Tämän hetkisillä tiedoilla vaikutuksen merkittävyyttä on vaikea arvioida. Tarkempi vaikutusarviointi voidaan tehdä, kun tielinjaus on suunniteltu pidemmälle ja säästettävät puut on mitattu paikalleen. Liito-oravan ravintopuiksi soveltuvaa haapaa kasvaa ydinaluerajauksen länsiosassa, jonne katusuunnitelmakartassa on merkitty kevyeen liikenteen väylä (kohde D). Kevyeen liikenteen väylä tulisi linjata siten, että sen alle jäisi mahdollisimman vähän haavikkoa, esim. metsän ja olemassa olevan nurmikon reunaan. Liito-oravan on epäilty käyttävän levähdyspaikkanaan jotakin rakennusta. Todennäköisin levähdyspaikka on kappelirakennuksen ullakolla tai kattorakenteissa (kohde E). Rakennuksen ullakkotilat olisi hyvä tarkistaa, mikäli rakennusta suunnitellaan purettavaksi. Toinen mahdollinen paikka on kappelista länteen kerrostalon kattorakenteissa, jonne myös pääskyt voivat rakentaa pesänsä. 2
Espoon kaupunkisuunnittelu, Kuva 1 Liito-oravan kannalta tärkeät kohteet Kappelitien läheisyydessä. Uusi tielinja Kappelitieltä Niittykadulle kulkee ydinalueen poikki. Kirjaimet A-E viittaavat tekstissä kuvattuihin kohteisiin. Merkkien tarkemmat selitykset löytyvät liitekartasta. Pohjakartta Espoon kaupunki 2.2 Elinympäristö 1,2 ha Liito-oravaselvityksessä tehtiin rajatun ydinalueen ulkopuolella yksittäisiä papanahavaintoja Niittykadun varressa (kuvio 11). Lisäksi Niittykallion pohjoisrinteen kuusivaltaisesta metsästä (kuvio 10) oli aiempia havaintoja samalta keväältä. Myös Länsiväylän läheisyydestä ydinalueen länsipuolelta löydettiin papanoita (kuvio 13). Nämä alueet on selvityksessä rajattu osaksi liito-oravan elinympäristöä. Elinympäristörajauksista tulevan rakentamisen alle on jäämässä Niittykadun varressa sijaitseva kuvio 11, joka sijaitsee tällä hetkellä rakennetulla alueella omakotitalojen piha-alueilla. Niittykallion pohjoisrinne (kuvio 10) tulee uudessakin kaavassa säilymään rakentamattomana. Samoin Länsiväylän varressa sijaitseva rajaus (kuvio 13) tulee säilymään, joskin kevyeen liikenteen väylän linjaus kulkee sen läpi. 3
2.3 Soveltuvat metsät, liikkuminen ja ruokailu 2,2 ha Espoon kaupunkisuunnittelu, Keväällä 2014 tehdyssä liito-oravaselvityksessä rajattiin kaksi kuviota, jotka katsottiin lajille soveltuviksi, mutta joista ei tehty keväällä 2014 havaintoja. Näistä kuviolle 14 on suunniteltu uutta rakentamista. Kuvio 14 on hyvin soveltuva liito-oravalle ja eläin voi asettua siihen jo lähitulevaisuudessa. Kuvion 3 (Niittykummuntie 3) alueelle ei ole suunniteltu muutoksia, joten se tulee säilymään nykyisellään. Kyseisen kuvion puusto on tärkeä osa liito-oravan yhteyttä Niittykummusta pohjoiseen, joten se on tärkeä säilyttää. 3 Liito-oravan yhteydet suunnittelussa Liito-oravan yhteydet Niittykallion kaava-alueella ovat tällä hetkellä toimivat, joskin alue on melko eristynyt suurten tieväylien takia. Suunniteltu lisärakentaminen aiheuttaa kuitenkin muutoksia puustoisissa yhteyksissä. Suunnittelun yhtenä tavoitteena tulee olla, että liito-oravalla on mahdollisuus kulkea vähintään yhtä puustoista yhteyttä pitkin Gräsanojan varteen ja sieltä edelleen pohjoiseen Merituulentien yli. 3.1 Alueen sisäiset yhteydet Ydinalueen eteläosasta (kuvio 8) lähtee mahdollinen yhteys (I), joka kulkee pääasiassa meluvallin puustoa pitkin. Puustoa on nyt lehtipuuvaltaista ja nuorta, mutta paikoin tiheää. Puuston varttuessa yhteys paranee, kunhan siihen ei kohdistu heikentäviä hoitotoimenpiteitä. Tätä yhteyttä saattavat heikentää Länsiväylän suuntaisesti kulkeva kevyenliikenteen väylän linjaus sekä mahdolliset muutostoimet Länsiväylällä. Toinen yhteys Gräsanojan suuntaan kulkee ydinalueelta kuvion 10 kautta (II). Ongelmaksi muodostuu kuviolle 16 suunniteltu rakentaminen, joka heikentää olemassa olevaa yhteyttä merkittävästi ja pakottaa sen kulkemaan toisesta kohdasta. Yhteys kuviolta 10 Niittykummunpuistoon on yksittäisten puiden varassa Niittykummuntie 8 ja 5 välisellä alueella (kohde F). Ylitysmatka ei tällä hetkellä ole liian pitkä, mutta mikäli piha/puistopuita joudutaan poistamaan, yhteys heikkenee. Yhteys vaikuttaa toimivan vain yhteen suuntaan etelästä pohjoiseen, sillä Niittykummunpuiston puut ovat matalammalla kuin kuvion 10 puusto, ja siksi pitkä liito etelän suuntaan ei todennäköisesti onnistu. Yksittäisen puun istuttaminen kuvion 16 koilliskulmaan mahdollistaisi liidon etelään. Kuviolta 10 on mahdollista kulkea Niittykummuntien yli myös pohjoisempaa reittiä eli Niittykummuntie 8 pohjoispuolisen piha/puistoalueen koivuvaltaisen, osin väljän ja nuorehkon puuston kautta (III). Kriittistä on säilyttää puut asuintalojen välissä tai täydennysistuttaa nuorilla puilla. Yhteys ei ole erityisen hyvä, mutta mahdollinen. Se kuitenkin toiminee molempiin suuntiin. 4
Espoon kaupunkisuunnittelu, Kuva 2 Niittykummuntien yli on useita mahdollisia reittejä, joista kaikki ovat tavalla tai toisella heikkoja. Molempiin suuntiin toimiva yhteys voisi kulkea rakentuvan kuvion 16 koilliskulman kautta, jos siinä kasvaisi puita. Pohjakartta Espoon kaupunki Gräsanojan varren ekologista yhteyttä (IV) heikentää sinne toteutettava kevyen liikenteen väylä, jonka rakennustyöt on jo aloitettu. Riittävä puuston säilyminen Gräsanojan varressa tulee turvata. 3.2 Yhteydet alueen ulkopuolelle Niittykallion liito-oravan ainoa kulkuyhteys pohjoiseen kulkee Merituulentien yli Gräsanojan varressa (V). Yhteyttä voidaan parantaa istuttamalla katualueelle puistopuita. Tämä on liito-oravan kannalta tärkeä yhteys, sillä se on todennäköisesti ainoa toimiva reitti Niittykallion alueelta pois. Yhteys etelästä Telaniitystä on arvioitu kulkevan Gräsanojan kohdalla Länsiväylän yli (VI). Liitomatkana kyseinen reitti ei ehkä olisi mahdoton, mutta ko. kohdan puusto on alun perinkin ollut keskikokoista ja lisäksi sitä on kesällä 2014 raivattu Länsiväylän molemmin puolin. Todennäköistä on, että yhteys ei tällä hetkellä toimi edes omaa elinpiiriään etsiville, nuorille liito-oraville. Nykyisin mahdollinen yhteys itään (VII) Haukilahdenkadun yli voi katketa, kun jo vahvistettu asemakaavamuutos toteutetaan. Tämän jälkeen ainoa säilyvä yhteys alueelta ulos kulkee pohjoiseen Merituulentien yli Gräsanojan kohdalla. 5
4 Johtopäätökset ja suositukset Espoon kaupunkisuunnittelu, Liito-orava säilyminen Niittykallion alueella edellyttää tiettyjen vähimmäisvaatimusten täyttämistä. Alueella tulee olla eläimelle levähtämiseen ja lisääntymiseen soveltuva paikka, joko kolopuussa, risupesässä tai rakennuksessa. Lisääntymis- ja levähdyspaikaksi tunnistetun alueen ympärille tulee rajata vähintään yhden hehtaarin suuruinen ydinalue. Niittykalliossa ydinalue on suunnitellun kaavaratkaisun toteutumisen jälkeen noin 1,3 ha eli pinta-alaltaan riittävä Espoossa liito-oravan suojelulle asetettujen tavoitteiden mukaisesti (Espoon kaupunki 2014). Yhden liito-oravanaaraan elinympäristöksi tulee rajata vähintään neljän hehtaarin suuruinen alue, johon myös ydinalue sisältyy. Niittykallion liito-oravalle soveltuvien kuvioiden pinta-ala on kaavan suunnitelmat huomioiden 4,7 ha. Tässä on mukana liitekartalla 1 rajatut värilliset kuviot, joten suunnitelman mukaisen rakentamisen toteutuessa liito-oravan säilymiselle asetettu vähimmäisvaatimus pinta-alan suhteen täyttyisi. Rakentamisen alle jäisi n. 1,6 ha liito-oravalle hyvin soveltuvaa metsää sekä pihapuustoa. Niittykallion ongelmana liito-oravan kannalta on sen sijainti liikenneväylien puristuksessa. Espoossa tavoitteeksi asetetun kahden yhteyden toteuttaminen voi olla Niittykallion tapauksessa vaikeaa. Etelä-pohjoissuuntainen yhteys Länsiväylän ylitse Gräsanojan varressa ei alun perinkään ole ollut erityisen hyvä. Ilmeisesti kevyen liikenteen väylän rakentamiseen liittyvä puiden raivaaminen on varsin todennäköisesti katkaissut ainakin joksikin aikaa yhteyden Länsiväylän yli. Tuleva rakentaminen tulee katkaisemaan myös Niittykalliosta itään kulkevan reitin, joka sekin on jo alkujaan varsin heikko. Ainoaksi toimivaksi yhteydeksi alueelta pois jää Merituulentien yli Gräsanojan varressa kulkeva reitti. Tätä reittiä tulee vaalia suunnittelussa ja sen laatua voi parantaa puuistutuksilla. Myös yhteydet alueen sisällä ovat osin ongelmallisia, sillä niissä on useita kohtia, jossa yhteydet muuttuvat heikkolaatuisiksi. Laadun heikkeneminen johtuu lähinnä harvasta ja lehtipuuvaltaisesta puustosta. Yhteyksiä on mahdollista parantaa puuistutuksilla pullonkaulapaikoissa. 6
Espoon kaupunkisuunnittelu, 5 Lähteet Luontotieto Keiron Oy 2014: Niittykummun liito-oravaselvitys. Julkaisematon raportti, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. 10 s.+1 liites. Espoon kaupunki 2014: Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän aluiella. Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014. 116 s + 2 liitettä. 7