Heinolan kaupunki Dnro 758/2012 ja Dnro 4977/2010 Tekninen lautakunta 2.10.2012 195 Kaupunginhallitus 8.10.2012 457 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN 2014 LUONNOSAINEISTOSTA, 08.10.2012 Päijät-Hämeen maakuntahallitus on 12.6.2012 päättänyt asettaa maakuntakaavan luonnosaineiston julkisesti nähtäville ja avata keskustelun tärkeistä periaatteellisista kysymyksistä ennen varsinaisen kaavaehdotuskartan laadintaa. Luonnosaineiston kartta ja selostus on nähtävillä 1.8. 30.9.2012 välisen ajan. Lausunto tulee antaa 30.9.2012 mennessä. sivu 1 / 29
Aineisto on ollut nähtävissä mm. Heinolan kaupungin teknisessä toimessa ja osoitteessa www.paijathame.fi Luonnosaineiston kartta on nykyinen maakuntakaavakartta, jonka päälle on lisätty katkoviivoin muutospainealueet. Maakuntakaavan 2008 uudistamisen tarve johtuu Päijät-Hämeessä tehdyt linjaukset koskien ilmastoja energiapolitiikkaa sekä ympäröivässä yhteiskunnassa esiin nostetut tarpeet kaupan sijoittumisen ohjaamiseen. Kehitys kunnissa on myös osaltaan johtanut maakuntakaavan uudistamistarpeisiin. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) antavat omat tavoitteet maakuntakaavan uudistamiselle. Hämeen ELY-keskuksen ympäristöstrategiassa Ihmisen paras ympäristö Häme on esitetty tavoitteita, jotka liittyvät energiaan ja ympäristöön, yhdyskuntaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Heinolan kaupungin strateginen yleiskaava 2035 on valmisteilla ja sen luonnosvaiheen kuuleminen on suoritettu. Ehdotusvaiheen valmistelu on meneillään ja se on tarkoitus saada käsittelyyn tämän vuoden aikana. Strategisen yleiskaavan valmistelun yhteydessä on ollut erilaisia kaupungin kehityssuuntia ja painopistealueita, joita tulee tuoda esille myös maakuntakaavan uudistamisen yhteydessä. Kaupungin maakuntakaavan laatimisesta aiemmin antamat lausunnot - Lausunto uuden maakuntakaavatyön käynnistämisestä, tekninen lautakunta 30.4.2010 70 - Lausunnon antaminen Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta, kaupunginhallitus 27.12.2010 665 - Maakuntakaavaluonnoksen 2014 muutospainealueista on pyydetty maankäyttöosastolta kommenttia, joka on annettu sähköpostilla toukokuussa 2012. Lisäksi kaupunginhallitus on antanut 18.6.2012 299 lausunnon Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelman 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Maakuntasuunnitelma ohjaa maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laatimista. Maakuntakaavan uudistamisen valmistelu Maakuntavaltuuston seminaari maakuntakaavan uudistamisesta on pidetty 7.9.2010. Päijät-Hämeen maakuntakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on käyty 29.10.2010. Maakuntakaavatyön kuntakierroskeskustelut käytiin Heinolassa 21.3.2012. Maakuntakaavatyöhön osallistuvat edustukselliset ryhmät ovat: Maankäytön ohjausryhmä, Arviointiryhmä, Alue- ja yhdyskuntarakenne, Kauppa, Pohjavedet, Luonnonvarojen käyttö, Elinkeinoelämän maankäytön tarpeet ja Kulttuuriryhmä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteessä 2 on lueteltu ne mahdolliset tahot, jotka ryhmiin kuuluvat (liite 2). Heinolan edustus näissä ryhmissä on jäänyt erittäin vähäiseksi. Esimerkiksi tärkeissä Elinkeinoelämän maankäytön tarpeet ja Kauppa - ryhmissä ei ole lainkaan Heinolan elinkeinoelämän tai kaupungin edustajaa. Ryhmien jäsenet koostuvat pääasiassa viranomaisten, järjestöjen, yritysten ja kuntien edustajista. Heitä on yhteensä valmisteluhenkilöstöä lukuun ottamatta 143 henkeä, joista Heinolaa tai Heinolan yritys- tai yhdistyselämää edustaa 4 henkeä. Tämän lisäksi kulttuuriryhmässä Heinolaa edustaa Sysmä-Hartola-Heinola-alueen aluearkkitehti, joka ei ole Heinolan kaavoituksesta vastaava henkilö. Maakuntakaavan valmisteluun osallistuvia ryhmiä tulee täydentää Heinolan edustajilla. Heinola pitää välttämättömänä, että erityisesti Elinkeinoelämän maankäytön tarpeet - ja Kauppa - sekä Kulttuuri -ryhmissä on edustus myös Heinolasta. Maakuntakaavan uudistamisen aikataulu Maakuntakaavan luonnosaineistosta saatujen palautteiden perusteella laaditaan maakuntakaavan tarkemmat tavoitteet, jotka hyväksytään joulukuussa 2012 maakuntavaltuustossa. Tavanomainen sivu 2 / 29
kaavaehdotuskartta, merkinnät ja määräykset sekä tarvittava liiteaineisto valmistellaan vuoden 2013 aikana ja asetetaan nähtäville. Maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn kaava tulee 2014. Maakuntakaavan 2014 luonnosaineisto Luonnosaineistoon sisältyy Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 kartta, johon nykyisen maakuntakaavan päälle on merkitty mm. muutospainealueet ja maakuntakaavaluonnoksen selostus. Selostusosassa on käyty läpi maakuntakaavan lähtökohdat, keskeiset periaatekysymykset, merkittävät muutospainealueet selostuksineen. Luonnoskartta ei sisällä kaikkia niitä kohteita, joihin maakuntaehdotuksessa tullaan tekemään muutoksia tai tarkennuksia. Lausuntopyynnössä toivotaan kannanottoja muutospainealueista ja erityisesti seuraavista aihealueista: mitoitusväestö, keskusverkko, kauppa, kaavan ohjausvaikutus sekä eräät liikennejärjestelmää, liikenneverkkoa ja isoja liikennehankkeita koskevat kysymykset, yhdyskuntatekniseen huoltoon liittyvät ratkaisut sekä maaseutua, luonnon- ja kulttuuriympäristöä, virkistystä, matkailua ja lomaasumista koskevat kysymykset. Maakuntakaavaluonnoksen selostuksessa on esitetty aihepiireittäin keskeisiä periaatekysymyksiä, joihin toivotaan otettavan kantaa. Luonnosvaiheessa valmistuneita selvityksiä ovat mm.: - Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma, 11.6.2012 - Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenne, loppuraportti 26.4.2012 - Päijät-Hämeen keskusverkon määrittely, 22.11.2011 - Päijät-Hämeen rakennetarkastelut, 2012 - Päijät-Hämeen hiljaiset alueet, raportti 1, 16.08.2012 - Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimalaselvitys, 2010 - Päijät-Hämeen tuulivoima-alueiden linnustoarvio, 9.8.2012 - Päijät-Hämeen loma-asunnot 2009 Selvitykset ovat luettavissa osoitteessa http://www.paijathame.fi/fi/tehtavat/aluesuunnittelu/maakuntakaava_2014/maakuntakaavaan _liittyvat_dokumentit Aiemmin ovat valmistuneet seuraavat mm. selvitykset: - Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämälle ja yhdyskuntarakenteeseen, loppuraportti 2010 - Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin Alustava tarveselvitys, Keski-Suomen liitto ja Päijät-Hämeen liitto - Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 2011 - Päijät-Hämeen keskusverkkoselvitys 2011 - Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelman luonnos 2011 - Ilmasto- ja energiaohjelman taustaraporttiluonnos 2011 - Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma 2008 - Joukkoliikenteen valtakunnallinen palvelutasopäätös 20.12.2011 - Joukkoliikenteen palvelutasopäätös, Uudenmaan ELY 21.12.2011 - Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelman työohjelma, 11.1.2012 - Lahden seudun liikennemalli, 2011 Lisäksi Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on käynnistynyt tänä vuonna. Lahden seudun liikennemallia on laajennettu myös Heinolan alueelle yhteistyössä Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa ja se valmistuu lokakuussa 2012. Kaavaluonnoksen selostuksesta ilmenee, että myös muita selvityksiä on meneillään. sivu 3 / 29
Maakuntakaavan rooli alueiden käytön suunnittelussa Maakuntakaavan roolina on yhteen sovittaa valtakunnantason ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa yhteisesti koskevia maankäytön asioita ja tuoda ne poliittiseen päätöksentekoon. Yhteensovittamista edellyttää myös naapurimaakuntien liikenneverkon ja alueiden käytön kysymykset, joista merkittävä vaikutus Päijät-Hämeeseen on Helsingin metropolialueella. Lisää maakuntakaavan roolista ja kaavoituksen kulusta voi lukea maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta osoitteessa http://www.paijathame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tehtavat/maakuntakaava/ uusi_maakuntakaava/oas_painettu_luonnos.pdf KESKEISET PERIAATEKYSYMYKSET 1. Mitoitusväki Mitä väkimäärää tulisi käyttää maakuntakaavan mitoituksen lähtökohtana? Miten se jakautuisi maakunnan sisällä? Keskeistä maakuntakaavan ratkaisuja ehdotusvaiheessa muodostettaessa on minkälaiselle väkimäärälle mm. asumisen, kaupan ja liikennejärjestelmän ratkaisuja tehdään. Maakuntasuunnitelmassa 2009 on esitetty väestötavoitteeksi 225.000 vuoteen 2035 mennessä. Väestömäärä tällä hetkellä on noin 200.000. Rakennetarkastelut Päijät-Hämeen rakennetarkasteluissa (kohta 3.1.1), esitetään arvioita eri rakennevaihtoehtojen liikennevaikutuksista. Rakennetarkasteluissa olivat fiktiiviset vaihtoehdot 0+, ratamalli ja monikeskusmalli (218.000 232.000 225.000 asukasta). Rakennetarkastelut toteutettiin ns. Päijät-Hämeen MYLLY-menetelmällä. Päijät-Hämeen aluetyypeiksi on valittu: 1) kaupunkimainen alue, 2) pientalovaltainen alue, 3) vilkas maaseutu ja 4) rauhallinen maaseutu. Aluetyyppien rajauksissa on käytetty sovellettua YKRaluejakoa. sivu 4 / 29
Päijät-Hämeen liiton maakuntakaavan laatimista varten tuottama aluetyyppijako ei tuota Heinolan kannalta kaupunkia kuvaavaa nauhamaista aluerakennetta. Jatkosuunnittelua varten tulee tarkistaa aluetyyppien rajauksia siten, että aluejaotus kuvaa paremmin kuntien todellista aluerakennetta ja niiden kehittämisen mahdollisuuksia. Liikennejärjestelmän vaikutukset Liikennejärjestelmätyön yhteydessä on arvioitu rakennemallien liikennevaikutuksia (kohta 3.1.2). Heinolan kasvun kannalta ratamalli osoittautuu kannatettavaksi. Nykyisten henkilöliikenteen ratayhteyksien (Riihimäki/Mäntsälä, Lahti, Nastola, Kouvola) kehittämisen jälkeen potentiaalisin uusi henkilöliikenteen suunta on Lahdesta Heinolaan parhaimman väestöpotentiaalin ja Helsinkiin suuntautuvan liikenteen matka-ajan lyhenemisen vuoksi. Ratamallissa mukana olevat radat Lahdesta Jyväskylään ja Hämeenlinnaan palvelevat valtakunnallisia kaukoliikenteen tarpeita ja kytkevät Päijät- Hämeen muihin maakuntiin (s. 14). Lisäksi maakuntavaltuuston seminaarissa 6.6.2011 on osallistujilta kysytty raideliikenteen (henkilöliikenne) kehittämismahdollisuuksista Päijät-Hämeessä. Keskipitkän aikavälin tärkein kehittämisen painopistealue oli kyselyn mukaan Heinola-Lahti-Orimattila seutupendelin toteutuksen selvittäminen (43,3 % vastaajista). Pitkällä aikavälillä raideliikenteen kehittämisessä oli tärkein Lahti- Heinola-Hartola-Jyväskylä yhteyden kehittäminen (41,4 %) ja toiseksi tärkein Lahti- Heinola-Mikkeli yhteys (24,1 %). Päijät-Hämeen liiton selvityksessä Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämälle ja yhdyskuntarakenteeseen, joulukuu 2010, on ansiokkaasti selvitetty raideliikenteen kehittämisen vaikutuksia myös Heinolaan. Henkilöliikenteen osalta maakunnan ja Helsingin metropolialueen kytkeminen pohjoiseen joko Mikkeliin tai/ja Jyväskylään on nähtävä koko maakunnan pitkän aikavälin kehittämistavoitteena, jolla on vaikutusta myös muihin maakuntiin. Heinolan osalta se merkitsee varautumista maankäytön osalta asemaalueiden voimakkaaseen kehittämiseen. Maakuntakaavassa tulee huomioida raideliikenteen jatkoyhteydet Mikkelin lisäksi myös Jyväskylään. Keski-Suomen maakuntaoh- sivu 5 / 29
jelmassa 2011-2014 on yhtenä kehittämiskohteena Nopean ratayhteyden Jyväskylä- Helsinki suunnittelu ja tavoitteena on ratayhteyden yleispiirteisen suunnittelun jatkaminen ja tarvittavien varausten huomioiminen maakuntakaavoituksessa. Keski- Suomen ja Päijät-Hämeen liittojen teettämän selvityksen mukaan nopein yhteys kulkee Päijänteen itäpuolelta Heinolan kautta, ratavaraukseen tulee varautua myös Päijät-Hämeen maakuntakaavoituksen yhteydessä. Jyväskylään suuntautuvan nopean ratayhteyden osalta on maakuntakaavan laadinnan yhteydessä teetettävä selvitys radan linjauksesta Heinolan osalta. Siinä tulee ottaa huomioon miten se liittyisi jo olemassa olevaan Savonrata-varaukseen. Molemmat ratayhteydet ovat valtakunnallisia ja maakuntien välisiä kehitettäviä yhteyksiä. Raideliikenteen kehittämisellä on suora merkitys myös maakunnan ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen. Otteet selvityksistä Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämälle ja yhdyskuntarakenteeseen, loppuraportti 2010 Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin Alustava tarveselvitys, Keski- Suomen liitto ja Päijät-Hämeen liitto http://phame.emedia.fi/easydata/customers/paijathame/files/paketti/julkaisut/laks_r aideliikenne_loppuraportti.pdf sivu 6 / 29
Heinolan ja Lahden kaupungit ovat lähdössä tutkimaan, voisiko Lahti-Heinola välisellä radalla aloittaa henkilöliikenne. Väestönkehitys Valtiovarainministeriön kuntauudistukseen liittyvässä kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä väestönkehitys Heinolassa vv. 2010-2030 ei aineiston mukaan muuttuisi lainkaan (0,1%) vertailukohtana Lahti, kasvua 9,0 %. Huoltosuhde vuonna 2030 olisi Heinolassa 104,7 vertailukohtana taas Lahti 73,5. Lahti maakuntakeskuksena on varautunut omassa strategisessa yleiskaavatyössään 1 % vuotuiseen väestönkasvuun (vuonna 2025 120.000 asukasta). Maakuntakaavalla voidaan vaikuttaa myönteiseen väestönkehitykseen mahdollistamalla asumiselle ja elinkeinotoiminnalle riittävästi vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia vastuullisen maakunnan kriteerien mukaisesti. Maakunnan sijainti Helsingin sivu 7 / 29
metropolin laajemmalla työssäkäyntialueella on vahvistanut Päijät-Hämeen, erityisesti Lahden kaupunkiseudun kasvumahdollisuuksia. Päijät-Hämeessä on merkittävä lomaasuntojen keskittymä, joissa vietetään yhä pitempiä aikoja varustelutason kohottua. Osavuosiasukkaat ovat merkittävä lisä keskeisissä mökkikunnissa (kohta 3.1.3). Loma- ja vapaa-ajan toimintojen merkitys mitoitusväkeen Mitoitusväkitarkastelussa tuli ottaa huomioon myös osa-aikainen asuminen ja vapaaajantoiminnot. Matkailutulo loma- ja vapaa-ajanasukkaista on tälle alueella huomattava. Loma-asukkaiden vaikutus Heinolan palveluihin ja niiden kehitykseen on huomioitava jollain tavoin myös maakuntakaavan tasolla. Tulevaisuudessa yhä useampi osaaikainen asukas siirtyy pysyväksi asukkaaksi, jos kunnan palvelut ovat kunnossa. Lisäksi Heinolassa on Suomen Urheiluopiston alue (Vierumäki-yhtiöt). Alue on ainutlaatuinen valtakunnallinen hyvinvointipalveluiden ja liikunnallisten vapaaaikapalveluiden tuottaja sekä monipuolinen liikunta-alan koulutuksen ja urheilun kehittäjä Euroopassa. Kävijöitä on noin 400.000 vuodessa. Urheiluopiston alueella on korkeatasoinen hotelli (190 huonetta) sekä majoitustiloja muualla 301 huonetta (656 vuodepaikkaa). Näiden majoitustilojen lisäksi alueella on 274 huvilaa ja huoneistoa (1317 vuodepaikkaa). Tällä hetkellä Urheiluopistoon tukeutuen on alue laajentumassa pohjoiseen ja sen myötä palvelutarjonta monipuolistuu vielä entisestään. Heinolan osalta loma-asutuksen ja Suomen Urheiluopiston (Vierumäki-yhtiöt) merkitystä maakuntakaavan tasolla tulee tarkastella erikseen. Heinola on strategisen yleiskaavaluonnosten kaikissa kolmessa eri vaihtoehdoissa valinnut koko Vierumäen alueen pitkän aikavälin kehittämisen tavoitteeksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että Päijät-Hämeen maakunnan kehittyminen on paljolti kiinni liikenneverkon ja sen eri muotojen kehittämisestä. Tämä on jo käytännössä todettu Lahden seudulla nopean oikoradan valmistuttua Helsingistä Lahteen. Samantyyppistä kasvua on odotettavissa myös Heinolan seudulle, jos Päijät-Hämeessä otetaan tavoitteeksi toteuttaa ratayhteydet pohjoiseen joko Lahti-Heinola-Mikkeli tai Lahti-Heinola-Hartola-Jyväskylä. Lahti-Heinola ratayhteys on jo olemassa. Yhteys kasvaval- sivu 8 / 29
le ja vahvistuvalle Jyväskylän seudulle nähdään ratayhteys maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tärkeänä kehityskäytävänä. Maakuntakaavan tavoitevuosi on 2035, joten raideliikenteen pohjoisen yhteyden toteuttaminen voi olla myös suunnittelukauden loppupäässä. Tällöin Päijät-Hämeen väestötavoite on 232.000 asukasta. Maakunnan ilmastostrategian mukaisesti väestönkasvun tulisi keskittyä julkisen liikenteen läheisyyteen, joten väestönkasvua tulee suunnata tällöin mm. Heinolan radan läheisyyteen. Heinola ei ole vielä strategisessa yleiskaavatyössään ottanut kantaa väestötavoitteeseensa. Kaupungin kannanotot loma-asutuksen muuttuminen pysyväksi asumiseksi ja rannan läheisyyteen sijoittuvien asuntojen vetovoima sekä etätyön lisääntyminen vaikuttavat Heinolan väestötavoitteen muotoutumiseen. 2. Tavoitteellinen keskusverkko Miten tavoitteellista keskusverkkoa määriteltäessä tulisi suhtautua Lahden kaupunkiseudun kuntatason keskuksiin Salpakangas ja Rakokivi verrattuna kaupunkiseudun aluekeskuksiin? Olisiko Orimattila nähtävä seutukeskuksena? Miten maaseutukyliä ja haja-asutuskyliä tulisi käsitellä osana tavoitteellista keskusverkkoa? Ote tavoitteellisesta keskusverkosta Heinolan osalta. sivu 9 / 29
Heinolan keskustaa alue on merkitty seutukeskukseksi, joka on oikea määritelmä. Seutukeskus eli kaupungin keskusta-alue rajautuu ydinkeskustasta Heinola E-risteykseen Citymarketin alueeseen. Heinolan osalta tavoitteellista keskusverkkoa tulee tarkistaa seuraavasti: Kuntatason keskuksia Heinolassa ovat Kirkonkylä-Vuohkallio ja Vierumäen kyläkeskus ympäristöineen. Kaupunkiseudun aluekeskuksia ovat Tommola, Jyränkö ja Tähtiniemi (mm. koulu, päiväkoti, kauppa, ravintola) ja lähi- ja paikalliskeskuksia Lusi ja Myllyoja. Kylät, jotka tulee olla tavoitteellisessa keskusverkossa merkittyinä ovat Paaso (kulttuurimaisema), Koskenmylly, Imjärvi, Hirvisalo-Hujansalo (kulttuurimaisema), Marjoniemi- Vaippila, Lauhjoki-Pääsiniemi, Korkee (kulttuurimaisema), Paistjärvi-Kesiö (Kuijärvi- Sonnanen, retkeilyalue). Perusteluina on tarve kehittää kylien toimintaa pysyvän asumisen ja loma- ja vapaa-ajan toimintojen kautta tai/ja pyrkiä säilyttää kylien kulttuurimaisema-alueet tukemalla niiden toimintaa. Merkintä maakuntakaavassa antaa siihen mahdollisuuksia. Erityistapaus Vierumäki Perusteluna Vierumäen kylän merkinnän muuttaminen kuntatason keskukseksi on alueen kehittämispotentiaalien toteaminen myös maakuntakaavassa. Vierumäellä on tällä hetkellä (2011) koulu, kauppa, yksityinen päiväkoti, asukkaita noin 570 ja yhteensä työpaikkoja yli 1000 ja sen lisäksi kausiluoteisia työpaikkoja 200. Vierumäen liikenneasema, johon tulee monipuolisia liikennettä ja paikallisia asukkaita palvelevia toimintoja valmistuu keväällä 2013. Vierumäellä on suuret kehittämispotentiaalit. Käsityksemme mukaan Vierumäki on kehittymässä keskusverkkoluokitukseltaan kuntatason keskukseksi. Vierumäelle Vuolenkoskentien varteen valmistuu 2014-2015 noin 170 omakotitonttia ja Urheiluopistontien asuinaluelaajennuksena 2013 noin 20-30 tonttia. Lisäksi kyläkeskuksen välittömään läheisyyteen on olemassa myös kaavahanke. Heinolan kaupungin strategisen yleiskaavaluonnoksen mukaan tulevan Vierumäen asema-alueen läheisyyteen on suunnitteilla tiiviimpää asutusta. Suomen Urheiluopisto (Vierumäki-yhtiöt) sijaitsee Vierumäellä, sen etäisyys Vierumäen kylältä ja moottoritieltä (E75) on noin 4,5 km. Suomen Urheiluopiston merkitys valtakunnallisena vapaa-ajan-, urheilu- ja liikuntakeskuksena on ilmeisesti jäänyt kokonaan huomioimatta keskusverkon määrittelyssä. Urheiluopiston alueella on hotelli, majoituspaikkoja, urheilu. Tällä hetkellä kävijöitä on vuosittain noin 400.000. Lisäksi alueella sijaitsee Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. Urheiluopiston palveluihin liittyen on lisäksi kehitteillä Konnivedelle ulottuva vesistöön tukeutuva luonto- ja erämaamatkailun monipalvelukeskus. Suomen Urheiluopiston alue tulisi huomioida maakuntakaavan keskusverkkotarkastelussa erillisellä aluetta kuvaavalla kohdemerkinnällä, josta selviää sen valtakunnallinen merkitys matkailu- ja virkistys- sekä koulutuskeskuksena. Tällä osa-alueella on noin 460 pysyvää työpaikkaa (2011) ja osa-aikaisia 600. Haja-asutus- ja maaseutukylät tulee huomioida osana keskusverkkoa, koska Heinolassa vakituinen kyläasutus ja vapaa-ajan asuminen tukevat toinen toisiaan. Myös maaseu- sivu 10 / 29
tuelinkeinojen kehittyminen liittyy myös osa-aikaiseen asumiseen, matkailuun ja virkistykseen (retkeily, metsästys, kalastus ym.). Päijät-Hämeen keskusverkkoa laadittaessa on tullut selvästi esille Heinolan merkitys oman alueensa keskuksena. Heinolan kaupunkiseutu tai Heinolan seutu tulisi ottaa terminä käyttöön maakuntakaavan laadinnassa. Maakunnan tavoitteellisessa keskusverkon määrittelyssä tulee huomioida maakunnan tasapuolinen kehittäminen, alueiden ominaispiirteet ja niiden kehittymispotentiaalit. Päijät-Hämeen keskusverkkoselvityksessä, 22.11.2011, on epätarkkuuksia Heinolan osalta. Termien maakuntakeskus, seutukeskus, aluekeskukset kaupunkiseudulla, kuntatason keskukset, lähi- ja paikalliskeskukset, maaseutukylät ja haja-asutuskylät mukaiset jaottelut eivät käsityksemme mukaan anna oikeaa kuvaa Heinolan rakenteesta, mahdollisesti virhettä on lähtöaineistoissa, asia on syytä tarkistaa. Lisäksi termit aluekeskukset kaupunkiseudulla ja kuntatason keskukset ovat epäselviä ja vaativat tarkennuksia tai mahdollisesti termien yhdistämistä. 3. Kaupan palvelurakenne Miten varmistettaisiin päivittäistavarakaupan osalta kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino? Millä sijoittumisperiaatteella erikoiskaupan osalta toimitaan? Suunnittelun lähtökohtana on, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee määritellä seudullisesti merkittävän vähittäisyksikön koon alaraja ja vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus. Tarkoituksena on, ettei maankäytön suunnittelulla haitata keskusta-alueiden kaupallisten palveluiden kehittymistä ja että asiointimatkojen tulisi olla kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvat suuryksiköt tai suuryksikköjen alueet on mitoitettava. Maakuntakaavaluonnoksen selostuksessa esitetään, että seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan yksikön koon alarajaksi esitetään 3.000 kem 2 kaupan laadusta riippumatta ja että yleismääräys koskisi koko maakuntaa. Keskustatoimintojen alueilla ei rajoiteta kaupan rakentamista. Keskustatoimintojen alueet on osoitettava riittävän suurina alueina nykyisten ns. tiiviiden keskustojen ulkopuolelle keskusta-alueiden mahdollisiin laajenemissuuntiin, jotta ne tukisivat myös olemassa olevien keskusten kehittämismahdollisuuksia. Suppeasti rajatuilla alueilla ei välttämättä ole olemassa sellaista tilaa tai tilamahdollisuuksia. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan yksikön alarajaa tulee tarkastella alueellisen sijoittumisen kautta, jossa huomioidaan liikenneverkko ja liikennemäärä (esim. moottoritie), yhdyskuntarakenne, asukasmäärä, loma-asukasmäärä, vapaa-ajan ja matkailun toiminnot sekä niiden tulevaisuudennäkymät. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan yksikön koko tulisi maakuntakaavassa määritellä mahdollisimman suureksi, jotta kunta voisi kaavoituksen yhteydessä päättää tarkemmin kaupan sijoittumisesta ja sen suuruusluokasta. Heinolassa yksikön koon alaraja voisi olla ehkä vielä suurempikin kuin 3.000 kem 2 ehkä aikaisemmin esillä ollut 5.000 kem 2. sivu 11 / 29
Maakuntakaavaluonnoksen selostuksen mukaan Päijät-Hämeessä on nykyisin merkittäviä keskustojen ulkopuolelle sijoittuvia suuryksiköiden sijaintialueita kuusi kappaletta, joista kaksi, Tähtiniemi ja Vuohkallio sijaitsevat Heinolassa. Näistä alueista voidaan todeta, että ne sijaitsevat Heinolan kaupungin ns. ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä tai paremminkin osana kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta. Tähtiniemi sijaitsee Heinolan torilta noin 2,5 km etäisyydellä ja Vuohkallio Heinolan kaupungin keskustan ja kirkonkylän puolivälissä, noin 3,5 km etäisyydellä torista. Lisäksi Heinolalla on Suomen Urheiluopiston sijainnin takia Vierumäellä selkeää painetta niin vapaa-ajan kuin pysyvälle asutukselle ja niiden tarvitsemille kaupallisille palveluille. Tähtiniemi sijaitsee Heinolan eteläisessä moottoritieliittymässä keskellä kaupunkimaista rakennetta. Voimassa olevassa asemakaavassa Citymarketin alueella on rakennusoikeutta 15.000 k-m² ja on olemassa oleva tarve laajentaa kaupallisia palveluita. Lisäksi Sepänniemen alueella sijaitse entinen Högforsin tehdasalue, jossa on potentiaalia ja mahdollisuuksia kehittää aluetta myös kaupallisiin palveluihin. Tähtiniemessä on myös käyttämätöntä maa-alaa asutusrakenteen tiivistämiseen. Tähtiniemen alue tulee maakuntakaavassa lisätä Heinolan keskustan keskustatoimintojen alueeseen. Heinolan Vuohkalliossa (Heinolan pohjoinen moottoritieliittymä) on asemakaavan mukaista kaupalle osoitettua rakennusoikeutta yli 23.000 k-m² ja Vuohkallion alueella on lisäksi olemassa olevaa pienteollisuusaluetta, jolla on muutospainetta kaupallisien palveluiden suuntaan. Kokonaisuudessaan voidaan arvioida, että kyseisellä olemassa olevalla Vuohkallion alueella on rakennusoikeutta noin 150.000 k-m². Lisäksi Vuohkalliossa on potentiaalia/reserviä Sukurantien pohjoispuolella. Vuohkallio ja Heinolan kirkonkylä tulisi esittää maakuntakaavassa alakeskustatoimintojen (cs) tai vastaavana alueena yhtenä kokonaisuutena. Vapaa-ajanasumisen ja virkistykseen liittyvien toimintojen merkitys ostovoimaa lisäävänä tekijänä tulee huomioida. Heinolassa on kuusi moottoritien risteysaluetta. Moottorien liikennevirta (KVL 13.600) toimii markkinointikanavana, jota Heinolalla tulee olla mahdollisuus tarvittaessa hyödyntää sekä kaupan että teollisuuden tarpeisiin. 4. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen taso Onko tarpeen parantaa maakuntakaavan ohjausvaikutusta ja miten? Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen selkiyttäminen on hyvä asia maakuntakaavan tavoitteiden kannalta. Samalla tulee miettiä millä tavoin ohjausta voidaan lisätä viemättä kunnilta vaihtoehtoisten ratkaisujen mahdollisuutta ja kilpailukykyä. Reservialueiden osoittaminen on ilmeisen hyvä ratkaisu, mutta niiden osalta pitää etukäteen määritellä selkeät toimintatavat kaikkien eri osapuolien välillä. Maakuntakaavan tulee keskittyä pääasiassa valtakunnallisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden osoittamiseen ja ohjaukseen. sivu 12 / 29
5. Liikennejärjestelmän palvelutaso Mitkä palvelutasotekijät tulisi valita tarkasteluun, kun kuvataan liikennejärjestelmän palvelutason nykytilaa ja palvelutasotavoitteita? Maakuntakaavaan oleellisesti vaikuttava liikennejärjestelmätyö on vasta alussa. Kuntalaisia kiinnostavat kevyen liikenteen väylät ja joukkoliikenteen saavutettavuus, elinkeinoelämää puolestaan tavaraliikenteen logistiikan toimivuus ja kilpailukyky. Maakunnallisessa ratavaihtoehtojen tarkastelussa tulee tarkastella pohjoiseen suuntautuvaa rautatieyhteyden toteuttamista myös tavarakuljetusten osalta. Nopeat yhteydet palvelisivat henkilöliikennettä esim. työ- ja vapaa-ajanmatkojen osalta. Maakuntakaavan tavoitevuosi on 2035, ratayhteyksiä tulee ajatella tulevaisuuden yhteyksinä. Teollisuuden kuljetusten osalta on erityisesti yhteydet satamiin tärkeitä, samoin tieliikenteen erikoiskuljetusten reitit. Moottoritieliittymät ovat Heinolan kehittämisen näkökulmasta tärkeitä. Liittymien toimivuutta tulee tarkastella myös maakunnallisella tasolla. Liikenteen aiheuttamat häiriötekijät tulee huomioida yhtenä alueidenkäyttöön vaikuttavana tekijänä. Kouvolan kaupunki on teettänyt esiselvityksen Kimolan kanava-alueen kehittäminen osana Heinola-Kuusankoski vesiväylää, Pöyry Finland Oy, 2012. Selvityksen mukaan vesiväylää kunnostuksen jälkeen voisivat käyttää mm. huviveneilijät (aluksi Kouvolaan ja myöhemmin yhteys mahdollisesti merelle). Pyöräilyn runkoreitistö olisi hyvä tutkia maakunnallisella tasolla. Tietoliikenneyhteydet pitäisi kuulua myös maaseudun kylien palveluihin. Samoja palveluita voivat käyttää myös vapaa-ajanasukkaat. Se mahdollistaisi etätyön tekemisen ja helpottaisi muutoinkin haja-asutusalueiden ihmisten arkipäivän elämää. Maakuntakaavatyön yhteydessä on hyvä selvittää maakunnan tilanne. 6. Kaavan tieverkon tarkkuustaso ja ohjausvaikutus Pitääkö nykyisessä maakuntakaavassa esitetty tieverkkoa tarkistaa tarkkuustason osalta? Mikä ohjausvaikutus kaavan tieverkkolinjauksella tulisi olla viranomaisiin? Maakuntakaavalla tulisi olla ohjausvaikutusta myös valtion viranomaisiin. Jos sitä ei ole, niin tieverkon tarkistamisellakaan ei ole kovin suurta merkitystä. Kaavoituksen kannalta on hyvä, jos toimintatavat ovat etukäteen tiedossa. Määriteltäessä teiden seudullisuutta arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös liikennetarvetta synnyttävän toiminnan (palvelu, teollisuus tms.) merkitys seudullisesti, maakunnallisesti ja/tai valtakunnallisesti. Esimerkiksi Heinolassa Urheiluopistontie 4142 tu- sivu 13 / 29
lee olla seudullinen tie. Toinen vastaava yhteys on uutena tieyhteytenä esitetty moottoritien Heinola P-risteys Lakeasuontie. 7. Hennan lentokenttä Jatketaanko maakuntatyössä Hennan lentokenttäasian valmistelua? Lentoliikenne on mm. Euroopassa kasvanut taantumasta ja yleisestä maailman tilanteesta huolimatta ja sen on yleisesti ennustettu kasvavan tulevaisuudessa huomattavasti. Aasian lentoliikenteen kannalta Suomi on sijainniltaan hyvä, Aasian lentoliikenteessä on suurimmat kasvuodotukset ja -potentiaali lähitulevaisuudessa. Helsinki- Vantaan lentokentän laajenemismahdollisuudet on todettu rajallisiksi. Etelä-Suomen uuden lentokentän tarpeellisuuden selvittäminen on tarpeen ja Hennaan esitetty alue vaikuttaisi tällaiselta paikalta. Lentokentän sijoittamisessa tulee selvittää myös sen vaikutukset Päijät-Hämeen matkailuun. Hennan lentokentän varausratkaisu Orimattilan ja Kärkölän rajalla liittyy valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja vastaa koko Etelä-Suomen tarpeisiin, jotka tulee ensin selvittää. 8. Hämeen oikorata Käynnistetäänkö maakuntatyötä varten selvitys Lahti-Hämeenlinna oikoradan maastokäytävävaihtoehdoista? Hämeen oikorata on yksittäisenä asiana nostettu maakuntakaavaluonnoksen yhteydessä arvioitavaksi. Heinolan mielestä samassa yhteydessä pitää tarkastella myös maakuntien välisiä pohjoiseen suuntautuvia ratayhteyksiä (Jyväskylä ja Mikkeli). Heinolan osalta on tärkeää tarkastella koko liikenneverkon toimivuutta ja tarpeita. Raideliikenteen osalta Päijät-Hämeessä tulee selvittää henkilöliikenteen mahdollisuudet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kuten Heinolan strategisen yleiskaavan valmistelussa on jo linjattu. sivu 14 / 29
Maankuntakaavatyön yhteydessä tulisi neuvotella valtion viranomaisten kanssa ratavarausten maastokäytävien laajuudesta ja erityisesti niiden kaventamisesta. Maakuntakaavan luonnoksen selostuksessa on esitetty: Päijät-Hämeessä on tehty linjauksia julkisen liikenteen lisäämisestä (masu 09, I&E). Maankäytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset taloudellisesti kannattavien reittien muodostumiseen ja seudullinen raideliikenne edellyttää tiiviiden asemanseutujen kaavoitusta (masu 09). Raideliikenteen edellytysten parantaminen on yksi keino toteuttaa maakunnan linjauksia liikenteen haittojen vähentämisestä. Päijät-Hämeen läpi kulkee Suomen tieverkoston kaksi merkittävää pääväylää: E75/VT4 (Botnia-käytävä) ja VT 12 (Tampere Kouvola). Lisäksi E75/VT4:stä erkaantuvat VT 5 (Lusi Kuopio) ja Vääksyn kautta kulkeva VT24 (Lahti Jämsä) sekä raskaan liikenteen kuljetusreittinä satamiin toimiva KT 46 (Heinola Kouvola). Maakunnallisesti huomioitava on myös tie 363 (Vuolenkoskentie), jota teollisuuden raskas liikenne käyttää kuljetuksiinsa rannikon satamiin ja satamista. Päijät-Hämeen ratayhteydet ovat Lahdesta Helsinkiin (oikorata), Riihimäelle, Kouvolaan ja Loviisaan sekä Heinolaan. Näiden lisäksi Päijät-Hämeessä on vesiliikenneyhteydet Heinolasta, Lahdesta, Padasjoelta ja Vääksystä Päijänteelle Keski-Suomeen sekä lisäksi Heinolasta yhteysmahdollisuus Kimolan kanavan ja Kymijoen kautta aina Suomenlahteen saakka. Maakuntakaavassa tulee esittää ja kehittää liikenneyhteyksiä koko maakunnan ja valtakunnan kannalta tarkasteltuna. Maakuntien välillä tulisi kehittää nopeita joukkoliikennettä palvelevia liikenneyhteyksiä. Erityisesti raideliikennettä tulee suosia sekä sen edellytyksiä parantaa liikenteen ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja taloudellisuuden lisäämiseksi. Mikäli Päijät-Hämettä ja Lahden seutua halutaan kehittää valtakunnallisena liikenteen reitti- ja kulkumuotojen solmukohtana ja lisätä julkisen liikenteen osuutta kaikista matkasuoritteista, tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota niihin väyliin, jossa tieliikenteen määrät ovat suurimmat. Valtakunnallisten yhtenäisten ja jatkuvien pääväylien, ilmastosyistä etenkin rataverkon, kehittäminen on koko maakunnan kannalta tärkeätä. Liikenneyhteyksistä tieliikenteen reitit ovat tasoltansa ja jatkuvuudeltaan hyvällä tasolla lukuun ottamatta itä-länsisuuntaisia yhteyksiä, joihin tulisi maakuntakaavassa kiinnittää huomiota. Ratayhteyksien kannalta, ottaen huomioon maakuntakaavan tavoitevuoden 2035, valtakunnallisten ja maakunnallisten yhteyksien jatkuvuutta ja palvelutasoa tulee kehittää etenkin pohjoiseen suuntaan jatkuviksi. Itä-länsi suuntainen kuntien ja maakuntien välinen liikenne Lahdesta Hämeenlinna-Tampere suuntaan on huomattavasti vähäisempää, kuin pohjois-eteläsuuntainen liikenne (VT4 KVL noin 13.600 Heinolan kohdalla). sivu 15 / 29
Uusi Lahti-Hämeenlinna ratayhteystarve ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti niin merkittävä kuin pohjois-eteläsuuntainen yhteys, koska yhteys jo nyt on olemassa yhteys Riihimäen kautta Hämeenlinnaan ja sieltä Pohjanmaalle. Tätä yhteyttä pystytään parantamaan vastaamaan mahdolliseen Pietarin radasta aiheutuvaan liikenteen kasvuun. Nykyliikenne pohjoiseen on kuitenkin ajankohdaltaan ja merkittävyydeltään Heinolan kannalta tärkeämpi kuin poikittainen ratayhteys. Ratayhteys idästä Pohjanmaalle olisi hoidettavissa myös pohjoisen reitin (Jyväskylän) kautta. Vesireitistöjen kehittämismahdollisuuksia on selvitetty, koska siihen liittyy etenkin matkailun kannalta merkittävää potentiaalia. Tässä maakuntien liitot ja naapurikunnat tekevät hyvää yhteistyötä. 9. Tuulivoimala-alueet Mikä on maakuntakaavassa osoitettavan alueen vähimmäiskoko? Heinolalla ei ole varsinaista kantaa asiaan, koska sen alueella ei ole tuulivoimaloille otollisia alueita. Voimala-alueet on kuitenkin oltava mitoitukseltaan sen kokoisia, että ne ovat liiketoiminnallisesti kannattavia. Lisäksi on huomioitava tuulivoimaloiden tarvitsema vara- ja säätövoima eli mahdolliset uudet säätövoimalat sekä niistä aiheutuvat ympäristöhaitat. 10. Uudet maanvastaanottoalueet Kuinka montaa uutta maanvastaanottoaluetta tavoitellaan varattavaksi maakuntakaavaan? Puhtaan ylijäämämaan varastoinnissa tulisi lähteä siitä, että pääosa rakentamisesta syntyvistä maa-aineksista hyödynnettäisiin mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa. Maanvastaanottoalueiden tulisi olla ennemminkin ylijäämämaan käsittely ja lajittelualueita ja ne tulisi sijoittaa mahdollisuuksien mukaan samoihin paikkoihin maa- ja kallioainesten ottopaikkojen kanssa. Maa-ainesten otosta, vastaanotosta ja hyödyn- sivu 16 / 29
tämisestä tulee laatia koko maakunnan kattava ohjelma, jonka mukaisesti maaainekset ohjataan mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. Päijät-Hämeessä tulisi olla vähintään yksi maakuntatason maanvastaanotto- ja käsittelyalue, joka pystyisi vastaanottamaan maita suuria määriä kuten erittäin laajoista rakennushankkeista tai monista suuremmista yhdenaikaisista hankkeista sekä joissain tapauksissa myös maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi tarvitaan seudullisia sekä paikallisia pienempiä maanvastaanottoalueita, jotta kuljetuskustannukset eivät nousisi liian suuriksi. Pienempiä maanvastaanottoalueita tulisi olla vähintään yksi joka kunnassa. Lahden seudulla tulisi ehkä harkita kahta seudullista tai sitten sen tukeutumista kokonaan maakuntatason alueeseen. 11. Metsäenergiaterminaalit Selvitetäänkö maakuntakaavaa varten metsäenergiaterminaalien mahdollisia sijoituspaikkoja? Kyllä ja samalla tulee vertailla hajautetun ja keskitetyn toimintamallin eroja. Päijät- Hämeessä pohjoisosassa on paljon metsätalousmetsävaltaista aluetta. Metsäenergiaterminaalin sijoituksessa painopistealue tulisi olla mahdollisimman lähellä raakaaineen tuotantopaikkoja kuljetusmatkojen optimoimiseksi. Tällä hetkellä suurin osa metsäenergiapuun tuotannosta menee maakunnan ulkopuolelle. Metsäenergiaterminaalien sijoituspaikkojen selvittämisessä tulisi lisäksi tutkia metsäenergian hyödyntäminen maakunnassa. Heinolan Sahanniemeä on jo tutkittu metsäenergiaterminaalin sijoituspaikkana. 12. Uusi jätehuollon alue Selvitetäänkö maakuntatyötä varten mahdollista sijoituspaikkaa uudelle jätehuollon alueelle? Kaavaluonnoksen selostuksessa todetaan, jätehuollon alueita suunniteltaessa jätteen käsittelyssä mahdollisesti aiheutuvia haittoja tulee ehkäistä. Päijät-Hämeessä on seudullisesti merkittävien toimijoiden Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja Kuusakoski Oy:n lisäksi pienempiä jätehuollon toimijoita. Keskittämällä pienemmät toimijat samaan paikkaan, voidaan mahdollisesti vähentää jätteenkäsittelylaitoksista tulevia haittoja. Päijät-Hämeessä on tällä hetkellä yksi maakunnallinen jätehuoltoalue Lahden Kujalassa, joka ottaa vastaan pääasiassa yhdyskuntajätettä. Alue on laajenemismahdollisuuksiltaan rajallinen ja sillä ilmeisesti on myös sellaisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat ympäristöön negatiivisesti. Jätteen muodot, josta saadaan vielä paremmin jalostettua teollisuuden raaka-aineita uusiokäyttöön tai energiaksi, on mm. rakentamisen jäte ja teollisuuden jäte. Tällaista maakunnallista aluetta tai näiden yhdistelmää ei Päijät- Hämeessä ole. Jätehuolto tulee tulevaisuudessa olemaan enemmän ja enemmän jät- sivu 17 / 29
teen uudelleen jalostamista ja kaatopaikkauksen osuus tulee pienenemään. Jätehuolto on osa ympäristötoimialaa, jossa Päijät-Häme, etenkin Lahti ja Lahden seutu on pyrkinyt profiloitumaan osaamis- ja innovaatiokeskukseksi. Päijät-Hämeen alueella sekä sen lähialueilla on myös jätehuoltoon ja jätteiden käsittelyyn liittyvää liiketoimintaa ja suuria toimijoita Suomessa. Jätteenkäsittely on tulevaisuuden ala, joka tulee todennäköisesti luomaan työpaikkoja ja sitä kautta tuo maakuntaan lisää asukkaita ja hyvinvointia, kunhan toiminta on ympäristönäkökohdilta ja eettisesti vastuullista sekä toteutettu uusinta tekniikkaan ja tutkimustuloksia hyödyntäen. Näin toteutettuna se vetää Päijät-Hämeeseen myös koulutus ja tutkimustoimintaa ja tätä kautta osaamista sekä koulutettua väestöä. Alueiden tulee olla sijainniltaan sellaisia, että toiminnalla on hyvät edellytykset toimia ja laajentua. Tällaisia edellytyksiä on mm: - Mahdollisuus useiden yritysten toimintaan alueella. - Maakunnallisesti logistisesti hyvä sijainti ts. alue palvelee todennäköisesti ylimaakunnallisia, ehkä jopa maailman laajuisia tarpeita, joten kuljetusreittien tulee olla sen mukaisia. Alueiden sijoittamisessa tulee miettiä myös jätteen ja siitä tuotettujen jalosteiden kuljetusta eri laitosten välillä raaka-aineen tuottamiseksi sekä energiana hyödynnettävän jätteen hyödyntämispaikat ja kuljetukset lajittelusta sinne. - Ympäristö- ja muiden häiriöiden minimointi ympäröivältä alueelta jätehuoltoalueelle että jätehuoltoalueelta ympäröivää ympäristöön. - Riittävän läheinen sijainti yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatekniikkaan, kuitenkin siten että sen vaikutukset olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ovat mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavavalmistelun yhteydessä tulee selvittää nykyisen jätteenkäsittelytoiminnan haitat, niiden merkittävyys sekä tulevaisuudennäkymät. Alueita tulee selvittää eri kunnista ja esittää alueista vertailu niiden paremmuudesta perusteluineen. Näiden perusteella voidaan siten esittää maakuntakaavaan aluevaraukset maakunnallisen uuden/uusien jätehuollon alueiden sijainniksi. Kuusakoski Oy Heinolassa on pohjoisen Euroopan johtava teollinen kierrättäjä. Sen kierrätyslaitoksen laajennuksen asemakaavoitus Rajavuoressa on meneillään. Alueen käyttö ja laajuus tarkentuu asemakaavoituksen myötä. 13. Maaseutu Pitääkö maaseutuelinkeinoja korostaa maakuntakaavassa? Mitkä ovat sellaisia maakunnallisesti merkittäviä elinkeinoja, joita voitaisiin korostaa? Pitäisikö erityyppisille kunnille olla omat tavoitteet? Miten maakuntakaavalla voidaan tukea laajojen ja hyvien metsätalousalueiden säilymistä? Maaseutuelinkeinoja (viljely, metsänhoito, karjatalous, metsästys, kalastus, mökki- ja maatilamatkailu) ei ole syytä maakuntakaavassa erityisesti korostaa, mutta kaavoituksella ei maaseutuelinkeinojen harjoittamista myöskään tule rajoittaa. sivu 18 / 29
Kunnat voisivat profiloitua eri tavoin, koska esim. koulukyyditysrajat ja maaseutualueet pinta-alan suhteessa ovat erilaisia. Kunnat ovat erilaisia ja jokainen asettaa omat tavoitteensa ja pyrkivät tuomaan niitä asioita maakuntakaavan jatkovalmistelussa, jotka tuntuvat siihen sopivilta. Heinola haluaa osaltaan korostaa mm. lähituotannon merkitystä, vapaa-ajanasumista ja virkistykseen liittyviä palveluita maaseudulla. Kylien merkitys maaseudulle on elintärkeää maaseudun asuttuna ja elävänä pysymisessä. Kylien yhteisöllinen toiminta on Heinolassa vireätä ja niiden toimintaa tulee tukea. Kylien merkitseminen maakuntakaavaan on niiden merkityksen toteamista ja tulevaisuuden hyväksymistä. Kts. kohta 2. Tavoitteellinen keskusverkko, sivut 9-10. 14. Kulttuuriympäristö Miten kulttuuriympäristöarvojen vaalimiseen sitoudutaan maakuntakaavassa? Kulttuuriympäristöihin liittyy monenlaisia eri statuksen omaavia arvoja eri aihepiireistä. Voidaanko niitä yhdistää tai yleistää? Valtakunnallisten ja maakunnallisten kulttuuriympäristöjen inventoinnit on juuri päivitetty. Uusia maakunnallisia inventointeja on meneillään. Kaikki maakunnallisesti arvokkaat alueet voivat olla samalla merkinnällä. Numeroitu listaus kertoo kohteen luonteen. Samalla tulee etukäteen määritellä, mitä rajoitteita tai suosituksia kyseinen merkintä käytännössä tarkoittaa. Kaavaselostuksessa mainitaan, että Lahden kaupunginmuseolta on tilattu lisäselvityksiä mm. alueen historiallisen ajan kohteista, joita voitaisiin käyttää esim. kulttuurihistoriasta kiinnostuneiden matkailukohteena. Yksi Heinolan alueen kiinnostuksen kohteena ovat sotahistorian tapahtumat ja jäänteet, ne voisivat olla inventoinnin kohteena. Heinolassa on ympäristöministeriön nimeämä kulttuuri- ja luontoarvot yhdistävä kansallinen kaupunkipuisto. Heinolan tavoitteena on kansallisen kaupunkipuiston laajentaminen etelään Suomen Urheiluopiston arvokkaaseen kulttuuriympäristöön strategisen yleiskaavaluonnoksen mukaisesti. 15. Luonnonympäristö Miten luontoarvojen säilyttämiseen sitoudutaan maakuntakaavassa? Voidaanko luo merkinnällä osoittaa olemassa olevien suojelualueiden ulkopuolella sijaitsevia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä kohteita? Miten ekologinen verkosto voidaan ottaa huomioon maankäytössä? Millaisia alueita tarkoitetaan? Onko niistä tarkoitus tehdä selvitys? Nyt on jo rekisterit ja kuntakohtaisia selvityksiä. Suojeluohjelmista ja luonnonsuojelualueet SL-merkinnällä ja muut S-merkinnällä, jotta eri kaavatasojen luo-alueet eivät mene sekaisin, koska ne sivu 19 / 29
eivät ole samantasoisia. Kaikki kohteet täytyy käydä läpi, jotta kartalle ei jää turhia alueita, jos alueen arvot ovat hävinneet. Luontoarvojen merkintöjen tulee olla yksiselitteisiä ja merkintöjen ohjausvaikutus kaavoitukseen selkeä. Maakuntakaavassa voidaan osoittaa ohjeellisena ekologisia käytäviä, jos ne perustuvat tehtyihin selvityksiin. Samoja käytäviä voisi hyödyntää kunnallisissa, ylikunnallisissa ja ylimaakunnallisissa retkeilyreiteissä. 16. Virkistys Kaavoitetaanko yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitettuja alueita maakunnan omien asukkaiden tarpeiden lisäksi muille, esim. matkailuelinkeinon tarpeisiin? Kuka kustantaa virkistysalueet, toteuttamisen ja ylläpidon? Kenen maille virkistysalueita tulisi tarvittaessa kaavoittaa? Miten hiljaiset luonnonrauha-alueet voidaan ottaa huomioon kaavoituksessa? Nykyisessä maakuntakaavassa on 54 aluemaista virkistysaluetta, kaksi retkeilyaluetta ja 17 pienempää virkistyskohdetta. Virkistysaluetta on yhteensä 10.378 ha, josta Heinolassa 3.3249 ha eli yli 30 % maakunnan virkistysalueista. Heinolassa on rantaviivaa noin 950 km. Heinolan luonto, maisemat ja rannat ovat kauniita ja vedet puhtaita, ne ovat myös Heinolan voimavara. Maakuntakaavan virkistysalueilla on (MRL 33 ) rakentamisrajoitus, jota voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. Maakuntakaavalla tulee osoittaa valtakunnallisia, ylimaakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia kohteita. Retkeilyyn tarvitaan alueita. Niiden käyttäminen on jokamiehenoikeus, joten se ei ole kaava-asia. Matkailuelinkeinot tarvitsevat ylikunnallisia ja maakunnallisia reittejä, jotka on hyvä esittää ohjeellisena maakuntakaavassa. Moottoriajoneuvoille tarkoitetut reitit tulee esittää erikseen. Luonnonympäristö -kohdassa esitettyjä ekologisen verkoston käytäviä voisi hyödyntää kunnallisissa, ylikunnallisissa ja ylimaakunnallisissa retkeilyreiteissä. Reittien varrella olevat maanomistajat voisivat rakentaa tai hyödyntää olemassa olevia rakennuksia ja saunoja varaustuviksi. Reittien varrella oleville tulisijallisille majoille pitäisi saada lupa suoraan maakuntakaavan perusteella, myös rannalle, koska ne palvelisivat nimenomaan virkistystä. Uuden rakennuspaikan syntyminen voidaan estää kaavamääräyksellä. Maakuntakaavassa esitetyt yhteydet ovat hyvänä apuvälineenä asema- ja yleiskaavoja laadittaessa. Mahdollinen matkailuyrittäjä voisi sijoittua esim. ekologisen käytävän varrelle tai läheisyyteen. Kaavamääräyksessä tulee sallia matkailupalvelujen rakentaminen virkistysalueille. Virkistysalueiden kaavoittaminen tulee tapahtua yhteistyössä maanomistajan kanssa. Päijät-Häme sijaitsee Helsingin metropolialueen vieressä. Hiljaiset luonnonrauhaalueet ovat tulevaisuudessa merkittävä lisä matkailulle. Ne tulisi huomioida maakunnallisten reittien suunnittelussa lisäarvona reiteille. Jotta hiljaiset alueet voidaan merkitä maakuntakaavaan, tulee etukäteen olla tiedossa merkinnän aiheuttamat rajoitteet sivu 20 / 29
rakentamiselle ja muulle maankäytölle. Lisäksi tulee olla tiedossa, onko hiljaisella alueella sen lisäksi suoja-alue ja mitä hiljainen alue tarkoittaa. Alustavassa selvityksessä on merkitty Kuijärvi-Sonnasen alue hiljaiseksi alueeksi, vaikka Paistjärvellä tie kulkee ko. alueen halki? Olevassa maakuntakaavassa Heinolan virkistysalueiden määrä ja laajuus on suhteettoman suuri verrattuna muihin Päijät-Hämeen kuntiin. Virkistysalueiden maakunnallinen tarve tulee selvittää ja virkistysalueiden määrä ja niiden rajaus tulee käydä läpi ennen kaavaehdotuksen laatimista. Heinola on sitoutunut kansallisen kaupunkipuiston säilyttämiseen ja mahdollisuuksien mukaan myös sen laajentamiseen. Tässä kannanotossa ei ole kyse virkistysalueiden poistamisesta maakuntakaavasta, vaan perusteiden määrittelystä ja rajausten tarkentamisesta. 17. Matkailu Voidaanko matkailun suuryksiköiden sijoittumista ohjata laajojen vihervyöhykkeiden tuntumaan ja käyttää kaikille yhteisiä ulkoilma-alueita matkailun tukialueina? Muuttuuko matkailun luonne, saavutettavuustarpeet ja aktiviteetit? Maakunnallisella tasolla on kovin vaikeata arvioida uusien suuryksiköiden sijoittumista, koska sijoittumiseen vaikuttavat niin monet tekijät. Yhteisiä ulkoilma-alueita on hyvä käyttää matkailun tukialueina, kunhan matkailuyksikölle varataan tarpeeksi tilaa myös omalle aktiviteettialueelle ja laajenemismahdollisuuksia vihervyöhykkeen sitä estämättä. Matkailuyksiköiden sijoittamisessa tulee huomioida myös niiden sujuva saavutettavuus. Olemassa olevien matkailun ja virkistyksen suuryksiköiden tulee voida laajentua ilman, että maakuntakaavoitus asettaa sille rajoituksia. Suuryksiköt vaativat joka tapauksessa toteutuakseen asemakaavoituksen, jonka yhteydessä arvioidaan rakentamisen soveltuvuus. Maakuntakaavassa aluevarausten tulee olla suuntaa antavia ja erilaisia toimintoja mahdollistava. Matkailun muutos on näkyvissä. Ihmiset alkavat enenevässä määrin kaivata rauhaa ja hiljaisuutta. Matkailun vetovoima virkistysarvoiltaan näin huikeassa maakunnassa voisi jopa hyötyä pirstaloitumalla eli pitäisi luoda vetovoimaisia rengasreittejä matkailun eri osa-alueille. Matkailijoita voisi tulla sankoin joukoin esim. junalla polkupyörineen kiertämään Päijät-Hämettä yöpyen matkan varrella olevissa B&B -paikoissa. Luontomatkailun reitit (pyöräily, melonta, retkeily) voisi olla teemakarttoina maakuntakaavan liitteenä. Kaavassa esitettynä niiden ylikunnallisuus saataisiin kenties toimivammaksi ja reitit kuntoon nopeammassa aikataulussa. Tapahtumiin liittyvän matkailun lisääntyminen on nähty myös Heinolassa, meillä on Suomen Urheiluopiston lisäksi muita kansainväliset mitat täyttäviä suorituspaikkoja mm. motocross-rata ja ampumarata. Heinolan ampumaradan parantamishanke on valmisteilla. sivu 21 / 29
Matkailu on muuttunut yhä kansainvälisemmäksi. Mahdollisten Hennan lentoliikenteen alettua ja raideyhteyksien lisääntyessä Lahti-Heinola-Mikkeli ja/tai Lahti-Heinola- Hartola-Jyväskylä ratayhteys vaikuttaa matkailuun lähes koko Päijät-Hämeessä ja erityisesti Heinolan vetovoimaisuuteen virkistyksen ja monipuolisen matkailun aloilla. 18. Loma-asuminen Miten loma-asumisen vaikutus olisi otettava huomioon erityyppisissä kunnissa? Miten loma-asumisen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen tulisi ottaa huomioon? Maaseutu on muuttunut vapaa-ajanasumisen alueeksi. Heinolassa on tällä hetkellä noin 3.300 omatonttista loma-asuntoa, joista ulkopaikkakuntalaisilla on noin 2.200. Yli puolet ulkopaikkakuntalaisista on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Voidaan arvioida, että ulkopaikkakuntalaiset viettävät loma-asunnoillaan noin 900 1.300 henkilö työ - vuotta. Lomamökkiläiset jättävät vuosittain alueelle noin 23,9 milj. euroa (Tuomas Santasalo ky). Lisäksi Suomen Urheiluopiston ja Vierumäen alueella on vuokrattavissa 274 loma-asuntoa. Loma-asumisen merkitys kauppa- ja palveluelinkeinoille on Heinolassa merkittävä. Vapaa-ajan asuminen liittyy pääasiassa vesistöjen läheisyyteen. Heinolassa on rantaviivaa 950 km, josta osa on suurten vesistöjen äärellä. Suuret vesistöt kestävät lomaasumisen rasitusta paljon paremmin kuin pienet järvet ja lammet. Toisaalta myös rakentamispaine kohdistuu enemmän suurille vesistöille. Yleisen virkistyskäytön näkökulmasta on paljon tärkeämpää riittävän vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus kuin loma-asutuksen määrä rannalla. Osayleiskaavoilla on pyritty määrittelemään rantarakentamisen oikeutta emätiloittain. Se usein tuottaa rakennustonttien pirstaloimaa rantaa. Maakuntakaavoituksen yhteydessä olisi luontevaa tutkia yleisiä suuntaviivoja rantaan tukeutuvalle loma- tai pysyvän asumisen mitoitukselle esim. mitoitus suurilla järvillä pienillä järvillä (loma-asuntoa/km), ns. toiseen riviin rakentamisen edellytykset, rantavyöhykkeen etäisyys rannasta, rakennuspaikkojen rakentamisen määrä jne. Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen mitoitus tulisi tarkastella erikseen. Jokainen kunta voisi kuitenkin päättää omat perusteensa rantarakentamiselle. Muunnetun rantaviivan mitoitusohjeet tulisi olla myös yhdenmukaisia maakunnan alueella. Loma-asuntojen muuttaminen pysyvään asumiseen on lisääntyvä haaste kuntien rakennusvalvonnalle. Se kertoo ihmisten halusta asua rannan äärellä muulloinkin kuin kesällä. Pysyvästä asumisesta syntyy kunnalle velvoitteita, jotka tulee ennakoida. Esimerkiksi olemme Heinolassa pohtineet, että kaikki n. 2 kilometrin etäisyydellä yleisistä teistä olevat vapaa-ajan asunnot tulisi sallia vakituisiksi asunnoiksi, mikäli ne täyttävät vakituiselta asunnolta vaadittavat rakennustekniset ominaisuudet, koska koulukyyditykset yms. on järjestettävissä. Vesistöön tukeutuva asuminen voisi olla päijät-hämäläinen vetovoimatekijä, jolla monen taantuvan kunnan asukasmäärää voisi lisätä. sivu 22 / 29