Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua? TUOVA Tuota valkuaista hanke Pohjanmaan peltopäivät 26.7.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus
Tuota Valkuaista! Hankkeen taustaa Globaalisti proteiinista pulaa tärkeä kauppatavara maailmankaupassa Proteiiniomavaraisuus ja huoltovarmuus tärkeää Epävarma maailmanpoliittinen tilanne Mahdolliset tuontiperäisen rehuvalkuaisen saatavuusongelmat Kriisi- ja katotilanteet Ulkoapäin sanellut hinnat GM vapaan rehun saatavuus Suora vaikutus rehuteollisuuteen ja eläintuotantoon Huomioon otettava myös ihmisravinnossa 2
Hankkeen taustaa Suomessa täydennysrehuvalkuaisen (TRV) omavaraisuus 15 % Euroopassa yleisesti 30 % Eurooppa Suomi Viljelyedellytykset mahdollistaisivat TRV osuuden 15 kaksinkertaistamisen vaikka välittömästi 30 85 70 Suomen täydennysrehuihin käytettävän valkuaisen kauppatase on 100 miljoonaa kiloa negatiivinen! 3
Valkuaisrehuomavaraisuuden kasvu 30 %:iin Suomi Suomi 15 30 85 Negatiivinen kauppatase pienenisi arvioiden mukaan 70 15-20 miljoonalla :lla / vuosi! = SÄÄSTÖÄ! 4
Eikä siinä vielä kaikki Lisäksi useilla valkuaiskasveilla typensidontavaikutus = SÄÄSTÖÄ! Maanparannus vaikutus = HYÖTYÄ! H Monipuolistavat viljelykiertoa = HYÖTYÄ! H Ympäristönäkökulmat (ilmasto, ravinteet) = Kestävä alkutuotanto Kotieläintilojen ostorehun tarpeen pieneneminen = SÄÄSTÖÄ! K 5
Tuota Valkuaista (TUOVA) hanke 2016-2018 Luken kenttäkokeet Valkuaiskasvipitoisten tai valtaisten nurmien tallauksen ja niittokertojen kesto, Kokoviljasäilörehut korkean satopotentiaalin viljoilla ja palkovalkuaiskasveilla, Puitavien palkoviljojen (härkäpapu, lupiinit) ymppäystestaus Syysmuotoisten öljykasvien kylvöaika ja kylvötiheys Boreal Kasvinlajostus Oy:n herneen ja härkäpavun jalostajankokeet ProAgrian demoruudut Ruralia intistutti/luke Viljelijöiden haastattelu/kyselytutkimus Perunantutkimuslaitos Peruna valkuaiskasvina 6
Taustaa ja tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksia erilaisista kokoviljasäilörehuista ja viljapalkokasviseoksista on tehty paljon, mutta erittäin satoisat ruisvehnät eivät ole olleet mukana tutkimuksissa. Viljelijäkokemusten perusteella ruisvehnä-palkovilja-seoksen satopotentiaali voi olla lähellä 10 000 kg ka/ha yhdellä korjuulla, vrt. kolmen korjuun nurmisäilörehu. Kokoviljasäilörehu on myös hyvä karjanlannan hyödyntäjä, joten se sopisi karjatiloille huomattavasti yleisemmin kuin mitä sitä tällä hetkellä hankemaakunnissa hyödynnetään. 7 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka
Koejärjetelyt Seoslajit Lajikkeet, kylvötiheys A Kevätvehnä + härkäpapu Demonstrant + Louhi, 350 + 60 B Kevätruisvehnä 1 + härkäpapu Nagano+ Louhi, 300 + 60 C Kevätruisvehnä 1 + rehutyypin sinilupiini Nagano + Iris, 300 + 70 D Kevätruisvehnä 2 + härkäpapu Logo + Louhi, 300 + 60 E Kevätruisvehnä 2 + rehutyypin sinilupiini Logo + Iris, 300 + 70 Lannoitus kg/ha (N 64 P 12 K 29 ) 8 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka
Lehtialan kehitys 2016-2017 2016 2017 7,00 7,00 6,00 6,00 Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi 5,00 4,00 3,00 5,00 4,00 3,00 Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiini Iris 2,00 1,00 0,00 8.6. 15.6. 29.6. 6.7. 13.7. 20.7. 27.7. 3.8. 2,00 1,00 0,00 21.6. 6.7. 20.7. 2.8. 23.8. Kevätruisvehnä Logo + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Logp + sinilupiini Iris Kylvö 16.5.2016 Korjuu 8.8.2016 Kylvö 24.5.2017 Korjuu 28.8.2017 9 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka
Sadot 2016-2017 14000 12000 10000 10562 12343 11904 11431 9752 Kg ka /ha 8000 6000 6645 6789 6895 6365 6425 A B Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpau Louhi 4000 C Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiin Iris 2000 2017 D Kevätruisvehnä Logo + Härkäpau Louhi 0 A B C D E 2016 E Kevätruisvehnä Logo + sinilupiin Iris Kylvö 16.5 2016 Kylvö 24.5.2017 Korjuu 8.8. 2016 Korjuu 28.8.2017 10 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka
Sadon koostumus 2016-2017 2016 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 26 27 18 39 18 81 82 73 73 61 A B C D E Rikka Palko Vilja 2017 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 3 2 8 12 12 10 43 16 54 57 82 72 56 44 31 A B C D E rikat Palkokasvi Vilja A B C D E Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiin Iris Kevätruisvehnä Logo + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Logo + sinilupiin Iris 11 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka
Sulavuus ja valkuainen 2016 650 640 D-arvo Valkk 160 140 630 120 g /kg ka 620 610 100 80 g /kg ka A Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi 600 60 B C Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiin Iris 590 40 D Kevätruisvehnä Logo + Härkäpapu Louhi 580 A B C D E 20 E Kevätruisvehnä Logo + sinilupiin Iris 12 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka
Valkuaissadot 2016 1000 962 900 872 800 700 721 750 671 600 Kg/ha 500 400 300 200 100 0 A B C D E A B C D E Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiin Iris Kevätruisvehnä Logo + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Logo + sinilupiin Iris 13 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka
14 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka
Härkäpapukasvustojen kuiva-ainesadon kehitys Kuva: Kaisa Kuoppala, Luk Lajike_vuosi y = 146.5x - 3801 R² = 0.7043 15 Valkuaisfoorumi ja Edistystä luomutuotantoon hankkeiden tuloksia
D-arvo (g sulavaa orgaanista ainetta /kg ka) Lajike_vuosi Luke Rehutaulukoissa D-arvot: 06043 Härkäpapukasvusto, täysi kukinta 650 06044 Härkäpapukasvusto, palon aiheet 600 16 06045 Härkäpapukasvusto, siemenet maitoasteella 560
Kuvat härkäpapukokeen 2015 näytteenottokerroilta 1., 3. ja 5. Aikavälillä 70-100 pv kylvöstä rehuarvossa ei tapahdu suuria muutoksia mutta satoa tulee lisää. Sininen viiva on kuiva-ainesato ja punainen D-arvo. Keskimäärin Pyramid, Fanfare ja Honey lajikkeet 17 Kuvat Kaisa Kuoppala, Luke
18 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka
19 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka
Johtopäätöksiä Kevätruisvehnä tuottaa korkeita kuiva-ainesatoja yhdessä härkäpavun kanssa - Vuosien väliset vaihtelut - Nagano satoisa Satojen vilja/palkokasvisuhde vaihtelee vuosine välillä - Härkäapu kuivuudenarka Sadon sulavuudet keskimäärin nurmirehuja pienempiä - Kevätruisvehnä /sinilupiini seos hieman sulavampi kuin kevätruisvehnä /härkäpapu seos Heikkona satovuonna ei päästy nurmien kanssa samaan valkuaissatoon 10,5-14,0 % Satojen vilja/palkokasvisuhde vaikuttaa Oikea korjuuajankohta - Härkäpavulla sulavuuden lasku hidasta - 70-100 päivää kylvöstä - Vilja maitotuleentumiasteella 20
Kiitos! 21
22 Teppo Tutkija