Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Samankaltaiset tiedostot
Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Herne säilörehun raaka-aineena

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Edistystä luomutuotantoon hanke

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Edistystä luomutuotantoon hanke

Säilörehun tuotantokustannus

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

Hyödyllinen puna-apila

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

HÄRKÄPAPUSÄILÖREHUN KORJUUAJANKOHDAN OPTIMOINTI

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön

Maississa mahdollisuus

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa Maiju Pesonen

Ruis ja vehnä luomussa

Kuminan perustaminen suojakasviin

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

Myllyvehnän lannoitus AK

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Nurmien fosforilannoitus

Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

Luomuvalkuaisen tuotanto

Antero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko

Kuminan perustaminen suojakasviin

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Lisälannoitus kasvukaudella

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Rehumaissin viljelyohjeet

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Transkriptio:

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia Tuota valkuaista (TUOVA) hanke Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Maitoa ja lihaa pienemmin Ostopanoksin 2.2.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus

Tuota Valkuaista (TUOVA) hanke 2016-2018 Luken kenttäkokeet Valkuaiskasvipitoisten tai valtaisten nurmien tallauksen ja niittokertojen kesto Kokoviljasäilörehut korkean satopotentiaalin viljoilla ja palkovalkuaiskasveilla Puitavien palkoviljojen (härkäpapu, lupiinit) ymppäystestaus Syysmuotoisten öljykasvien kylvöaika ja kylvötiheys Boreal Kasvinjalostus Oy:n herneen ja härkäpavun jalostajankokeet ProAgrian demoruudut Ruralia instituutti/luke Viljelijöiden haastattelu/kyselytutkimus Perunantutkimuslaitos Peruna valkuaiskasvina 2

Taustaa ja tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksia erilaisista kokoviljasäilörehuista ja viljapalkokasviseoksista on tehty paljon, mutta erittäin satoisat ruisvehnät eivät ole olleet mukana tutkimuksissa. Viljelijäkokemusten perusteella ruisvehnä-palkovilja-seoksen satopotentiaali voi olla lähellä 10 000 kg ka/ha yhdellä korjuulla, vrt. kolmen korjuun nurmisäilörehu. Kokoviljasäilörehu on myös hyvä karjanlannan hyödyntäjä, joten se sopisi karjatiloille huomattavasti yleisemmin kuin mitä sitä tällä hetkellä hankemaakunnissa hyödynnetään. 3 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

Koejäsenet Seoslajit Lajikkeet, kylvötiheys A Kevätvehnä + härkäpapu Demonstrant + Louhi, 350 + 60 B Kevätruisvehnä 1 + härkäpapu Nagano + Louhi, 300 + 60 C Kevätruisvehnä 1 + rehutyypin sinilupiini Nagano + Iris, 300 + 70 D Kevätruisvehnä 2 + härkäpapu Logo + Louhi, 300 + 60 E Kevätruisvehnä 2 + rehutyypin sinilupiini Logo + Iris, 300 + 70 4 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

Kg ka /ha Sadot 2016-2017 14000 12000 10000 10562 12343 11904 11431 9752 8000 6000 6645 6789 6895 6365 6425 A B C Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpau Louhi Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiin Iris 4000 D Kevätruisvehnä Logo + Härkäpau Louhi 2000 2017 E Kevätruisvehnä Logo + sinilupiin Iris 0 A B C D E 2016 Kylvö 16.5 2016 Kylvö 24.5.2017 Korjuu 8.8. 2016 Korjuu 28.8.2017 5 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

% Sadon koostumus 2016-2017 2016 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 26 27 18 39 18 81 82 73 73 61 A B C D E Rikka Palko Vilja 2017 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 3 2 8 12 12 10 43 16 54 57 82 72 56 44 31 A B C D E rikat Palkokasvi Vilja A B C D E Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiin Iris Kevätruisvehnä Logo + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Logo + sinilupiin Iris 6 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

g /kg ka g /kg ka Sulavuus ja valkuainen 2016 650 640 D-arvo Valkk 160 140 630 120 620 100 80 610 600 60 40 A B C Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiin Iris 590 20 D Kevätruisvehnä Logo + Härkäpapu Louhi 580 A B C D E 0 E Kevätruisvehnä Logo + sinilupiin Iris 7 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

Kg/ha Valkuaissadot 2016 1000 900 800 700 600 500 400 A Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi 300 200 100 0 A B C D E B C D E Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiin Iris Kevätruisvehnä Logo + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Logo + sinilupiin Iris 8 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

9 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

Härkäpapukasvustojen kuiva-ainesadon kehitys ruutukokeissa vv. 2012-2015 Kuva: Kaisa Kuoppala, Luke Lajike_vuosi y = 146.5x - 3801 R² = 0.7043 Valkuaisfoorumi ja Edistystä luomutuotantoon hankkeiden tuloksia 10 Edistystä luomutuotantoon : loppuraportti http://urn.fi/urn:isbn:978-952-487-587-5

D-arvo (g sulavaa orgaanista ainetta /kg ka) Lajike_vuosi Luke Rehutaulukoissa D-arvot: 06043 Härkäpapukasvusto, täysi kukinta 650 06044 Härkäpapukasvusto, palon aiheet 600 11 06045 Härkäpapukasvusto, siemenet maitoasteella 560 Valkuaisfoorumi ja Edistystä luomutuotantoon hankkeiden tuloksia

Kuvat härkäpapukokeen 2015 näytteenottokerroilta 1., 3. ja 5. Aikavälillä 70-100 pv kylvöstä rehuarvossa ei tapahdu suuria muutoksia mutta satoa tulee lisää. Sininen viiva on kuiva-ainesato ja punainen D-arvo. Keskimäärin Pyramid, Fanfare ja Honey lajikkeet Kuvat Kaisa Kuoppala, Luke 12 Lue lisää Valkuaisfoorumi-hankkeen tuloksista: www.hamk.fi/valkuaisfoorumi

13 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

14 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

Johtopäätöksiä Kevätruisvehnä tuottaa korkeita kuiva-ainesatoja yhdessä härkäpavun kanssa - Vuosien väliset vaihtelut - Nagano satoisa Sadon sulavuudet keskimäärin nurmirehuja pienempiä - Kevätruisvehnä /sinilupiini seos hieman sulavampi kuin kevätruisvehnä /härkäpapu seos - Oikea korjuuajankohta - Härkäpavulla sulavuuden lasku hidasta - 70-100 päivää kylvöstä - Vilja maitotuleentumiasteella 15

Kiitos! 16

17 Teppo Tutkija