SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntija 1 2009 TEEMA: ET OLE YKSIN Kevätkokous ja Piaf-musikaali 25.4. 4 Suunnitelmallista työhyvinvointia 6 Et ole yksin -päivä 4.4. 11
pääkirjoitus Yhteiset talkoot Olemme saaneet viime aikoina huolestuttavaa ja ahdistavaakin tietoa talouskriisistä, lamasta ja sen maailmanlaajuisesta dominoefektistä. Yt-neuvottelujen aikana huoli työpaikan säi ly - misestä ja toimeentulon jatkumisesta painaa mieltä. Lomautuksia, irti sa - no misia: viimeksi tänä aamuna Kelan johtaja kertoi, kuinka Kela palkkaa 100 uutta työttömyyshakemuskäsittelijää ja kuinka ammattiliittojen työttömyyskassat ovat tyhjenemässä. Eräs mainostoimisto ja joukko suuryrityksiä ovat aloittaneet Älä ruoki lamaa -kampanjansa. Ne haluavat saada taantumaa pelästyneet ihmiset kuluttamaan ja rahan kiertämään. Tähän aiheeseen liittyvää keskustelua ovat keskustelupalstat pullollaan, eikä se naurata monia työssäoleviakaan, kun kaikessa voidaan nyt laman nimissä kiristää työntekijöiden oloja. Joissakin työpaikoissa ollaan luovuttu jo palaverikahveistakin ja kaikesta työhyvinvointiin liittyvästä karsitaan. Pelko on siis saapunut jälleen työpaikoille. Ihmiset eivät uskalla sairastaa ja kehityskeskusteluja käydään varmaan monella työpaikalla työnantajan ehdoilla ja palkattomia ylitöitä tehdään. Kiire, stressi ja työpaikkakiusaaminen saattaa myös lisääntyä, joka aiheuttaa lisääntyvää painetta esimiestyölle. Esimiestyö on tasapainoilua ihmisten ja asioiden johtamisen välilläaiheutuva kuormitus on haaste sekä esimiehelle että työyhteisölle. Nousukauden huippu paransi monella ta - paa työoloja ja työssäkäyvien hyvinvointia. Tästä kertoo sosiaali- ja terveysministeriön juuri julkistettu työsuojelustrategian seurantaraportti. Vuoteen 2007 päättyvän seurannan jälkeen kuluvaa vuotta ovat leimanneet rajut saneeraukset, jotka uhkaavat romuttaa suotuisan kehityksen. Pitkän noususuhdanteen aikana työnantajat satsasivat henkilöstönsä työhyvinvointiin kuten työterveyshuoltoon ja liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Merkittävää kuitenkin on että nousukauden huippuun päättyvä tarkastelujakso ei anna sekään ruusuista kuvaa suomalaisen työvoiman hyvinvoinnista.raportin mukaan sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut, vaikka työolot sinällään ovat edelliseen seurantajaksoon verrattuna säilyneet ennallaan tai jopa kohentuneet. Miten käy työhyvinvoinnin, kun lama kolkuttaa ovella? Nähtäväksi jää jaksavatko yritykset ylläpitää ja edistää työhyvinvointi- ja työsuojeluhankkeita silloinkin, kun työvoimasta on tullut kululasti? Miten ammatti - järjestöt ottavat vastuunsa jäseniensä hyvinvoinnista ja edunvalvonnasta jo ennenkuin kuin ollaan työttömyyskassan ovella? Lue tästä numerosta kuinka Speciassa ollaan mukana talkoissa, ja mitä voimme yhdessä tehdä toinen toistemme tukemiseksi. Jos olet kiinnostunut aiheesta, ole mielellään yhteydessä meihin: toimisto@specia.fi, ideoita ja yhteishenkeä tarvitaan aina! Leena-Maija Talikka puheenjohtaja asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, 30101 Forssa Painos: 6000 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh. 0201 235 371 markku.saarinen@specia.fi Kehittämispäällikkö Simon Huldén Puh. 0201 235 372 simon.hulden@specia.fi Faksi (09) 147 242 toimisto@specia.fi www.specia.fi Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka Puh. 040 506 0455 leena-maija.talikka@specia.fi Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh. 0201 235 370 Faksi (09) 147 242 (toimistoaika 9.00 15.00) jaana.honni@akavanerityisalat.fi katja.kosonen@akavanerityisalat.fi mary.luokkamaki@akavanerityisalat.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Puh. (09) 7206 4343 Faksi (09) 272 1212 www.erko.fi päivystys: ma to klo 12 15 ISNN 1797-6626 Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen Kansikuva: Rodeo 2 asiantuntija 1 2009
Avoimen yliopiston tuki nousi Tarjoamme jäsenetuna koulutustukea, jota voit anoa lisäkoulutukseesi avoimessa ja kesäyliopistoissa. Vuoden 2009 alusta tuki nousi 100 euroon ja koskee myös ammattikorkeakoulujen avointa opetusta sekä yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten tarjoamaa koulutusta. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja enintään 100 euroa/jäsen. Tukea voi anoa vain kerran vuodessa. Tuki haetaan hakemuksella, joka löytyy kotisivujemme www. specia.fi linkistä Jäsenedut ja koulutus. Hakemuksen liitteenä on kopio maksetuista kuluista. Specian hallitus päättää tuen myöntämisestä. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta 0201 235371 tai toimisto@spe - cia.fi Hakemukset postitetaan osoitteella Specia, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki. Kielikoulutuksessa ennätysosanotto Specia järjesti 13.12.08 Presentation English for Specialists-kielikoulutuksen Helsingissä. Päivän teemana oli miten esitellä omaa työpaikkaa englanniksi erilaissa tilanteissa. Kouluttajana toimi opettaja David Marsh Jyväskylän yliopistosta. Odotimme päivään noin kahtakymmentä osanottajaa, mutta ilmoittautumisia tuli lähes 80. Koska kaikki eivät millään mahtuneet yhteen koulutukseen, jouduimme järjestämään toisen koulutuksen tammikuussa 2009. Samoin koulutukseen on tulossa vielä jatko-osa. Seuraa kotisivujamme www.specia.fi Levin vapaat viikot Specian mökillä Hirvasporossa on tämän vuoden puolella vapaana viikot 21,25,26,29 ja 30. Lisätietoja mökistä ja hinnoista löydät koti - sivuil tamme www.specia.fi ja linkki jäsen edut. Viikot myydään varausjärjestyksessä s-postilla toimisto@specia.fi Minna tuuraa Simonia Specian kehittämispäällikkö Simon Huldén on hoitovapaalla 1.3.-30.6.09 välisen ajan. Hänen sijaisenaan toimii tuona aikana Kk Minna Ahola. Hänen tehtäväkuvaansa kuuluu mm. opiskelija- ja tutkimustoiminta, sähköinen viestintä, valtion sektorin edunvalvonta sekä yhdistyksen kansainväliset asiat. Minna Aholan tavoittaa sähköpostilla osoitteesta minna.ahola@specia.fi tai numerosta 0201 235 372. jäsenuutisia 1 2009 asiantuntija 3
jäsenasiaa KEVÄTKOKOUS JA PIAF-MUSIKAALI 25.4.2009 LAHDESSA SPECIA asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 25.4.2009 klo 16.00 Kongressikeskus Fellmannissa, os. Kirkkokatu 27, Lahti (www.lamk.fi/ fellmanni/). Kokouksen jälkeen nautimme Lahden kaupunginteatterin Edith Piaf-musikaalista klo 19.00 alkaen. Osallistujille tarjotaan tervetulokahvi sekä kevyt välipala. Helsingistä on järjestetty yhteiskuljetus Lahteen, muutoin osallistujien matkakulut korvataan julkisten kulkuneuvojen mukaan (juna, bussi). Tilaisuus on avoin kaikille Specian jäsenille. Järjestelyiden vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 30.3.2009 mennessä puhelimitse numeroon 0201 235371 tai sähköpostilla toimisto@specia.fi ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus SPECIA ry:n puheenjohtaja Leena-Maija Talikka 2. Kokouksen järjestäytyminen kokouksen puheenjohtajan valinta kokouksen sihteerin valinta kokouksen pöytäkirjantarkistajien valinta kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan vahvistaminen 5. Toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2008 6. Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 7. Specian strategia: toiminta-ajatus ja visio 8. Vaalivaliokunnan ohjesääntö vuodelle 2009 9. Vaalivaliokunnan valinta 10. Muut kokoukselle tehdyt esitykset 11. Ilmoitusasiat 12. Kokouksen päättäminen AIKATAULU: 14.00 Lähtö Helsingistä bussilla Lahteen Kiasman edestä 15.30 Tulokahvi ja ilmoittautuminen 16.00 Kevätkokous 17.30 Kevyt välipala 19.00 Piaf-musikaali 22.00 Paluumatka Helsinkiin (perillä n. 23.30) 4 asiantuntija 1 2009
1 2009 asiantuntija 5
Suunnitelmallista työhyvinvointia Työhyvinvointi on toimintatapa, osa yrityksen johtamista. Kehittyäkseen työhyvinvointikin tarvitsee suunnitelman ja toteuttajikseen yrityksen koko henkilökunnan. Teksti Tuija Heikkilä Taloustaantuma on yllättäen ja yllättävän nopeasti vallannut maailman ja sitä myötä myös Suomen. Tiedotusvälineet kertovat joka päivä uusista YTneuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista. Hyvin pärjäävät yrityksetkin panikoivat. Vielä muutama kuukausi sitten varman työpaikan turva ei ehkä enää olekaan itsestäänselvyys. Kun väkeä vähennetään raskaalla kädellä, sälytetään työpaikkansa säilyttävien harteille entistä enemmän työtä ja onnesta tulee raskas kantaa. Viime vuosien kiihtynyt työtahdin tiivistyminen uusine osaamisvaatimuksineen ja työn teknistymisineen kiristyy laman säästö- ja tehokkuuspaineissa vieläkin tiukemmaksi. Niin esimiehen kuin työntekijän tehoista otetaan kaikki irti. Pelko työvoimapulasta painuu aivan toisenlaisten uhkakuvien alle. Hyvin johdetun, toimivan ja hyvinvoivan yrityksen on katsottu pärjäävän työvoimakilpailussa. Mutta uudessakaan tilanteessa työhyvinvointia ei voi säilöä tarpeettomana arkistolaatikkoon odottamaan toisia aikoja, vaan se saa uuden näkökulman, ehkä entistäkin vahvemman. Hyvinvoivan yrityksen mahdollisuudet pärjätä kilpailussa ovat huonojen aikojen suhdannevaa assa kultaakin painavammat, työhyvinvoinnin puutetta pidetään liiketoimintariskinä. Työhyvinvointi, yrityksen tulos ja asiakastyytyväisyys ovat olennaisessa yhteydessä toisiinsa. TYÖHYVINVOINTI ON TOIMINTAPA, OSA JOHTAMISTA Pirkanmaan ammattikorkeakoulun lehtori, TtM Hannele Rapatti kirjoitti pari vuotta sitten pk-yrityksille tarkoitetun oppaan Miten ihmees me sitte päästään alkuun - opas pk-yrityksen työhyvinvointisuunnitelman laatimiseksi. Se syntyi osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Hyvinvointia Nääs -hanketta, joka kuului syrjäytymistä ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla torjuvaan EQUALyhteisöaloiteohjelmaan. Tämän artikkelin seuraavat havainnot pohjautuvat pääosin Rapatin teokseen. Käytännön työn avuksi laadittu opas pohjaa kehittämishankkeiden kokemuksiin, raportteihin ja tutkimustuloksiin sekä Rapatin omiin kokemuksiin työhyvinvoinnin kehittäjänä erilaisissa yrityksissä. Oppaan lähtökohtana on, että hyvinvoiva työpaikka ja työhyvinvointi ovat monien tekijöiden summa mutta vahvasti sidoksissa toisiinsa. Työhyvinvoinnissa liikutaan niin yritys- ja organisaatiotasolla, osastojen ja työyhteisöjen tasolla kuin yksittäisen työntekijän tasolla. Työhyvinvointi voidaankin määritellä työpaikan kokonaisvaltaiseksi toimintatavaksi, olennaiseksi osaksi johtamista ja henkilöstöpolitiikkaa. Lähtökohtana voidaan pitää työkykyä, joka muodostuu yksilön, työyhteisön ja työympäristön kokonaisuudesta. TYÖHYVINVOINTI ON JOKAISEN VASTUULLA Työyhteisön hyvinvointiin kuuluvat Rapatin mukaan turvallisuus, yhteistyö, ilmapiiri, työnjohto, työnsujuvuus ja käytännöt sekä osaaminen ja arvot. Yksilöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin kuuluvat puolestaan terveys, työkyky, motivaatio, sitoutuminen, osaaminen ja arvot. Työhyvinvointi rinnastetaan helposti TYKY-toimintaan. TYKY on kuitenkin vain yksi sen näkökulmista. Vaikka kokemukset ovat osoittaneet, että kunkin yrityksen tulee kehittää itselleen sopiva tapa toimia, on työhyvinvointi kuitenkin myös osa työturvallisuuslain mukaista toimintaa: työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite ja vastuu, työntekijöillä puolestaan vastuunsa omastaan ja työtoverin työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista. 6 asiantuntija 1 2009
On havaittu, että yritykset, joissa työntekijät ovat mukana kehittämässä työtään, kestävät muutosta ja pystyvät reagoimaan siihen joustavasti. Niinpä myös työhyvinvointityöhön tule saada mukaan yrityksessä jokainen. Prosessin aikana törmätään väistämättä muutosvastarintaan, ja johtamis- ja yhteistyötaidot saattavat olla koetuksella. Luottamus, sitoutuminen ja strategian sisäinen markkinointi ovat tärkeitä myös työhyvinvoinnin onnistuneessa eteenpäin viennissä. SUUNNITELMA YHTEISTOIMIN, KAIKKIEN PARHAAKSI Työhyvinvoinnin kehittäminen on osa yrityksen arkipäivän työtä, mutta sekin tarvitsee työkalun: suunnitelman. Työhyvinvointisuunnitelman asiakokonaisuuksia ovat: työolot (henkinen ja fyysinen työympäristö, ergonomia, työvälineet ja -asennot, työhygienia ja -turvallisuus, riskien hallinta) työ ja työyhteisö (johtaminen, esimiestyö, työilmapiiri, yhteistoiminta ja yhteiset pelisäännöt, työn hallinta, tiedonkulku, perehdytys) työntekijä (ammattitaito ja sen ylläpito, motivaatio, vastuullisuus ja sitoutuminen, asenteet ja arvot, työn hallinta, kehityskeskustelut, työnohjaus ja työterveyspalvelut, henkinen ja fyysinen työkyky, kunto ja terveys) Työhyvinvoinnin kehittämisen käynnistäminen on johdon hallinnollinen päätös. Kun ryhdytään kehittämään yrityksen työhyvinvointia, kannattaa aloittaa selvittämällä, mitä yrityksessä työhyvinvoinnista ajatellaan. Nykytilan arviointi, SWOTanalyysi sekä alkumittaukset, kuten ilmapiirikartoitus, auttavat luomaan pohjaa. Kehittäminen käynnistyy vision tarkastuksella. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaa laadittaessa kannattaa pohtia seuraavia: eri näkemyksiä siitä, mitkä ovat työpaikan työhyvinvoinnin keskeiset kehittämiskohteet liikeideaa, strategiaa ja arvoja sekä yrityksen päämääriä ja tavoitteita johtamista ja osaamista, työnjakoa työhyvinvoinnin ja työilmapiirin kehittämiseksi tehtyjä toimenpiteitä ja avainhenkilöitä omaa työkykyä ja hyvinvointia kehitystyön rahoitusta keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi muuttuneen toiminnan ja tulosten mittausta ja arviointia TYÖNTEKIJÄ YKSILÖNÄ, YKSILÖ TYÖNTEKIJÄNÄ Koska työhyvinvoinnissa on kysymys myös kaikkien yrityksessä työskentelevien terveydestä, tulisi työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaan sisällyttää sekä järjestettyä että omaehtoisen fyysisen toimintakyvyn tukemiseen liittyvää toimintaa. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus, eikä hyvä kunto ole ainoa työkykyä ylläpitävä asia. Henkinen hyvinvointi ja tasapaino vaikuttavat voimavaroihin. Moni yritys onkin alkanut viimein jakaa työntekijöilleen kulttuuriseteleitä liikuntaseteleiden ohella tai sijasta. Niin tai näin, työvireyden ylläpito on pääasia. Työhyvinvointi on voimakkaasti yksilön kokemuksellinen kokonaisuus. Sitäkin voidaan kuitenkin arvioida. Hannele Rapatin opas useita käytännön työkaluja myös tähän. Hannele Rapatti: Miten ihmees me sitte päästään alkuun opas pk-yrityksen työhyvinvointisuunnitelman laatimiseksi. PIRAMK 2007. Opas pdf-julkaisuna kokonaisuudessaan osoitteessa www.piramk.fi 1 2009 asiantuntija 7
Työpaikkakiusaamiseen on tartuttava Työpaikkakiusaaminen on vakava ongelma. TJS Opinkeskus keräsi kiusattujen tarinoita oppaaksi, joka antaa keinoja selviytyä kiusaamistilanteista. Teksti Tuija Heikkilä Työministeriön tutkimuksen 2005 mukaan neljä prosenttia työssä käyvistä kertoi olleensa kiusaamisen kohteena. Työterveyslaitoksen mukaan noin 100 000 suomalaista kokee kiusaamista työpaikallaan. Kiusaaminen on toistuvaa ja se jatkuu pitkään. Työpaikkakiusaaminen on siis vakava ongelma, johon tarvitaan ratkaisumalleja. Niinpä TJS Opintokeskus käynnisti ammattiliittojen pyynnöstä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Työterveyslaitoksen ja Johtamistaidon Opiston kanssa kirjoituskilpailun, jossa kiusaamista kokeneita henkilöitä pyydettiin kirjoittamaan oma tarinansa kiusaamisesta ja siitä selviytymisestä. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto, yhteistyökumppaneita olivat OAJ, Tehy, Toimihenkilöunioni, Kirkon alojen ammattijärjestö ja Talentia. Tuloksena oli 148 kiusatun tarinat. Niistä ja asian - tuntijoiden haastatteluista TJS Opintokeskuksen kehittämisasiantuntija, HTM Päivä Lohi-Aalto laati tammikuussa 2008 julkaistun loppuraportin Toimintamalleja kiusaamistilanteiden selvittämiseksi työpaikalla. Selvityksellä haluttiin antaa keinoja ja malleja siihen, kuinka kiusatut, esimiehet, työyhteisöt ja työsuojeluvaltuutetut 8 asiantuntija 1 2009
voivat toimia työpaikkakiusaamistilanteissa. Samalla selvitettiin eri auttajatahojen kuten työterveyshuollon, ammattiliittojen ja työsuojelupiirien rooleja kiusaamistilanteiden ratkaisemisessa. SUOMI TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN KÄRKIMAITA Selvitystyön jälkeen Päivi Lohi-Aalto on kouluttanut työpaikkakiusaamisesta viitisensataa luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua ja esimiestä. Tämä on vakava ongelma. Euroopan työolosuhdetutkimuksen mukaan Suomi oli 2007 maanosan kärkimaita työpaikkakiusaamisessa. TJS:n tutkimuksessa kiusaamista tai häirintää koki 17 prosenttia työntekijöistä. Vastaava luku Italiassa oli kaksi prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan työntekijöiden kokemukset kiusaamisesta ovat viime vuosina lisääntyneet kunnissa, kun yksityissektorilla tilanne on tasaantunut, Päivi Lohi-Aalto kertoo. Työpaikkakiusaaminen nousi terminä esiin 1980-luvulla ja sitä ryhdyttiin tutkimaan 1990-luvulla. Toki työpaikkakiusaamista on ollut aiemminkin. Selvitystyössä kiusaamiskokemuksia kuvattiin 1950-luvulta alkaen, mutta osa kertoi, että oli vasta 2000-luvulla ymmärtänyt tulleensa kiusatuksi. Suomessa astui 2003 voimaan työturvallisuuslaki, jonka mukaan työnantaja on velvollinen ryhtymään toimiin, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Aineistossa oli muutamia, jotka aktivoituivat selvittämään omaa kiusaamistilannettaan juuri siksi, että laki antoi heille lopullisen ymmärryksen, että kiusaaminen ei ole hyväksyttävää. Koulutuksissamme on kuitenkin noussut esiin, että etenkään nuoret vasta työssä aloittaneet esimiehet eivät tiedä työturvallisuuslain olemassa olosta. KIUSAAJANA KOLLEGA, ALAINEN, ESIMIES Lainsäädännön mukaan työnantaja on velvoitettu ryhtymään toimenpiteisiin häirintätapauksissa. Häirintää on mustamaa - laaminen, eristäminen, työtehtävien yksipuolistaminen tai vähentäminen, uhkailu tai huutaminen, fyysinen väkivalta tai sen uhka sekä puhelinterrori, mielenterveyden kyseenalaistaminen sekä sukupuolinen häirintä ja ahdistelu, sanallisena tai fyysisenä lähentelynä. TJS:n aineistossa 58 % kiusaajista oli esimiehiä, 46 % kollegoja, mutta luvut eivät ehkä kerro totuutta. Valtaosa tutkimuksista eivät tue tulosta, että esimiehet kiusaisivat enemmän kuin kollegat. Aineistossamme oli paljon todella vakavia tilanteita ja sellaisia, joille tämä kirjoituskilpailu oli ainoa tapaa purkaa pahaa oloa. Juuri esimiehensä kiusaamista kokevat tuntevat todennäköisesti itsensä kaikkein puolustuskyvyttömimmiksi. Kuka minua kuitenkaan uskoisi -ajattelu iskee päälle, eikä kiusattu usko, että tilannetta voisi selvittää. Monet kertoivatkin, että kirjoittaminen on ollut heille ainoa tapa selviytyä henkisesti tilanteesta. Jos esimies kiusaa, tulee työntekijän kääntyä ylemmän esimiehen puoleen, joka on velvollinen selvittämään asiaa. Työsuojeluvaltuutettu on tukihenkilö, jonka kanssa voi mennä kiusaavan esimiehen puheille. Työsuojeluvaltuutettujen tehtävänä on tukea työntekijöitä. Kannustaisinkin kääntymään heidän puoleensa. On myös tilanteita, joissa alainen kiusaa esimiestä. Aineistossamme oli viisi prosenttia tilanteita, joissa työntekijä kiusasi esimiestään. Esimies voi keskustella kiusaajan kanssa ja pyytää häntä lopettamaan. Jos kiusaaminen ei lopu, kiusatun kannattaa pyytää apuun omaa esimiestään, sillä jos tilanne ei selviä, tällä on kurinpidollinen mahdollisuus antaa varoitus ja lopulta irtisanoa kiusaaja. On tärkeää on, että tilanne pyritään selvittämään mahdollisimman pitkälle työyhteisön sisällä ennen kuin haetaan ulkopuolista apua. Ammattijärjestöstä voi aina kysyä neuvoja, ja työterveyshuolto on käytettävissä kaikenlaisissa kiusaamistilanteissa. Lääkäri, terveydenhoitaja tai työterveyspsykologi voivat tulla ns. verkostotapaamisiin, joissa tilannetta selvitetään osapuolten kanssa. Jos esimiestä kiusaa häntä ylempi taho, kuten organisaation hallitus tai johtokunta, jonka yläpuolella ei ole esimiehiä, voi kiusattu tehdä ilmoituksen Työsuojelupiiriin. Sen tehtävä on valvoa, että työnantaja noudattaa työturvallisuuslakia. KIUSAAMISEEN ON PUUTUTTAVA HETI Mitä varhaisemmassa vaiheessa esimies havaitsee tai saa tiedon kiusaamisesta sitä parempi. Esimiehen on puututtava asiaan välittömästi, tilanteet eivät yleensä selviä itsestään. Aineistossa oli tarinoita, joissa kiusatut olivat itse saaneet kiusaamisen loppumaan tai vähenemään sillä, että sanoivat kiusaajalleen, että sinun on lopetettava. Yksi kiusattu kertoi kahdelle kiusaajalleen, mitä koki heidän toiminnassaan epäasialliseksi ja mitä se hänen terveydelleen aiheutti. Kiusaaminen loppui siihen. Usein kiusattu ei kuitenkaan uskalla toimia näin, vaan tilanne jatkuu vuosia ja mukaan kietoutuu sivullisia. Silloin kannattaa harkita ulkopuolisen ammattiauttajan apua. Psykologin kolme vuotta jatkuneella konsultaatiolla on saatu hyviä tuloksia. Esimiehen on oltava tarkka, mikä on kiusaamista. Aineistossamme oli myös sellaisia, jotka kokivat tulleensa aiheettomasti syytetyiksi kiusaamisesta. Malleistamme puuttuukin, mitä pitäisi tällaisissa tilanteissa tehdä. Osapuolia ei pidäkään lähteä syyttelemään, ennen kuin on selvitetty, mistä on kyse. Esimies tai työsuojeluvaltuutettu ei saa asettua toisen osapuolen puolelle. Aineistossamme kiusatut kertoivat, että heille järjestettiin ns. puhutteluja ilman ennakkovaroitusta tai osapuolet eivät saaneet itse olla paikalla. 1 2009 asiantuntija 9
KIUSAAMISTA TORJUTAAN TYÖHYVINVOINNILLA Myös Päivi Lohi-Aallolla on omakohtainen kokemus kiusatuksi joutumisesta vaikka hän ei sitä tiennytkään. Minulle konkretisoitui vasta tätä selvitystyötä tehdessäni, että minua on koitettu kiusata, mutta olen torjunut yritykset. Käännyin esimieheni puoleen ja sain tukea tilanteessa, jota en ymmärtänyt kiusaamiseksi. Lama irtisanomisineen, lomautuksineen ja ankarine paineineen saattaa ruokkia työpaikkakiusaamista. Kriisit ja muutostilanteet aiheuttavat väistämättä ristiriitoja ja epäasiallista kohtelua. Työhyvinvointia pitääkin vaalia niin hyvinä kuin vaikeina aikoina. Päivi Lohi-Aallon huoneentaulu esimiehille: Huolehdi työyhteisösi henkisestä hyvinvoinnista. Ennaltaehkäise epäasiallista kohtelua ja häirintää: Huolehdi, että organisaatiosi/tiimisi perustehtävä on selvä ja kaikki työntekijät tuntevat sen. Huolehdi ja varmista vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, että henkilöstöllä on selkeät vastuualueet sekä tarvittava osaaminen ja työvälineet työstä suoriutumiseen. Huolehdi työpaikan perehdyttämiskäytännöistä. Laatikaa perehdyttämisohjeet. Huolehdi, että tieto kulkee ja työntekijöillä on mahdollisuus mahdollisimman hyvään vuorovaikutukseen ja tulla aidosti kuulluiksi. Varmista, että työpaikallasi on riittävät pelisäännöt, jotka tunnetaan ja joita noudatetaan. Laadi yhteistyössä henkilöstön ja työsuojeluorganisaation kanssa työsuojelusuunnitelma, jossa on varmistettu fyysisen lisäksi henkinen työhyvinvointi. Selvitä kiusaaminen: Puutu kiusaamiseen, epäasialliseen kohteluun ja häirintään heti, kun sen havaitset tai saat siitä tiedon. Keskustele osapuolten kanssa erikseen ja pyydä heitä kuvaamaan tilanne kirjallisesti. Selvitä, onko kyse epäasiallisesta kohtelusta. Järjestä keskustelutilaisuus osapuolten kesken. Hae ratkaisukeinoja. Määritelkää yhteiset tavoitteet, joilla tilanteesta päästään ulos. Dokumentoi kaikki keskustelut. Pysy puolueettomana. Jatka sovittelua niin pitkään kuin mahdollista. Jos keskustelu ei auta, kiellä kiusaaminen ja kerro, että seuraat tilannetta. Jos sovittelu ei tuota tulosta ja kiusaaminen jatkuu, anna kirjallinen varoitus kiusaajalle. Älä jää yksin, vaan hae tukea ylemmältä johdolta, työsuojelupäälliköltä tai työterveyshuollosta. Päivi Lohi-Aalto Päivi Lohi-Aalto: Toimintamalleja kiusaamistilanteiden selvittämiseksi työpaikalla. TJS Opintokeskus 2008. Opas pdf-julkaisuna kokonaisuudessaan osoitteessa www.tjs-opintokeskus.fi 10 asiantuntija 1 2009
ET OLE YKSIN specialaisten energiapäivä 4.4.2009 Kiinnostaako sinua tulla kuulemaan yhteisöllisyyden merkityksestä työpaikoilla ja järjestöissä, mitä teen jos minut irtisanotaan, kuinka puuttua työpaikkahäirintään, haluatko lisäenergiaa työpäivääsi, mitä on hyvä johtajuus ja alaisuus tai miten sovitan kodin ja työn yhteen? Et ole yksin specialaisten energiapäivä on tarkoitettu kaikille Specian jäsenille ja se pidetään lauantaina 4.4. klo 10 16 Allergiatalolla, os. Paciuksenkatu 19 Helsinki. Voit ilmoittautua päivään sähköpostilla toimisto@specia.fi Ilmoita samalla, mihin työhuoneeseen iltapäivällä osallistut. Päivän aikana tarjoamme lounaan ja kahvit, joten ilmoita myös allergiat ilmoittautumisen yhteydessä. Päivä on jäsenille maksuton. Tule hankkimaan lisäenergiaa! Ohjelma: klo 9.30 klo 10.00 klo 10.30 klo 12.00 klo 13.00 klo 13.30 Aamukahvi ja ilmoittautuminen Avaussanat ja esittäytyminen Specian puheenjohtaja Leena-Maija Talikka Yhteisöllisyyden merkitys työhyvinvointiin työyhteisössä Työnohjaaja Leena Nousiainen, Rondo Training Oy Lounas Virittäytyminen iltapäivän työskentelyyn, rentoutumisharjoitus Hyvinvointikouluttaja Ahmed el Ashram Työhuone A. Mitä teen, jos minut lomautetaan tai irtisanotaan? Markku Saarinen Työhuone B. Mitä teen, jos näen tai koen häirintää työpaikalla? Riina Perko Työhuone C. Lisäenergiaa työpäivään! Ahmed el Ashram Työhuone D. Mitä on hyvä alaisuus ja esimiestyö? Leena-Maija Talikka Työhuone E. Kodin ja työn yhteensovittaminen klo 15.00 Päivän päätös Tervetuloa! 1 2009 asiantuntija 11
12 asiantuntija 1 2009
1 2009 asiantuntija 13
Työyhteisön hyvinvointi kuuluu kaikille Aloittaessani työtäni asiamiehenä kollegani kertoi esimerkin henkilöstä, joka normaalin työpäivän päätyttyä leimasi itsensä töistä ulos ja hiipi sitten työpöytänsä taakse jatkamaan töitä, jottei kukaan luulisi, ettei hän selviä jatkuvasti kasvavasta työmäärästään. Akavan Erityisalojen työmarkkina-asiamies Riikka Sipilä Silloin tuo kertomus herätti epäuskoa, ei herätä enää. Kentällä liikkuessani kertomuksen kaltaiset tarinat ovat tulleet liiankin tutuiksi. Työsopimuksiin kirjatusta 7,5h työpäivästä on monille tullut täysin vieras käsite todellisen työajan ollessa monesti lähempänä 9 10 tuntia vuorokaudessa. Sen sijaan, että myönnettäisiin työmäärän olevan liian suuri, moni syyllistää helposti itsensä kun ei selviä kaikista tehtävistään normaalin työajan puitteissa. Työpaikalla tehdyn työn lisäksi vapaa-aikaa ja lepoa verottavat kotiin kulkevat työt. Muutama pikainen työpuhelu, sähköposti, esitys ja taas on tullut tehtyä muutama tunti näkymätöntä työtä. Näkymätöntä siinä mielessä ettei se näy palkassa tai kertyneenä vapaana. Sitä vastoin se näkyy henkilön henkisessä ja fyysisessä jaksamisessa. Useimmat meistä tuntevat jonkun joka on joutunut jäämään pois töistä työuupumuksen takia. Ongelma ei kosketa ainoastaan pitkän työuran luoneita vaan myös monia alle 30-vuotiaita, jotka muutaman vuoden täysillä painamisen jälkeen palavat loppuun. Mikä saa sitten meidät ajamaan itsemme loppuun? Onko tosiaan niin, että juuri tämä työ ja tehtävä ovat minulle tärkeämpiä kuin oma terveyteni, läheiset ihmissuhteet, harrastukset, ylipäätänsä oma elämäni? Moni meistä tuntuu ajattelevan, että työelämässä kuuluu arvostaa yli-ihmisiä, jotka hoitavat kolmen ihmisen tehtävät ja ovat aina valmiita tekemään ylimääräistä. Kuitenkin moni meistä salaa kadehtii häntä, joka osaa sanoa EI ja lähtee työpäivän päätettyä kotiin tai harrastusten pariin sen sijaan, että hiipisi salaa takaisin työpöytänsä ääreen. Mitä sitten kuuluu sille esimerkin kaverille, joka kellokortin leimattuaan palasi töiden ääreen sen sijaan, että olisi lähtenyt kotiin keräämään voimiaan seuraavaa päivää varten? Jatkuva uhrautuminen ei tuonut hänelle palkankorotusta tai korvaamattoman työntekijän -statusta vaan monen kuukauden sairausloman. Jälkeenpäin kollegat kertoivat kyllä huomanneensa jonkin olleen vialla, mutta kukaan ei uskaltanut ottaa asiaa puheeksi. Länsimainen työkulttuuri korostaa yksilön vastuuta. Jokainen huolehtii omista asioistaan ja hoitaa omat hommansa. Toisen asioihin ei puututa niin kauan kuin ne eivät häiritse omaa työtämme. Työyhteisön hyvinvointi on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen asia. Jokaisen meistä tulee huolehtia paitsi omasta jaksamisestaan, myös muiden jaksamisesta. Vanhaa sanontaa lainatakseni: työyhteisö on niin vahva kuin sen heikko lenkki, mikäli sen yksi osa sortuu vaikuttaa se koko yhteisöön. Haastan Sinut tänään katsotaan työyhteisöäsi avoimin silmin! Onko kaikki hyvin vai tarvitseeko joku apua? Onko jotain mitä sinä voisit tehdä oman tai toisten jaksamiseksi? Milloin olet viimeksi kysynyt työkaveriltasi kuinka tämä jaksaa? Milloin olet viimeksi viettänyt illan suomatta ajatustakaan työasioille? Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia. Jokainen meistä on omalta osaltaan siitä vastuussa. Mikäli et itse uskalla puuttua selkeisiin epäkohtiin tai ongelmiin voit pyytää apua työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta tai työterveyshuollosta. Lisä - tietoa työsuojelutoiminnasta löydät mm. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston työsuojelutietopankista http://fi.osha.europa.eu 14 asiantuntija 1 2009
Millainen on meno työpaikallasi? Miten teillä hoidetaan palkka- ja työaika-asiat tai esimerkiksi työnkuormitus? Mitä toivot liitoltasi, kun edessä ovat haastavat sopimusneuvottelut? Mitkä ovat liiton tavoitteet ja kuinka neuvottelujärjestelmä toimii? Tule Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten Hyvä työ! -jäseniltaan tapaamaan liiton väkeä ja kollegajäseniä. Luvassa on hyödyllisiä alustuksia ja virittäviä keskusteluja. Merkitse oman paikkakuntasi tilaisuus kalenteriin jo nyt. KEVÄT Paikkakunta Ajankohta Kajaani, Sokos Hotel Valjus ti 24.3. Lappeenranta, Sokos Hotel Lappee ke 25.3. Joensuu, Sokos Hotel Kimmel to 26.3. Seinäjoki, Sokos Hotel Lakeus ti 31.3. Kuopio, Sokos Hotel Puijonsarvi ke 1.4. Kotka, Sokos Hotel Seurahuone to 2.4. Vaasa, Radisson SAS ti 21.4. Mikkeli, Sokos Hotel Vaakuna ke 22.4. Rovaniemi, Clarion Santa Claus ti 28.4. Vantaa, Sokos Hotel Vantaa ke 29.4. SYKSY Paikkakunta Ajankohta Tampere, Scandic City ti 25.8. Lahti, Sokos Hotel Seurahuone ke 26.8. Pori, Scandic Pori to 27.8. Turku, Sokos Hotel Hamburger Börs ti 1.9. Espoo, Palace Kämp Hotel Sello ke 2.9. Jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra ti 8.9. Hämeenlinna, Sokos Hotel Vaakuna ke 9.9. Oulu, Sokos Hotel Arina ti 15.9. Helsinki, Scandic Continental ke 16.9. Tilaisuudet klo 17 19. Aloitamme iltapalatarjoilulla. Saat oman paikkakuntasi Hyvä työ! -jäseniltaan kutsun sähköpostitse. Ilmoittaudu viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta www.akavanerityisalat.fi/sähköinen asiointi Lämpimästi tervetuloa! 1 2009 asiantuntija 15
niitänäitä URA- JA TYÖNHAKUPALVELUT CareerStorm Urapalvelut Specia ja Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenilleen urapalveluja yhteistyössä CareerStorm Urapalvelut -valmennusyrityksen kanssa. Urapalvelu tarjoaa neuvontaa työnhakuun, urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa voi saada esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: työnhaku (menetelmät, hakemus, CV, haastattelu ja soveltuvuustestit) urasuunnittelu (vahvuudet, tavoitteet, valintatilanteet, yrittäjyys, jatko-opinnot, ulkomaille lähtö, työn ja perheen yhteensovittaminen) omassa työssä kehittyminen (kehityskeskustelut, palkankorotuksen perustelu, työtehtävän vaihtaminen) Neuvonta toteutetaan puhelimitse, ilman henkilökohtaisia tapaamisia. Uraneuvonta on jäsenille maksutonta. Henkilökohtaisen uravalmennuspaketin jäsenhinta on työssäkäyviltä jäseniltä 40 euroa ja muilta jäseniltä 20 euroa. Keskustelusi valmentajan kanssa ovat luottamuksellisia. Tarvitset jäsennumerosi varataksesi ajan valmentajalle! Jäsennumerosi löydät jäsenkortistasi tai soittamalla liittoon. Lue lisää ja varaa aika www.akavanerityisalat.fi Jos sinut lomautetaan Jäsenen tulee ilmoittautua työvoimatoimistoon viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Jos lomautus on määräaikainen ja se kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, ei henkilökohtaista ilmoittautumista työvoimatoimistoon välttämättä tarvita, vaan työnantaja ilmoittaa lomautetut henkilöt ryhmälomautusilmoituksella. Kannattaa tarkistaa työn - antajalta, hoitaako työnantaja ilmoittautumisen hakijan puolesta. Mikäli kyseessä on ryhmälomautus, ilmoittaa työnantaja jälkikäteen toteutuneet lomautuspäivät ns. tarkistusilmoituslistalla työttömyyskassoille. PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Kokonaan lomautettu tai vuorolomautettu voi toimittaa päivärahahakemuksen kassalle kahden viikon työttömyyden jälkeen. Hakemus täytetään aina sunnuntaihin saakka. Hakemukseen liitetään: lomautusilmoituksen kopio työsopimuksesta kopio alkuperäinen palkkatodistus vähintään 43 palkalliselta työviikolta välittömästi ennen lomautusta, mahdolliset lomarahat eriteltyinä työnantajan todistus vuosilomapäivien sijoittumisesta, mikäli lomautus kohdistuu ajalle 1.5. 30.9. Jos kyseessä on lyhennettynä työviikkona toteutettu lomautus, haetaan etuutta kalenterikuukausittain ja liitetään mukaan aina kyseisen kuukauden palkkalaskelma. Lisätietoja löydät Erityiskoulutettujen työttömyyskassan sivuilta www.erko.fi ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) sivuilta www.tyj.fi 16 asiantuntija 1 2009
Akavan Erityisalat: Työvoimatoimistojen lakkauttamiseen ei ole varaa Sivistyksen ammattilainen sai oman median Valtion tuottavuusohjelma ei saa olla uhka työvoimatoimistojen toiminnalle, vaatii Akavan Erityisalat ry. Tuottavuusohjelma on johtamassa 20 työvoimatoimiston sulkemiseen ja niiden työntekijöiden irtisanomisiin. Tällaiseen menettelyyn yhteiskunnallamme ei ole varaa varsinkaan nopeasti pahenevan työttömyyden aikana. Akavan Erityisalat ei hyväksy sitä, että valtio toteuttaa tuottavuusohjelmaa sittenkin irtisanomisten kautta. Tämä on selvä linjan muutos, johon järjestöt eivät ole sitoutuneet. Työvoimatoimistojen lisäksi irtisanomiset ovat olleet esillä ainakin Ajoneuvohallintokeskuksessa, Lappeenrannan tek - nil lisessä yli opistossa ja Taideteollista korkeakoulussa. Valtio on henkilöstöpoliittisissa periaatteissaan painottanut, ettei tuottavuusohjelma johda irtisanomisiin, vaikka tavoitteena onkin vähentää henkilötyövuosia. Valtiovarainministeriön ja Valtion työmarkkinalaitoksen on huolehdittava siitä, ettei taloudellis-tuotannollisia irtisanomisia valtionhallinnossa toteuteta, Akavan Erityisalat ry vaatii. Tuottavuusohjelman leikkauksia arvioitaessa on otettava huomioon muutkin tekijät kuin lyhytnäköiset säästöt palkoissa. Kansantalouden tuottavuuden kannalta työttömyyden ehkäiseminen on ensiarvoista, ja siinä tehtävässä työvoimatoimistot ja niiden henkilökunta ovat avainasemassa. Akavan Erityisalat on ammattiliitto, jonka jäsenyhdistys Specia edustaa korkeasti koulutettuja työvoimaneuvojia ja työvoimaohjaajia. Akavan Erityisalat ry:llä on jäsenkuntaa lähes kaikissa valtionhallinnon yksiköissä. Verkkolehti Sivistys on aloittanut. Sivistys on maksuton ammattimedia vapaassa sivistystyössä toimivalle ja alan päättäjälle. Se on oppivan elämäntavan asialla. Sivistys uutisoi alan tapahtumista ja taustoittaa niitä. Se kehittää alaa yhdessä lukijansa kanssa keskustelemalla aikuiskoulutuksen kehittämisestä, arkea unohtamatta. Sivistys rakentaa kuvaa merkityksellisestä työstä alalla toimiville, sille hakeutuville ja sidosryhmille. Se vie lukijansa aikuiskoulutuksen verkostoihin. Sivistyksen arvot ovat kouluttajan ammattitaito ja hyvin vointi työssä sekä vapaan sivistystyön periaatteet: omaehtoinen oppiminen, koulutuksen tasa-arvo ja oppimisen ilo. Sivistystä kustantaa Kansanvalistusseura, ja sen toinen julkaisija on Kansalais- ja työväenopistojen liitto (KTOL). Sivistyksen päätoimittaja on Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja Pekka Sallila ja toimituspäällikkö Terhi Kouvo. Päätoimittaja nimeää verkkolehden tehtäväksi tukea sivistystyötä ja sen tekijöitä, kriittistä journalistista otetta ta voitellen. Koulutuspolitiikka nousee uutisoinnissa yhtenä teemana esiin painokkaasti: Vapaan sivistystyön kehittämistavoitteista päätetään piakkoin valmistuvan opetusministeriön kehittämisohjelman pohjalta, Pekka Sallila perustelee linjausta. Vapaa sivistystyö kattaa kansalaisopistot, kansanopistot ja opintokeskukset sekä kesäyliopistot ja urheiluopistot. Vapaassa sivistystyössä opiskelee vuosittain noin miljoona suomalaista. www.sivistys.net Lisätiedot: Pekka Sallila, päätoimittaja, pekka.sallila@kvs.fi, puh. 0207 511 510 Tiina Nuotio, markkinointipäällikkö, tiina.nuotio@kvs.fi, puh. 0207 511 595 1 2009 asiantuntija 17
SPECIAn hallitus 2009 Puheenjohtaja Leena-Maija Talikka Helsinki Vastaava asiantuntija, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Akavan Erityisalojen 1. vara - puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ritva Partanen Jyväskylä Projektipäällikkö/Opintojen ohjaaja, Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry, Akavan Erityisalojen hallituksen jäsen, AE:n Keski-Suomen aluesihteeri Jäsen Minna Ahola Helsinki Vt. kehittämispäällikkö, SPECIA ry, AE:n hallituksen jäsen Jäsen Satu-Marjo Alahautala Valkeakoski Myynti- ja koulutuspäällikkö, Gens Oy Jäsen Ahmed El-Ashram Helsinki Atk- ja hyvinvoinnin kouluttaja, AE:n hallituksen vara - jäsen Jäsen Sirpa Lotsari Tiedottaja, Elintarviketur - vallisuusvirasto Evira, AE:n valtion neuvottelukunnan jäsen Jäsen Vesa Rouhiainen Mikkeli Suunnittelija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, AE:n valtion neuvottelukunnan jäsen, AE:n Etelä-Savon aluesihteeri, AKAVAn Etelä- Savon aluesihteeri Opiskelijajäsen Mikko Lehtonen Joensuu Kk, Joensuun yliopisto AE:n hallituksen opiskelija - jäsen, AE:n opiskelijatoimikunnan puheenjohtaja, AOVA:n jäsen 1. varajäsen Maria Iho Helsinki Technical Writer, Marioff Corporation Oy, AE:n yksityisen sektorin neuvottelukunnan varajäsen 2. varajäsen Risto Tolonen Turku Toiminnanjohtaja, Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry, AE:n Varsinais-Suomen aluesihteeri 3. varajäsen Riina Perko, Helsinki Ylitarkastaja, Uudenmaan työsuojelupiiri, AE:n valtion neuvottelukunnan varajäsen Opiskelijavarajäsen Sara Miettunen, Helsinki Fil.yo., Helsingin yliopisto AE:n opiskelijatoimikunnan jäsen Ylhäältä vasemmalta: Maria Iho, Sara Miettunen, Ahmed El Ashram, Sirpa Lotsari, Ritva Partanen ja Risto Tolonen. Keskellä vasemmalta: Vesa Rouhiainen, Minna Ahola, Leena-Maija Talikka ja Markku Saarinen. Edessä vasemmalta: Riina Perko, Satu-Marjo Alahautala, Simon Huldén ja Mikko Lehtonen. 18 asiantuntija 1 2009
svensk resumé Enligt en undersökning gjord år 2005 av Arbetsministeriet utsätts cirka fyra procent av den arbetsföra befolkningen för mobbning på sin arbetsplats. Det betyder i siffror cirka 100 000 personer och handlar alltså om ett mycket allvarligt problem. På fackförbundens begäran arrangerades en skrivtävling där de som blivit utsatta för mobbning på arbetsplatsen bads beskriva sina egna erfarenheter och hur det klarat situationen. Tävlingen resulterade i 148 historier om mobbning. På basen av dessa och intervjuer med experter på området publicerade Päivi Lohi-Aalto, utvecklingsexpert vid TJS Opintokeskus, en rapport om hur man kan lösa mobbningsproblemet på arbetsplatser. Enligt arbetarskyddslagen från år 2003 är arbetsgivaren skyldig att skrida till åtgärder ifall arbetstagaren i sitt arbete belastas på ett sätt som äventyrar hälsan. Denna lag har även lett till att en del offer själva insett att det de blivit utsatta för strider mot lagen och därmed under inga omständigheter går att acceptera. Rapporten visar att 58 procent av mobbarna är förmän och 46 procent är kolleger. Det bör dock poängteras att detta inte helt stämmer överens med övrig forskning på området. De som blir mobbade av sina förmän är de som känner sig mest försvarslösa. I dessa fall skall man vända sig till ens arbetarskyddsombud eller direkt till sitt fackförbund. Även arbetshälsovården står till tjänst i dylika frågor. Man kan bekanta sig med rapporten på TJS Opintokeskus hemsidor www.tjs-opintokeskus.fi. Specia håller sitt vårmöte lördagen den 25.4 klockan 16 i kongresscentret Fellman i Lahtis. Efter mötet bjuder Specia på Edith Piaf-musikalen vid stadsteatern i Lahtis. Deltagarna bjuds även på välkomstkaffe och ett lätt mellanmål. Från Helsingfors avgår en chartrad buss till Lahtis utanför Kiasma klockan 14. Mötesdeltagarnas resekostnader ersätts även för tåg- och bussresor. Om du ämnar delta ber jag dig att anmäla det till toimisto@specia.fi eller på numret 0201 235 371 före den 30.3. Välkommen! Som medlem i Specia har du kunnat ansöka om utbildningsstöd för kurser vid öppna universitet, sommaruniversitet samt för utbildningar vid fortbildningscentraler och öppna yrkeshögskolor. Understödet är 50 % av kursutgifterna och har från och med början av år 2009 höjts till 100 euro per medlem. Understödet kan ansökas om endast en gång per år. Understödet söks med en ansökan (som hittas på vår hemsida) och till den bör kvitton för utgifter bifogas. Ansökningen kan du skicka till adressen Specia, Magistratsporten 4 A, 00240 Helsingfors. En ny medlemsförmån för i år är karriärtjänster av företaget CareerStorm. Karriärtjänsten erbjuder rådgivning i frågor med anknytning till jobbsökande, karriärplanering och utveckling i det egna arbetet. Man kan få rådgivning på t.ex. följande delområden: jobbsökande (tillvägagångssätt, ansökan, CV, intervju och lämplighetstester), karriär - planering (styrkor, mål, valsituationer, företagande, påbyggnadsstudier, arbete utomlands, samordning av arbete och familj), utveckling i det egna arbetet (utvecklingsdiskussioner, motiveringar till löneförhöjning, byte av arbetsuppgift). Rådgivningen sker per telefon, utan personliga möten. Karriärrådgivningen är avgiftsfri för medlemmar. Medlemspriset för ett personligt karriärutcoach ingpaket är 40 euro för medlemmar som befinner sig i arbetslivet och 20 euro för studeranden och övriga medlemmar. Dina diskussioner med coachen är konfidentiella. Mera information om tjänsten finns på Akavas Specialorganisationers för - nya de hemsida. Semesterveckorna till vår stuga i Levi har delats ut bland de sökande. Veckorna 21, 25, 26 och 29 är dock fortfarande lediga. Kontakta oss om du är intresserad av att hyra stugan. Till sist vill jag ännu informera om att jag blir på vårdledighet under tiden 1.3 30.6.2009. Under vårdledigheten vikarieras jag av ped.kand. Minna Ahola, som har en bred kännedom om fackliga frågor. Tveka inte att kontakta Minna i ärenden som dyker upp under vårens gång. Jag önskar dig en riktigt god fortsättning på våren! På återseende, Simon Huldén Simon Huldén 1 2009 asiantuntija 19