Kuohun osayleiskaavan luontoselvitys

Kuohun osayleiskaavan luontoselvitys 2018 Biologi Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 26.9.2018

4 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Inventointimenetelmät... 4 2.1 Esiselvitys... 4 2.2 Maastotyöskentely... 4 2.3. Arvokkaiden luontokohteiden luokittelu... 4 3. Tulokset... 5 3.1 Selvitysaluekokonaisuuden yleiskuvaus... 5 3.2 Selvitysalueet ja niiden kasvupaikkatyypit... 6 3.3 Arvokkaat luontokohteet... 15 3.4 Uhanalaiset ja rauhoitetut lajit... 15 4. Johtopäätökset... 15 5. Lähteet... 16 6. Liitteet... 17 Liite 1... 17 Kaikki kuvat selvitysalueelta ovat selvittäjän ottamia. Kannen kuva on Lampsilan tilan mäkimaisemista.

3 1. Johdanto Tämän luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää Kuohun alueen luontoarvot osayleiskaavaa varten. Selvitysalueet (13 kpl, yhteensä 19,5 ha) sijaitsevat Kuohun eteläosissa. Selvitysalueet on osoitettu Kuvissa 1 ja 2. Selvitysalueista kolme sijaitsee virtaavan veden varrella (yksi Vispilänjoen, yksi Neulajoen ja yksi Saukkojärvet ja Marjojärven yhdistävän puron varrella) ja yksi, läntisin alue, sijaitsee Mustalammen rannalla. Muut selvitysalueet sijaitsevat teiden varsilla. Viisi selvitysalueista sijaitsee hieman kauempana tiestä. Aluetta koskee Vesangan koskireitin virtavesikunnostushanke (Eloranta & Perämäki 2015), jossa noudatetaan vanhan Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaavan määräyksiä niillä kohdilla, joilla osayleiskaava on oikeusvaikutteinen (Jyväskylän kaupunkisuunnitteluosasto). Osayleiskaavassa Neulajoen vesialue pohjineen ja rantoineen on osoitettu erityisenä suojelukohteena. Myös Vispilänjoen rannat niiltä osin, jolla osayleiskaava on oikeusvaikutteinen, on osoitettu suojavyöhykkeeksi. Kuva 1. Selvitysalueet (13 kpl) opaskartalla. Kuva 2. Selvitysalueet (13 kpl) numeroituna ilmakuvassa.

4 2. Inventointimenetelmät 2.1 Esiselvitys Esiselvityksessä alueelta koottiin olemassa oleva luontotieto aiempien selvitysten, metsävaratiedon ja ilmakuvien avulla alueen mahdollisista arvokkaista luontokohteista. Lisäksi tarkistettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen tietokannoista alueen mahdolliset uhanalaishavainnot. 2.2 Maastotyöskentely Maastotyöt alueella tehtiin 25.9 sekä 28.9.2018. Alueen luontotyypit kartoitettiin ja selvitettiin, löytyykö alueelta arvokkaaksi luokiteltavia luontokohteita. Lisäksi alueelta etsittiin uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Silmällä pidettiin myös tiukasti EU:n luontodirektiivillä suojeltua, uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävää (Liukko ym. 2016) ja Suomessa rauhoitettua ja liito-oravaa. Lajille sopivan ympäristön löytyessä alueen isoimpien puiden tyvet tarkastettiin jätösten varalta ja pesiä etsittiin. 2.3. Arvokkaiden luontokohteiden luokittelu Arvokkaiden luontokohteiden luokittelu perustuu teokseen Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. (Söderman 2003). A Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Natura-alueet Kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA-alueet) Ramsar-alueet B Kansallisesti arvokkaat kohteet Kansallispuistot Luonnonpuistot Soidensuojelualueet Lehtojensuojelualueet Muut valtakunnallisesti arvokkaat luonnonsuojelualueet Erämaa-alueet Koskiensuojelulain mukaiset vesistöt Valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet Valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet Kansallisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (FINIBA-alueet) Kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ) Uhanalaisten lajien esiintymispaikat Uhanalaiset luontotyypit* Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat Kohteet, joilla on vesilain luontotyyppejä METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaiset, luokkien I-II kohteet* C Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat kohteet Valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet Maakuntakaavojen suojelualuevaraukset Maakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat Alueellisesti uhanalaiset luontotyypit*

5 Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät muut luontokohteet D Paikallisesti arvokkaat kohteet Kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (ML 10 ) Yleis- ja asemakaavojen suojelualuevaraukset Paikallisesti uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymispaikat Muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat kohteet E Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Kohteet, jotka eivät ole yllä mainituissa luokissa, mutta jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä esim: suuret, yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ekologiset käytävät Luonnonmuistomerkit * lisäys arvokohdekriteereihin Luontotyyppien uhanalaisuus (*) on lisätty tässä selvityksessä arvokohdekriteeristöön. Luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu luontotyyppien valtakunnallisen uhanalaisuusarviointiin perustuen (Raunio, Schulman &Kontula 2008). METSO-ohjelman valintaperusteet on esitetty julkaisussa METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Anonyymi 2008). Kohteen arvoon vaikuttaa sen edustavuus, luonnontilaisuus, harvinaisuus ja uhanalaisuus sekä lajistollinen monimuotoisuus. Metsien luonnontilaisuutta arvioidaan metsänhoidollisen tilan, lahopuun määrän ja laadun sekä elävän puuston ikärakenteen ja lajisuhteiden perusteella. 3. Tulokset 3.1 Selvitysaluekokonaisuuden yleiskuvaus Etelä-Kuohun alueella on neljä järveä, Pikku-Lampsi, Iso-Lampsi, Neulajärvi ja Marjojärvi. Lisäksi alueella on pienempiä vesialueita, kuten Mustalampi ja sen valuma-alue pohjoisempana (lampien välillä on Mustapuro). Selvitysaluekokonaisuutta (selvitysalueita 13 kpl) halkoo kaksi jokea, Vispilänjoki luoteis-kaakkosuunnassa (yhdistäen Iso-Lampsin ja Kuusjärven), sekä Neulajoki (yhdistäen Neula- ja Mustajärven), länsi-itäsuunnassa. Alueen vesialueiden, purojen ja jokien johdosta maaperä on monin paikoin kosteaa, soistunutta. Alue on myös hyvin mäkinen, erityisesti Marjojärven leveydellä ja sen eteläpuolella koko selvitysaluekokonaisuuden matkalta. Marjovuori on alueen korkeimpia vuoria (160 m). Alueen korkeuserot edistävät kosteiden paikkojen muodostumista maiden alaviin osiin. Alueella on useita isoja peltoalueita sekä pellollisia tiloja, kuten Myllylä ja Lampsila. Peltoaukeiden lisäksi maisemaa ovat avartaneet metsänhakkuut. Suurimmalla osalla selvitysalueista puut ovat rinnankorkeudelta mitattuna halkaisijaltaan korkeintaan 40 cm, useat alle 30 cm. Puusto selvitysalueilla on hyvin yksipuolista, mänty- ja kuusivaltaista. Joillakin alueilla lehtipuita on sekapuina runsaammin. Osalla selvitysalueista on avaraa, sammalmattoista talouskuusikkoa vailla alikasvosta, osa on hoitamatonta nuorta sekametsää (rinnankorkeudelta mitattuna puut ovat läpimitaltaan noin 10 30 cm), jonne lahopuutakin (läpimitaltaan korkeintaan 25 cm) on päässyt muodostumaan.

4 3.2 Selvitysalueet ja niiden kasvupaikkatyypit Kaikkien selvitysalueiden (13 kpl) sijainnit on esitetty Kuvassa 2. Selvitysalueet 1 4 sijaitsevat Piimäsillantiellä, 5 9 Konttimyllyntiellä, 10 ja 11 Neulakankaantiellä sekä 12 ja 13 Neulajoentien ja Jokirinteentien välimaastossa. Alue 1. Tuore kangas ja räme Selvitysalueella 1 on tuoretta mäntyvaltaista kangasta (Kuva 3). Sekapuuna on koivua, haapaa ja kuusta, alikasvoksena pihlajaa. Pohjoisosat ovat soistunutta mäntyvaltaista rämettä. Alueen puusto on rinnan korkeudelta mitattuna läpimitaltaan noin 30 40 cm, lehtipuut erityisesti. Pohjakerroksessa rämerahka- ja rämekarhunsammal ovat yleisinä. Eteläosissa alue on lähes kokonaan mäntyvaltainen. Kuva 3. Alueella 1 on tuoretta kangasta, pohjoisosissa rämettä. Alue 2. Tuore kangas Alueella 2. pohjoisosissa on tiheäkasvuista sekapuustoa. Puusto on läpimitaltaan noin 20 40 cm. Eteläpuolella on avointa talouskuusikkoa sammalpeitteisellä tuoreella kankaalla (Kuva 4). Alikasvosta ei alueella ole, muutamaa tainta lukuun ottamatta. Kenttäkerroksessa lajitiheys on pieni. Kuva 4. Talouskuusikkoa alueella 2.

7 Alue 3. Lehto ja lehtomainen kangas Alueen 3 itäreunalla (Piimäsillantie 229) on tuore lehto Saukkojärvet ja Marjojärven yhdistävän puron varrella (Kuva 5 ja 6). Koivuvaltaisella lehtokohdalla kasvaa sanaisia, mesiangervoja, oravanmarjaa ja lillukoita. Puusto on läpimitaltaan noin 20 40 cm, eli osittain uudistuskypsää. Lahopuuta on jonkin verran (läpimitaltaan 20 30 cm). Puron yli 2 metriä leveä uoma erottaa lehdon ja kuusija koivuvaltaisen tuoreen kangasmetsän. Edelleen länteen päin liikkuessa metsä muuttuu lehtomaiseksi kankaaksi, sisältäen lähinnä nuoria lehtipuita, erityisesti koivuja (Kuva 7). Selitysalueen keskivaiheilla lehtomainen kangas jatkuu ränsistyneen Kankaan tilan lähimetsänä. Tilan takana, selvitysalueen läntisimmällä reunalla on avointa kuusikkoa, jossa alikasvosta ei ole. Kuusikon läpi kulkee polkua leveämpi kulkuväylä. Kuusikon länsipuolelta lähiympäristöstä, selvitysalueen ulkopuolelta, löytyi lisäksi vanhat kiviaidan rippeet (Kuva 8). Tilan lähimetsä on ollut joskus metsälaidunkäytössä. Runsaan alikasvoksen myötä umpeen kasvaminen on kuitenkin heikentänyt huomattavasti metsälaitumen ominaispiirteitä. Kuva 5. Koivuvaltaista lehtoa alueen 3 itäreunalla. Kuva 6. Alueen 3 lehto on saanut rehevyyttä viereisen joen vaikutuksesta.

4 Kuva 7. Vanhan Kankaan tilan lähimetsä on lehtomaista kangasta. Kuva 8. Vanhaa metsälaidunkiviaitaa alueen 3 ja 4 välimaastossa. Alue 4. Tuore/kuivahko kangas Selvitysalue sijaitsee Mustalammen itäpuolella, jyrkässä rinteessä (Kuva 9). Rinteen päällä, idempänä, alue tasaantuu. Kasvupaikkatyypiltään alue 4 on tuoretta ja kuivaa kangasta. Sekapuuna on muutamia lehtipuita, muuten alue on mäntyvaltainen. Alueen puusto on läpimitaltaan noin 10 30 cm. Kuusentaimia kasvaa alueen länsireunalla, rinteen alaosissa.

9 Kuva 9. Mäntyvaltaista sekapuustoa tuoreella ja kuivalla kankaalla rinteessä, Mustalammen itäpuolella. Alue 5. Tuore/kuivahko kangas Alueella 5 on pääosin tuoreella, osittain kuivahkolla kankaalla mäntyvaltainen kiinteistön lähimetsä (Kuva 10). Metsässä on sekapuuna jonkin verran koivua, haapaa ja kuusta. Puusto on läpimitaltaan 20 40 cm. Metsässä risteilee polkuja ja se on selkeästi talon asukkaiden virkistyskäytössä. Kuva 10. Kiinteistön virkistyskäytössä oleva lähimetsä. Alue 6. Tuore kangas Alueella 6 on läpimitaltaan 20 40 cm puustoa. Alueella on kuusikkoa avoimella sammalpeitteisellä tuoreella kankaalla (Kuva 11). Sekapuuna on muutamia koivuja ja kuusia. Alikasvoksena on jonkin verran pihlajaa.

4 Kuva 11. Alueella 6 on avointa, kuusivaltaista metsää tuoreella kankaalla. Alue 7. Tuore kangas Alueella 7. on koivuista varttunutta taimikkoa rinteessä (Kuva 12). Myös muutamia kuusen ja männyn taimia kasvaa seassa. Alueen eteläpuolella on talouskuusikkoa, muutoin maisema on avoin. Kuva 12. Koivuvaltaista varttunutta taimikkoa alueella 7. Alue 8. Kuivahko kangas Alueen eteläreunalla on avointa, harvennushakattua metsää, kuin myös alueen pohjoisreunalla. Metsikkö aukeiden välissä on avointa, kuusi- ja mäntyvaltaista kuivahkon kankaan metsää (Kuva 13). Muutamat kuuset ovat varttuneempia muihin puihin verrattuna. Alikasvoksena on joitakin pihlajia. Kenttäkerroksessa yleisimpänä on puolukka. Jäkälää kasvaa siellä täällä.

11 Kuva 13. Alueella 8 on kuusia ja mäntyjä kuivahkolla kankaalla. Osa kuusista on varttuneempia. Alue 9. Tuore kangas Alueella 9 on ränsistynyt talo, jonka pihassa on kota ja varastorakennus (Kuva 14). Lähimetsässä kasvaa pääasiassa kuusia avoimella tuoreella kankaalla (Kuva 15). Sekapuuna on hieman haapaa ja leppää, varttuneita lehtipuita ei alueella ole. Pihlajaa on alikasvoksena jonkin verran. Alueen vieritse kulkee Vispilänjoki. Vispilänjoen vesialue pohjineen ja rantoineen on Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaavan lainvoimaisilta osin osoitettu osayleiskaavassa erityisenä suojelukohteena (Jyväskylän kaupunkisuunnitteluosasto). Kuva 14. Alueen 9 pihapiirissä on talo, kota ja varastorakennus.

4 Kuva 15. Lähimetsässä kasvaa kuusia tuoreella kankaalla. Alue 10. Tuore kangas Lampsilan tilan itäpuolella on talouskuusikkoa tuoreella kankaalla (Kuva 16). Paikoin kenttäkerroksen on vallannut mustikka, mutta pääsääntöisesti maa on sammaleiden peitossa. Pihlajaa on alikasvoksena vain vähän joillakin kohdilla. Metsässä on muutamia polkuja ja sillä lienee virkistys käytöllistä arvoa lähiseudun asukkaille. Kuva 16. Talouskuusikkoa alueella 10. Alue 11. Tuore ja kuivahko kangas Alueella 11 on koivuvaltaista varttunutta taimikkoa (Kuva 17). Seassa kasvaa myös kuusen ja männyn taimia sekä pihlajaa. Kenttäkerroksessa yleisenä on puolukka.

13 Kuva 17. Koivuvaltaista varttunutta taimikkoa alueella 11. Alue 12. Tuore ja kuivahko kangas Alueella 12, kahden kiinteistön takametsässä, metsää on harvennettu ja siistitty taimista ja se on hyvin avointa (Kuva 18). Puusto on läpimitaltaan noin 20 40 cm, koivu- ja mäntyvaltaista. Myös muutamia kuusia on seassa. Neulajoen varrella kasvaa vesistöjen lähellä viihtyvä lajeja, kuten mesiangervoja ja järviruokoa. Neulajoen vesialue pohjineen ja rantoineen on Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaavassa osoitettu erityisenä suojelukohteena (Jyväskylän kaupunkisuunnitteluosasto) (Kuva 19). Kuva 18. Alueen 12 maisema on avointa, harvennettua ja puusto koivu- ja mäntyvaltaista. Joen varrella kasvaa runsaasti järviruokoja.

4 Kuva 19. Alueen 12 eteläpuolella on Neulajoki, joka on osoitettu Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaavassa erityisenä suojelukohteena. Myös joen lähiympäristö tulee huomioida suojelumielessä. Alue 13. Tuore ja kuivahko kangas Alue 13 on hyvin samanlainen kuin alue 12: puusto on harvennuksen ja siistimisen jäljiltä läpimitaltaan noin 10 30 cm ja maisema avointa (Kuva 20). Kenttäkerroksessa kasvaa runsaana mustikkaa ja puolukkaa. Harvennusjätteitä on maassa monin paikoin. Kuva 20. Alue 13 on hyvin samanlainen viereinen alue 12: avoimeksi harvennettu, mänty- ja koivuvaltainen.

15 3.3 Arvokkaat luontokohteet Tuore, rehevä lehtolaikku alueella 3 on metsälain (ML 10) tarkoittama erityisen arvokas elinympäristö. Lehdot on luokiteltu uhanalaiseksi luontotyypiksi (VU = vaarantunut) valtakunnallisessa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ym. 2008). Lehto ja puro, jonka äärellä lehto on, on osoitettu Liitteessä 1. Lisäksi Neulajoki kokonaan ja Vispiläjoki niiltä osin, kun Kuohu-Vesanka- Ruoke osayleiskaava on oikeusvaikutteinen (Jyväskylän kaupunkisuunnitteluosasto), on pohjineen ja rantavyöhykkeineen osayleiskaavassa osoitettu erityisenä suojelukohteena. 3.4 Uhanalaiset ja rauhoitetut lajit Selvitysalueilla ei esiinny inventoinnin ja uhanalaisten lajien rekisteritietojen perusteella uhanalaisia lajeja. Selvitysalueilta ei myöskään havaittu tiukasti EU:n luontodirektiivillä suojeltua ja Suomen luonnonsuojelulailla rauhoitettua liito-oravaa. 4. Johtopäätökset Tämän selvityksen perusteella Kuohun alueen arvot perustuvat ensisijaisesti maisemaan. Alueella on isoja peltoalueita ja vanhoja tiloja, jotka tuovat alueelle perinnemaisemallista arvoa. Alueen mäkisyyden ansiosta näköalat ovat monin paikoin pitkälle avautuvia. Myös järvet, lammet, joet ja purot lisäävät Kuohun alueen maisemallista arvoa. Alueen maankäytön suunnittelun yhteydessä tulee huomioida siten erityisesti Kuohun alueen maisemallinen arvo. Aluetta koskee Vesangan koskireitin virtavesikunnostushanke (Eloranta & Perämäki 2015), jossa noudatetaan vanhan Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaavan määräyksiä sen oikeusvaikutteisilla kohdilla (Jyväskylän kaupunkisuunnitteluosasto). Osayleiskaavassa Neulajoki kokonaan ja Vispiläjoki osittain (niiltä osin, kun vanha Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava on lainvoimainen) on osoitettu erityisinä suojelukohteina. Jokialueilla puusto, muu kasvillisuus ja maapohja tulee pitää mahdollisimman luonnontilaisena. Paikallisesti arvokas luontokohde löytyi alueelta 3 (Piimäsillantie 229, Kuva 5, Liite 1), jossa hitaasti virtailevan Saukkojärvet ja Marjojärven yhdistävän puron varrella on metsälain tarkoittamana erityisen arvokas elinympäristö (ML 10 ), rehevä lehtolaikku. Lehdot on määritelty uhanalaiseksi luontotyypiksi koko maassa (Raunio ym. 2008). Vaikka puusto on iältään nuorehkoa (puusto on läpimitaltaan enimmäkseen noin 30 cm) eikä vaateliaita lehtolajeja tavattu, lehdon arvoja nostavat puuston eri-ikäisrakenteisuus sekä lahopuun kohtalainen määrä (Suomen metsäkeskus 2015, Kajava & Silver 2016). Lehto myös erottuu Kuohun muiden selvitysalueen osien ympäristöistä. Selvityksessä ei tehty havaintoja silmälläpidettävästä (NT) ja tiukasti EU:n luontodirektiivillä suojellusta liito-oravasta. Liito-orava suosii elinympäristönään varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, joissa on riittävästi lehtipuita ravinnon lähteeksi. Yksikään selvitysalueista ei ollut liito-oravalle potentiaalinen elinalue alueiden ollessa rakenteeltaan yksipuolisia (mäntyvaltaiset alueet ja talouskuusikot) tai liito-oravalle iältään liian nuoria. Muutamilla alueilla, joilla puusto oli kuusivaltaista ja varttuneempaa, vaikkakin yksipuolista (alueet 2 ja 10), isoimpien puiden tyviä tarkastettiin jätösten varalta ja risu- sekä kolopesiä etsittiin. Merkkejä liito-oravista ei kuitenkaan löytynyt, eikä lajin näkökulmasta maankäytölle ei ole esteitä.

4 5. Lähteet Jyväskylän kaupunkisuunnitteluosasto. Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava. Kaavakartta. http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kvr_oyk_lainvoima.pdf Kajava, S. & Silver, T. 2016. Lahopuun merkitys ja tuottaminen sekä sen aiheuttama tuhoriski talousmetsälle. Luonnonhoitohankeraportti. Suomen metsäkeskus 2016. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim./eds.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen metsäkeskus. 2015. Silver, T., Kajava, S., & Heikkilä, H. Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa.

17 6. Liitteet Liite 1 Liite 1. Kartassa punaisella näkyy osa selvitysalueista. Vihreällä on osoitettu arvokas luontokohde, rehevä lehtolaikku, puron varrella.