Miten kotitalouden ruokakorilla voi vaikuttaa vesistökuormitukseen? 10.10.2018 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin #ravinteetkiertoon #kärkihanke #raki2 #katsevesistöihin
Laura Saikku ja Tuomas Mattila, Suomen ympäristökeskus SYKE Miten kotitalouden ruokakorilla voi vaikuttaa vesistökuormitukseen? #hukkaruotuun#ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin #ravinteetkiertoon #kärkihanke #raki2 #katsevesistöihin
Sisältö Ruoka ja ympäristövaikutukset Mitä syömme? Ruoantuotannon ravinnekuorma Ruokaa tuotetaan myös turhaan Yhteenveto - keinoja ravinnekuorman pienentämiseen #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin #ravinteetkiertoon #kärkihanke #raki2 #katsevesistöihin
Kulutus 2005 (miljardia ) Ruoka & ympäristö Seppälä ym. 2009 Kulutus 2005 (miljardia )
www.ymparisto.fi/fi- FI/Kartat_ja_tilastot/Vesistojen_kuormitus_ja_luonnon_h uuhtouma Ruoka ja ympäristö FOSFORI TYPPI
Mitä syömme? 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Elintarvikkeiden kokonaiskulutus/ hlö Lähde: Luonnonvarakeskus 2017, ravintotase Viljat Peruna Liha Kala Maito Maitotuotteiden kulutus laskenut viime vuosikymmeninä Lihan kulutus kasvanut Kotitaloudet 27 kg/hlö Kokonaiskulutus 81 kg/hlö (sis.luut, ruhopaino) Siipikarjan liha suosituin Kalaa kulutetaan n. 13 kg/hlö, Norjan lohta 9 kg, kasvatettua kotimaista kirjolohta 1,2 kg, luonnonkalaa 2,8 kg
Ravinnekuormaan vaikuttaa syödyn ruoan määrä kaksi kolmasosaa miehistä ja puolet naisista oli ylipainoisia FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan ylimääräisen ruoan syöminen taloudellisesti ja ympäristönäkökohdista turhaa. Varsinkin proteiinin ylimääräinen syönti lisää mm. typpipäästöjä Finravinto 2012.
Esimerkkiostoskassit 2 hengen ravitsemussuositukset täyttävät ruoka-aineet yhdelle päivälle, ravinnekuorma (g P) Kasviperäinen (Hävikki: Silvennoinen ym. 2011; Kotitalouksien kulutus: Aalto & Peltoniemi 2014; kalalajien kulutuksen suhteet: Luke 2018; Ravinnepäästöt tuotettua tuotetta kohden: Itämerilaskuri 2017).
Fosforin virrat Suomen maatalous- ja ruokajärjestelmässä Fosforivirrat (1000 t P/vuosi) Ravinteiden kierto avoin Ulkoinen ravinnepanos lannoitteissa Suuri lihan kulutus Ravinteita päätyy vesistöihin pääasiassa pelloilta, mutta myös elintarviketeollisuudesta ja jätevesistä. Antikainen ym. 2005
Miksi lihansyönti aiheuttaa ravinnepäästöjä?
Rehuksi käytetty viljasato Noin puolet rehuviljoista märehtijöille (lehmät, lampaat), noin puolet yksimahaisille (kanat, siat) (Saikku ym. 2015) LUKE 2018. Viljatase 2017.
Ravinnekuorma & liha Lanta 15,8 9,6 7,4 Rehu 6 m2 nurmea 6 m2 viljaa 1,02 Ruokahävikki 6% Sivuvirrat 0,54 0,02 0,48 0,46 Jätevesilietteeseen Tulokset laskettu 400 g jauhelihaa kohden, yksikkönä g fosforia. Vesistöön 0,02 25 % viljasadosta käytetään märehtijöiden ruokintaan Tämä johtaa ravinteiden kertymiseen tietyille alueille Lisäksi viljanviljelyn elinkaariset päästöt jaetaan lopputuotteelle Lannoitteet 8 YKSINKERTAISTETTU LASKELMA! Maito ja liha osa samaa järjestelmää.
Toimintaa voidaan tehostaa eri tavoin Täysnurmiruokinta pysyvillä nurmilla: 1 m2 papua Syödään palkokasveja Siirrytään laidunlihaan Lisää tarvittavaa pinta-alaa 6 m2 nurmea 6 m2 viljaa 24 m2 nurmea Tuottaa biodiversiteettihyö tyjä Vähentää eroosiota ja ravinnekeskittymä ä
Nurmiviljely ja eroosionesto Maisema-tasolla suuri osa ravinnekuormasta on peräisin yksittäisiltä korkean riskin pelloilta Peltojen muuttaminen jatkuvasti kasvipeitteisiksi nurmiksi vähentäisi eroosiota merkittävästi RUSLE 2015 aineisto. KOTOMA 2018.
Ravinnekuorma - kala Kotimaisen luonnonkalan käyttö poistaa ravinteita vesistöistä Norjan lohi ei aiheuta ravinnekuormaa Suomessa Kasvatetun kirjolohen ravinnekuorma suurin kalatuotetta kohden Voitaisiin pienentää korvaamalla ulkomailta tuotava rehu kotimaiseen kalaan (Suljettujen kiertojen kiertovesiviljelylaitokset)
Kirjolohen tuotanto- ja kulutusjärjestelmän ravinnevirrat ja varastot Suomessa 2004 2007 Asmala & Saikku 2010
Kalankasvatuksen rehun korvaaminen Itämeren kalalla Ulkomaisen rehun korvaaminen Itämeren kalalla muuttaisi virtoja Rehu 115 t P 41 t P 6 74 41 Itämerestä kalankasvatukseen 74 t P Ekosysteemiin jää 83 t 6 t P 93 % vähenemä! Asmala & Saikku 2010
Kasvisten ravinnekuorma Kasviperäisten tuotteiden, kuten viljojen, hedelmien, marjojen ja vihannesten vaikutus ravinnepäästöihin pieni Kotimainen herne ja papu, pystyvät hyödyntämään ilmakehän typpeä Ulkomaisen soijapavun tuotanto ei kuormita vesistöjä kotimaassa Kotimaisen herneen ja härkäpavun fosforipäästötkin ovat noin kymmenesosa verrattuna naudanlihaan.
Ruokahävikki Kotitalouksissa syntyy syömäkelpoista ruokahävikkiä 120-160 M kg (20-25 kg/hlö) Hävikki n. 5 % kotitalouksiin ostettavasta ruoasta Noin 30% kaikesta ruokahävikistä kotitalouksista Eniten hukkaan vihanneksia, kotiruokaa, maitotuotteita, leipää, hedelmiä, marjoja Nelihenkinen perhe heittää ruokaa pois noin 100 kg vuodessa, arvo on useita satoja euroja. Arvollisesti suurin ryhmä ovat liha, kala, kananmuna. Syyt: pilaantuminen, valmistetaan liika, lautastähteet, päiväyksen umpeutuminen
Ravinnekuorma ja ruokahävikki Kotitalouksissa hävikiksi päätyvä ruoka aiheuttaa vain pienen osan tuotetun ruoan ravinnekuormasta Hävikin välttäminen erityisesti niiden ruoka-aineiden osalta, joiden ravinnepäästöt tuotettua tuotetta kohden ovat suurimmat: kirjolohi, liha- ja maitotuotteet EU:n kiertotalouspaketti: ruokahävikki puolitettava 2030 mennessä. Kotitalouksissa tärkein motivaatio vähentää hävikkiä taloudelliset syyt Tutkimusten mukaan tarvitaan lisää tietoa hävikistä yleensä ja tietoa ruoan käytettävyydestä
Kotitalouksien ravinnekuormaa voi pienentää Ruoan kulutuksen kautta: syömällä luonnonkalaa, suosimalla kasviksia ja valitsemalla nurmiruokittua lihaa Pienentämällä ruokahävikkiä (Aterioiden suunnittelu, oikea säilytys, pakastaminen, ylimääräisen ruoan käyttö eväinä, hukan pienentäminen)
Kiitos! www.maajakotitalousnaiset.fi/hukkaruotuun Seuraa somessa! #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin #ravinteetkiertoon #kärkihanke #raki2 #katsevesistöihin Maa- ja kotitalousnaisten ja Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Vesistökunnostusverkoston yhteisen Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeen päätavoitteena on tuoda kuluttajille tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristön, erityisesti vesistöjen tilaan omilla valinnoillaan sekä edistää ravinteiden kierrätystä. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja aktivoida vapaaehtoista vesienhoitotyötä havainnollistamisen ja positiivisen viestinnän avulla. Antikainen ym, 2005. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön kärkihanketta.
Lisätietoja laura.saikku@ymparisto.fi tuomas.mattila@ymparisto.fi
Kirjallisuus Aalto, K., Peltoniemi, A. 2014. Elintarvikkeiden kulutusmuutokset kotitalouksissa 2006 2012 Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 10. Asmala, E. & Saikku, L. 2010. Closing a loop: substance flow analysis of nitrogen and phosphorus in the rainbow trout production and domestic consumption system in Finland. Ambio 39 (2), 126-135 Antikainen, R. et al. 2005 Stocks and flows of nitrogen and phosphorus in the Finnish food production and consumption system. Agriculture, Ecosystems and Environment 107, 287 305 Itämerilaskuri http://www.syke.fi/itamerilaskuri, tausta: https://wwwp.ymparisto.fi/itameri/#ohjeet2 Luke (Luonnonvarakeskus), 2018. Kalankäyttö elintarvikkeeksi muuttujina Alkuperä, Laji ja Vuosi. Luke tilastotietokanta. http://stat.luke.fi/kalan-kulutus Saikku, T Mattila, A Akujärvi, J Liski. Human appropriation of net primary production in Finland during 1990 2010L Biomass and Bioenergy 83, 559-567. Seppälä, J., Mäenpää, I., Koskela, S., Mattila, T., Nissinen, A., ym. 2009. Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. Suomen Ympäristö 20. Silvennoinen, K., Pinolehto, M., Korhonen, O., Riipi, I., Katajajuuri, J.- M. 2013. Kauppakassista kaatopaikalle, ruokahävikki kotitalouksissa: Kuru 2011 2013 -hankkeen loppuraportti. MTT raportti 104.