Ravinteiden kierrätys Suomessa

Transkriptio

1 Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark Oy

2 BalticSeaAction Group, BSAG Perustettu 2008 Sitoutumaton säätiö Päätoimisto Helsingissä Toimii koko Itämeren alueella N. 10 työntekijää + vapaaehtoisia BalticSeaAction Summit- prosessi

3 Veikko Huovinen: Kylän koirat. 1962

4 MIKSI PUHETTA RAVINTEIDEN KIERRÄTTÄMISESTÄ? Maapallon luonnonvarat ovat rajalliset. Ei ole muita vaihtoehtoja kuin ravinteiden kierrättäminen. Johan Rockström ja Will Steffen(Nature2009): Planetary Boundaries (Planeettarajat) Suurimmat haasteet: Eliölajien hävikki Typpiähky Ilmastonmuutos Fosforin kierto

5

6 MIKSI PUHETTA RAVINTEIDEN KIERRÄTTÄMISESTÄ? Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma s. 23: Uusia työpaikkoja on syntynyt cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämisen, maaseudun monialaisen yrittäjyyden ja tehokkaan kiertotalouden myötä ympäristönsuojelusta tinkimättä. s. 24: Vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden ja humuksen määrää vähennetään ja samalla lisätään maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Lisätään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 prosenttia lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste nostetaan vähintään 50 prosenttiin. Jätevesiasetusta lievennetään huomattavasti. Kohtuullistetaan kierrätyspohjaisten ratkaisujen ominaisuuksiin liittyvää sääntelyä. Säädetään kierrätyskelpoiselle jätteelle kaatopaikkakielto vuodesta 2025 lähtien. Muutetaan jätelakia siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden.

7 Kiertotalous Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5 2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Ravinteiden kierrätys on osa kiertotalousajattelua Ks. Lisää:

8

9 Grafiikka: JÄRKI / Toinen Keksi Oy Ruokaketjun ravinteiden kierto: vuotoja tapahtuu ketjun kaikissa vaiheissa

10 Grafiikka: JÄRKI / Toinen Keksi Oy

11 Mitä uutta nyt sitten pitäisi tehdä ravinteiden kierrätyksen lisäämiseksi?

12 Jotain uutta, mutta myös paljon vanhaa pääasia on että tehdään!

13 Lähde: Järki-isku 6: Kasvukunto. Grafiikka: Toinen Keksi Oy

14 Lajit, lajikkeet, valinnat, tutkimus, kehittäminen

15 KARJAN LANTA KUULUU PELTOON Kotieläintuotannossa syntyy vuodessa 20 miljoonaa tonnia lantaa, jossa fosforia 17,5 milj. kg. Nautaeläimet: 9,8 Siat : 3,6 Kanat 1,5 Turkiseläimet 1,8 Muut 0,8 Karjan lannassa olevaa fosforia riittäisi vuosittain 8 kg jokaiselle suomalaiselle peltohehtaarille, jos se levitettäisiin tasaisesti Vertailu: Väkilannoitefosforin käyttö Suomessa keskim. 7 kg/ha/v Miten saada lanta kasvinviljelytilojen pelloille?

16

17

18 Hyviä ratkaisuja: vetoletkulevitys

19 Hyviä ratkaisuja: separointi

20 Palautetaan karanneet ravinteet pellolle Katso Ruokopelto hanke (Varsinais-Suomen ELY-keskus ja BSAG)

21 Kierrätysravinteet Lannoitteita pelloille kierrätysravinteista, lähteenä lanta, biomassat, elintarviketeollisuuden biojäte, jätevedet, kalat, järviruoko Tavoitteena kehittämistyössä tuottaa erilaisia ja tasalaatuisia ravinneseoksia erilaisiin lannoitustarpeisiin JÄRKI Lannoite alkoi lisää kuuluu lähiaikoina!

22 SUOMEN KOTITALOUKSISTA HEITETÄÄN ROSKIIN MILJOONAA KILOA RUOKAA VUODESSA Kaikki tämä turhaan kasvatettua ja turhaan lannoitettua Mahdollisesti turhia ravinnehuuhtoumia Ei mitään järkeä tässä!

23 Ratkaisujen etsimistä: VäKi-hanke Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa Raki-hankkeen tavoitteena on löytää monistettava toimintatapa ruokaketjun ruokahävikin vähentämiseksi ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä. Aktiivisen tiedottamisen avulla lisätään koko ketjun tietoisuutta, vuoropuhelua ja osaamista ruokahävikin ympäristö-ja vesistövaikutusten suhteen. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää biojätteiden (ammattikeittiöissä syntyvä ruokahävikki) laitoskompostointia ja hyödyntää kiertotaloutta kaupunkiviljelyssä. Turun yliopiston Brahea-keskus

24 Jätevedet? Typen poistovaatimus: yli asukkaan puhdistamot: 70 %, mutta minne? Ilmaan! Fosfori: vähintään 95 % poistovaatimus Minne puhdistamolietteet päätyvät? Lähde Typpi, N Fosfori, P Halikonjoki tn 17 tn Uskelanjoki tn tn Salon jäteveden puhdistamo tn 2,27 tn Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015

25 Uusi ajattelu: ravinteet takaisin kiertoon pytystä eteenpäin! * Vaatii uudenlaista infrastruktuuria ym, mutta on tehtävissä. Kiitos asian edistämisestä Käymäläseura Huussi ry:lle! *muistathan Veikko Huovisen tekstin?

26 Rahoitusta? 1) Maaseudun kehittämisohjelma Maatalouden ympäristökorvaus - Maatalouden investoinnit - Neuvonta- ja koulutustoimenpiteet - Hanketuet 2) Ympäristöministeriön Ravinnekierrätysohjelma 3) Säätiöt ja muut yksityiset rahoittajat 4) EU-hankkeet 5) Tekes 6) MMM Makera 7) Sitra 8)

27 Välttämätöntä: Uudet kokonaisvaltaiset ratkaisut Case Kirkkokallio, Honkajoki

28 Kirkkokallion teollinen ekosysteemi -> tavoitteena kiertotalous

29 Turvetuotantoalue Tilanne Honkajoki Oy, InnoSuomi 2009 Tuulitehtaan tuulivoimalat 9 * 2,4 MW Clean Energy Oy:n viljelykokeet Hakekenttä Kompostointikenttä Biotehtaan Biokaasulaitos (ylösajo) Honkajoki Oy Vatajankosken Sähkön höyryl./ moot.voimal. Honkajoki Oy:n uusi vedenpuhdistamo Honkatarhat Oy KKK-Vihannes Oy Lihajaloste Korpela Oy Vatajankosken Sähkön sähköasema

30 Miten Kirkkokallio on saanut alkunsa ja lähtenyt kasvamaan? Sieltä löytyi rohkeita, yhteistyökykyisiä ja sitkeitä ihmisiä, jotka alkoivat toimia!

31 Joten toimi sinäkin! Eija Hagelberg Projektijohtaja Järki-hanke / BSAG Maaseutuverkoston Ympäristö ja ilmasto teemaryhmän pj. Puh eija.hagelberg@bsag.fi