Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Samankaltaiset tiedostot
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Cf. Maatalouden. Mansikan lajikeseurantakokeet. vuosina Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Taa Hietaranta. Nl, tutkimuskeskus

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Biologinen kasvinsuojelu

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI

Mansikan lajikeseuranta tiloilla LOPPURAPORTTI

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Marjatuotannon ajankohtaispäivä Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus

Vadelman lajikeseuranta Loppuraportti

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Hedelmän- ja marjanviljely

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Marjanviljelyn koetilan tuloksia Marjanviljelyn koetilan käynnistäminen hanke Raportti koetilan tuloksista

Mansikan kukkaaiheiden

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

Karhunvadelman viljely

Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät. SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät Sauvo

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Mansikan lajikekokeet käytännön viljelmillä

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Avomaan vihannesviljely

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa infopäivä

Mistä saisi luomutaimia?

Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010

Kuminan perustaminen suojakasviin

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen

Marjanviljely elinkeinona

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Luotettava Ammattitaitoinen Henkilökohtainen.

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Mansikanviljelyn sivuvirrat

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Perunaseitti. Pirkanmaan maaseutukeskus Paavo Ahvenniemi

Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Transkriptio:

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe keväällä 17. Kokeessa oli seitsemän uutta lajiketta, jotka istutettiin avomaalle. Kokeen tarkoituksena on saada tietoja ja kokemuksia näiden lajikkeiden viljelystä. Kokeessa pyritään myös saamaan tietoa kahden erilaisen maanparannuksen vaikutuksesta saatavaan satomäärään.. Faith on Goossens Flevoplantin uusi myöhäinen lajike 5. Allegro (FF 1) on Fresh Forwardin jalostama uusi varhaislajike. Sonsation on Goossens Flevoplantin uusi pääsatokauden lajike 7. koelajike nro 1-81-17 on Goossens Flevoplantin uusi myöhäinen lajike, joka on vaihtoehto Malwinalle Koejärjestelyt Viljelykoe toteutettiin avomaalla peltolohkoilla 1 ja 3A. Niistä lohko 1 on ollut väliviljelyssä kesällä 1; siinä on kasvatettu ns. saneerauskasveja: riistaseosta, auringonkukkaa ja samettikukkaa. Peltolohkolla 3A on viljelty kesällä 1 mansikkaa biokalvopenkeissä ja kasvusto on hävitetty loppukesällä. Sen jälkeen lohkoa on perusparannettu palaneella hevosenlannalla n. m3. Koeruudun koko on 9 m ja siihen istutettiin tainta. Koe toteutetaan neljänä kerranteena, jolloin koeruutuja tulee 7x = 8 kpl. Yhdelle riville tulee neljä koeruutua, jolloin kokeeseen tulee 7 riviä. Rivien päihin ja koeruutujen väliin sijoitetaan suojaruudut. Tällä järjestelyllä taimia tuli 1 kpl/lajike. Koejäsenet: 1. FF 153 Fresh Forwardin keskiaikainen jaloste, joka kypsyy n. 5 vrk myöhemmin kuin Sonata. Jalostaja mainitsee korkean Brix - arvon, marjan kiinteän rakenteen ja hyvän sadon.. Vibrant Tehdyt toimenpiteet Taimet istutettiin keväällä 17. Koska taimet olivat kooltaan ja taimityypiltään hyvin erilaisia, eivät ensimmäisen kesän satotulokset olleet vertailukelpoisia keskenään. Talvella 17-18 koeruudut olivat harson alla. Keväällä 18 koeruudut harjattiin ja niistä tehtiin talvehtimishavainnot. Alkukesän halloja vastaan tehtiin suojaus harsolla. Harmaahomeen torjuntaan käytettiin Signum ja Teldor -valmisteita. Härmää torjuttiin VitiSanilla. Kasvustot saivat jonkin verran vioitusta sekä alkukesän halloista että kesän kuivuudesta. Poiminta tehtiin ajanjaksolla..-7.8. Sato poimittiin kahteen laatuluokkaan: kauppakelpoiset ja huonot, jotka molemmat punnittiin erikseen. Satokauden jälkeen rönsyt leikattiin ja tehtiin punkkiruiskutus. Lohko 1 peitettiin harsolla ja lohko 3A jätettiin talveksi ilman harsoa. Koe lopetetaan kesän 19 jälkeen ja silloin siitä laaditaan loppuraportti. 3. Malling Centenary on uusi pääsatokauden lajike, joka sopii etupäässä tunneliviljelyyn, mutta myös avomaalle

Tulokset Koeruudut arvioitiin asteikolla - sen perusteella miten hyvin se oli talvehtinut. Alla olevassa kaaviossa 1 on tulokset eri kerranneittain (a-d). Parhaiten talvesta selvisi Sonsation, missä kaikki taimet olivat hengissä. Lajikkeessa Faith talvehtiminen oli epätasaista; kompostilla parannetuissa ruuduissa talvehtiminen oli heikompaa. 3 5 15 1 5 Koeruutujen sato 17 hyvät huonot härmäiset 8 kaavio 1. Eri lajikkeiden koeruutujen a-d talvehtiminen arvioitu asteikolla 1-; = paras 1 8 Eri lajikkeiden talvehtiminen 17-18 a b c d Koeruutujen sato 18 kaavio 3. Eri lajikkeiden sato istutusvuonna (v.17) eri laatuluokkiin jaoteltuina. Kokeessa olleista lajikkeista paras sato saatiin molempina vuosina Sonsation -lajikkeesta. Satoa saatiin v.17 9 g/taimi ja v.18 133 g/taimi. Nyt toisena satovuonna Faith ja Allegro olivat toiseksi parhaita. Faith v.17 11 g/taimi ja v.18 1 g/taimi. Allegro v.17 g/taimi ja v.18 7 g/taimi. Faith -lajikkeesta laatuluokassa huonot oli enemmän marjoja kuin lajikkeella Allegro. Muilla kokeessa olleilla lajikkeilla satomäärät jäivät kesällä 18 alhaisiksi, vaikka istutusvuonna esim. lajikkeista MallingCentenary ja Vibrant saatiin kohtalaiset sadot. Lajikkeista mitattiin Brix -arvot 1.7. 18 ja ne asettuivat välille 7,-1, seuraavasti: 1 1 Eri lajikkeiden Brix -arvot 1.7.18 hyvät huonot 8 kaavio. Eri lajikkeiden koeruutujen kokonaissato 18 kahteen laatuluokkaan jaoteltuina. FF 153 Vibrant MC Faith Allegro Sonsation kaavio. Kokeessa olleiden lajikkeiden Brix -arvot.

Lajikkeiden makua arvioitiin eri kerroilla satokauden aikana. Alkusadon marjoista parhaimmiksi arvioitiin MallingCentenary ja Allegro. MallingCentenaryn maku arvioitiin hyväksi jokaisella kerralla. Myös Faith sai hyvän arvioinnin mausta. Sonsationin maku parani satokauden edetessä. Vibrant ja 153 saivat keskinkertaiset arviot mausta. Koeruutujen härmäisyyttä arvioitiin niin ikään. Parhaiten härmää kestävät Allegro ja 1-81-17, joissa ei juurikaan havaittu härmän oireita. Eniten härmää oli näkyvissä Vibrant, MallingCentenary sekä Sonsation -lajikkeissa. 5 3 1 kaavio 5. Eri lajikkeiden lehdistön härmäisyys ajalla 1.7.-.8. asteikolla 1-; =puhdas Johtopäätökset Kahden kesän viljelykokemusten perusteella kolme parasta mansikkalajiketta näistä ovat Sonsation, Allegro ja Faith. Muiden lajikkeiden sato jäi vaatimattomaksi näihin verrattuna. kuva 1. Allegro. Siemenet ovat koholla marjan pinnassa kuvat ja 3. Sonsation Alkusato oli varsin mauton, mutta parani loppua kohden. Oikealla Sonsation -kasvustoa.

k