Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Transkriptio

1 Parempaa tehoa kasvinsuojeluun Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen 1 Päivi Parikka

2 Kasvinsuojelukäsittelyn tehoon vaikuttaa Sää - Sateisuus heikentää tehoa: tuhoojia ei liikkeellä - Sade huuhtoo valmisteen pois, laimentaa - Lämpötila vaikuttaa tuhoojan aktiivisuuteen Valmiste ja käyttömäärä - Oikea valmiste käyttötarkoitukseen - Riittävä käyttömäärä Torjunnan kohdentuminen -Torjunta tapaa tuhoojan - Käsittelyaika: tuhooja liikkeellä, vaikuttaa tuhoon 2 Päivi Parikka

3 Jos torjunta ei tehoa - mikä syynä? Käsittelyajan olosuhteet huonot Torjunta ei ole kohdistunut oikein: - aika ei oikea, kohde ei liikkeellä tai liian myöhään - tuho jo syntynyt Torjunta ei ole tavoittanut kohdetta: - tekniikka Torjuntavalmiste ei tehoa: - käyttöväkevyys! - ainevalinta Heikko teho: resistenssin mahdollisuus 3 Päivi Parikka

4 Vattukärsäkkään torjunnan teho Vattukärsäkkäiden pyretroidiresistenssiä tutkittu 2016 Alkukesällä 2016 testatussa aineistossa viitteitä resistenssistä - Onko torjuttu liian myöhään? - Onko käyttöväkevyys ollut oikea? 4 Päivi Parikka

5 Tarkkailulla tehoa torjuntaan Tarkkailussa ja torjunnassa riittävän aikaisin liikkeellä Silmävaraisen havainnoinnin lisäksi otetaan vatinäyte perustuen paikkakuntakohtaiseen lämpösummaan ja kynnysarvoihin. Vattukärsäkkäät pudottautuvat maahan helposti: vaikeuttaa sekä tarkkailua että torjuntaa Kun vatinäytteessä on katkenneita nuppuja ollaan jo myöhässä Torjunnan oikealla ajoituksella vältytään turhilta ruiskutuksilta 5 Isa Lindqvist

6 6 Päivi Parikka

7 Resistenssitutkimus jatkuu ensi kesänä Kärsäkäsnäytteitä kerätään edelleen loppukeväällä pyretroidiresistenssin tutkimukseen Tarkennetaan testausta Mahdollisuuksien mukaan hankitaan tiaklopridi-verranne testeihin Jos olette kiinnostuneita testauttamaan kärsäkkäiden kestävyyttä, ottakaa yhteyttä Marjaosaamiskeskukseen, Marjanviljelijäin yhdistykseen tai suoraan Lukeen: 7 Päivi Parikka

8 Harmaahomeen torjunnan ongelmat Tutkittu 2016 kerättyjä harmaahomekantoja Testattu valmisteiden ohjeiden mukaisten käyttömäärien tehoa, vesimäärä 1000l/ha Tuloksia nyt 13 sienikannasta: Vain Switchin ja Rovralin teho hyvä - Scalalla tehoa - Signum ja Frupica: teho hyvin heikko - Teldor: heikko teho - Amistar: teho selvästi heikentynyt 8 Päivi Parikka

9 Onko käytetty vesimäärä liian suuri: käyttöväkevyys liian alhainen? 9 Päivi Parikka

10 Tutkimus jatkuu.. Harmaahomeen resistenssin tutkimus jatkuu ensi kesänä: kerätään lisää homekantoja Testataan lisää aikaisemmin kerättyjä kantoja Eri käyttöväkevyyksien testaus Kokeillaan boskalidin ja fludioksoniilin tehoa (Switchin ja Signumin tehoaineita): hankitaan puhtaat yhdisteet valmistajilta Vertailu norjalaisten saamiin tuloksiin: Norjassa testattu jo paljon enemmän ja ainoa tehokas enää Switch Jos katsotte, että harmaahomeen torjunnan teho on alentunut: ottakaa yhteys Marjaosaamiskeskukseen, Marjanviljelyjäin yhdistykseen tai suoraan: 10 Päivi Parikka

11 Härmän torjunta-aineresistenssi Miksi härmään saadaan heikko teho torjunnalla? Testausta resistenssin selvittämiseksi aloitellaan Onko resistenssiä- muita tekijöitä torjunnan onnistumisessa? Tarkastellaan loppukesällä härmän suvullisen asteen esiintymistä- vaikuttaa torjunnan ajoitukseen Lehdistön niitto sadonkorjuun jälkeen: parempi torjuntateho Voisiko kokeilla vaihtoehtoisia valmisteita käsittelyihin? 11 Päivi Parikka

12 Uusia tuhoojia- onko niitä? Viime kesän havainnoissa uutena tuhoojana lakastumistauti Verticillium Oireet muistuttavat tyvimätää: ei ruskeaa juurakossa Myös Pestalotiopsis sieni löytynyt- kuitenkin lehtinäytteistä Testaan juurakkovioituksen mahdollisuutta Uusi lakastuttaja, oireet muistuttavat tyvimätää Tyvimätätorjunta ei tehoa 12 Päivi Parikka

13 Tuttu tauti tyvimätä lakastuttaa Mansikan tyvimädän tuhoja kesällä 2016: - Torjuntatapa voi heikentää tehoa - Ruiskutuksen teho ei riittävä, ei tarpeeksi aikaisin Taimien upotuskäsittely: tulossa muutos käyttöohjeeseen - Voidaan tehdä, vaikka satoa korjataan istutusvuonna - Mahdollinen heikko teho ei johdu resistenssistä: fosetyylialumiinille ei havaittu resistenssiä - Upotuskäsittelyssä tärkeää aika > 30min ja torjuntaliuoksen vaihto riittävän usein - Sulat taimet! 13 Päivi Parikka

14 14 Päivi Parikka

15 Mansikkapunkki taimissa Viime kesänä havaintoja pahasta tartunnasta Taimien seuranta: torjunta mahdollisimman pian punkkien havaitsemisen jälkeen Loppukaudesta lehtien niitto parantaa punkkitorjunnan tehoa Punkkien määritys taimista: suppulehtinäytteet Punkkien runsaasta esiintymisestä reklamaatio taimitoimittajalle! 15 Päivi Parikka

16 Havainnot tervetulleita! Uusien tuhoojien havainnointia jatketaan kesällä 2017 Tarkkailussa myös: mansikkakirva! Mansikkakirvaa löydetty Ruotsista: -ulkomaiset paakkutaimet, tuotu myöhään Edelleen kaivataan havaintoja mahdollisesta juuriäkämäankeroisesta ja muista tuholaisista Vadelman virustaudeista: lehtiläiskä; fytoplasma; juurilaho Mansikan kuihduttajat: lakastumistauti, ankeroiset, juuria vioittavat hyönteiset Kuva:Jeffrey:W. Lotz, Florida Department of Agriculture and Consumer Services, Bugwood.org 16 Päivi Parikka

17 Yhteenveto Tuhoojien tuntemus parantaa torjunnan tehoa: onko vioitusten aiheuttaja se, mitä halutaan torjua? Tuhoojien elintapojen tuntemus: oikea-aikainen torjunta Oikea aine oikeana pitoisuutena oikeaan tuhoojaan Torjunta-aineiden vuorottelu: resistenssin välttäminen - jos vielä mahdollista Vaihtoehtoisten menetelmien hyödyntäminen: kasvinjätteen poisto harmaahomeen torjuntana, biologinen torjunta Kasvuston niitto: torjuntateho paranee Photo: influentialpoints.com 17 Päivi Parikka

18 Kiitos! Kuva: Tarja Hietaranta 18 Päivi Parikka