Kuntotarkastus RS 3. Töyhtöhyypäntie Oulu Paavo Havaksentie 5 F Oulu p Y-tunnus:

Kuntotarkastus RS 3 Töyhtöhyypäntie 15 90540 Oulu 05.10.2018 Paavo Havaksentie 5 F 90570 Oulu p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0

1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1979 valmistunut omakotitalo. Ulkoseinät ovat puurakenteisia sekä ja puuverhoiltuja. Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Rakennuksessa on valmius kaukolämpöön. Lämmitysjärjestelmä, vesi- ja viemärijärjestelmä eikä sähköjärjestelmä ole käytössä. Rakennuksessa havaittiin korjausta vaativia puutteita ja vaurioita. (Taulukko oleellisimmat havainnot). Kohteessa on suunnitelmien mukaan valesokkelirakenne ja väliseiniä lähtee mahdollisesti lattiapinnan alapuolelta (Rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä). Suositellaan ko. rakenteiden toteuttamistavan/kunnon tarkastamista mahdollisten korjaustarpeiden selvittämiseksi ko. rakenteissa. Katso liitteenä olevat tietokortit. Rakennuksen tulevan käytön ja kunnossapidon kannalta tulee huomioida myös ikääntymisen mukanaan tuoma korjaustarpeeseen varautuminen. Tekniset käyttöiät on huomioitava uusimistarvetta silmälläpitäen sekä tarkastusvälejä ja kunnossapitojaksoja on suositeltavaa noudattaa. (Katso liite tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot). Kun tekninen käyttöikä on täyttynyt tai täyttymässä tulee uusimistarpeeseen varautua. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida poissulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. Mahdollisesti piilevät virheet tulevat tavanomaisesti esille korjauksien/remonttien yhteydessä. Rakennukseen tehtävien korjauksien yhteydessä tulee selvittää, että onko näkyvillä oleva korjausta vaativa puute/vaurio aiheuttanut korjausta vaativia vaurioita rakenteiden näkymättömille osille korjaustarpeiden laajuuden selvittämiseksi. Korjauksista tulee laatia erillinen suunnitelma noudatettavaksi. 2 / 32

2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT 9. Perusmuurin vedeneristyksestä ei ole tietoa. 9. Maanpinnan kallistuksissa rakennuksesta poispäin on puutteita. 9. Rakennuksen vierustalla on kasvillisuutta. 9. Vaurioita havaittiin tontilla olevissa aidoissa. 9. Kohteessa on suunnitelmien mukaan valesokkelirakenne ja väliseiniä alkaa mahdollisesti lattiapinnan alapuolelta. 10. Salaojien olemassaolosta ei ole tietoa. 10. Puutteita vesikatolta tulevien sade- ja sulamisvesien poistojärjestelmässä. 11. Vesikaton otsalaudoituksessa havaittiin paikoin vaurioita. 12. Ravistumaa ikkunoiden ja ulko-ovien puuosissa. Ulko-ovista puuttuvat kynnyspellit. 13. Rakoa havaittiin seinällenostohuovan ja seinän liittymäkohdassa. 15. Pesuhuoneen ja saunan tekninen käyttöikä on lopussa. 17. Korjaustarpeita keittiössä. 18. Teknisen tilan lattia on pinnoittamatta. 19. Lämmitysjärjestelmä on kytketty pois päältä eikä sen toimivuudesta ole tietoa. 20. Korjaustarpeita ilmanvaihtojärjestelmässä. 21. Veden lämpötilaa ei voitu mitata, koska käyttövesijärjestelmä ei ollut käytössä. 21. Rakennuksessa on olemassa vesi- ja viemärijärjestelmä, joka ei käytössä. Vesija viemärijärjestelmän toimivuudesta ei ole tietoa. 22. Rakennuksessa on sähköjärjestelmä, joka ei käytössä. Sähköjärjestelmän toimivuudesta ei ole tietoa. Korjaus/ uusiminen Viite Havainto Huolto Lisätutkimus Tietokortti Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa tietokortissa. Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä. 3 / 32

3 RAJAUKSET Kiinteiden kalusteiden ja laitteiden peittämät alueet eivät ole tarkastettavissa ilman niiden siirtämistä pois paikoiltaan. Vesikate tarkastettiin maasta tähystäen, koska vesikatolle ei oltu järjestetty pääsyä. Osaltaan lumi esti vesikatteen tarkastelun. Yläpohjatilan rakenteita eikä kohteita yläpohjatilassa voitu tarkasta, koska yläpohjatilaan ei oltu järjestetty pääsyä. 4 MUUTA Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida poissulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. Mahdollisesti piilevät virheet tulevat tavanomaisesti esille korjauksien/remonttien yhteydessä. Rakennukseen tehtävien korjauksien yhteydessä tulee selvittää, että onko näkyvillä oleva korjausta vaativa puute/vaurio aiheuttanut korjausta vaativia vaurioita rakenteiden näkymättömille osille korjaustarpeiden laajuuden selvittämiseksi. Korjauksista tulee laatia erillinen suunnitelma noudatettavaksi. Rakenneavaukset eivätkä rakennekosteusmittaukset kuuluneet tarkastuksen sisältöön. Ainoastaan päärakennus kuului tarkastuksen sisältöön. 4 / 32

5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Kohteen omistaja Oulun Seudun Ulosottovirasto Joni Keskitalo PL 262 90101 Oulu Tarkastuspäivä 05.10.2018 Tarkastaja Aarno Tuomaala, RI Ilmoitettu pinta-ala 103,5 m 2 Ilmoitettu rakennusvuosi 1979 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Tarkastuksen syy Tilaaja halusi selvittää rakennuksen kuntoa ennen asuntokauppaa. Läsnä olleet Tilaajan edustajat Kuntotarkastaja Aarno Tuomaala, Raksystems Insinööritoimisto Oy Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 95,9 0,7 4,9 Lumisadetta Huoneilma 58,5 6,5 4,4 Olosuhteet ennen tarkastusta Syksyiset Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Gann Hydrotest LG 1, kesäkuu 2018 Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 JA HMP42, elokuu 2018 Vedevirtaamakuppi 5 / 32

6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku 1 Rakennustapa* Perustukset ja alapohja Ulkoseinät, julkisivut Vesikatto Yläpohjat Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto Loppukatselmus Käytettävissä olleet asiakirjat Paikalla rakennettu Perustukset: Betoniperustukset Alapohja: Maanvastainen betonilaatta, lämmöneristys alapuolella Ulkoseinät: Puurakenteinen Julkisivupinnoite: Puuverhous Väliseinät: Levyrakenteiset, kiviainesrakenteiset Kattomuoto: Harjakatto Vesikate: Pääosin bitumikermikate, Osittain profiilipeltikate Puurakenteinen Lämmöntuotto*: Kaukolämmönsiirtimet Lämmönjako*: Vesikiertoiset patterit * Painovoimainen ilmanvaihto Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Käyttövesiliittymä Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Jätevesiviemäriliittymä Loppukatselmuspöytäkirjaa ei ollut käytettävissä. Pääpiirustuksia Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#) merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. 6 / 32

Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 7 / 32

7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä. 8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA JA TULKINTA Luentaohje Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia. Raportissa käytetään termiä kuntotarkastuksen suoritusohje, jolla tarkoitetaan Rakennustiedon Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä suoritusohjetta KH 90-00394 vuodelta 2007. Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. 8 / 32

9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Sokkelissa ei havaittu näkyvillä osin välittömiä korjausta vaativia puutteita eikä vaurioita. Perusmuurin vedeneristyksestä ei tehty havaintoja maanpinnan yläpuolella eikä sen olemassaolosta ole tietoa. Toimiva perusmuurin vedeneriste vähentää perusmuurin ja alapohjan kosteusrasitusta. Suositellaan perusmuurin vedeneristeen olemassaolon selvittämistä ja sen tarpeen selvittämistä erikseen, jos sitä ei ole. VIERUSTAT Maanpinnan kallistukset rakennuksesta poispäin ovat paikoin puutteelliset. Rakennusmääräyksien mukaan maanpinta tulee muotoilla 1:20 sokkelista poispäin viettäväksi vähintään kolmen metrin matkalla ( korkeusero vähintään 0,15 m ). ( RakMk C2 Kosteus ). Suositellaan maanpintojen kallistuksien korjaamista puutteellisilta osin. Rakennuksen vierustalla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää rakenteiden kosteusrasitusta ja heikentää kuivumista. Suositellaan kasvillisuuden poistamista rakennuksen vierustoilta. Vaurioita havaittiin tontilla olevissa aidoissa. Suositellaan tarvittavia korjaustoimenpiteitä. RISKIRAKENTEET Kohteen ulkoseinissä on käytetty pääpiirustuksien mukaan ns. valesokkelirakennetta. Riskinä on maakosteuden nouseminen kapillaarisesti tai sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Riskin toteutumista voidaan pienentää sade- ja sulamisvesien oikealla poisjohtamisella, toimivalla perusmuurin vedeneristyksellä, toimivalla salaojituksella sekä kasvillisuuden poistamisella rakennuksen viereltä. Suositellaan ulkoseinän alaosan toteuttamistavan /kunnon tarkastamista. Katso liitteenä oleva tietokortti: Valesokkeli Kohteen puurakenteisia väliseiniä alkaa mahdollisesti lattiapinnan alapuolelta. (Rakennessuunnitelmia ei ollut käytettävissä). Riskinä on seinärakenteen alaosien vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Lattiapinnan alapuolelta lähtevän väliseinän riskin toteutumista voidaan pienentää mm. sade- ja sulamisvesien oikealla poisjohtamisella, toimivalla perusmuurin vedeneristyksellä, toimivalla salaojituksella ja kasvillisuuden poistamisella rakennuksen viereltä. Suositellaan lattiapinnan alapuolelta lähtevien väliseinien toteusttamistavan/kunnon tarkastamista. Katso liitteenä oleva tietokortti: Lattiapinnan alapuolelta lähtevät väliseinät. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Perusmuurin vedeneristyksen tekninen käyttöikä on bitumisivelyllä toteutettuna 20 vuotta sekä kumibitumikermillä toteutettuna 30 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 9 / 32

1. Sokkelia 2. Rakennuksen vierustaa 3. Rakennuksen vierustaa 4. Rakennuksen vierustaa 5. Rakennuksen vierustaa 6. Vaurioita tonttiaidassa 10 / 32

10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT SALAOJAJÄRJESTELMÄ Salaojituksesta ei tehty havaintoja tarkastuksella, eikä niiden olemassaolosta ole tietoa. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusvaurioriskiä. Suositellaan selvittämään salaojien olemassaolo esim. kaivamalla rakennuksen vierustalle koekuoppia. Mikäli salaojitus on asennettu ja toimiva, suositellaan salaojien tarkastuskaivojen jatkamista maanpinnan tason yläpuolelle. Mikäli salaojitusta ei ole asennettu, suositellaan sen tarpeen selvittämistä erikseen. Salaojat suositellaan tarkastettavaksi säännöllisesti viiden vuoden välein ja tarkastuskaivot kahden vuoden välein (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). SADEVESIJÄRJESTELMÄ Vesikatolta tulevat sade- ja sulamisvedet valuvat oslla syöksytorvien kohtia rakennuksen vierustalla maahan. Syöksytorvien kautta valuvat vedet tulee nykyohjeiden mukaan johtaa rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 m :n etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille eikä naapuritonteille aiheudu haittaa. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. (RakMK C2 Kosteus 1998). Kattovesien poisjohtaminen voidaan järjestää esimerkiksi betonisilla kouruilla tai maanalaisilla sadevesiputkilla. Sade- ja pintavesiä ei saa johtaa salaojajärjestelmään. Syöksytorvien kohdilta vesikatolta tulevat sade- ja sulamisvedet on suositeltavaa johtaa nykyohjeiden mukaisesti vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta puutteellisilta osin. Vesikatolta tulevien sade- ja sulamisvesien poistojärjestelmä on suositeltavaa tarkastaa/huoltaa vuosittain. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Vuosien 1950 2000 välillä rakennettujen rakennuksien salaojituksen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 40 vuotta. Huoltamattomana salaojituksen käyttöikä on noin 25% lyhyempi (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 7. Sadevesien ohjausta 8. Sadevesien ohjausta 11 / 32

9. Sadevesien ohjausta 10. Sadevesien ohjausta 12 / 32

11 ULKOSEINÄT, JULKISIVUT PUUVERHOUS Ravistumaa havaittiin paikoin puuverhouksessa. Suositellaan huoltomaalausta. Julkisivujen puuosat suositellaan huoltomaalattavaksi 6 12 vuoden välein. YLEISTÄ Vesikaton otsalaudoituksessa havaittiin paikoin vaurioita. Suositellaan vaurioituneiden otsalautojen uusimista. TERASSIT Terassin puuosissa havaittiin paikoin ravistumaa. Suositellaan huoltomaalausta. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Puuverhouksen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Kun tekninen käyttöikä on täyttynyt/täyttymässä tulee uusmistarpeeseen varutua. 11. Julkisivua 12. Julkisivua 13. Julkisivua 14. Vaurioita otslaudoituksessa 13 / 32

12 IKKUNAT JA ULKO-OVET PUITTEET, KARMIT JA LASIT Ikkunoiden ja ulko-ovien puuosissa havaittiin paikoin ravistumaa. Suositellaan huolto- ja korjaustoimenpiteitä tarvittavilta osin. Ikkunoiden ja ulko-ovien puuosat suositellaan huoltomaalattavaksi 6 12 vuoden välein. VESIPELLIT Ulko-ovista puuttuvat kynnyspellit. Suositellaan kynnyspeltien asentamista. 15. Ikkuna 16. Ikkuna 17. Kynnyspelti puuttuu 18. Kynnyspelti puuttuu 14 / 32

13 VESIKATTO JA VARUSTEET RAJAUS: Vesikate tarkastettiin maasta tähystäen, koska vesikatolle ei oltu järjestetty pääsyä. Osaltaan lumi esti vesikatteen tarkastelun. Suositellaan pääsyn järjestämistä vesikatolle sekä vesikatteen ja vesikaton kohteitten tarkastamista lumettomana ja kuivana aikana. VESIKATE Rakoa havaittiin seinällenostohuovan ja seinän liittymäkohdassa. Suositellaan ko. kohdan vesitiiveyden varmistamista. YHTEENVETO JA TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Bitumikermikatteiden tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 25-35 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Kun tekninen käyttöikä on täyttymässä/täyttynyt tulee uusmistarpeeseen varautua. Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 40 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Kun tekninen käyttöikä on täyttymässä/täyttynyt tulee uusmistarpeeseen varautua. 19. Näkymä vesikatolle 20. Näkymä vesikatolle 21. Näkymä vesikatolle 22. Rakoa seinällenostohuovan ja seinän liittymäkohdassa 15 / 32

14 YLÄPOHJAT RAJAUS: Yläpohjatilan rakenteita eikä kohteita yläpohjatilassa voitu tarkasta, koska yläpohjatilaan ei oltu järjestetty pääsyä. Suositellaan kulun järjestämistä yläpohjatilaan sekä yläpohjatilan rakenteiden ja yläpohjatilassa olevien kohteitten tarkastamista. YLÄPOHJAN TUULETUS Räystäiden aluslaudoituksien väleissä on yläpohjatilaan johtavat tuuletusraot. Pääpiirustuksien mukaan yläpohjan lämmöneristeen ja vesikatteen välissä on runsaasti tilaa. Havaintojen ja suunnitelmien mukaisesti toteutettuna yläpohjatuuletuksen toimivuuden edellytykset ovat olemassa. 16 / 32

15 PESUHUONE JA SAUNA RAKENTEET JA PINNOITTEET Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Seinärakenteet ja -pinnoitteet Kattorakenteet Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena laatat. Levy-/puurakenteisia. Pinnoitteena pesuhuoneessa laatat sekä saunassa paneeli ja alareunassa laatoitus. Puurakenteinen ja pinnoitteena paneeli. VEDENERISTYS Märkätilojen iästä ei ole tietoa. Rakennuksen rakentamisjanakohtana nykyaikaiset vedeneristeet eivät ole olleet käytössä. Veden- eikä kosteuseristyksen olemassaoloa, laajuutta eikä kuntoa ei voida tarkastaa rakennetta rikkomatta laatoitetuilla alueilla. LATTIAKAIVOT Saunassa ja pesuhuoneessa on lattiakaivo. LATTIAKALLISTUS Lattioissa havaittiin paikoin vähäistä epätasaisuutta. Saunan lattian kallituksen saunan lattiakaivoon päin ovat paikoin vähäisiä. Lattioiden kallistuksien puutteet vaativat veden poistamista lattiakaivoon esimerkiksi lastalla. Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100. (RakMK C2 Kosteus 1998) Suositellaan lattioiden kuivaamista esimerkiksi lastalla käytön jälkeen sekä lattioiden kaltevuuksien korjaamista tilojen seuraavan remontoimisen yhteydessä. ILMANVAIHTO Pesuhuoneessa on poistoilmaventtiili. Saunassa on poisto- ja tuloilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinät kartoitettiin näkyviltä osin kosteudentunnistimen avulla eikä kosteutta havaittu. HAVAINNOT PESUHUONE Laatoituksessa havaittiin alustaansa puutteellisesti kiinnittyneitä tai irronneita "kopolaattoja". Kopolaatat eivät sinällään aiheuta toimenpiteitä niin kauan kuin saumat ovat ehjät ja laatat eivät irtoa kokonaan. Laatat suositellaan kiinnitettäväksi mikäli ne irtoavat kokonaan. Allaskaapin levyosissa havaittiin kosteusvaurioita. Kosteusvauriolaueet olivat kuivia, joka viittaa aikaisempiin kosteusvaikutuksiin. YHTEENVETO PESUHUONE JA SAUNA Märkätiloissa (pesuhuone ja sauna) ei tarkastuksen yhteydessä havaittu kosteutta eikä näkyvillä osin kosteusvaurioita, mutta märkätilojen lattioiden ja seinien mahdolliset vedeneristeet/kosteussulut ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Suositellaan varautumaan tilojen korjaamiseen nykymääräyksien mukaisiksi. Korjauksen yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto tarkastaa. 17 / 32

23. Pesuhuonetta 24. Näkymä pesuhuoneen allaskaappiin 25. Pesuhuoneen lattiakaivo 26. Saunaa 27. Saunaa 28. Saunan lattiakaivo 18 / 32

16 WC ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinät tarkastettiin näkyviltä osin kosteudentunnistimen avulla eikä kosteutta havaittu. HAVAINNOT Laatoituksessa havaittiin alustaansa puutteellisesti kiinnittyneitä tai irronneita kopolaattoja". Kopolaatat eivät aiheuta toimenpiteitä niin kauan kuin saumat ovat ehjät ja laatat eivät irtoa kokonaan. Laatat suositellaan kiinnitettäväksi mikäli ne kokonaan irtoavat. WC:ssä ei havaittu näkyvillä osin välittömiä korjausta vaativia puutteita eikä vaurioita. 29. WC-tilaa 30. Lattiakaivo 19 / 32

17 KEITTIÖ ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu huomautettavaa. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin. Liesituulettimen toimivuutta ei voitu testata, koska sähkövirta ei ollut käytettävissä. Suositellaan toimivuuden tarkastamista. KOSTEUSHAVAINNOT Lattia ja seinien alareunat, seinäpinnat vesipisteen ympärillä sekä allaskaappi kartoitettiin näkyviltä osin kosteudentunnistimen avulla eikä kosteutta havaittu. HAVAINNOT Lieden kaatumisestettä ei ole asennettu. Tämä aiheuttaa käyttöturvallisuusriskin. Suositellaan kaatumisesteen asentamista. Astianpesukoneen alapuolelle ei ole asennettu valumasuojakaukaloa. Jos tilassa ei ole lattiakaivoa, sijoitetaan vesijohtoverkostoon kytketyn laitteen alle vesitiivis, viemäriin johtavalla ylijuoksuputkella varustettu kaukalo tai laitteen alusta tehdään vesitiiviiksi niin, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita. Vesitiivis alusta nostetaan seinälle niin, että mahdollinen vuotovesi ei pääse rakenteisiin lattian ja seinän liitoksen kautta. (RakMK C2 Kosteus) Suositellaan valumasuojakaukalon asentamista astianpesukoneen alle. Keittiössä ei ole jääkaappia. Suositellaan jääkaapin asentamista. 31. Keittiötä 32. Keittiötä 20 / 32

33. Allaskaappia 34. Liesituuletin 21 / 32

18 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT HYÖNTEISET/TUHOELÄIMET Tiloissa ei havaittu viitteitä hyönteisistä tai tuhoeläimistä tai niiden aiheuttamista vahingoista. TEKNINEN TILA Lattiat ja seinät tarkastettiin näkyviltä osin kosteudentunnistimen avulla eikä kosteutta havaittu. Lattia on pinnoittamatta. Suositellaan lattian pinnoittamista. MUUT TILAT Vuotojälki havaittiin asuinhuoneen lattiassa. Näkyvillä osin ei havaittu viitteitä, että vuoto olisi vaurioittanut rakenteita. Suositellaan vuotojäljen puhdistamista. 35. Näkymä teknisestä tilasta 36. Näkymä teknisen tilan lattiakaivoon 37. Vuotojälki asuinhuoneen lattiassa 38. Muita asuintiloja 22 / 32

19 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Rakennuksessa on valmius kaukolämpöön ja lämmönjakamiseen vesikertoisilla seinäpattereilla. Lämmitysjärjestelmä on kytketty pois päältä eikä sen toimivuudesta ole tietoa. Suositellaan lämmitysjärjestelmän toimivuuden ja kunnon tarkastamista tarvittavien korjaus- ja huoltotoimenpiteiden selvittämiseksi. Lämmitysjärjestelmän toimivuuden eikä kunnon tarkastaminen kuulu tarkastuksen sisältöön. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Lämmönsiirtimien tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on 20 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Kun tekninen käyttöikä on täyttymässä/täyttynyt tulee uusmistarpeeseen varautua. 39. Lämmitysjärjetelmää 40. Lämmityspatteri 23 / 32

20 ILMANVAIHTO SISÄILMANLAATU Sisätiloissa ei havaittu poikkeavia hajuja tarkastuksen aikana. VENTTIILEIDEN VIRTAUS Ilman virtaussuunnat tarkastettiin merkkisavulla ilmanvaihtokanavien suilla eikä ilman virtaussuunnissa havaittu puutteita. HAVAINNOT Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista. Asuintiloihin ei ole pääosin asennettu korvausilmaventtiilejä. Korvausilmaventtiilien puute heikentää ilmanvaihdon toimintaa ja sisäilman laatua. Ikkunoiden ja ovien ollessa suljettuina pääsee asuntoon korvausilmaa hallitsemattomina vuotovirtauksina ikkuna-, ovi- ja seinärakenteiden läpi. Suositellaan korvausilmaventtiilien asentamista kaikkiin makuu- ja olohuoneisiin. Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan eikä kunnon tarkastaminen kuulu tarkastuksen sisältöön. Ilmanvaihtojärjestelmän mahdollisista muutoksista/korjauksista on suositeltavaa laatia erillinen suunnitelma, joiden mukaan myös tehtävät toimenpiteet toteutetaan. 41. Ilmanpoistoventtiili 42. Ilmanpoistoventtiili 24 / 32

21 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee teknisessä tilassa. Vesimittarin lasi on rikki. Suositellaan vesimittarin uusimista. VEDENVIRTAAMA Sekoittajien virtaamissa ei havaittu oleellisia eroja RakMK D1:n ohjearvoihin. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. Ei havaittu huomautettavaa. VEDEN LÄMPÖTILA Veden lämpötilaa ei voitu mitata, koska käyttövesijärjestelmä ei ollut käytössä. Asumisterveysasetuksen (Sosiaali- ja terveysministeriö 545/2015) mukaan: "Lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 Celsius-astetta ja vesikalusteesta saatava vesi saa olla korkeintaan + 65 Celsius-astetta. Lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden tulee aina olla vähintään + 50 C, jaksottainen veden tulistus ei täytä tätä vaatimusta, jos veden lämpötila jää syklin jossakin vaiheessa alle + 50 C." Suositellaan vedenlämpötilan säätämistä asetuksen mukaiseksi, kun käyttövesijärjestelmä on toiminnassa. KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Käyttövesiliittymä Kuparia JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Jätevesiviemäriliittymä Viemäriputket (näkyvillä osin) Muovia näkyvillä osilla Rakennuksessa on olemassa vesi- ja viemärijärjestelmä, joka ei käytössä. Suositellaan vesi- ja viemärijärjestelmän toimivuuden ja kunnon tarkastamista tarvittavien korjaus- ja huoltotoimenpiteiden selvittämiseksi. Vesi- ja viemärijärjestelmän toimivuuden eikä kunnon tarkastaminen kuulu tarkastuksen sisältöön. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Vesi- ja viemärijärjestelmän osien tekniset käyttöiät normaalirasituksessa ovat: kuparisten vesijohtojen (asennustavasta ja pinnoituksista riippuen) 40-50 vuotta, valurautaisten viemärien 50 vuotta, muovisten viemärien (riippuen asennusajasta) 40-50 vuotta ja betoniset viemärit sekä galvanoidut teräsputket ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä. (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Kun tekninen käyttöikä on täyttymässä/täyttynyt tulee uusimistarpeeseen varautua. 25 / 32

43. Vesimittarin lasi on rikki 26 / 32

22 SÄHKÖT Rakennuksessa on ähköjärjestelmä, joka ei käytössä. Suositellaan sähköjärjestelmän toimivuuden ja kunnon tarkastamista tarvittavien korjaus- ja huoltotoimenpiteiden selvittämiseksi. Sähköjärjestelmän toimivuuden eikä kunnon tarkastaminen kuulu tarkastuksen sisältöön. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Sähköjärjestelmän osien tekninen käyttöikä on pääosin noin 30-50 vuotta. (ST 97.00, Sähköja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005). Kun tekninen käyttöikä on täyttynyt tai täyttymässä tulee uusmitarpeeseen varautua. 44. Sulaketaulu 45. Sähkömittari RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Oulu 08.10.2018 Aarno Tuomaala RI Kuntotarkastaja, AKK (FISE) 0306705591 Liitteet Alkuhaastattelulomake Valesokkeli Lattiapinnan alapuolelta lähtevät väliseinät 27 / 32

YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³ suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 28 / 32

ASBESTI Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1930 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia, mutta asbestia on käytetty suomalaisessa rakentamisessa ainakin 1910- luvulta lähtien. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan tai huolletaan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. RS³ Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Ennen korjauksien tai remontointien aloittamista tulee selvittää sisältävätkö purettavat tai korjattavat rakenteet asbestia ja rakennushankkeeseen ryhtyvän tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. KREOSOOTTI JA PAH-YHDISTEET Kreosoottia ja PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien käyttö rakentamisessa on ollut yleisintä vuosien 1890 1960 välillä. Kreosoottia ja PAH-yhdisteitä sisältäviä tuotteita on käytetty erityisesti veden- ja kosteudeneristeenä, puutavaran kyllästyksessä, valuasfalteissa, kattohuovissa sekä rakennuspapereissa ja pahveissa. Kreosootti (kivihiilipiki) on kivihiilitervan tislausjäännös, joka sisältää satoja orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. Kivihiilipikeä purettaessa työilmaan vapautuu hiukkasmaisia ja höyrymäisiä aineosia, joista haitallisimpia ovat syöpää aiheuttavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) sekä lisäksi iholle joutuessaan aine saattaa aiheuttaa kirvelyä ja punoitusta sekä ärsyttää hengitystä. Rakenteissa olevista kreosoottia tai PAH-yhdisteitä sisältävistä materiaaleista ei aiheudu haittaa, ellei niistä siirry epäpuhtauksia sisäilmaan. Korjauksien ja remontointien yhteydessä kivihiilipikeä ja PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit on ensisijaisesti pyrittävä poistamaan. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu kreosootin tai PAH-yhdisteiden kartoitus. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 29 / 32

TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. NIMIKE Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT PIHA-ALUEEN RAKENTEET Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999 40 2 5 Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen 50 2 5 Piha-alueen asfalttipinnoitteet 20 5-12 Betoniset pihakiveykset 25 4-10 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 ALAPOHJARAKENTEET Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä 40 5-10 50 5-10 40 5-10 Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 JULKISIVUT Lautaverhous 50 5 5-20 Rappaus 50 5 10-20 Metallilevyverhous 40 5 15-20 Kuitusementtilevy 50 5 20 IKKUNAT JA ULKO-OVET Puuikkunat 50 2 6-10 Puu-alumiini-ikkuna 60 5 10 Puu-ulko-ovet 40 5-15 30 / 32

IKKUNAT JA ULKO-OVET PARVEKKET JA TERASSIT Puurakenteiset parvekkeet 50 5-20 Puiset pihatasot ja ulkoterassit 20 12 kk VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 25 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto 30 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 30 1 10 Kumibitumikermi, 3-kerroskate 35 1 10 Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980-luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate 60 1-5 10-15 Profiilipeltikate 40 5 10-15 Tiilikate 45 5 10 Kuitusementtikate 30 1 5-10 Räystäskourut ja syöksytorvet 25-40 12 kk 10 Kattokuvut 30 3 5-7 Kattoikkunat 50 5 5-7 KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti 25 5-15 Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia 40 5-15 Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovimatto 20 3 5-10 Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen 30 3 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa 31 / 32

MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) 20 5 10-15 KIINTOKALUSTEET Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa 50 10 10 Öljysäiliö, muovia, maassa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa 30 10 10 Öljysäiliö, terästä, ulkona 40 10 10 Savupiiput, tiilipiippu 50 12 kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu 50 12 kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa 40 12 kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket 50 12 kk Käyttövedenlämmittimet 20-30 Vesijohdot, kupariputket 40-50 10-15 Vesijohdot, muoviputket 50 10-15 Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403) 32 / 32

Tulosta Tallenna Tyhjennä 1/7 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %). Kiinteistötunnus (vain kiinteistöt) Kohteen osoite Omistushistoria 1. RAKENTEET, TEHDYT KORJAUKSET YMS. 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen, sokkelin vierustäyttöjen uusiminen yms.) Ei ole tehty K L J B C D I E F On tehty korjauksia tai huoltotöitä; toimenpiteet Rakennuksen ympärillä: Ei ole salaojia. On salaojat. Sokkelin vedeneristys: Ei ole. On, millainen: Ei ole tietoa. 1.2 Salaojituksen korjaus / huolto (salaojien uusiminen, huuhtelu, kaivojen tyhjennys, putkiston kuvaus yms.) 1.3 Sadevesijärjestelmä (räystäskourut, syöksytorvet, pintavesikourut, sadevesiviemärit, yms.) 1.4 Julkisivukorjaukset (maalaukset, rappaukset, julkisivuverhouksen uusiminen yms.) 1.5 Lisäeristykset (ulkoseiniin, yläpohjaan tai lattiaan tehdyt lisälämmöneristykset yms.) 1.6 Ikkunat (maalaaminen, uusiminen, korjaaminen, lisäikkunoiden as.- peltien korjaus yms.) Asiakaspalvelu p. 030 670 5500 asiakaspalvelu@raksystems.fi Kuntotarkastuksen RS 3 haastatteluosa Jotta saisitte kuntotarkastuksesta suurimman mahdollisen hyödyn, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa alla oleviin kysymyksiin huolellisesti etukäteen ennen tarkastusta. Täytetty haastattelulomake liitetään kuntotarkastusraporttiin. Ei ole tietoa. H G A M Talon rakenteita ovat mm: A. Vesikate B. Yläpohjatila C. Yläpohja D. Välipohja E. Alapohja F. Ryömintätila G. Perustukset H. Ulkoseinät I. Ikkunat ja ovet J. Täyttömaa K. Salaojat L. Sadevesijärjestelmät M. Parveke Korjausajan kohta n. vuoden tarkkuudella Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 1.7 Ulko-ovet (maalaaminen, uusiminen, korjaaminen, huoltomaalaus yms.) 1.8 Vesikaton korjaukset (katon maalaus, katteen uusiminen, vuotojen korjaaminen, kaltevuuden korjaaminen yms.) 1.9 Märkätilaremontit (pesuhuone, sauna, wc-tilat: pinnoitteiden uusiminen, vedeneristys, rakenteiden korjaaminen, yms.) Märkätilossa: Ei ole vedeneristeitä. Ei ole tietoa. On veden- tai kosteudeneriste. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

Tulosta Tallenna Tyhjennä 2/7 RAKENTEET, TEHDYT KORJAUKSET YMS. Ei ole tehty On tehty korjauksia tai huoltotöitä; toimenpiteet Korjausajan kohta n. vuoden tarkkuudella 1.10 Laajennukset (rakennukseen tehdyt laajennukset, lisätilat, ullakon, kellarin tai autotallin asuinkäyttöön ottaminen, ym.) 1.11 Muut korjaus- ja huoltotyöt (korjatut vesivahingot, seinä-, lattia- tai kattopinnoitteiden uusiminen ym.) 2. KORJAAMATTOMAT VAURIOT TAI EPÄKOHDAT RAKENTEISSA 2.1 Kosteushavainnot (kosteusjäljet tai veden valumajäljet sisäpinnoilla, pinnoitteiden tummuminen, näkyvät vesivuodot yms.) Ei ole havaittu Havaitut korjaamattomat vauriot tai epäkohdat Havainnon ajankohta 2.2 Kellarin kosteus (veden valuminen kellariin keväisin, sateella, lumien sulaessa, kellarin rakenteiden kosteushavainnot yms.) 2.3 Kylmyys ja vetoisuus (havaitut kylmät nurkat, lattiat, huoneet, seinäpinnat, onko vetoisuutta nurkissa, ikkunoissa tai ovissa yms.) 2.4 Jäätymisongelmat (ovatko vesijohdot, viemärit tai salaojaputket koskaan jäätyneet, kerääntyykö vesikatolle tai räystäille jäätä yms.) 2.5 Haju- ja meluhavainnot (onko havaittu maakellarimaista tai muuta poikkeavaa hajua, tai rakenteisiin tai laitteisiin liittyviä meluongelmia yms.) 2.6 Hyönteishavainnot sisätiloissa (onko sisätiloissa havaittu poikkeavan paljon muurahaisia, jälkiä hyönteisten vaurioittamasta puuaineksesta yms.) 2.7 Tuhoeläinhavainnot (onko kohteessa havaittu hiiriä, rottia tai oravia yms.) 2.8 Ikkunoiden huurtuminen (tapahtuuko ikkunoissa huurtumista talvisin tai onko havaittu umpiolasielementtien harmaantumista) 2.9 Muuta Muut havaitsemanne viat, puutteet, vauriot tai epäilyt sellaisista: Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 3. SUUNNITTEILLA OLEVAT KORJAUKSET / UUDISTUKSET / PERUSPARANNUKSET Ei ole Havaitut korjaamattomat vauriot tai epäkohdat 3.1 Päätetyt / suunnitellut tulevat korjaukset As Oy:ssä, toteuttamatta olevat korjaussuunnitelmat, ym. myös LVIS -järjestelmiin liittyvät asiat. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0 Suunniteltu korjausajankohta

Tulosta Tallenna Tyhjennä 3/7 4. RAKENNUKSEN KÄYTTÖ Tarkempi selvitys asiasta Ajankohta 4.1 Märkätilojen käyttö (Onko märkätiloja käytetty säännöllisesti ja koska niitä on viimeksi käytetty?) 4.2 Asumattomuus (Onko asunto ollut asumattomana, peruslämmöllä tai kylmillään?) 4.3 Tulisijojen toimivuus (Onko tulisijoja käytetty ja ovatko ne toimineet normaalisti?) 4.4 Savuhormin nuohous - kuinka usein hormi on nuohottu - koska nuohottu viimeksi 4.5 Muuta käyttöön liittyvää (lumien kasaaminen rakennuksen vierustalle, jäätymisriskien vuoksi talvisin tehtävät suojaustoimenpiteet, lumien pudottaminen vesikatolta, sokkelin tuuletusaukkojen sulkeminen talvisin, lämmittimien käyttö, tms.) 5. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä 5.1 Sähkölämmitys Sähkölämmityspatterit Sähköinen lattialämmitys Kattolämmityselementit Ilmalämpöpumppu 5.2 Vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät Öljypoltinkattila Öljypoltin Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 Öljysäiliön tarkastus + seur. tarkastusaika Lämmönvaihdin tai maalämmitys Lämmitysvedenvaraaja www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

Tulosta Tallenna Tyhjennä 4/7 5. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä 5.2 Vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät Lämmitysjärjestelmän putket Vesikiertoiset patterit Vesikiertoiset lattialämmitykset Muu järjestelmä. Mikä? 6. VESI- JA VIEMÄRI- JÄRJESTELMÄ Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä Lämminvesivaraaja Vesijohdot Viemäriputket Vesikalusteet (hanat, sekoittajat yms.) Jos ei kunnallistekniikkaa: Käyttövesikaivo: Rengaskaivo Porakaivo Lähdekaivo Muu, mikä: - Onko käyttöveden laatua tutkittu? - Onko vesi riittänyt kaikissa tilanteissa? - Onko kaivoa huollettu? Jätevesikaivo: Umpikaivo Saostuskaivot ja imeytys Saostuskaivot ja purku maastoon Kaksiviemärijärjestelmä Jäteveden pienpuhdistamo Muu, mikä: Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 - tyhjennysväli kuukauden tarkkuudella - havaitut toimintahäiriöt + tehdyt korjaukset 7. ILMANVAIHTOLAITTEET Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi: Koneellinen poistoilmanvaihto Painovoimainen ilmanvaihto Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Ilmanvaihtokone - onko konetta korjattu, huollettu, suodattimia vaihdettu tms. Lämmön talteenottojärjestelmä Ilmalämmitys toimii ilmanvaihtojärjestelmänä www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0 Ei toiminnallisia häiriöitä

Tulosta Tallenna Tyhjennä 5/7 7. ILMANVAIHTOLAITTEET Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä Ilmanvaihtokanavat - koska kanavat nuohottu Onko ilmanvaihtojärjestelmän virtaamia säädetty? (ei koske painovoimaista ilmanvaihtojärjestelmää) 8. SÄHKÖJÄRJESTELMÄN OSA TAI LAITE Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä Sähköpääkeskus ja sulaketaulut Sähköpistorasiat, sähköjohdot, kytkimet, valaisimet yms. 9. MUUT TARKASTUKSET Onko kohteessa tehty seuraavia tutkimus tms. toimenpiteitä Ei ole tehty Tiedot suoritetuista toimenpiteistä, tutkimusten tuloksista ja tutkimusten suorittajasta. Tutkimusajankohta n. vuoden tarkkudella Radonmittauksia Asbestikartoituksia Kuntotarkastuksia tai -arvioita Kosteusmittauksia Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimenpiteitä? 10. ALLEKIRJOITUKSET JA TALOYHTIÖN YHTEYSTIEDOT Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 Allekirjoitus Lomakkeen täyttäjän nimi, allekirjoitus ja pvm Olen tutustunut Kuntotarkastus Asuntokauppaa Varten Tilaajan ohjeeseen KH 90-00393 sekä Raksystemsin Asuntokaupan Kuntotarkastus RS 3 valmistautumisohjeeseen Tulosta riittävä määrä kopioita (itsellesi, tarkastajalle ja esim. taloyhtiöllesi). Voit halutessasi palauttaa tämän lomakkeen ja sopimuksen kuntotarkastuksen yhteydessä. Huom! Alkuhaastattelulomakkeen lopussa kaksi sivua, mikäli tarvitset lisätilaa vastauksillesi. Jos teksti ei mahdu ruutuun, ole ystävällinen ja jatka lomakkeen lopussa oleville lisäsivuille. Asunto-osakeyhtiön tai hallituksen puheenjohtajan yhteystiedot As Oy:n nimi ja postiosoite (täytä vain taloyhtiö - muotoisissa kohteissa) Kiitos yhteistyöstä! www.raksystems.fi www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

Tulosta Tallenna Tyhjennä 6/7 LISÄTIETOJA Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

Tulosta Tallenna Tyhjennä 7/7 LISÄTIETOJA Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

Tietokortti Valesokkeli YLEISTÄ VALESOKKELEISTA kaisu 1960-1980 -luvuilla. Sillä tavoiteltiin lattian, seinän ja sokkelin liittymään tiivistä ja lämpöteknisesti hyvää ratkaisua. Jälkikäteen on kuitenkin havaittu, että valesokkeli on ollut riskialtis ratkaisu. Valesokkeliratkaisussa ulkoseinän puurunko on yleensä lähellä ympäröivän maanpinnan tasoa tai jopa sen alapuolella. Tällaisessa ratkaisussa puurungon alaosat ovat alttiina ulkopuolisen maakosteuden vaikutukselle ja riskinä on puurakenteiden kosteusvaurioituminen. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. VALESOKKELIRAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA perusmuurin liitoksesta ja/tai sokkelihalkaisun pohjasta. vesien, pintavesien ja syöksytorvista tulevien kattovesien poisjohtaminen ja viemäröinti. t tai vääränsuuntaiset kallistukset seinän vierustalla. hyvin ylhäällä lattiapintaan nähden. teeseen rakennettaessa yläpuolelta tulevia sade- ja sulamisvesiä ei ole ohjattu rakennuksen sivuitse. oseinän puurunko on maanvaraisen laatan yläpintaa alempana. puuttuva salaojitus, salaojajärjestelmien tulviminen. että läpäisevä salaojituskerros perusmuurin ja salaojien alla ja ympärillä. laarista). P elin ja puurungon välistä puuttuu kosteuseristys (bitumikermi). takerroksen alta puuttuu vettä pidättävä seinästä poispäin kalteva kerros. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA lisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska valesokkelirakenteen ulkoseinän alaosa voi olla syvälläkin lattiapintatason alapuolella, tulee seinään tehdä riittävän kokoinen aukko rakenteen kunnon toteamiseksi. Vaurioituminen rakenteessa alkaa alajuoksupuun alapinnasta, minkä vuoksi alajuoksupuun alapinnan kunto tulee päästä toteamaan. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Vuotovedet Pintavedet Roiskevedet Puurungon alaosa Putkivuodot Vajovesi Veden kapillaarinen nousu Diffuusio ja konvektio Reunavahvistettu betonilaatta Salaojituspuutteet Pintavedet Rännivedet Diffuusio Konvektio Heikosti kantava, kostea perusmaa Vesihöyryn tunkeutuminen rakennekerrosten läpi. Ilmanpaineen vaihtelusta johtuva kosteuden siirtyminen. Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Veden kapillaarinen nousu aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Lattiapinnan alapuolelta lähtevät väliseinät YLEISTÄ LATTIAPINNAN ALAPUOLELTA LÄHTEVISTÄ VÄLISEINISTÄ teviä väliseiniä on rakennettu pääsääntöisesti 1960 1980 luvuilla. Rakenne on riskialtis maaperästä kulkeutuvalle kosteudelle. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. LATTIAPINNAN ALAPUOLELTA LÄHTEVÄN VÄLISEINÄN VAURION AIHEUTTAJIA opuolisen maakosteuden pääseminen rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus, liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines väliseinän perustusten alla. t eristetilaan voivat aiheuttaa kosteusvaurioita väliseinärakenteille. välistä puuttuu kosteuseristys. töstä väliseinän alaosiin. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA tevän väliseinän rakenteen selvittäminen ja kunnon tutkiminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Vaurioituminen rakenteessa alkaa alajuoksupuun alapinnasta, minkä vuoksi alajuoksupuun alapinnan kunto tulee päästä toteamaan. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Alajuoksun alta puuttuu bitumihuopakaista Putkistot Väliseinän alajuoksu Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Naulauspuita usp betonilaatassa Kapillaarisesti kosteutta siirtävä täyttö aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).