Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa kriittiseen ja aktiiviseen toimijuuteen kasvattamassa

Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa kriittiseen ja aktiiviseen toimijuuteen kasvattamassa Oppimisen tuen foorumi 2018 Antti Peltoniemi pedagoginen asiantuntija antti.peltoniemi@valteri.fi

Tekniikan termit Tekniikka = luonnon mahdollisuuksien hyödyntämistä ja inhimillistä tekotaitoa Teknologialla teknisten ratkaisujen teoreettista tarkastelua. Techne merkitsee taitoa, osaamista ja logos puhetta, kieltä ja perustelua. Teknologia = tieteelliseen ymmärrykseen tekniikan käytännöllisestä tehtävästä.

Opetusteknologiam termi Oppimisen ja opettamisen käytäntöön, hallintaan ja suunnitteluun tarkoitettua teknologista prosessia tai resurssia. (Wilenius 1978, 84)

1. Kasvatus ja teknologia

Sopiiko kasvatus ja teknologia toisiinsa mielestäsi: 1... Niillä ei voi olla mitään tekemistä keskenään...5 ne yhtenevät yhdeksi väistämättä

Kasvatuksen reunaehtoja Kasvatus ei saa sisältää ennalta määrättyjä, kasvatettavan kohtaloa sitovia pragmaattisia ideaaleja. Kasvatus ei saa ahtaasti sitoutua minkään kansalais- ja ammattiroolien eikä ideologian rajattujen sisältöjen ja päämäärien toteuttajaksi. Kasvattaja ei voi sivuuttaa esimerkiksi oman yhteiskuntansa olemassaoloa tai edustamansa julkisen kasvatusinstituution virallista ideologiaa ja kasvatustavoitteita. (Värri 1997, 24-25)

Kasvatus: edellytykset, menetelmät ja päämäärät Edellytykset: mahdollistavat kasvatuksen, edistävät sitä tai myös ehkäisevät ja vaikeuttavat sitä Menetelmät: koko se "tekniikka", jonka avulla, tiettyjen edellytysten vallitessa, pyritään toteuttamaan tiettyjä päämääriä tai kasvatus- ja sivistysihanteita. Päämäärät: ovat niitä itseisarvoja, joiden toteutumista tahdotaan edistää kasvatuksen avulla. (Värri 1997; Ahlman 1993)

Kriittinen teoria - 1923 Frankfurtin koulukunta (hegeliläis-marxilaista ajattelu) - tavoitteena paljastaa esimerkiksi kulttuurin ja tuotannon välisiä suhteita - lähtökohtia: - emansipaatio = vapautuminen yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksista - kriittisyys = paljastaa vääristymiä

Kriittinen teoria ja opetusteknologia - teknologia on verhoutunut todellisuuteen teknologian perustana on välineelliseen järkeen tähtäävä mittaamisen, laskelmallisuuden ja tehokkuuden eetos Kriittinen yhteiskuntatiede paljastaa tämän kasvatuksessa: - opetus on instrumentti, jonka vaikutukset on oltava mitattavissa - opetuksen instrumentaalisesta menetelmästä tulee päämäärä - teknologiasta tulee päämäärä Ongelma voitaisiin välttää pohtimalla kuinka opetusteknologian käyttö on sidoksissa inhimilliseen toimintaan? (Hautakangas & Kiilakoski 2004, 3-7; Kiilakoski 2003, 30-31)

Kaksi käsitystä teknologiasta: determinismi - Marxilainen kritiikki yhteiskunnan tuotantosuhteiden sanelemasta yhteiskuntamuodosta - teknologia on autonominen = etenee omalakisesti ja vääjäämättä huolimatta politiikasta - yhteiskunnat kasvaneet kiinni teknologioihin, eikä niistä voida irtautua - kriittisen teorian taustalla (ks. edellä) (Kiilakoski 2012, 32-33)

Kaksi käsitystä teknologiasta: instrumentalismi - teknologia on arvoneutraalia - teknologia ei itsessään kanna poliittista suuntaa vaan toimii välineenä poliittisille päämäärille Vallalla oleva käsitys tällä hetkellä opetusteknologiasta (emt.)

Yleisökysymys: Voiko teknologiaa ajatella arvoneutraalina välineenä (instrumentalismi) opetuksessa? 1... Ei, me emme voi alistua teknologian vallalle!...5 Kyllä, sillä teknologia on ihmisen keksintönä vain väline päämäärillemme! Turha kriittisyys jarruttaa.

Esimerkki: autisminkirjo ja VR-projekti Entäpä havaintomme siitä, että virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä voi olla aitoa hyötyä oppilaan tukemisessa? Valterin ITK-posteriin tästä

2. Opetussuunnitelma, tulevaisuus ja taidot?

Tulevaisuuden paine? Massiivinen muutos mm. ammateissa seuraavan 20 vuoden kuluessa:...robottipoliisi, kaupunkilennonjohtaja, omavaraiskonsultti, virtuaaliravintoloitsija, tekoälylobbari, sijaismatkustaja tai onnellisuusoperaattori. Nykyisetkin ammatit muuttuvat teknologioiden kehityksen mukana. (YLE/Frilander, 2018) Tämän ajan koululaiset työelämässä vielä 2070!

Tulevaisuuden Taitodot (21st Century Skills)

Tulevaisuuden Taidot (21st Century Skills) Tomperi: Nykyisessä keskustelussa minua ärsyttää osaamisen korostaminen sivistyksen sijaan......hoetaan sitä, millaista osaamista esimerkiksi tulevaisuuden vientiteollisuus tarvitsee......jos alamme ajatella näin kapeasti, niin se on tuhon tie. Vaikka osaaminen on osa sivistystä, niin sivistys on huomattavasti laajempi ja tärkeämpi käsite kuin osaaminen.

Opetussuunnitelma Oppimiskäsitys: oppilas on aktiivinen toimija Sen mukaan oppilas esimerkiksi: - asettaa tavoitteita ja ratkaisee ongelmia yksin ja yhdessä - käyttää kieltä, kehoa ja aisteja oppimisessa - reflektoi oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan - oppii oppimisen taitoja ja tulee tietoisemmaksi oppimisprosessista - hyödyntää omia kiinnostuksen kohteitaan ja kokemuksiaan - saa rohkaisevaa ohjausta liittää uutta oppimista aiemmin opittuun - tarvitsee sinnikästä harjoittelua uusien tietojen ja taitojen oppimiseksi

Opetussuunnitelma ja TVT a) kaikilla vuosiluokilla on tarjottava mahdollisuus TVT-osaamisen kehittämiseen b) TVT:aa hyödynnetään suunnitelmallisesti läpi peruskoulun

Opetussuunnitelma ja TVT Neljä pääaluetta (L5): 1. Käytännön taidot ja oma tuottaminen 2. Vastuullinen ja turvallinen toiminta 3. Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely 4. Vuorovaikutus ja verkostoituminen Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja. (POPS 2014, 21)

Opetussuunnitelma ja TVT

Opetussuunnitelma ja TVT

Opetussuunnitelma ja TVT

Opetussuunnitelma ja TVT

TVT ja pedagogiikka - poimintoja alan tutkijoilta (Meisalo 2003)

TVT ja pedagogiikka - poimintoja alan tutkijoilta oppilaat eivät automaattisesti osaa käyttää mobiililaitteita ja pedagogisia työkaluja opiskelun tukena oppilaan henkilökohtaiset tekijät sekä opetustilanteeseen suunnitellut valinnat merkityksellisiä - eivät itse laitteet (Laru, 2013)

TVT ja pedagogiikka - poimintoja alan tutkijoilta Dede, 2009)

Keskitietä kohti ratkaisuja? - on tiedettävä yksityiskohtaisesti vallitsevat teknologiset rakenteet ja niiden vaihtoehdot (päätökset aina omissa käsissä) - on toimittava niin kuin opetamme lapsiakin - kriittisyys - teknologian tarpeet on hahmotettavissa, kun pohditaan arkitoimintaa esim. 5 vuotta eteenpäin - kun ollaan arjessa, voidaan teknologiaa arvioida ihmistoiminnan välineenä (eikä esim. tehokkuuden eetoksen yhteiskunnallisena välineenä) ja voidaan kysyä: Edistääkö vain itseään vai kasvatuksen päämäärää?

3. TVT-strategia ja toimijuus

Lähtökohtana henkilökohtaisuus - sinä olet mukana, sinä olet toimija Kuinka varmistaa, että oppilaan oma ääni kuuluu? Oma digitaalinen oppimisympäristö - oppilaan näkökulma (vs. aikuisten digitaaliset ympäristöt) henkilökohtaiset tunnukset = tietoturva henkilökohtaisen toiminnan jälki Huoltajien mahdollisuus seurata osallistuminen osallisuus (esim. turvallinen vuorovaikutus verkossa?)

Tavoitteet oppilaille 1. 2. 3. 4. 5. Oma laite saatavilla Oma ympäristö Tutkiva työote Rikas tuottaminen Vuorovaikutuksen harjoittelu Miten nämä voidaan konkretisoida? (yleisökysymys)

Esimerkkejä

Esimerkkejä

Esimerkkejä

Esimerkkejä

Esimerkkejä

Pedagoginen tukityökalu

Pedagoginen tukityökalu Haastetaan toimintaan, osallistumaan, tuottamaan ja vuorovaikuttamaan = toimijuus Tämä työ vasta alussa...

Pedagoginen tukityökalu: matkalla arkeen laadittu oppilastyötä tekeville hahmottaa nopeasti koko TVT-kirjon voi halutessaan rakentaa tavoitteellisia reiittejä ryhmälle /yksilölle sisältää arjen konkreettisia vinkkejä ja neuvoja kuka tahansa voi täydentää

TOIMIJUUS TIEDONHALLINTA TUOTTAMINEN PERUSTAITOJA

T2 T1 T3 T4 TOIMIJUUS TIEDONHAKU LÄHTEET JA KRIITTISYYS OPPIMISEN TAIDOT TIEDOT TALTEEN TIEDONHALLINTA TEKSTI KUVA ELOKUVA ÄÄNET/MUSIIKKI TUOTTAMINEN PERUSTAITOJA OPPIA PELEISTÄ

T2 T3 T1 T4 TOIMIJUUS LÄHTEET JA KRIITTISYYS TIEDONHAKU TIEDOT TALTEEN OPPIMISEN TAIDOT TIEDONHALLINTA T1 T2 T3 TEKSTI T4 T1 T1 T2 T3 KUVA T2 T3 T4 ELOKUVA T4 T1 T2 T3 T4 ÄÄNET/MUSIIKKI TUOTTAMINEN PERUSTAITOJA T1 T2 T3 OPPIA PELEISTÄ T4

T2 T3 T1 T4 TOIMIJUUS T1 T2 T3 T4 T1 T2 T3 T1 LÄHTEET JA KRIITTISYYS TIEDONHAKU T1 T4 T2 T3 T2 T3 T4 T4 TIEDOT TALTEEN OPPIMISEN TAIDOT TIEDONHALLINTA T1 T2 T3 TEKSTI T4 T1 T1 T2 T3 KUVA T2 T3 T4 ELOKUVA T4 T1 T2 T3 T4 ÄÄNET/MUSIIKKI TUOTTAMINEN PERUSTAITOJA T1 T2 T3 OPPIA PELEISTÄ T4

Pedagoginen tukityökalu Esimerkki: Lähteet ja kriittisyys

Lähteet & Kriittisyys - perustaitoja Tavoitteet: T1: kehittää monilukutaitoa keräämällä kokemuksia erilaisista medioista ja tiedonlähteitä T2: tottua käyttämään, yhdistelemään ja arvioimaan monenlaisia lähteitä kriittisesti T3: oppia ymmärtämään informaation ja tiedon eroja T4: oppia arvioimaan omaa toimintaa verkosta löytyvän informaation suhteen Palaa: KOLMIO EDELLINEN SEURAAVA

Lähteet & Kriittisyys - perustaitoja Palaa: KOLMIO Palaa: LÄHTEET&KRIIT. TAVOITTEET EDELLINEN SEURAAVA

SOVELLUSTA opejohtoisesti tutkitaan netistä tietolähdettä (esim. artikkeli/video). pohditaan kuka on tiedon tuottanut? miksiköhän tieto on tuotettu? (viihde, myynti, mainonta, uutistoimitus, tiede, tieto jne.) verrataan tietoja toiseen lähteeseen (esim. oppikirja) ja keskustellaan havainnoista 3 totuutta ja 1 satu -leikki luokan digiympäristön keskustelualueella Lähteet & Kriittisyys - perustaitoja oppilas saa kirjoittaa itsestään/tai jostain tutusta asiasta kolme totuutta ja yhden sadun muiden tulee etsiä tämä satu Pohditaan kuinka näitä totuuksia voisi perustella? turvallinen verkkohaku Google DOCS tutki - toiminnolla aloitetaan pelkällä haulla ja hakemisen toteuttamisella myöhemmin siirrytään haetun informaation talteen laittamiseen tai tulkitsemiseen ylös kirjaten Palaa: KOLMIO Palaa: LÄHTEET&KRIIT. TAVOITTEET EDELLINEN SEURAAVA

Kiitos osallistumisesta! Ole yhteydessä, mikäli tarvitsette tukea, koulutusta tai konsultointia TVT:n ja pedagogiikan kaikissa kysymyksissä! antti.peltoniemi@valteri.fi Antti Peltoniemi - Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa - kriittiseen toimijuuteen kasvattamassa

Kirjallisuutta Ahlman, E. 1993. Kasvatusedellytykset, kasvatusmenetelmät ja kasvatuspäämäärät. Teoksessa Leena Nukari (toirn.) Erik Ahlman. Artikkeleita (2). Teokset IX. Jyväskylän yliopisto. Filosofian laitos. Julkaisu 57. Jyväskylä Dede, C. (2008). Theoretical Perspectives Influencing the Use of Information Technology in Teaching and Learning Teoksessa: Voogt, J., & Knezek, G., (Toim.) 2008. International handbook of information technology in primary and secondary education. New York: Springer. Forgrave, K. E. 2002. Assistive Technology: Empowering Students with Learning Disabilities, The Clearing House: A Journal of Educational Strategies, Issues and Ideas, 75:3, 122-126 Frilander, J. 2018. Tulevaisuudentutkija: Teknologia muuttaa elämää radikaalisti 20 vuodessa ja pelisäännöt menevät uusiksi. YLE uutiset: 18.4.2018. [https://yle.fi/uutiset/3-10165912] Kiilakoski, T. (2012) Kasvatus teknologisoituvassa maailmassa. Tutkimus teknologisoituvasta kasvatuksesta. Helsinki: Nuorisotutkimusseura ry. Kiilakoski T. (2003). Hyvä isäntä vai kehno renki kriittisiä näkökulmia verkkopedagogiikkaan. Julkaisussa: Aikuiskasvatus 2003 (1), 28-36. Kiilakoski, Tomi & Oravakangas, Aini 2010. Koulutus tuotantokoneistona? Tulostavoitteinen koulutuspolitiikka kriittisen teorian valossa. Teoksessa: Kasvatus ja Aika 4 (1) 2010, 7-25.

Kirjallisuutta Laru, J. 2013. Scaffolding learning activities with collaborative scripts and mobile devices. Oulun yliopisto: väitöskirja, E-julkaisu:[http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7] Lyytinen, H., Ronimus, M., Alanko, A., Poikkeus, A.-M. & Taanila, M. (2007). Early identification of dyslexia and the use of computer game-based practice to support reading acquisition. Nordic Psychology 59 (2), 109 126. Meisalo, V., Sutinen E. & Tarhio J. "Modernit oppimisympäristöt. Tieto-ja viestintätekniikka opetuksen ja opiskelun tukena." RT-Print Oy, Pieksämäki (2003) Hyvä kasvatus - kasvatus hyvään: dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Tampereen yliopisto: väitöskirja.