Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavaselostus Maakuntavaltuusto 15.6.2015 2015

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselostus Maakuntavaltuusto 15.6.2015

Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Kaavajärjestelmä 4 1.1.1 Voimassa olevat maakuntakaavat 4 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 6 1.4 Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja maakuntaohjelma (POKAT 2017) 6 1.5 Muut suunnitelmat ja ohjelmat 7 1.6 Väestö- ja työpaikkakehitys 7 1.7 Kuntien yleiskaavat 10 1.8 Muut maakuntakaava-alueet 11 1.9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 11 2 MAAKUNTAKAAVAN SUUNNITTELUPROSESSI 12 2.1 Työn valmistelu ja organisointi 12 2.1.1 Aikataulu 12 2.1.2 Valmisteluorganisaatio 14 3 MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ 15 3.1 Taajamatoimintojen alueet 15 3.2 Kauppa ja aluerakenne 22 3.3 Vähittäiskaupan suuryksiköt 29 3.4 Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet 33 3.5 Joensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata 37 3.6 Virkistysalueet ja -kohteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukohteet 40 3.7 Muita yksittäisiä tarkistuksia 47 3.7.1 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet 47 3.7.2 Moottorirata-alueet 48 3.8 Muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. ja 3. vaiheisiin 50 3.8.1 Muutettavat voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät 50 3.8.2 Kumottavat voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät 51 4 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 53 4.1 Maakuntakaavan kokonaisvaikutukset 54 4.1.1 Kokonaisvaikutusten yhteenveto 54 4.2 Vaikutukset maankäyttöluokittain 56 4.2.1 Taajamatoimintojen alueet 56 4.2.2 Kauppa ja aluerakenne 58 4.2.3 Vähittäiskaupan suuryksiköt 59 4.2.4 Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet 62 4.2.5 Joensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata 63 4.2.6 Virkistysalueet ja -kohteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukohteet 64 4.2.7 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet 65 4.2.8 Moottorirata-alueet 66 4.2.9 Muut vaikutukset, yhteisvaikutukset ja riskit 67 4.3 Vaikutukset Natura 2000 -verkostoon 67 4.3.1 Natura tarveharkinnan tulokset 68 5 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN 71 6 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 74 2

7 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 76 8 TAUSTASELVITYKSIÄ 79 8.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois- Karjalan maakuntakaavassa 79 8.2 Virkistyksen ja matkailun näkökulmat Joensuun kaupunkiseudulla 79 8.3 Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvitys 80 8.4 Joensuun seudun ampumarataselvitys. Sijaintivaihtoehtojen vertailu ja yleissuunnitelmat. Suunnitelmaselostus 80 8.5 Joensuun seudun ampumarataselvitys. Meluselvitys 80 8.6 Joensuun seudun ampumarataselvitys. Luontoselvitys 80 8.7 Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melun hallinta ja yleissuunnitelma 81 8.8 Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys 81 8.9 Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen 81 8.10 Jaamankankaan geohistoria, luonto ja maiseman muutos 82 8.11 Ylämyllyn moottoriradan yhteenvetomuistio 82 9 KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 83 Liite 1. Liitekartat 83 Liite 2. Natura-arvioinnin tarveharkinta 95 Liite 3. Ehdotusvaiheen palautteen yhteenveto ja hyväksytyt vastineet 113 3

1 Lähtökohdat 1.1 Kaavajärjestelmä Alueidenkäyttöä ja rakentamista ohjataan maankäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka hyväksyy valtioneuvosto; maakuntakaava, jonka hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö sekä kunnassa laadittavat ja hyväksyttävät yleiskaava ja asemakaava. (Kuva 1.) Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, jonka hyväksyy jokin yhteinen toimielin. Kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista ja voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Kuva 1. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusjärjestelmä 1.1.1 Voimassa olevat maakuntakaavat Pohjois-Karjalan ensimmäinen maakäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava (1. vaihe) hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 21.11.2005 ja vahvistettiin valtioneuvostossa 20.12.2007. Maakuntakaavassa käsiteltiin: o o o o o o o o o o o Palvelukeskusverkko Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Kehittämisen kohdealueet Yhteysverkot Taajamatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Palvelujen- ja hallinnonalueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet Kyläalueet Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisemat ja muinaisjäännökset 4

o o o o o Pohjavesi- ja harjualueet Jätehuolto, energiahuolto, kaivosalueet, puolustusvoimien ja rajavartioston alueet sekä moottorirata-alueet Luonnonsuojelulailla suojellut alueet, Natura 2000 -verkosto, valtakunnalliset suojeluohjelma-alueet sekä seutukaavoissa olevat suojelualueet Suurvesistöt sekä koillinen luontovyöhyke Virkistys- ja matkailualueet ja -kohteet sekä reitistöt Maakuntakaavan 2. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 4.5.2009 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavassa käsiteltiin: o o o o o o o o o o o Maakunnallisia soran ja rakennuskivien ottoalueita Maakunnallisesti arvokkaita harjualueita Valtakunnallisesti arvokkaita moreenialueita Maakunnallisia turvetuotantoalueita Maakunnallisesti arvokkaita suoalueita Varuskuntien (Onttola, Kontioranta) ampumaratojen ja ampuma-alueiden melualueita Seudullisia ampumaratoja ja niiden melualueita Uutta 400 kv:n sähkölinjaa Kontiolahti Huutokoski 110 kv:n muunto- ja kytkinasemia Esihistoriallisia kohteita Edellisistä aiheutuvia muutoksia maakuntakaavan 1. vaiheeseen Maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 10.6.2013 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 5.3.2014. Maakuntakaavassa käsiteltiin: o o o o o o o o Kalliokiviainesten otto ja arvokkaat kallioalueet Teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet Sotahistorialliset kohteet Tuulivoimaloiden alueet Monitoimikeskus Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykealueet Perinnemaisemat ja pyöräilyreitit informatiivisena aineistona Tarkistuksia maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin, keskeisinä tarkistuksina o Soran- ja rakennuskivien ottoalueet o Kulttuuriympäristöt mukaan lukien rakennettu kulttuuriympäristö, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset o Matkailualueet ja kohteet o Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet o Ohjeelliset ulkoilu-, vesiretkeily- ja moottorikelkkailureitit o Kaivosalueet o Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueet ja niihin liittyvät ampumamelualueet o Rajavyöhykealue o Rautatiealueet (Ilomantsin rata) 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu kaikille kaavamuodoille yhteiset suunnittelun tavoitteet. Lisäksi jokaiselle kaavatasolle on esitetty omat sisältövaatimukset (lihavoituna liittyvät erityisesti maakuntakaavan 4. vaiheeseen), jotka maakuntakaavan osalta ovat: 1. maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön ekologinen kestävyys 3. ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 5

1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja niiden tarkistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa, maakuntakaavoituksessa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoilla on tässä keskeinen rooli. Niiden avulla tavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jotka ohjaavat vuorostaan kuntakaavoitusta. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on käsitelty seuraavasti (lihavoituna liittyvät erityisesti maakuntakaavan 4. vaiheeseen): 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (näihin kuuluu Vuoksen vesistöalue) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteita tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaistoiminnassa. Erityistavoitteita koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. 1.4 Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja maakuntaohjelma (POKAT 2017) Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maakuntasuunnitelmaan, joka on strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelman tavoitteet täsmentyvät maakuntaohjelmassa, jossa esitetään keskeiset toimenpiteet ja hankkeet maakunnan strategialinjausten toteuttamiseksi. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelman tarkistus on hyväksytty maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2010 ja se linjaa maakunnan pitkän tähtäyksen strategista kehittämistä vuoteen 2030. Maakuntasuunnitelmaa tarkistetaan valtuustokausittain. Maakuntasuunnitelman uusin tarkistus hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2014. Pohjois-Karjalan edellinen maakuntaohjelma oli laadittu vuosille 2011-2014. Uusi maakuntaohjelma vuosille 2014 2017 (POKAT 2017) hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2014. Maakuntaohjelman rahoitustarpeet esitetään vuosittain tehtävässä toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU). Maakuntakaavan laadinnan pohjana olevat maakunnalliset tavoitteet on määritetty maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelman väestötavoite vuodelle 2030 on koko Pohjois-Karjalan osalta 162 500 asukasta ja työpaikkatavoite 62 500 työpaikkaa. Maakuntasuunnitelman strategiset kehittämislinjat ovat: 1. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta 2. Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus joihin liittyvät kehittämisteemat ovat: 1. Tulevaisuuden kasvualat 2. Luonnonvarojen uusi aika 3. Valttikorttina Venäjä 4. Nuoret tulevaisuuden tekijöinä 6

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman (POKAT 2017) kärjet voidaan tiivistää: o o o Älykäs erikoistuminen - Pohjois-Karjalassa panostetaan valikoituihin tuotannollisiin aloihin. Erityisesti haetaan yritysten ja osaamisen kansainvälisen tason kilpailukykyä. Öljyvapaa maakunta Voimistuva biotalous ja ilmastonmuutoksen huomioiminen antaa hyvät mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa resurssiviisaaseen toimintaan. Fossiilisista öljyistä vapaa maakunta on kova, mutta realistinen tavoite. Elinikäinen osallisuus Ikääntyvä väestörakenne on alueelle paitsi haaste myös mahdollisuus. Eriikäisten ihmisten aktivoinnilla halutaan maakunta koettavan kaikenikäisten kotimaakuntana. 1.5 Muut suunnitelmat ja ohjelmat Suunnittelussa huomioon otettuja muita suunnitelmia tai ohjelmia ovat: o Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma o Karelia ENI CBC-ohjelma 2014-2020 o ESDP / Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat 1999 o Natura 2000-verkosto ja valtakunnalliset suojeluohjelmat o Seudulliset strategiat o Kaivannaisstrategia o Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 o Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 o Itä-Suomen jätesuunnitelma 2016 o Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 o Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2015 o Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päivitys 2010 o Itä-Suomen liikennestrategia o Pohjois-karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020 1.6 Väestö- ja työpaikkakehitys Koko Pohjois-Karjalan maakunnan väestö- ja työpaikkatavoitteet aina vuoteen 2030 saakka on asetettu Pohjois-Karjalan maakuntastrategiassa. Tavoitteet on päivitetty kesäkuussa 2014 hyväksytyssä Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa (POKAT 2017). Pohjois-Karjalan väestötavoite vuodelle 2030 on yhteensä 164 000 asukasta ja työpaikkatavoite vuodelle 2030 yhteensä 64 000 työpaikkaa. Pitkän aikavälin väestö- ja työpaikkaennusteet on laadittu HEMAASU-mallin avulla. HEMAASU on työvoiman kysynnän ja tarjonnan sopeutusmallinnus, joka sisältää tilastotietoja väestön, työpaikkojen, työllisyystilanteen, kuntien käyttötalouden ja aluetalouden kehityksestä. Mallin avulla on mahdollista tarkastella erilaisten oletusten vaikutuksia kehitykseen ja tuottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Väestösuunnitteen pohjana on käytetty Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennustetta, jota on hieman sopeutettu huomioimalla viime vuosien maahanmuuton lisääntymistä koskeva trendi. Korjauksen myötä Pohjois- Karjalan väestösuunnite vuodelle 2030 on 164 000 henkeä, noin 700 henkeä enemmän kuin Tilastokeskuksen ennuste. Suunnitteen toteutuminen edellyttää maakuntaan keskimäärin noin 250 hengen vuotuista muuttovoittoa. Työikäisten eli 15 64 -vuotiaiden määrä laskee väestön ikärakenteen takia selvästi. Työpaikkojen määrän lasku ei tästä huolimatta ole väistämätön kehityssuunta. Pohjois-Karjalan työttömyysaste on ollut yksi maan korkeimmista, lisäksi kokonaan työvoiman ulkopuolella on runsaasti väkeä mm. erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä. Esimerkiksi joulukuun 2013 lopussa Pohjois-Karjalassa oli 12 467 työtöntä työnhakija. Erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä oli 5 361 henkeä, joista kokonaan työvoiman ulkopuolella (koulutuksessa, valmennuksessa, kuntoutuksessa yms.) oli 4 017 henkeä. Kun työvoimasta tulee pula, näiden ryhmien koko tulee pienenemään merkittävästi. Potentiaalin hyödyntäminen mm. aikuiskoulutuksen avulla on mahdollista ja siihen pyritään monin eri toimenpitein ja hankkein. Mikäli työvoimaan osallistumisasteet ja tällä hetkellä koko maan keskimääräisiä lukuja alhaisempi, mutta jo selvästi nousussa ollut keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ja ikääntyneiden työhön osallistuminen edelleen nousevat tavoitteiden mukaisesti, työpaikkojen määrä voi jopa kasvaa. Tavoitteeksi vuodelle 2030 on asetettu 64 000 työpaikkaa. 7

Kuva 2. Pohjois-Karjalan maakunnan alue jaoteltuna kuntien, seutukuntien ja Joensuun kaupunkiseudun alueisiin. Joensuun kaupunkiseudulla eli Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnan alueelle tapahtuneen väestö- ja työpaikkakehityksen johdosta maakuntakaavassa on todettu tarve varautua tällä alueella (kuva 2) maankäytöllisesti maakunnallisia tavoitteita vahvempaan kasvuun. Maakunnan väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat edellä mainittuun Pohjois-Karjalan väestösuunnitteeseen 2030, johon on laadittu lisäyksenä Joensuun kaupunkiseudun kuntien osalta korkeampi vaihtoehtoinen maksimilaskelma. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Joensuun kaupunkiseudulla on vuonna 2030 118 962 asukasta mikä on 6081 asukasta enemmän, kuin vuoden 2012 lopussa. Kasvuennuste vastaa melko hyvin maakunnan omaa väestösuunnitetta. Esimerkiksi Joensuun kaupunki varautuu omissa suunnitelmissa vuoteen 2030 mennessä noin 5 000 asukkaan kasvuun, mikä tarkoittaa lähes 2 000 asukkaan suurempaa kasvua, kuin tilastokeskuksen ennusteessa (Taulukko 1). Suurempi ennuste on perusteltavissa ennakoitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutoksella, muuttoliikkeellä, kaupungistumisella sekä kaupungin monipuolisella asuntotarjonnalla. Minimivaihtoehto muodostuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta väestömäärästä. Minimi ja maksimi vaihtoehtojen ero on 3 300 henkeä eli noin 2,8 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maapolitiikan vaihtoehdot ja turvataan monipuolinen asuntotuotanto. 8

Taulukko 1. Joensuun kaupunkiseudun nykyinen väestömäärä ja mitoitusväestö 2030 min. ja max. 2005 2013 2030 2030 min. max Joensuu 72292 74 471 78 000 80 000 Kontiolahti 12768 14 422 17 000 17 500 Liperi 11750 12 396 13 500 14 100 Outokumpu 7753 7 262 6 500 6 700 Polvijärvi 5008 4 664 4 600 4 700 Joensuun seutu yhteensä 109 571 113 215 119 600 123 000 Työpaikkamitoituksessa puolestaan Joensuun kaupunkiseudun minimivaihtoehto on laskettu tilastokeskuksen väestöennusteeseen pohjautuvasta työpaikkakehityksestä ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta työpaikkamäärästä (Taulukko2). Minimi ja maksimivaihtoehtojen ero on 1300 työpaikkaa eli noin 2,7 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset Joensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen kasvulle perustuen monipuoliseen ja kansainvälisesti korkeaan osaamiseen. Taulukko 2. Joensuun kaupunkiseudun työpaikkakehitys 2000, 2005 ja 2011 sekä mitoitus työpaikat 2020 ja 2030 Kunta 2000 2005 2011 2020 2030 min. 2030 max. Joensuu 29 335 30 958 33 323 35 328 36 700 37 700 Outokumpu 2 786 2 721 2 818 2 449 2 350 2 400 Kontiolahti 3 361 4 381 3 861 3 954 4 050 4 160 Liperi 3 416 3 315 3 423 3 597 3 680 3 800 Polvijärvi 1 441 1 402 1 304 1 267 1 210 1 240 Yhteensä 40 339 42 777 44 729 46 594 48 000 49 300 9

1.7 Kuntien yleiskaavat Pohjois-Karjalassa on voimassa yksi maankäyttö- ja rakennuslain 46 :n mukainen kuntien yhteinen yleiskaava, joka käsittää Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat. Yleiskaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 29.12.2009. (Kuva 3.) Rakennuslain mukaisesti vahvistettuja oikeusvaikutteisia yleiskaavoja on voimassa 27, joista 11 on rantaosayleiskaavoja. Maakäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vahvistettuja osayleiskaavoja on 76, joista rantaosayleiskaavoja 32. (Kuva 3.) Kuva 3. Yleiskaavoitustilanne Pohjois-Karjalassa vuoden 2012 lopulla. 10

1.8 Muut maakuntakaava-alueet Pohjois-Karjalaan rajoittuvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun ja Pohjois-Savon maakuntakaava-alueet. Etelä-Karjalassa on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava (vahvistettu YM 21.12.2011). Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava (mm. kauppa) on hyväksytty maakuntavaltuustossa 24.2.2014 ja on vahvistusprosessissa ympäristöministeriössä. Etelä-Savossa on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava (vahvistettu 4.10.2010 / KHO 19.8.2011). Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava (tuulivoima-alueet) on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.6.2014 ja se on vahvistusprosessissa ympäristöministeriössä. Kainuussa on voimassa Kainuun maakuntakaava (vahvistettu 29.4.2009 / KHO 13.10.2009, KHO 20.2.2013) ja Kainuun 1.vaihemaakuntakaava (vahvistettu YM 19.7.2013 / KHO 16.2.2015). Pohjois-Savossa on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava (vahvistettu 3.7.2008 / KHO 10.12.2009), VT-5 muutosmaakuntakaava (vahvistettu 27.11.2008) ja Pohjois-Savon maakuntakaava (vahvistettu YM 7.12.2011 / KHO 22.3.2013). Kaavojen laadinta on käynnissä Etelä-Savossa erityisesti luonnonvaroihin liittyen sekä Pohjois-Savossa ja Kainuussa tuulivoimaan sekä kauppaan kohdistuvina vaihekaavoina. 1.9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maakuntahallitus hyväksyi 17.6.2013 maakuntakaavan 4. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. OAS on suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä vaikutusten arvioinnista. Sen tarkoituksena on antaa maakuntakaavan asianosaisille ja siitä kiinnostuneille tahoille tietoa kaavoituksen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista kaavoituksen eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 11.2. 15.3.2013 ja siitä pyydettiin lausunnot. Lausuntovaiheen aikana järjestettiin sidosryhmien ja viranomaisten kanssa neuvotteluja ja lausuntovaiheen jälkeen järjestettiin 8.5.2013 maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja -asetuksen 11 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. 11

2 Maakuntakaavan suunnitteluprosessi 2.1 Työn valmistelu ja organisointi 2.1.1 Aikataulu Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain, johon sisältyvät aloitus-, tavoite-, luonnos-, ehdotus-, hyväksymisja vahvistamisvaiheet, joiden jälkeen siirrytään seurantavaiheeseen, jossa seurataan ja edistetään kaavan tavoitteiden toteutumista ja siihen kohdistuvia muutostarpeita. Tavoitteena on ollut, että maakuntakaavan 4. vaiheen luonnos valmistuu kesällä 2014, ehdotus vuoden 2015 alussa ja hyväksyminen tapahtuu kevään 2015 maakuntavaltuustossa. (Kuva 4.) Aloitusvaihe o Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päätti käynnistää 17.12.2012 maakuntakaavan 4. vaiheen laatimisen. Maakuntahallitus hyväksyi samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksen sekä päätti asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. o Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) luonnos olivat nähtävänä 11.2. 15.3.2013 o Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettiin 36 lausuntoa ja 3 mielipidettä. o Työvaliokunta kokoontui 16.4.2013 ja 13.6.2013 o Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 11 :n mukainen ensimmäinen ns. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 8.5.2013. o Maakuntahallitus hyväksyi 17.6.2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. o Työvaliokunta 12.8.2013, maakuntakaavatyötyhmä 16.8.2014 o Järjestettiin maakuntakaavan 4. vaiheen aloitusseminaari sidosryhmille 10.10.2013 Tavoitevaihe o Maakuntahallitus päätti 21.10.2013 esittää maakuntavaltuustolle, että se merkitsee maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen tiedoksi ja käy siitä evästyskeskustelun o Kaupan työryhmä 4.10.2013, työvaliokunta 21.10.2013, virkistys ja matkailu työryhmä 24.10.2014 sekä ampumaratatyöryhmä 4.11.2013 o Maakuntavaltuusto merkitsi 25.11.2013 maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen tiedoksi ja kävi siitä o evästyskeskustelun Ampumaratatyöryhmä 26.11.2013, kaupan työryhmä 5.12.2013, ohjausryhmä 11.12.2013, työvaliokunta 15.1.2014, ampumaratatyöryhmä 20.12.2013 ja virkistys ja matkailu työryhmä 28.1.2014 o Järjestettiin kaikille avoin ampumarataseminaari 5.2.2014 o Järjestettiin kaupan seminaari kutsutilaisuutena maakuntakaavan sidosryhmille 14.2.2014 o Ampumaratatyöryhmä kokoontui 26.2.2014, 27.3.2014 ja 7.4.2014 o Työvaliokunta 19.3.2014, ohjausryhmä 20.3.2014, virkistys ja matkailu työryhmä 27.3.2014 ja SOVA - ryhmä 10.4.2014 Luonnosvaihe o Työryhmät: Työvaliokunta 29.4., Kaupan työryhmä 5.5., SOVA -ryhmä 12.5.2014, maakuntakaavatyöryhmä 12.5.2014 o Ohjausryhmä 12.5.2014 o Maakuntahallitus hyväksyi 26.5.2014 maakuntakaavan 4. vaiheen luonnoksen asetettavaksi nähtäville ja lähetettäviksi lausunnoille o Maakuntavaltuusto kävi keskustelun kaavaluonnoksesta 10.6.2014 o Luonnos nähtävillä 16.6.- 5.9.2014 välisen ajan. o Luonnoksesta annettiin yhteensä 52 kpl lausuntoja ja mielipiteitä o Ympäristöministeriön työneuvottelut 10.6.2014, 24.9.2014 ja 5.12.2014 o Työneuvotteluja keskeisten sidosryhmien kanssa loka-marraskuussa (noin 10 neuvottelua) 12

o Työryhmät: Työvaliokunta 29.10.2014, SOVA -ryhmä 11.11.2014, kaupan työryhmä 19.11.2014 ja 5.12.2014, ampumaratatyöryhmä 3.12.2014, maakuntakaavatyöryhmä 13.12.2014 o Ohjausryhmä 13.11.2014 o Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet (22.12.2014) Ehdotusvaihe o Työryhmät: Sova-ryhmä 9.1.2015, maakuntakaavatyöryhmä 13.1.2015 o Kontiolahden kunnan kanssa neuvottelu 8.1.2015 o Ympäristöministeriön kanssa työneuvottelu 9.1.2015 o Ohjausryhmä 13.1.2015 o Maakuntahallitus hyväksyi 26.1.2015 maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksen asetettavaksi nähtäville ja lähetettäviksi lausunnoille o Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 2.2. - 6.3.2015 välisen ajan o Maakuntakaavaehdotuksesta saatiin 42 lausuntoa ja 18 muistutusta, joista kaksi oli yhteismuistutusta. o Työryhmät: Maakuntakaavatyöryhmä 10.3.2015 ja 20.4.2015, SOVA -ryhmä 7.5.2015 o Maakuntahallitus kävi evästyskeskustelun alustavista vastineista saatuun palautteeseen 27.4.2015 o MRL mukainen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 6.5.2015 o Ohjausryhmä 13.5.2015 Hyväksymisvaihe o Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet (liite 3) ja hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen sekä teki esityksen maakuntavaltuustolle maakuntakaavan hyväksymisestä 25.5.2015 o Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavaehdotuksen ja päättää saattaa kaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi (kesäkuu 2015) Vahvistamisvaihe o Maakuntahallitus saattaa maakuntakaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi o Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan Kuva 4. Maakuntakaavan 4. vaiheen aikataulu 13

2.1.2 Valmisteluorganisaatio Maakuntakaavan täydennyksen laadinnasta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton alueidenkäytön yksikkö. Kaavan valmistelusta on vastannut maakuntainsinööri (31.3.2014 saakka) ja siitä lähtien aluesuunnittelupäällikkö. (Kuva 5.) Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallituksen nimeämä eri sidosryhmiä edustava ohjausryhmä. Tarvittaessa ryhmien kokouksiin kutsutaan kuultaviksi asiantuntijoita eri organisaatioista. Kaavan valmistelussa aluesuunnitteluryhmällä on tukenaan ohjausryhmän maakuntahallituksen jäsenistä koostuva seurantaryhmä. Seurantaryhmän muodostavat maakuntahallituksen nimeämät jäsenet Hannu Hoskonen (pj), Juha Kosonen (vpj), Jouni Martiskin ja Kari Kulmala. Ohjausryhmän apuna on SOVA-ryhmä (maakunnallinen suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointiryhmä) ja muita mahdollisia työryhmiä, jotka nimetään tarpeen mukaan (kauppa, ampumarata, virkistys- ja matkailu). Kuva 5. Maakuntakaavan 4. vaiheen valmisteluorganisaatio 14

3 Maakuntakaavan sisältö Maakuntakaavan 4. vaiheen maankäytölliset kysymykset kohdistuvat pääosin Joensuun kaupunkiseudulle. Joensuun kaupunkiseudulla tarkoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien muodostamaa 5 kunnan aluetta. Käsittelyssä olevilla muutamilla maankäyttökysymyksillä on kuitenkin tarkistustarpeita koko maakuntaa koskien. Maakuntakaavan 4. vaiheen aluerajaus on siten koko maakunnan alue ja maakuntakaavan mittakaava aiempien vahvistettujen maakuntakaavojen mukaisesti 1:200 000. Joensuun kaupunkiseudulta tehdään maakuntakaavakarttaan suurimittakaavaisempi karttaikkuna mittakaavassa 1:100 000 kaupunkiseudun ydinalueiden varausten tarkastelemiseksi. Maakuntakaavan kokonaisuuden hahmottamiseksi maakuntakaavan 4. vaiheen varaukset esitetään kaavakartalla, jonka pohjakarttana ovat voimassa olevan maakuntakaavan varaukset. Keskeisinä maankäytöllisinä kysymyksinä Joensuun kaupunkiseudulla ovat Kontiolahden lakkautetun varuskunta-alueen maankäyttö, seudullinen ampumaratakysymys Joensuun kaupunkiseudulla, Kontiolahden Jaamankangas kokonaisuudessaan, Liperin Ylämyllyn ja lentokentän välisen alueen maankäyttö sekä Valtatie 6 itäpuoleiset alueet Joensuussa Ilomantsintien ja Reijolan liittymien välillä, erityisesti Papinkankaan alue. Koko maakuntaa koskettavana maankäytöllisenä kysymyksenä on puolestaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja niiden mitoitus. Maakuntakaavassa tämä tarkoittaa keskeisesti keskustatoimintojen alueiden varauksia sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden varauksia keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Sen lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Kaupan ratkaisut edellyttävät keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle osoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi myös itse keskusverkon sekä taajama-alueiden rajausten tarkistamista. Etupäässä Joensuun kaupunkiseudulla tehdään tarkistuksia edellisten lisäksi muun muassa teollisuus- ja työpaikka-alueisiin sekä viher- ja matkailualueisiin osana kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tarkastelua. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tavoitevuosi on 2030. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltävät keskeisimmät maankäyttöluokat ovat: Käsittelyssä kokonaisuudessaan & päivitetään maakuntakaavaan kokonaisuutena Taajamatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueet (keskusverkko) Vähittäiskaupan suuryksiköt, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella sekä kaupan enimmäismitoitukset Viheryhteystarpeet Joensuun kaupunkiseudulla Tehdään yksittäisiä muutoksia & täydennyksiä voimassa olevaan maakuntakaavaan Seudulliset ampumaradat: Joensuun kaupunkiseudun ampumarata melualueineen Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita ja kohteita (eri puolilla maakuntaa) Muutamia virkistysalueita ja -kohteita sekä yksittäinen matkailukohde (Joensuun kaupunkiseudulla) Muita yksittäisiä tarkistuksia (Ylämyllyn moottoriradan laajennus) 3.1 Taajamatoimintojen alueet Maakuntakaavatilanne Taajamatoimintojen alueita on käsitelty koko Pohjois-Karjalan osalta maakuntakaavan 1. vaiheessa eli silloin tehdyt ratkaisut perustuvat 2000-luvun alkupuolen tilanteeseen. Taajamatoimintojen aluevaraukset ovat muodostuneet asemakaavoitetuista alueista ja sekä niistä alueista, joille on ollut odotettavissa asemakaavatasoisen suunnittelun tarvetta vuoteen 2020 mennessä. Tuotantotoiminnaltaan, asutusrakenteeltaan tai palveluiltaan 15

aluerakenteellista merkitystä omaavat pienet taajamat sen sijaan on osoitettu kohdemerkinnällä maakuntakaavan 1. vaiheessa. Näiden pienten taajamien odotettavissa oleva uusi rakentaminen on suhteellisen vähäistä. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsitellään vain taajamatoimintojen aluevarauksia. Taajamatoimintojen kohdemerkinnät jätetään sen sijaan voimaan ja niitä tullaan käsittelemään tarvittavilta osin maakuntakaavan seuraavissa vaiheissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudulla on tapahtunut tai tapahtumassa huomattavia alueidenkäytön muutoksia, joilla on vaikutusta koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kontiorannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuoden 2014 alusta vapautti isoja alueita Kontiorannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyttöön. Höytiäisen eteläpuolella oleva Jaamankankaan laaja, vielä pääosin maa- ja metsätalous- sekä ulkoilukäytössä olevaan alueeseen kohdistuu myös muita alueidenkäytön tarpeita ja se on potentiaalinen pidemmän aikavälin kaupunkiseudun kasvualue. Lentoaseman toiminnan ja lentokentän ympäristön kehittäminen sekä lentokentän toiminnan turvaaminen edellyttävät maankäytön uudenlaista tarkastelua. Kaupunkiseudun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikangas Ylämylly Marjala) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yhteensovittamista muun maankäytön kanssa osana koko alueen virkistysverkostoa. Etelän suunnan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana on vahvistunut liikenneverkossa ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Erityisesti valtatie 6 itäpuolisten alueiden saavutettavuus Ilomantsintien (kt 74) ja Reijolan välillä on parantanut merkittävästi uusien liikennejärjestelyjen myötä ja alueet ovat potentiaalista työpaikka-alueiden kasvualuetta. Myös Joensuun kaupunkiseudun ulkopuolelta tuli kaavaprosessin aikana ilmi taajamatoimintoihin liittyviä muutostarpeita. Maakuntakaavassa on päivitetty taajamatoimintojen alueet ja kohteet koko maakunnan osalta. Pohjois-Karjalassa asuu kaiken kaikkiaan 163 724 asukasta (2013). Maakunnan väestöstä noin 71 % asuu taajamissa (YKR taajama-alueet) ja noin 29 % haja-asutusalueilla. Puolestaan Joensuun kaupunkiseudulla (kuva 2) asuu tällä hetkellä 113 215 asukasta (2013). Tästä väestöstä noin 78,3 % asuu taajamissa (YKR taajama-alueet) ja noin 21,7 % haja-asutusalueilla. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa päivitetään voimassa olevan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet ja kohteet. Kaavatyön yhteydessä on laadittu taustaselvitys Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa, jonka tiivistelmä on luvussa 8.1. Väestökehityksen ennusteiden perusteella Pohjois-Karjalassa ei ole tarvetta varautua merkittäviin uusiin taajamatoimintojen aluevarauksiin muutoin kuin Joensuun kaupunkiseudulla. Poikkeuksena on Tohmajärven Kemien taajama-alue, jonka maltillisen kasvattamisen perustana aseman suuntaan on nimenomaan tehdyt maankäytön suunnitelmat asemanseudun 16

ympäristössä mahdollisen uuden valtatien tielinjauksen toteutuessa. Taajamatoimintojen alueiden päivitysten pohjana on kuntien yleis- ja asemakaavoitus, kuntien erityiset maankäytön suunnitelmat sekä Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset nykyiset taajamat (vuodelta 2013). YKR taajamat ovat olleet keskeisenä lähtökohtana taajamarajausten päivityksessä. YKR -määritelmän mukaan taajamatoimintojen alue on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon (6,25 ha ruutu), jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Tärkeää on huomioida, että taajamatoiminnot pitävät sisällään asumisen sekä muut taajamatoiminnot, joita ovat esimerkiksi keskustatoiminnot, palvelut, teollisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistoalueet ja erikoistoimintojen alueet. Maakuntakaavassa osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavat taajamatoimintojen alueet, joille on odotettavissa asemakaavatasoisen suunnittelun tarvetta vuoteen 2030 mennessä. Asemakaavatasoisen suunnitelman laatimisen tarpeet voivat johtua muun muassa varautumisesta rakennusmaan kysyntään, tarkoituksenmukaisen yhdyskuntakehityksen ohjaamiseen sekä vesihuollon, muun teknisen huollon ja liikenneverkkojen tuomat muut suunnittelutarpeet. Voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueiden rajaukset ovat olleet melko väljiä, joten taajamatoimintojen rajauksia on pääosin pienennetty vastaamaan paremmin todellista tarvetta. Vaikka taajamaalueita on pienennetty, niin aluevarausten laajuus on taajama-alueiden mitoitustarvetta suurempi ja sisältää esimerkiksi pientaloasumisen kohdalla vaihtoehtoisia kasvualueita eri puolilla taajama-alueita. Suurimmat uudet taajamatoimintojen aluetarpeen kohdistuvat Joensuun kaupunkiseudulle, jossa väestön kasvunäkymät ovat erityisen vahvat. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Joensuun seudulla on vuonna 2030 118 962 asukasta mikä on 5747 asukasta enemmän, kuin vuoden 2013 lopussa. Tilastokeskuksen kasvuennuste (2012) vastaa melko hyvin maakunnan omaa väestösuunnitetta. Joensuun kaupunki varautuu omissa suunnitelmissa vuoteen 2030 mennessä sen sijaan noin 5000 asukkaan kasvuun, mikä tarkoittaa lähes 2000 asukkaan suurempaa kasvua tilastokeskuksen ennusteeseen verrattuna. Suurempi ennuste on perusteltavissa ennakoitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutoksella, kaupungistumisella sekä kaupungin monipuolisella asuntotarjonnalla. Joensuun seudun kehitys- ja kasvuedellytysten turvaamiseksi on tarpeen varautua ennakoitua suurempaan väestön kasvuun. Aluerakenteen kehittämistä tarkastellaan minimi- ja maksimivaihtoehtojen välillä. Minimivaihtoehto muodostuu Tilastokeskuksen Joensuun kaupunkiseudun väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä (119 600 asukasta) ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta väestömäärästä (123 000 asukasta). Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maapolitiikan vaihtoehdot ja turvataan monipuolinen asuntotuotanto. Väestöennustetta on käsitelty laajemmin kappaleessa 1.6. Yhdyskuntatalouden kannalta on edullista eheyttää taajamien rakenteita ja ohjata mahdollisimman suuri osa kasvusta nykyisen taajamarakenteen sisälle. Joensuun kaupunkiseudulla maakuntakaavan taajama-alueita rajattaessa on huomiota kiinnitetty erityisesti taajamakeskustojen eheyttämiseen ja palveluiden tukemiseen sekä kantakaupungin kasvumahdollisuuksien turvaamiseen pääteiden suuntaisesti. Keskeisiä tavoitteita ovat: - Päivitetään maakunnan taajama-alueet nykyisen toteutuneen taajaman (YKR taajamarajaus) ja kuntien maankäytön suunnitelmien pohjalta 17

- Luodaan Joensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle - Varaudutaan Joensuun kaupunkiseudulla noin 10 000 asukkaan lisäykseen mikä tarkoittaa noin 8,8 %:n kasvua nykyisestä. - Tavoitteena on, että kaupunkiseudun väestönkasvusta vähintään 80 % kohdistuu taajama-alueille - Varaudutaan väestön ikärakenteen tuomiin haasteisiin palvelurakenteen kehittämisessä - Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi rakenteelliseksi kokonaisuudeksi. - Ohjataan kasvu pääosin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi olevan taajamarakenteen yhteyteen. - Tiivistetään joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden sekä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä Maakuntakaavassa esitettävät taajamatoimintojen alueet on koottu yhteen taulukkoon 3. Joensuun kaupunkiseudun esitettäviä taajama-alueita on yhdenmukaistettu ja tiivistetty siten, että selkeästi rakennettavuudeltaan ja sijainniltaan epäedullisia alueita on rajattu pois. Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen pintaala on vähentynyt maakuntakaavan voimassa olevasta taajama-aluerajauksesta noin 8,5 %. Samalla esimerkiksi Pyhäselän ranta-alueita Joensuun Reijolassa, Kulhon itäosien alueita sekä Liperin Leinosenlammen itäpuolen alueita on merkitty taajamatoimintojen reservialueeksi (Ares) eli alueiksi joilla on edellytyksiä toteutua taajamatoimintojen alueiksi pääosin vasta vuoden 2030 jälkeen. Iiksenvaaran alue osoitetaan taajamatoimintojen reservialueen kohdemerkinnällä a-res. Liperin Leinosenlammen itäpuolisen alueen osoittaminen maakuntakaavassa Ares alueena on tullut mahdolliseksi yhtäältä Ylämyllyn ympäristössä tapahtuneen ja suunnitellun maankäytön johdosta että toisaalta seudullisen viheryhteystarveverkoston päivittämisen myötä. Leinosenlammen itäpuolinen alue on luontevaa jatkumoa Ylämyllyn alakeskuksen ympäristön vahvalle yhdyskuntarakenteen kasvulle ja tukien näin Ylämyllyn palvelurakennetta. Leinosenlammen pohjoispuolella Jyrinkylän alueella on toteuttamatta enää pieniä alueita. Samaan aikaan Liperin kunnan Joensuun puoleisia alueita Polvijärventien ja Lentoväylän välissä on ohjattu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueesta työpaikkatoimintojen reservialueeksi. Perusteena näille muutoksille ovat alueen monet taajamatoimintoja rajoittavat tekijät kuten tiestö, rautatie, voimajohtolinja ja erilaiset melukysymykset. Näiden ratkaisujen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Ylämyllyn alakeskuksen asemaa kaupunkiseudun läntisessä kasvusuunnassa. Maakuntakaavassa osoitetaan Ylämyllyn aluetta palveleva seudullinen viheryhteystarve Pyhäselän rantaraitilta 1 Hirsiniemen uuden rakentuvan venesataman suunnasta vt9 ylikulun kautta Polvijärventien itäpuolelle ja sieltä edelleen moottoriurheilukeskuksen eteläpuolitse Pärnävaaran urheilukeskuksen suuntaan. Ylämyllyn alueen toinen seudullinen viheryhteystarve ollaan osoittamassa puolestaan Jyrinkylän länsipuolitse. Leinosenlammen itäpuolisen alueen kytkeytyminen seudulliseen viheralueverkostoon on tärkeää, mutta se tulee tapahtua paikallisella tasolla kuntakaavoituksessa. Tulee myös huomata, että Leinosenlammen itäpuolisella alueella on jo lukuisia olemassa olevia rantarakennuksia pihapiireineen (21 kpl) eli viheryhteyden osoittaminen ranta-alueelle olisi senkin puolesta vähintään vaikeaa tai jopa mahdotonta. Seudullisten viheryhteystarpeiden päivittämistä käsitellään kokonaisuutena kappaleessa 3.6. Kontiolahden Kontiorannan lakkautetun varuskunta-alueen tilalle syntyy asumisen ja matkailupalvelujen alue, joka maakuntakaavaan on merkitty taajama-alueena A sekä matkailupalvelujen kohdemerkinnällä. Kontiorannan varuskunta-alue taajaman ja matkailun kehittämisympäristöineen on Joensuun kaupunkiseudun yksi kärkihankkeista ja vahvan kehittämistyön kohteena alueen siirryttyä Kontiolahden kunnan omistukseen alkuvuodesta 2014. Alueelle on laadittu kunnan toimesta Master Plan suunnitelma ja tehty useita selvityksiä muun muassa matkailupotentiaalista ja vapaa-ajan keskuksen edellytyksistä. Alueella toimii jo muutamia matkailualan yrityksiä samaan aikaan kun 2014 perustettu Kontionloikka Oy käy rahoitusneuvotteluja vapaa-ajankeskuksen toteuttamisesta alueelle. Lisäksi vanha varikkoalue ympäristöineen on houkutellut alueelle jo useita kymmeniä lähinnä tuotannollisen alan yrityksiä mukaan lukien koulutuskuntayhtymän maanrakennusalan opetusta. Alueen kiinteistöjä on vuokrattu tai myyty eri toimijoille. Kontiorannan lakkautettu varuskunta-alue muodostaa samaan 1 Pyhäselän rantaraitilla tarkoitetaan maakuntakaavassa Joensuun Niittylahden opistolta Liperin Ylämyllylle saakka ulottuvaa Pyhäselän rannan läheisyydessä kulkevaa yhtenäistä seudullista viheryhteystarvetta. 18

aikaan rakennusten ja miljöön kokonaisuuden, jonka kulttuuriympäristöarvojen säilyttäminen tulee ratkaista alueen uuden maankäytön yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Kontioniemen osayleiskaavoitus on vireillä. Alueelle on tehty rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys, joka on taustalla, kun alueen kulttuurihistorialliset arvot määritetään. Nämä arvot on kuvattu Kontiorannan varuskunta-alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisessa selvityksessä (20.8.2014, arkkitehtitoimisto Torikka ja Karttunen, tilaaja Senaatti kiinteistöt). Alueella on tarve rakennetun kulttuuriympäristön arvojen yhteensovittamiselle tulevan maankäytön kanssa. Rakennusten aikaisemman käytön aikainen huolto ja kunnossapito asettavat omat rajoituksensa alueen rakennuskannan säilyttämiselle tulevaisuudessa. Osa rakennuksista onkin niin huonossa kunnossa, että niiden säilyttäminen on lähes mahdotonta. Kontiorannan entinen varuskunta-alue on osa Joensuun kaupunkiseudun ja ministeriöiden välistä kasvusopimusta. Lehmon eritasoliittymän länsipuolinen alue ja laajemmin Jaamankangas Kontiolahdella on ollut jo vuosikymmeniä kaupunkiseudun näkökulmasta erityisen mielenkiinnon kohteena. Alue on Lehmon eritasoliittymän ympäristön työpaikkatoimintojen aluetta lukuun ottamatta pääosin metsätalouskäytössä. Jaamankankaan laajalle yhtenäiselle metsätalousvaltaiselle alueelle kohdistuu erityistä seudullista ulkoilun ja virkistyksen käyttöä, alue on myös erityisen merkittävää pohjavesialuetta. Aluetta on sen monien arvojen pohjalta pidetty tulevaisuuden reservialueena, jota ei ole nähty olleen tarvetta lähteä avaamaan muuhun maankäyttöön. Alueelle kohdistuu kuitenkin eri suunnista entistä vahvempaa tehokkaan maankäytön laajentamisen painetta. Lehmon taajamaalueen rakentaminen on ollut viime vuosikymmeniä vilkasta ja taajama tulee Kontiolahden suunnitelmien mukaan rakentumaan täyteen vuoteen 2020 mennessä. Sen jälkeen Lehmon uusien alueiden avaaminen tulisi huomattavasti kalliimmaksi rakennettavuudeltaan heikon maaperän johdosta. Kontiolahden kunnan väkiluku on kasvanut tasaisesti vuosittain parilla sadalla henkilöllä, joka on itäsuomalaisittainkin poikkeuksellisen myönteistä. Jälleen vuonna 2014 Kontiolahden väkiluku kasvoi +259 henkilöllä eli +1,8 %. Lehmon taajaman kasvupaine on kohdentumassa eritasoliittymän toiselle puolelle. Seudullisesti Lehmon alue on ja tulee olemaan Joensuun kaupunkiseudun pohjoisen suunnan kasvualuetta. Kaupunkiseudun muut kasvualueet lähes samalla etäisyydellä Joensuun kaupunkikeskustasta ovat Multimäki Kulho idässä, Karhunmäki Reijola - Niittylahti etelässä ja Marjala Ylämyllyn ympäristö lännessä. Näillä edellä mainituilla alueilla on Lehmoon nähden runsaammin reserviä taajamatoiminnoille. Näiden erilaisten maankäytön tarpeiden yhteensovittamiseksi Lehmon eritasoliittymän länsipuolelle jäävä alue osoitetaan maakuntakaavassa selvitysalue - kehittämisperiaatemerkinnällä (se). Alueen seudulliset maankäyttöpaineet kohdistuvat toisaalta laajasti maa- ja metsätalouteen, ulkoiluun ja virkistykseen sekä toisaalta asumiseen ja työpaikkatoimintoihin. Maakuntakaavan selvitysalue merkintä tarkoittaa, että maakuntakaavallisesti alueen tulevaisuuden käytön ratkaisulle ei ole vielä edellytyksiä, mutta merkintä on tahdonilmaisu Lehmon eritasoliittymän länsipuolisen alueen, erityisesti Jaamankankaantien varren selvittämiseksi. Selvitysalueen alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttääkin Jaamankankaan alueeseen kohdistuvista alueidenkäyttöintresseistä ja seudullisesti merkittävästä taajamarakenteen kehityksestä maakuntakaavallisia lisäselvityksiä ja jatkosuunnittelua. Maakuntakaavan 1. vaiheessa Lehmon eritasoliittymän ja Onttolan välille on lisäksi vahvistettu vaihtoehtoinen tielinjaus, joka tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Maakuntakaavassa nykyistä maankäyttöä kuvaavat aluevarausmerkinnät alueella ovat lähinnä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-1) ja maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Mikäli tulevaisuudessa aluetta tullaan käyttämään johonkin toisenlaiseen maankäyttöön, se edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita maakuntakaavan 4. vaiheessa käsitellään tarkemmin kappaleissa 3.6 ja 3.7 Taajamatoimintojen alueilla kulttuuriperintöarvojen säilyminen varmistetaan parhaiten tekemällä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarpeelliset selvitykset suhteessa toteutumassa olevaan maankäyttöön. Tarkoituksenmukaista resurssien käyttöä on tehdä esimerkiksi arkeologiset inventoinnit siinä vaiheessa, kun yksityiskohtaisempi suunnittelu ja varsinainen rakentaminen ovat ajankohtaisia. Taulukko 3. Maakuntakaavassa esitettävät taajamatoimintojen-alueet: 19

Kunta YKR taajama Väestö 2000 Väestö 2010 Väestö 2013 Kaavamerk Pintaala Ilomantsi Ilomantsin kk 3442 3006 2914 A 632 4,6 Joensuu Eno 2149 2048 1937 A 517 3,8 Iiksenvaara ares Uimaharju 1773 1543 1496 A 505 3,0 Tuupovaara 683 607 583 A 211 2,7 Kiihtelysvaara 636 645 635 A 193 3,4 Heinävaara 386 468 449 A 202 2,2 Hammaslahti 1548 1503 1492 A 429 3,7 Reijola 2046 2846 3218 A 1095 2,9 Reijola reservialueet Ares 246 JNS kantakaupunki 51204 53585 54873 A 5381 10,2 Juuka Juuan kk 2909 2540 2374 A 676 3,5 Kitee Kiteen keskusta 5349 4864 4789 A 880 5,6 Kesälahti 1228 1007 965 A 349 2,8 Kontiolahti Kontiolahden kk 3016 3229 3344 A 1178 2,8 Lehmo 3437 4791 5093 A 1217 4,2 Kulho 245 288 315 A 173 1,8 Kulho reservialueet Ares 148 as/ha 2013 Lieksa Lieksan keskusta 9028 7745 7644 A 1568 4,9 Pankakoski 969 755 683 A 277 2,5 Liperi Nurmes Leinosenlammen itäosan reservialue Ares 77 Liperin kk 1686 1574 1527 A 529 2,9 Ylämylly 3102 4193 4383 A 1157 3,8 Viinijärvi 889 819 834 A 339 2,5 Nurmeksen keskusta 5838 5272 5129 A 1049 4,9 Outokumpu Outokummun keskusta 5271 4796 4721 A 887 5,3 Polvijärvi Polvijärven kk 1602 1415 1339 A 391 3,4 Rääkkylä Rääkkylän kk 869 670 660 A 217 3,1 Tohmajärvi Kemien taajama 1831 1600 1608 A 523 3,1 Valtimo Valtimon kk 1277 1090 1067 A 307 3,5 Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumotaan voimassa olevat taajamatoimintojen alueet ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta merkinnät. Muutettavat ja kumottavat alueet ja kohteet on esitetty tarkemmin kappaleessa 3.8. 20

Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Taajamatoimintojen alueet (A) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumisja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Taajamatoimintojen reservialue (Ares, ares) Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen reservialuetta, jolla on tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Alueen toteuttaminen ajoittuu pääsääntöisesti vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto- ja kulttuuriympäristön erityispiirteet, alueen kytkeytyminen olemassa olevaan taajamaan, palvelujen saavutettavuus sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Yksityiskohtaisempi taajamatoimintojen reservialueen suunnittelu tulee ajoittua vuoden 2025 jälkeiseen aikaan. Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu ympäristö. Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Selvitysalue (se) Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Lehmon eritasoliittymän länsipuolinen alue, jolle kohdistuu nykyisen maankäytön eli lähinnä maa- ja metsätalouden sekä energiahuollon ohella myös muita seudullisia maankäyttötarpeita. Alueeseen liittyy keskenään ristiriitaisia seudullisia ulkoilun ja virkistyksen sekä asumisen ja työpaikkatoimintojen intressejä. Selvitysaluemerkintä ei mahdollista alueen ottamista uuteen käyttötarkoitukseen ennen kuin se on selvitetty ja osoitettu maankuntakaavassa. Suunnittelumääräys Ennen alueen tulevan käytön ratkaisua ei alueella tule suunnitella sellaista maankäyttöä, joka heikentäisi ulkoilun ja virkistyksen järjestämistä alueella tai toisaalta estäisi tai haittaisi alueen mahdollista muuta uutta maankäyttöä. 21