on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

Samankaltaiset tiedostot
Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

Vanhuuseläkevastuun korotuskertoimet vuodelle 2018

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN Kokonaisperuste, vahvistettu

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

1 YLEISTÄ 2 VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN ARVOSTUSPERIAATTEET ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 ENERGIMARKNADSVERKET

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

Kollektiivinen korvausvastuu

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

6. Stokastiset prosessit (2)

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

Moderni portfolioteoria

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

Monte Carlo -menetelmä

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa

EUROOPAN PARLAMENTTI

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta /2013. sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Kuluttajahintojen muutokset

Muistio tehostamiskannustimen kahdeksan vuoden siirtymäajan vaikutuksista

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Veritas Eläkevakuutus osavuosikatsaus 1-6/2014

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

TELA/Laskuperustejaos TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN MUUTOKSEN PERUSTELUT

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

Galerkin in menetelmä

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

VF06a Työeläkevakuutusyhtiön vastuuvelka 401 VF06e Eläkekassan vastuuvelka 442 VF06f Eläkesäätiön eläkevastuu 452

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2017

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

Mittaustulosten käsittely

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokonaisperuste vahvistettu Voimassa alkaen.

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2010

= m B splini esitys. B splini esitys. Tasaiset B splinit

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 2009

Aamukatsaus

Vaihtovelkakirjalainat ja yrityksen rahoitus

. g = 0,42g. Moolimassat ovat vastaavasti N 2 :lle 28, 02g/ mol ja typpiatomille puolet tästä 14, 01g/ mol.

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

Osavuosikatsaus

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 2010

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

TULOSKATSAUS 1-9/2018. Veritas Eläkevakuutus

Eläke-Fennian Osavuosikatsaus

Yleistä. Teräsrakenteiden liitokset. Liitos ja kiinnitys

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

VERKKOJEN MITOITUKSESTA

Painokerroin-, epsilon-rajoitusehtoja hybridimenetelmät

Käytetään säteille kompleksiesitystä. Tuleva säde on Ee 0 iw t ja peräkkäisiä heijastuneita säteitä kuvaaviksi esityksiksi saadaan kuvasta: 3 ( 2 )

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN Vantaa info@mlp.

Eteran osavuosiraportti 2011

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Transkriptio:

SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen, osaketuottokertomen ja perustekoron laskentaan ensmmäsen kerran eläkelatosten per 30.6.08 antamen tetojen pohjalta tapahtuvassa laskennassa. Selvtystlassa ja konkurssssa olevat eläkelatokset evät ole mukana laskennassa. Rahastosrtovelvote RSV määrtellään seuraavast RSV = b6 + 0 +λ j, mssä b6 on kohdassa määrtelty täydennyskerron, 0 on TyEL:n 79 :n 4 momentssa tarkotettujen perusteden mukanen rahastokorko, λ on TyEL:n 68 :n mukanen osaketuottosdonnasuuden aste ja j on kohdassa 3 määrtelty osaketuottokerron.. Keskmääränen täydennysperuste p Täydennyskertomen vertaluarvo lasketaan neljännesvuosttan. Vertaluarvo lasketaan neljän desmaaln tarkkuudella ja julkstetaan prosenttlukuna kahden desmaaln tarkkuudella. Jos täydennyskertomen arvo muuttuu, haetaan STM:ltä vahvstus uudelle arvolle. Täydennyskerron b6 määrtellään seuraavast: b6 = max [0; ( λ) α p 0], mssä p on kohdassa. määrtelty eläkelatosten keskmääränen täydennysperuste ja parametr λ = 0,0 sekä parametr α = 0,8. Täydennyskertomen laskennassa käytettävä keskmääränen täydennysperuste p on eläkelatoskohtaslla panokertomlla w kerrottujen eläkelatoskohtasten täydennysperusteden p summa: ( ) p = w. p, mssä w on määrtelty tarkemmn kohdassa.3 ja p kohdassa..

SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7). Eläkelatoskohtanen täydennysperuste p Eläkelatoskohtanen täydennysperuste määrtellään seuraavast: LMV A P p = max ; 0,0, mssä V A on yhtölle TVYL 6 :n, säätölle ESL 48 a :n, kassolle VKL 83 b :n ja MEK:lle MEL 08 :n mukanen vakavarasuuspääoma LMV P on säätölle ESL 48 a :n ja kassolle VKL 83 b :n mukanen vakavarasuuslaskennassa käytettävä työnantajan lsämaksuvelvollsuuteen perustuva erä, joka yhtöllä ja MEK:llä = 0 V on yhtölle TVYL 4 :n, säätölle TyEL 68 :n, kassolle sltä osn kun kyse on laksäätesen eläkevakuutuksen harjottamsesta VKL 79 :n ja MEK:lle MEL 0 :n mukanen osttamattomalla lsävakuutusvastuulla ja YEL 39 :n mom. mukaslla erllä vähennetty vastuuvelka. Täydennysperuste rajotetaan mnmssään 0 prosenttn, jotte yksttänen eläkelatos pokkeavan penellä täydennysperusteella vakuta täydennyskertomen arvoon..3 Eläkelatoskohtanen panokerron w Eläkelatoksen pano w määräytyy eläkelatoksen täydennysperusteen laskennassa käytettävän vastuuvelan V suhteena kakken eläkelatosten täydennysperusteen laskennassa käytettävään vastuuvelkaan. Vastuuvelka keskellä vuotta lasketaan nterpolomalla ennustettu loppuvuoden vastuuvelka keskelle vuotta ja lsäämällä tähän osaketuottosdonnasen lsävakuutusvastuun osuus keskellä vuotta. Yksttäsen eläkelatoksen panoa rajataan, jotte suurlla eläkelatokslla ole lan merkttävä vakutus täydennyskertomen arvoon. Eläkelatoksen pano w = V mn 0, 5; V. V mn 0, 5; V

SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 3 (7).4. Täydennyskertomen korjaamnen Jos vahvstettu täydennyskerron on laskettu vrheellsstä tedosta ta sen laskenta on ollut muuton vrheellnen, huomodaan havattu vrhe seuraavassa täydennyskertomen vertaluarvon laskennassa. ETK laskee vrheellsest menneden kvartaalen täydennyskertomen vertaluarvot uudelleen ja huomo ne seuraavaks laskettavassa kvartaaln vertaluarvossa kaavalla + + b ( korjattu) b = + + b ', 0 6, ( ) 6 0 6, 0 + 0 + b6, ( korjaamaton) mssä b 6, ' on kvartaaln mukanen täydennyskertomen vertaluarvo lman korjauksa, b6, ( korjaamaton ) on kvartaaln mukanen vahvstettu täydennys- 3. Osaketuottokerron j kertomen arvo ja b6, ( korjattu ) on kvartaaln mukanen uudelleen laskettu täydennyskertomen vertaluarvo. Osaketuottokerron j lasketaan lan eläkelatoksen vakavarasuusrajan laskemsesta ja sjotusten hajauttamsesta :n mukaslle kehttynessä valtossa säännellyllä markknalla kaupankäynnn kohtena olevlle osakesjotukslle. Suoren osakesjotusten lsäks laskennassa on mukana rahastojen kautta tehdyt kätesosakesjotukset. Hedge-rahastoja ja osakesjotuksn lttyvä johdannasa e huomoda. Jos osakerahastossa on sekä kehttyneden että kehttyven markknoden osakketa, huomodaan se laskennassa eläkelatoksen valnnasta rppuen.. Osakerahasto otetaan kokonasuudessaan huomoon, jos kysesen vuoden alussa yl puolet rahaston sjotukssta kohdstu kehttynelle markknolle. Muuten rahastoa e huomoda laskennassa ollenkaan.

SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 4 (7). Osakerahasto otetaan huomoon sen kehttyneden markknoden osuudella. Esmerkks, jos rahaston tuotto on 3 % ja kehttyneden markknoden osuus on snä 40 %, otetaan laskennassa sen tuotoks 3 % ja määräks 40 % rahaston kokonasmäärästä. Eläkelatoksen tulee käyttää kakken osakerahastojen kästtelyssä johdonmukasest samaa valntaa laskentahetkestä rppumatta. Osaketuottokerron lasketaan desmaallukuna kaavalla j = (OOOO QQ ) 0,5 (OOOO QQ ) 0,5 (OOOO QQ3 ) 0,5 (OOOO QQ4 ) 0,5 -, mssä OOOO QQQQ on kvartaaln mukanen vuostasonen eläkelatosten keskmääränen osaketuottokerron. OT lasketaan nden eläkelatosten tedosta, jotka ovat olleet tomnnassa koko ko. kvartaaln ajan, kaavalla ( ) 4 OT = w OT. + 0, 0, mssä OT on kohdassa 3.. määrtelty eläkelatoskohtanen kvartaaln Q n osaketuotto ja w on kohdassa 3.. määrtelty eläkelatoskohtanen panokerron. Vuoden v osaketuottokerron j vahvstetaan vuoden v+ alkupuolella, kun kakken kvartaalen tedot on saatavlla. Kerron lasketaan neljän desmaaln tarkkuudella ja julkstetaan prosenttlukuna kahden desmaaln tarkkuudella. Kunkn kvartaaln osaketuotto OT tedotetaan kvartaaln jälkeen. 3. Eläkelatoskohtanen osaketuotto OT Eläkelatoksen kvartaaln alku- ja loppupävän välnen osaketuotto on OT ja se lasketaan kaavalla OT YTD = YTD

SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 5 (7) mssä YTD on eläkelatoksen keskmääränen osaketuotto vuoden alusta kvartaaln loppuun (year to date). Osaketuotto lasketaan Fvan ohjestamalla mukautetulla Detz-kaavalla. Latokset lmottavat ETK:lle suureen OT arvon neljän desmaaln tarkkuudella. Esmerkk YTD Q = 0.000 el.00 % OT = 0.000 = 0.000.00 % Q = 0,0500 YTD Q = 0.0500 el 5.00 % OT Q = = 0.094 =.94 % 0,000 0,0400 YTD Q3 = 0.0400 el 4.00 % OT Q3 = = 0.0095 = 0.95 % 0,0500 0,0800 YTD Q4 = 0.0800 el 8.00 % OT Q4 = = 0.0385 = 3.85 % 0,0400 ETK:n Webropol-lomakkeelle 0.95 ja 3.85. OT syötetään prosenttena el luvut,.94, - 3. Eläkelatoskohtanen panokerron w Eläkelatoksen pano w kullekn kvartaallle määräytyy eläkelatoksen keskmääräsen sjotetun osakemäärän (stoutunut pääoma) OA suhteena kakken eläkelatosten keskmääräseen sjotettuun osakemäärään. Eläkelatokset lmottavat ETK:seen keskmääräsen sjotetun osakemäärän OA kvartaaln alku- ja loppupävän välsenä akana. Yksttäsen eläkelatoksen pano rajataan 0 prosenttn, jotte suurlla eläkelatokslla ole lan merkttävä vakutus arvoon. Eläkelatosten pano-osuudet saadaan etsmällä sellanen kertomen k arvo ( k ), jolla w = mn 0, 0;k. OA OA ja w = 3.3 Osaketuottokertomen korjaamnen Jos osaketuottokerron on laskettu vrheellsstä tedosta ta sen laskenta on ollut muuton vrheellnen ja vrhe havataan kertomen arvon julkstamsen

SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 6 (7) jälkeen, huomodaan havattu vrhe seuraavassa osaketuottokertomen laskennassa. Lähtökohtasest ETK laskee vrheellsest menneden kvartaalen osaketuottokertomet uudelleen ja huomo ne seuraavaks laskettavassa kvartaaln kertomessa kaavalla OT mssä + OT ( korjattu) = ( + OT '), + OT ( korjaamaton) OT ' on kvartaaln mukanen osaketuottokerron lman korjauksa, OT ( korjaamaton ) on kvartaaln mukanen julkstettu osaketuottokertomen arvo ja OT ( ) korjattu on kvartaaln mukanen uudelleen laskettu osaketuottokertomen arvo. Penssä ensmmäselle, toselle ta kolmannelle kvartaallle kohdstunessa sjotusten hnnotteluvrhessä korjausta e tehdä edellä olevan mukasest. Tällön väärn tuottonsa lmottanut eläkelatos lmottaa seuraavan kvartaaln osaketuoton laskettuna sten, että osaketuoton jakajassa on edellsellä kvartaallla väärn laskettu vuoden alun ja kvartaaln lopun välnen osaketuotto. 4. Perustekorko b Perustekorko b lasketaan puolvuosttan neljännesprosenttykskön tarkkuudella. Jos perustekoron arvo muuttuu, haetaan STM:ltä vahvstus uudelle arvolle. Perustekorko b määrtellään seuraavast b = max [α p; 0], mssä α ja p ovat kohdan mukasa. Jos vahvstettu perustekorko on laskettu vrheellsstä tedosta ta sen laskenta on ollut muuton vrheellnen, huomodaan havattu vrhe seuraavassa perustekoron vertaluarvon laskennassa.

SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 7 (7) ETK laskee vrheellsest menneden puolvuotsten perustekorkojen vertaluarvot uudelleen ja huomo ne seuraavaks laskettavassa puolvuoden Tn vertaluarvossa kaavalla + 0 + b, Tx( korjattu) b = ( + 0 + b, Tn '), + + b ( korjaamaton) mssä Tx 0, Tx b, Tn ' on puolvuoden Tn mukanen perustekoron vertaluarvo lman korjauksa, Tx b, ( korjaamaton ) on puolvuoden Tx mukanen vahvstettu perustekoron arvo ja Tx b, ( korjattu) on puolvuoden Tx mukanen uudelleen laskettu perustekoron vertaluarvo.