LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

Samankaltaiset tiedostot
Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Sisällönanalyysi. Sisältö

Aineistonkeruumenetelmiä

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Haastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

4.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

Gradu-seminaari (2016/17)

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN MIKÄ ON HAVAINTO?

Käsi%eet, tutkimussuunnitelma +

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman


Merja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki

K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 6

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

Kvalitatiivisen aineiston analyysi

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää

Käsitteet, tutkimussuunnitelma + Markku Sotarauta

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Tekstianalyysit. Janne Matikainen

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

FixUi:n palvelumuotoilupaketit. Ota yhteyttä:

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

pitkittäisaineistoissa

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

Analyysimenetelmien kuvaus

TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN

Eläytymismenetelmä. Hypermedian jatko-opintoseminaari luento Antti Kortemaa, TTY/Hlab

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

TEMAATTINEN ANALYYSI. Minna Elomaa-Krapu. TtT, Innovaatiojohtaja, Metropolia AMK

Reserviläisjohtajana sodassa

pitkittäisaineistoissa

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät

2. luentokrt KOTITEHTÄVÄ: VASTAA UUDELLEEN KAHTEEN KYSYMYKSEESI TÄMÄN PÄIVÄN TIEDON PERUSTEELLA

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Aineiston analysointitapoja

Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Eettisten teorioiden tasot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

Kaksi näkökulmaa miksaukseen Työ, oppiminen ja hyvinvointi - hankkeessa

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Otannasta ja mittaamisesta

Suoritusraportointi: Loppuraportti

A. Mitta-asteikot. B. Likert-asteikko. C. Selita seuraavat termit (O,Sp)

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ LAADULLISESTA TUTKIMUKSESTA

Oma nimesi Tehtävä (5)

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

Transkriptio:

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston ja teoreettisen viitekehyksen perusteella Teoreettinen viitekehys ohjaa tutkimuskysymysten muotoilua

Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston ja teoreettisen viitekehyksen perusteella Teoreettinen viitekehys ohjaa tutkimuskysymysten muotoilua

Aineistolähtöisyys Aineistoa tarkastellaan kokonaisuutena Valottaa jonkin yksikölliseksi ymmärretyn sisäisesti loogisen kokonaisuuden rakennetta Kaikkea aineiston materiaalia ei kuitenkaan tarvitse hyödyntää Johtolangoiksi eivät kelpaa tilastolliset todennäköisyydet Rajoituksena usein jo pelkästään yksiköiden rajallinen määrä

Analyysitavoista Analyysi on apukeino, jolla luodaan aineistoon selkeyttä Aineiston tiivistäminen sen sisältämää informaatiota kadottamata Informaatioarvon kasvattaminen luomalla hajanaisesta aineistosta selkeää ja mielekästä (Eskola & Suoranta 1998)

Sisällönanalyysin vaiheet Aineiston purkaminen Aineistoon tutustuminen Aineiston järjestäminen Aineiston koodaaminen Koodien yhdistäminen, vertaaminen, eri7ely Pilkkominen Kategorioiden ja alakategorioiden muodostaminen Käsi7eellistäminen Linkitys kategorioiden välillä Esimerkkien antaminen kategorioista Analyysin kirjoi7aminen teks<muotoon Uudelleen kasaaminen

Sisällönanalyysin vaiheet Havaintojen pelkistäminen Pilkkominen + Käsi7eellistäminen Aineisto pyritään pelkistämään ilmiötä kuvaaviksi esimerkeiksi ja näytteiksi, havainnoiksi, joilla on yhteisiä piirteitä, ja joihin pätevät samat säännöt Arvoituksen ratkaiseminen Uudelleen kasaaminen Tulosten tulkintaa, havaintojen selittämistä ja ymmärrettäväksi tekemistä, jossa havainnoille etsitään merkitystulkintoja ja kausaalisuhteita, ja suhteutetaan havaintoja teoreettiseen viitekehykseen ja aiemmista tutkimuksista johdettuihin selitysmalleihin (Alasuutari 2011)

Erityiset analyysitekniikat Sisällönanalyysia voi ohjata tutkimusongelmaan ja teoriataustaan kytkeytyvät erityiset nimetyt metodit Esim. teemoittelu, tyypittely, diskurssianalyysi, IPA Analyysimetodilla fokusoidaan huomio aineiston relevantteihin sisältöihin ja esitetään tulkinnat teoriataustaan suhteutettuna mielekkäällä tavalla

Fakta- ja näytenäkökulmat laadulliseen aineistoon (Alasuutari 2011) Faktanäkökulma: Tutkijalla käytännöllinen (kapea) käsitys totuudesta tai todellisuudesta, jonka hän haluaa tutkimuksellaan tavoittaa Kiinnostus tutkittavien todelliseen käyttäytymiseen tai mielipiteisiin Kiinnostus siihen, mitä todella tapahtui/miten jokin toimii

Fakta- ja näytenäkökulmat laadulliseen aineistoon (Alasuutari 2011) Faktanäkökulma: Aineisto toimii indikaattorina tai todistuksina todellisuudesta sellaisena kuin se on Aineiston tarkkuus ja informanttien rehellisyys ensisijaisen tärkeää (vrt. poliisitutkinta) Ongelma: millään metodilla ei tavoiteta objektiivista totuutta à on hyväksyttävä, että tulokset ovat viitteellisiä tai kuvaavat kenties vain osaa ilmiöstä

Fakta- ja näytenäkökulmat laadulliseen aineistoon (Alasuutari 2011) Näytenäkökulma: Aineisto ei todellisuuden heijastuma vaan tutkittavan todellisuuden osa Tutkija etäännyttää itsensä tekstin konkretiasta à Ei MITÄ sanotaan, vaan MITEN sanotaan à Kiinnostus siihen, minkälaisia merkityksiä aineisto ilmiöstä rakentaa

Fakta- ja näytenäkökulmat laadulliseen aineistoon (Alasuutari 2011) Näytenäkökulma: Sosiaalisen konstruktionismin lähtökohta Todellisuus rakentuu sosiaalisissa prosesseissa ilmenevinä merkityksinä Todellisuutta tarkastellaan aina jostakin näkökulmasta, joka ei ole ihmisistä riippumaton Tietyt todellisuuden kuvaukset historiallisia, ajasta ja paikasta riippuvaisia à muutos todellisuuskäsityksissä on mahdollinen ja jatkuvasti tapahtuva

Fakta- ja näytenäkökulmat Eri näkökulmilla eri aineistotyypit ja fokus FAKTA- aineisto indikaattoreina ja todistuksina à kysely, kenttätutkimus (observointi & haastattelu) à Pääpaino tekstin asiasisällöllä NÄYTE- aineisto näyte todellisuudesta à tekstien merkitykset: interaktio, narratiivisuus, jäsenyyskategoriat à Pääpaino tekstien diskursseissa

Viikkotehtävä 2 Litteroi keräämäsi haastatteluaineisto (tai osa siitä) Litteroinnin tarkkuus riippuu näkökulmastasi Ota tekstiaineisto mukaan seuraavaan klinikkatapaamiseen Harjoittelemme sisällönanalyysia yhdessä tekstinkäsittelyohjelmalla (esim. Word)