PIRKKALAN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015

PIRKKALAN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 12.11.2012

Pormestarin katsaus PALVELUJEN PIRKKALA YHDESSÄ TEHDEN Olemme valmistelleet vuoden 2013 talousarviota tilanteessa, jossa yleinen taloustilanne on heikentynyt ja tulevaisuuden ennakoiminen on tavallistakin haastavampaa. Pirkkala on kuitenkin menestynyt hyvin tässäkin taloustilanteessa: verotulokertymämme on kasvanut, elinkeinoelämän investoinnit ja tonttikaupat lisääntyneet ja työllisyys on edelleen hyvällä tasolla. Vuoden 2013 talousarviota voinee luonnehtia vaikkapa seuraavilla laatusanoilla: maltillinen, peruspalvelut turvaava, kehittävä ja tasapainoinen. Meidän on alati kiinnitettävä jatkuvaa huomiota käyttötalousmenojen maltilliseen lisäämiseen, tarkkaan investointien harkintaan ja kunnan toimintojen kokonaisvaltaiseen, jatkuvan kehittämisen periaatteeseen. Kunnallamme on hyvät toimintaa ohjaavat valtuustotasoiset ohjelmat: kuntastrategia ja niitä täydentävien ohjelmien monipuolinen kokonaisuus. Ohjelmien sisältö ja tavoitteet näkyvät monin tavoin myös vuoden 2013 talousarvioasiakirjassa. Nämä tavoitteet täsmentyvät ja konkretisoituvat sitten edelleen lautakuntien käyttösuunnitelmissa. Muuttuvassa kunnallisessa rakenneympäristössä kunnanhallituksen työ on talousarviovuonna olennaisin osin edunvalvontatyötä. Kuntauudistusta ohjaava rakennelaki astunee voimaan vuonna 2013. Siksi Pirkkalan kunta osallistuu aktiivisesti kuntauudistuksen valmisteluun ja johtaa kunnan edunvalvontaa mm. kuntauudistukseen liittyen. Samalla olemme aktiivinen ja aloitteellinen toimija Tampereen kaupunkiseudun yhteistyössä ja sen kehittämisessä. Vuoden 2013 alussa työnsä aloittaa uusi valtuusto ja uudet lautakunnat. Jatkamme pormestarijärjestelmän, hallinnon, organisaation ja johtamisen kehittämistyötä. Erityistä huomiota kiinnitämme uusien luottamushenkilöiden perehdytykseen sekä kunnanhallituksen, pormestarin ja lautakuntien puheenjohtajatyöskentelyn kehittämiseen. Talousarviovuoden aikana käynnistämme myös päätöksenteon ennakointimenettelyn, jonka avulla kunta informoi etukäteen eri toimielinten keskeisimmistä valmistelussa olevista asiakokonaisuuksista, mahdollistaen kuntalaisten aiempaa laajemman osallistumisen. Teemme taas vuoden kuluessa parhaamme, että kuntamme tunnuslause palvelujen Pirkkala toteutuu. Tämän mahdollistamiseksi talousarvio sisältää panostuksia myös henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen. Vuoden 2013 budjettia on laadittu tiiviissä yhteistyössä niin luottamushenkilöiden kuin virkamiestenkin kanssa. Työtä ovat sävyttäneet asialliset perustelut, hyvät näkemykset ja realistinen suhtautuminen käytettävissä oleviin voimavaroihin. Siksi haluankin kiittää kaikkia työhön osallistuneita lämpimästi! Helena Rissanen pormestari

Sisällysluettelo I TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 3 Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä... 3 Talousarvion sitovuus, seuranta ja muutokset... 3 Pirkkalan kuntastrategia vuosille 2011-2015... 6 Toimintaympäristö ja taloudelliset lähtökohdat... 8 II TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015... 14 Henkilöstömuutokset... 16 Talousarvio 2013... 16 Suunnitelmavuodet 2014-2015... 21 Käyttötalous tehtäväalueittain... 25 Keskusvaalilautakunta... 25 Tarkastuslautakunta... 27 Kunnanhallitus... 29 Kunnanhallitus... 29 Hallinto-osasto... 32 Ympäristölautakunta... 37 Valvonta ja maankäyttö... 37 Perusturvalautakunta... 41 Perusturvan hallintopalvelut... 41 Sosiaalipalvelut... 43 Vanhusten palvelut... 46 Perusterveydenhuolto... 49 Erikoissairaanhoito... 52 Ympäristöterveydenhuolto... 54 Sivistyslautakunta... 56 Sivistysosaston hallinto... 56 Varhaiskasvatus... 58 Perusopetus... 60 Lukio... 62 Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus... 64 Vapaa-aikapalvelut... 66 1

Tekninen lautakunta... 69 Tekninen hallinto... 69 Ruoka- ja puhtauspalvelu... 70 Tilapalvelu... 72 Kunnallistekniikka... 74 Pelastustoimi... 76 Vesihuoltolaitos... 77 Tuloslaskelma... 79 Rahoituslaskelma... 80 Investoinnit... 81 Yhdistelmä investointiosan hankeryhmien loppusummista... 81 Investoinnit hankeryhmittäin... 82 Pitkäaikaisten lainojen muutos... 92 III VESIHUOLTOLAITOKSEN ERITTELY... 93 IV LIITTEET... 94 Yhteenveto käyttötaloudesta... 94 Työllistäminen... 97 Talouden kehityksen kuvaajia... 98 Vuosien 2016-2017 investointihankkeita... 101 2

I TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion sitovuus, seuranta ja muutokset Talousarvio ja -suunnitelma on kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä toimielimille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi. Sitovuus Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat tehtäväalueiden toimintamenot ja toimintatulot. Tilapalvelun ja ruoka- ja puhtauspalvelun tehtäväalueet toimivat nettobudjetointiperiaatteella, jolloin sitova taso on menojen ja tulojen erotus, toimintakate. Toimintamenot käsittävät sekä sisäiset että ulkoiset menot, mutta ei poistoja. Toimintatulojen kertyminen on hallintokunnan ja ao. tehtäväalueen vastuulla. 3

Investointiosa 1. Maa-alueet, kiinteistöt, irtain omaisuus, arvopaperit ja kuntayhtymät sitovat hallintokuntia alla olevilla kp 1 tasoilla: Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen toimi 2. Talonrakennus on sitova alla olevilla kirjanpidon hankeryhmätasoilla (kustannuspaikkataso): Yleishallinnon rakennukset Terveystoimen rakennukset Varhaiskasvatuksen rakennukset Sosiaalitoimen rakennukset Sivistystoimen rakennukset Teknisen toimen rakennukset Asuinrakennukset Muut rakennukset 3. Kunnallistekniikka on sitova alla olevilla kirjanpidon hankeryhmätasoilla (kustannuspaikkataso): Alueellinen kunnallistekniikka Laajemmat projektit Muu kunnallistekniikka Hankeryhmän sisällä ja hankeryhmien välillä tehtävistä määrärahasiirroista päättää kunnanhallitus, kun näillä muutoksilla ei ole talousarvion kokonaiskustannuksia lisäävää vaikutusta. Määrärahalisäyksistä päättää aina valtuusto. Valtuuston talousarviokirjassa päättämät hankkeet ovat sitovia. Käyttösuunnitelma Mikäli talousarviossa ei ole erikseen muuta määrätty, talousarvioon perustuvasta, oman toimialansa käyttösuunnitelmasta päättävät kunnanhallitus ja lautakunnat. Nämä toimielimet voivat edelleen siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Tämä toimielin tai viranhaltija ei voi siirtää toimivaltaa enää edelleen. Käyttösuunnitelman hyväksymisestä ja sen muutoksista ilmoitetaan kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus voi ohjata käyttösuunnitelmien laadintaa. Yleistä Taloussuunnitelmaosan varaukset (kaksi jälkimmäistä vuotta) ovat ohjeellisena noudatettavia. Kunnanhallitus antaa talousarvion sitovuudesta yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. 4

Seuranta Talousarvion seuranta suoritetaan neljä kertaa vuodessa seuraavasti: Kunnanhallitukselle raportoidaan neljännesvuosittain merkittävistä poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa, määrärahojen käytössä sekä esitetään poikkeamien syyt. Toinen neljännesvuosiraportti laaditaan ja esitetään laajempana selvityksenä tavoitteiden toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä. Tämä puolivuosiraportti toimitetaan valtuuston käsittelyyn. Valtuustolle raportoidaan lisäksi koko vuoden toiminnasta tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Kunnanhallitus antaa seurannasta yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpanoohjeissa. Muutosbudjetti Muutostarpeista tulee tehdä ilmoitus kunnanhallitukselle välittömästi, kun on arvioitavissa, että kustannukset kohoavat yli varatun määrärahan tai havaitaan poikkeama hyväksytyistä tavoitteista. Talousarviomuutokset kootaan valtuuston käsiteltäväksi pääsääntöisesti muutosbudjetin yhteydessä. Osastojen tulee toimia siten, että poikkeamiin toiminnan tavoitteissa tai määrärahojen käytössä tartutaan välittömästi, kun siihen aihetta ilmenee. Kunnanhallitus antaa muutoksista yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpanoohjeissa. 5

Pirkkalan kuntastrategia vuosille 2011-2015 Valtuusto hyväksyi 6.9.2010 kuntastrategian vuosille 2011-2015. Strategia ohjaa kokonaisvaltaisesti kunnan toimintaa ja myös talousarvion toiminnallisia tavoitteita on asetettu strategian pohjalta. PIRKKALAN KUNNAN STRATEGIAA TUKEVAT ARVOT Pirkkalan kunnan arvot ovat kunnan toiminnan periaatteita, jotka auttavat ja ohjaavat valinnoissa. Nämä organisaation arvot vaikuttavat ja antavat suunnan kunnan johtamisessa ja koko organisaation toiminnassa. Välittäminen Välittäminen tarkoittaa ihmisestä ja elinympäristöstä huolehtimista. Välittäminen merkitsee myös sosiaalisen yhteisvastuun periaatteiden noudattamista. Kunta pyrkii varmistamaan toiminnallaan hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Luovuus Luovuus on uutta ajattelua ja rohkeutta luopua vanhoista toimintatavoista. Se on rohkeutta yhdistellä asioita ennakkoluulottomalla ja tehokkaalla tavalla. Rohkeus näkyy ennakkoluulottomuutena ja asioiden määrätietoisena toteuttamisena. Rohkaisemme luovuuteen ja kehittämiseen. Vastuullisuus Vastuullisuus merkitsee kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Se merkitsee myös kokonaisuuden hallintaa, taloudellisuutta ja tehokkuutta toiminnoissa. Toimimme niin, että kuntalaiset kokevat Pirkkalan turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia. PIRKKALAN KUNNAN VISIO 2015 Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on yhteisöön kuulumista ja välittämistä. Se on yhteisöä koossa pitävää voimaa, yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista. Se edellyttää vuorovaikutusta ja luottamusta. Kunnan päätökset tukevat yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. VISIO 2015 Olemme elinvoimainen ja voimakkaasti verkottunut kunta, joka kehittää aktiivisesti asukkaiden ja elinympäristön hyvinvointia. Pirkkala on edelläkävijä ja rohkea kunnallisten toimintatapojen uudistaja. 6

PIRKKALAN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Pirkkalan kunta huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista itsenäisenä kuntana. Pirkkala on aktiivinen toimija kaupunkiseudun kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Pirkkalaa viedään eteenpäin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Monipuolinen palvelurakenne turvataan mm. ylikunnallisten palvelujen kehittämisellä. Tarkoituksenmukaisten ja laadukkaiden palvelujen tuottamisessa sovelletaan uusia toimintatapoja. Kunnan kasvua pyritään hallitsemaan, jotta palvelujen mitoitus pystytään pitämään riittävänä. Laadukkaat palvelut edellyttävät vahvaa kuntataloutta, joten talous pidetään tasapainossa. Maa- ja elinkeinopolitiikka on suunnitelmallista ja pohjaa yhteistyölle asukkaiden ja yritysten kanssa. Hyvällä henkilöstöjohtamisella huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja tuetaan tavoitteiden toteutumista. Pirkkala kehittää edelläkävijänä pormestarimallia. Siihen sisältyy kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. Keskeisiä kunnan toimintaa ohjaavia linjauksia ovat kaikkien puolueiden hyväksymän hallitusohjelman linjaukset valtuustokaudelle: STRATEGISET TEEMAT JA PÄÄMÄÄRÄT VUOTEEN 2015 Palvelut ja innovatiivinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka ja yritysten toimiva ympäristö Pirkkalan kunta on kehittänyt järjestelmällisesti elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Pirkkalan kunta on taannut laadukkaat palvelut valtakunnallisesti esimerkillisellä innovatiivisella yhteistyöllä. Maankäyttöpolitiikka ja rakentaminen Pirkkalan kunta on pitänyt maankäyttöpolitiikan kunnan hallinnassa ja toteuttanut rakentamisessa monimuotoisuutta, muunneltavuutta ja elinkaariajattelua. 7

Toimintaympäristö ja taloudelliset lähtökohdat Väestökehitys Pirkkalan väestönkasvu on jatkunut voimakkaana koko 2000-luvun. Vuonna 2011 väestönkasvu oli 3,1 %, mikä oli toista vuotta peräkkäin manner-suomen suurin kasvuprosentti. Väestönkasvu jatkuu kunnassa tulevinakin vuosina. Vuonna 2012 kasvun arvioidaan olevan 2,8 % ja tulevana talousarviovuonna 2,7 %. Kunnan myönteiseen väestönkasvuun vaikuttaa yhä kunnan hyvä maa- ja kaavoituspoliittinen tilanne ja kehitys. 2009 2010 2011 TA2012 TA 2013 TS2014 TS2015 Asukasluku 31.12. 16 515 17 237 17 763 18 263 18 763 19 313 19 863 Kasvu% 2,2 4,4 3,1 2,8 2,7 2,9 2,8 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Väestömäärän kehitys 2005-2015 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TA2012 TA 2013 TS2014 TS2015 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Asukasluku 31.12. Kasvu% 8

Työllisyys Tammi-elokuussa 2012 Pirkkalassa oli keskimäärin noin 700 työtöntä työnhakijaa, kun koko vuoden 2011 aikana työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 670. Pirkkalan työttömyysaste tammi-elokuussa 2012 oli keskimäärin 8,1 % (2011 koko vuonna 8,0 %). Pirkanmaan työllisyystilanne oli elokuun lopussa 2012 koko maata heikompi. Koko maan työttömyysaste oli tuolloin 9,1 % ja Pirkanmaan 10,2 %. Tampereen seutukunnan työttömyysaste elokuun lopussa 2012 oli 11,3 % ja Pirkkalan 8,2 % (2010 elokuussa 8,0 %). Työttömien työnhakijoiden määrä Pirkanmaalla oli noussut korkeammalle kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Työttömänä työnhakijana Pirkkalassa oli elokuun lopussa 717, joista yli vuoden työttömänä olleita oli 199 ja nuoria alle 25-vuotiaita oli 72. Pirkkalan työttömyys on ollut alkuvuoden 2012 aikana lievässä laskussa lukuun ottamatta kesäajan lukuja. Työttömyysasteen kehitys %, 2007-2012 14,0 12,0 10,0 8,0 9,0 8,8 12,9 12,4 9,0 9,3 11,0 11,0 10,9 8,0 7,8 8,0 10,5 10,3 10,1 7,6 7,5 7,4 11,5 8,6 12,2 11,3 9,5 8,2 6,0 6,3 5,9 4,0 2,0 0,0 Pirkkala Tampereen seutukunta 9

Uudet yhteistoiminta-alueet Pirkkalan ja Vesilahden kunnat ovat solmineet yhteistoiminta-aluesopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä yhteistoiminnassa 1.1.2013 alkaen. Yhteistoimintasopimus kattaa lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Palvelujen järjestämisestä ja yhteistoiminnan hallinnosta vastaa Pirkkalan kunta ja yhteistoiminta on osa Pirkkalan kunnan toimintaa ja taloutta. Talousarviossa ja suunnitelmassa 2013-2015 perusturvaosaston yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien tehtäväalueiden tuloarviot ja määrärahat sisältävät siten koko yhteistoiminta-alueen toiminnan. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon tehtäväalue on siirtynyt ympäristölautakunnan alaisuudesta perusturvalautakunnan alaisuuteen. Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden kunnat ja Nokian kaupunki ovat solmineet sopimuksen kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä yhteistyössä. Aiemmat opistot yhdistetään yhdeksi oppilaitoksesi, Pirkan opistoksi. 1.1.2013 alkaen opiston toiminnasta ja taloudesta vastaa Nokian kaupunki. Muut sopijakunnat maksavat toiminnasta Nokian kaupungille rahoitusosuutensa mukaisesti. Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2012 mukaan kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna 2014. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. 10

Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin 200.000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Kuntien henkilöstömenot Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2012 2013. Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossa kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukumaarvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntien verotulot Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät parisen prosenttia. Kuntaliiton elokuussa päivitetyn veroennustekehikon mukaan vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,09 prosenttiyksikköä ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat tänä vuonna yli seitsemän prosenttia. Työtulovähennyksen korotus vähentää myös kuntien tuloveron tuottoa tänä vuonna. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Talouskehityksen paraneminen parina viime vuonna heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös viime vuonna. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköl- 11

lä vuosiksi 2009 2011. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jakoosuutta jatketaan vuosina 2012 2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna 2011. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 1,5 %. Vuonna 2013 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan 4,1 prosenttia. Pirkkalan kunnan taloudellinen tilanne Yleisesti kuntataloudessa tasapainoisena taloutena pidetään sitä, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi myös kokonaisuudessa tasapainossa. Näin ollen yhtälö vuosikate=poistot=investoinnit tulee olla lähtökohtana myös taloussuunnittelussa. Talouden analysointi on haasteellista, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, saattavat antaa erilaisen signaalin tilanteesta. Erityisesti voimakkaan kasvun kunnissa, kuten Pirkkalassa, tilanne on tämänsuuntainen. Tuloslaskelma osoittaa ylijäämää ja tasapainoa, mutta rahoituslaskelma on alijäämäinen, koska mittaviin investointeihin joudutaan ottamaan uutta lainaa. Totuus kokonaistaloudesta on luonnollisesti jossain näiden laskelmien välimaastossa. Minimitavoite kuntien taloudenhoidossa on positiivinen vuosikate. Jos vuosikate on negatiivinen, joudutaan käyttömenoihin, kuten palkkoihin, käyttämään lainaa. Tältä epäterveeltä talouspiirteeltä on Pirkkalassa vältytty jo pitkään. Niin sanottua syömävelkaa ei Pirkkalassa ole otettu. Pirkkala on yksi Suomen nopeimmin kasvava kunta. Kaikkia investointeja ei voida rahoittaa vuosikatteella, mutta tavoitetasona pitäisi olla vähintään 60 %. Viimeisten vuosien valossa tämä tavoite onkin keskimäärin toteutunut. Jossain määrin kasvun rahoittaminen tulee tehdäkin velkarahalla, mutta suhde muuhun rahoitukseen on oltava oikea ja vertailussa muihin kehyskuntiin ja vastaaviin kasvukuntiin eripuolilla maata on tässä suhteessa pärjättävä. Käyttötalousmenojen maltillinen kasvu on myös investointien rahoittamisen suhteen tärkeää, jotta lainakannan kasvua voidaan hillitä, sillä korkea vuosikate parantaa merkittävästi lainojen takaisinmaksukykyä ja vähentää uuden lainan tarvetta. Kaiken kaikkiaan Pirkkalan kunnan taloudellinen tilanne on vakaa ja kestää mainiosti vertailun muun muassa muihin kehyskuntiin sekä muihin vastaaviin kuntiin eripuolilla maata. Koko maan keskiarvoa kuvaavat talouden mittarit eivät ole Pirkkalan kaltaiselle kunnalle ainoita oikeita vertailukohteita. 12

Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt Pirkkalan kunnan konserniin kuuluvat tällä hetkellä kunnan lisäksi kuntayhtymät ja kolme tytäryhteisöä: Pirkkalan Jäähalli Oy (91,56 %), Kiinteistö Oy Pirkkalakeskus (77,55 %) ja Niemenmaan Lämpö Oy (70 %). Pirkkalan valtuuston hyväksymän konserniohjeen mukaan valtuusto voi määritellä tavoitteita konserniohjauksen tueksi. Konserniyhteisöjen tavoitteet: Kiinteistö Oy Pirkkalakeskusta ja Niemenmaan Lämpö Oy:tä tulee hoitaa siten, että niiden toiminta ei muodostu tappiolliseksi. Pirkkalan Jäähalli Oy:n kohdalla tappiotonta toimintaa voidaan edellyttää vuonna 2014, jolloin rakentamisen investointilainat on saatu maksettua. 13

II TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 Käyttötalous Pirkkalan kunnan käyttötalousmenot kasvavat vuoden 2012 talousarvioon nähden 19,0 %. Tulot kasvavat 51,6 %. Nettokasvu on 7,3 %. Rakenteellisten muutosten, kuten Pirkkalan ja Vesilahden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen aloittaminen 1.1.2013, jälkeen ainoa vertailukelpoinen arvo aiempiin vuosiin on nettokasvu. Verotulot Vuoden 2013 talousarviossa kunnallisveroprosentti pidetään ennallaan. Kunnallisveroprosenttia korotettiin edellisen kerran vuodelle 2011 1 % -yksikkö 20 prosenttiin. Lähtökohtana veroprosentin tarkastelulle voidaankin pitää pitkäjänteisyyttä siten, että prosenttiin puututaan harvoin, kuten esimerkiksi kerran valtuustokaudessa, ja muutos on kerralla merkittävän suuruinen. Kunnallisverotuoton kasvuksi arvioidaan 6,6 %, johon on huomioitu muun muassa väkiluvun kasvu sekä yleinen kansan- ja maailmantaloudellinen tilanne. Arviota voidaan pitää maltillisena, mutta yleinen kehitys ja erityisesti näkymien heikkeneminen entisestään, voi aiheuttaa tulokertyminen uudelleen arvioinnin. Kunnallisverotuotoksi vuonna 2013 arvioidaan 69.300.000 euroa. Kiinteistöveroperusteisiin ei myöskään tehdä muutoksia. Kiinteistöveroperusteita korotettiin viimeksi vuodelle 2010. Vuonna 2013 Pirkkalassa vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero on 0,45 % ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen 0,95 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverokannaksi on määritelty 0,00 %. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,90 %. Kiinteistöveron tuotoksi on vuodelle 2013 arvioitu 3,7 miljoonaa euroa. Vuodelle 2013 arvio yhteisöveron tuotoksi on 2 miljoonaa euroa. Kuntien osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille 2009 2011. Korotus on puolittunut vuodesta 2012 alkaen, joten sillä on negatiivinen vaikutus myös Pirkkalan yhteisöverokertymään. Vuonna 2013 yhteisöverotulojen arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla. YHTEENVETO VEROTULOISTA 1 000 euroa 2010 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Verolaji +muutos Kunnallisvero 55 373 62 085 65 000 69 300 73 500 77 500 Muutos % 1,6 12,1 4,7 6,6 6,1 5,4 Kiinteistövero 3 187 3 257 3 700 3 700 3 700 3 700 Muutos % 36,3 2,2 13,6 0,0 0,0 0,0 Yhteisöveron tuotto 2 002 2 566 2 000 2 000 2 000 2 000 Muutos % 45,4 28,2-22,1 0,0 0,0 0,0 VEROTULOT 60 562 67 907 70 700 75 000 79 200 83 200 Muutos % 4,0 12,1 4,1 6,1 5,6 5,1 14

Valtionosuudet Vuoden 2013 valtionosuuden määräksi on arvioitu 13.500.000 euroa, mikä on 1,5 % vähemmän kuin vuonna 2012. Kansalaisopistotoiminnan siirtyminen Nokian kaupungin vastuulle vähentää Pirkkalan kunnan valtionosuuksia noin 500.000 euroa. Lisäksi varsin maltilliseen valtionosuusarvioon vaikuttavat jo aiemmin päätettyjen valtionosuusleikkausten konkretisoituminen sekä verotulojen tasauksen merkittävä kasvu. Pirkkala maksaa verotulojen tasausta muille Suomen kunnille lähes 4 miljoonaa euroa, mikä on 0,7 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Verotulojen tasaus tapahtuu valtionosuusjärjestelmän kautta. YHTEENVETO VALTIONOSUUKSISTA 1 000 euroa 2010 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Valtionosuuslaji +muutos Kunnan peruspalv. valtionos. 19 173 20 230 20 575 21 075 21 575 21 975 Muutos % 5,5 1,7 2,4 2,4 1,9 Verot. perust. valt. os. tasaus -2 834-2 745-3 200-3 900-4 200-4 500 Muutos % -3,1 16,6 21,9 7,7 7,1 Järjestelmämuutoksen tasaus -475-475 -475-475 -475-475 Muutos % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Opet.-ja kultt. muut valt.os. -3022-3 176-3 200-3 200-3 200-3 200 Muutos % 5,1 0,8 0,0 0,0 0,0 VALTIONOSUUDET 12 842 13 834 13 700 13 500 13 700 13 800 Muutos % 8,0 7,7-1,0-1,5 1,5 0,7 15

Henkilöstömuutokset Talousarvio 2013 UUDET VAKANSSIT Esitettävä uusi virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus HALLINTO-OSASTO Hallinto-osasto Työllisyyspalveluiden päällikkö Koko kunnan työllisyyspalveluiden kokoaminen yhdeksi vastuualueeksi (ml. tukityöllistäminen, työvoiman palvelukeskus, kuntouttava työtoiminta, työpajatoiminta, kesätyöt, nuorten elämänhallinta-projekti jne.) hallintoosaston alaisuuteen. Työllisyys- ja työllistämispolitiikan merkityksen ja haasteiden kasvaminen sekä toiminnan kehittäminen vaativat lisäresurssointia. 1 54 000 1.1.2013 PERUSTURVAOSASTO Sosiaalipalvelut Johtava sosiaalityöntekijä, yhteistoiminta-alue Vammaispalvelupäällikkö, Pirkkala Yhteistoiminta-alueen johtaminen ja esimiestyö Vammais- ja kehitysvammapalveluiden lisääntynyt tarve ja kehitysvammaisten asumispalveluyksikön toiminnan luominen ja toiminnasta vastaaminen 1 53 000 1.1.2013 1 53 000 1.1.2013 Vanhusten palvelut Kotihoitaja, Pirkkala Lähihoitaja, Pirkkala Erikoistuva lääkäri (geriatria), yhteistoiminta-alue Kotihoidon asiakkaiden (lapsiperheiden ja vanhusten) hoivan tarpeen kasvu Muistisairaiden yksikön hoivan tarpeen kasvu, henkilöstömitoituksen vahvistaminen. Ikääntyneiden toimintakyvyn vahvistaminen, geriatrisen kuntoutuksen kehittäminen, hoitoprosessien kehittäminen 1 11 000 (32 000) 1 11 000 (32 000) 1 27 000 (81 000) 1.10.2013 1.10.2013 1.10.2013 16

Esitettävä uusi virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus Perusterveydenhuolto Sairaanhoitaja, Pirkkala Omalääkärin työpariksi 1 26 000 (39 000) Terveydenhoitaja, Pirkkala Synnytysten määrän kasvu 1 17 000 (39 000) Suuhygienisti, Pirkkala Puheterapeutti, Vesilahti SIVISTYSOSASTO Varhaiskasvatus Päiväkodin opettaja Suun terveydenhuollon työnjaon kehittäminen, väestön kasvu Vesilahden puheterapiapalvelujen tarve Puuhkalakin päiväkotiin luontoryhmä ent. kerhon tiloihin 1 16 000 (39 000) 1.4.2013 1.8.2013 1.8.2013 1 45 000 1.1.2013 1 34 000 1.1.2013 Päiväkodin lastenhoitaja Puuhkalakin päiväkotiin luontoryhmä 1 32 000 1.1.2013 ent. kerhon tiloihin Päiväkodin opettaja Kurikan Helmen uusi päiväkotiryhmä 1 34 000 1.1.2013 Päiväkodin lastenhoitaja Kurikan Helmen uusi päiväkotiryhmä 1 32 000 1.1.2013 Päiväkodin opettaja Uuden päiväkotiryhmän perustaminen 2 28 000 (68 000) 1.8.2013 Päiväkodin lastenhoitaja Uuden päiväkotiryhmän perustaminen 1 13 000 (32 000) 1.8.2013 Perusopetus Luokanopettaja Oppilasmäärän kasvu on 2 % (noin 50 oppilasta) Erityisluokanopettaja Useamman vuoden kasvuvaikutuksen huomioon ottaminen 2 36 000 (86 000) 1 22 000 (51 000) 1.8.2013 1.8.2013 Vapaa-aikapalvelut Kulttuurikoordinaattori Kulttuuripalveluiden parantaminen 1 18 000 (40 000) 1.8.2013 TEKNINEN OSASTO Ruoka- ja puhtauspalvelut Monipalvelutyöntekijä Monipalvelutyöntekijä Varmistetaan toiminnan sujuminen sisäisin järjestelyin, koska ei saada riittävästi ulkopuolisia sijaisia. Vähentää sijaismäärärahoja 87 000 euroa. Toivion päiväkodin toiminnan laajentuessa tukipalvelujen tuottaminen siirtyy ruoka- ja puhtauspalvelujen hoidettavaksi. 3 99 000 1.1.2013-31.12.2013 1 33 000 1.1.2013 Kunnallistekniikka Toimistoinsinööri Kunnallistekniikan toimistotyöt, asiakaspalvelu, joukkoliikennetehtävät, paikkatietoasiat (omaisuuden hallinta) 1 32 000 (49 000) 1.5.2013 17

MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN Esitettävä vakituinen virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus HALLINTO-OSASTO Valvonta ja maankäyttö Toimistoarkkitehti Asemakaavoituksen suunnitteluresurssien pitäminen nykyisellä tasolla 1 4 400 (53 000) 1.12.2013 PERUSTURVAOSASTO Ympäristöterveydenhuolto Valvontaeläinlääkäri Lakisääteiset valvontatehtävät, valtion maksuosuus 80% 1 77 000 1.1.2013 SIVISTYSOSASTO Varhaiskasvatus Ryhmäavustaja Ryhmäavustajien tarve on jatkuvaa 1 27 000 1.1.2013 Perusopetus Koulunkäynnin ohjaaja Oppilasmäärän kasvusta johtuva toiminnan pysyvä lisääntyminen 3 39 000 (93 000) 1.8.2013 Vapaa-aikapalvelut Asiakaspalveluhenkilö Monitoimitilan valmistuminen ja toiminnan käynnistäminen 2 60 000 1.1.2013 Etsivä nuorisotyöntekijä Toiminnan vakinaistaminen 1 9 000 (35 000) 1.10.2013 18

VAKANSSIEN NIMIKEMUUTOKSET Nykyinen virka tai toimi Uusi nimike Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus HALLINTO-OSASTO Hallinto-osasto Maksuliikennesihteeri Laskentasihteeri Tehtävänkuva muuttunut 1 Ei kustannusvaikutusta 1.1.2013 SIVISTYSOSASTO Varhaiskasvatus Hoitotyöntekijä Ryhmäavustaja Toivion päiväkodin ryhmän laajeneminen luo tarpeen nimikemuutokselle 1 2 500 1.1.2013 Perusopetus Luottamusrehtori (luokanopettaja) Virkarehtori Toivion koulun luottamusrehtorin nimikkeen muutos 1 Ei kustannusvaikutusta 1.8.2013 Luottamusapulaisrehtori (luokanopettaja) Virka-apulaisrehtori Luottamusapulaisrehtorien nimikkeiden muutos / johtamisjärjestelmän muuttaminen, Naistenmatkan koulu ja yläaste 2 10 000 1.8.2013 Peruskoulun, lukion ja kansalaisopiston lehtorin virka Lukion ja peruskoulun lehtorin virka Pirkkala-opiston toiminnan siirtyminen Pirkan opistoon Nokialle vuoden 2013 alusta lukien 1 Ei kustannusvaikutusta 1.1.2013 Lukio Erityisopettaja Erityisopettaja (lukio ja perusopetus) Useamman vuoden kasvuvaikutuksen ja toiminnallisen muutoksen huomioon ottaminen 1 Ei kustannusvaikutusta 1.8.2013 19

Nykyinen virka tai toimi Uusi nimike Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus Vapaa-aikapalvelut Liikunnanohjaaja Nuoriso-ohjaaja Vastaava liikunnanohjaaja Vastaava nuorisoohjaaja Monitoimitilan toiminnan aloittaminen ja ohjaajien yhteyshenkilönä toimiminen liikuntatalolla. Tarvitaan yksikön vastuuhenkilö. Monitoimitilan toiminnan aloittaminen ja ohjaajien siirtyminen liikuntatalolle. Tarvitaan yhteyshenkilö ja vastaava, joka toimii yksikön vastuuhenkilönä. 1 1 800 1.1.2013 1 1 800 1.1.2013 TEKNINEN OSASTO Ruoka- ja puhtauspalvelut Laitosapulainen Palveluvastaava Siirretään eläköitymisen johdosta vapautuva laitosapulaisen vakanssi Pirkankoivusta Kurikan Helmen päiväkotiin. Laitosapulainen toiminut osa-aikatyössä, palveluvastaavan vakanssi kokopäivätyö. Hoitotyöntekijä Monipalvelutyöntekijä Lakkautetun Suupanpuiston päiväkodin hoitotyöntekijän vakanssi siirretään Kurikan Helmen päiväkotiin. 1 17 000 1.1.2013 1 Ei kustannusvaikutusta 1.1.2013 Tilapalvelu Talotekniikkaasiantuntija Kiinteistönhoitomestari Tehtävänkuva muuttunut, nykyisin kiinteistönhoitajien esimies 1 Ei kustannusvaikutusta 1.1.2013 Kunnallistekniikka Toimistoinsinööri Rakennuttajainsinööri Toimistoinsinöörin tehtävänkuva vastaa rakennuttajainsinöörin nimikettä 1 Ei kustannusvaikutusta 1.1.2013 20

Suunnitelmavuodet 2014-2015 Esitettävä uusi virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus HALLINTO-OSASTO Valvonta ja maankäyttö Ympäristötarkastaja Ympäristönsuojelun viranomaistehtävien määrän kasvu, kunnan kestävän kehityksen edistäminen 1 48 000 1.1.2014 PERUSTURVAOSASTO Perusturvan hallintopalvelut IT-tukihenkilö Tieto- ja viestintäteknologian tuki, perusturvan sovellusten pääkäyttäjyys ja yhteyshenkilö (Mediatri, Effica, KanTa, PACS) 1 48 800 1.1.2014 Sosiaalipalvelut Psykologi, perheneuvola Perheneuvolapalveluiden lisääntynyt tarve Sosiaalityöntekijä, perheneuvola Perheneuvolapalveluiden lisääntynyt tarve: osa-aikaisen työsuhteen muuttaminen 100% työsuhteeksi Kehitysvammaohjaaja Sosionomi/sairaanhoitaja Henkilöstö ohjatun ja autetun asumisen yksiköihin (Silvonrinne) Henkilöstö ohjatun ja autetun asumisen yksiköihin (Silvonrinne) 1 22 000 (52 000) 0,5 10 000 (24 000) 16 254 000 (610 000) 4 64 000 (152 000) 1.8.2014 1.8.2014 1.8.2014 1.8.2014 Vanhusten palvelut Lähihoitaja, Pirkkala Lähihoitaja, Pirkkala Lähihoitaja, Vesilahti Lähihoitaja, Pirkkala Sairaanhoitaja, Pirkkala Hoitotyön esimies, Pirkkala Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen korjaaminen Pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksen korjaaminen: osa-aikaisen työsuhteen muuttaminen 100% työsuhteeksi Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksen korjaaminen Kaksi uutta tehostetun palveluasumisen yksikköä (Y-säätiön kohde) Kaksi uutta tehostetun palveluasumisen yksikköä (Y-säätiön kohde) Kaksi uutta tehostetun palveluasumisen yksikköä (Y-säätiön kohde) 1 34 000 1.1.2014 0,5 17 000 1.1.2014 3 103 000 1.1.2014 18 257 000 (617 000) 2 32 000 (77 000) 1 18 000 (43 000) 1.8.2014 1.8.2014 1.8.2014 Kotihoitaja, Vesilahti Kotihoidon asiakkaiden hoivan tarpeen lisääntyminen 1 32 000 1.1.2014 Fysioterapeutti, Pirkkala Ikäihmisten kuntouttava työ 1 15 000 (36 000) 1.8.2014 21

Esitettävä uusi virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus Kotihoitaja, Pirkkala Kotihoitaja, Vesilahti Kotihoidossa olevien hoivan tarpeen lisääntyminen Kotihoidossa olevien hoivan tarpeen lisääntyminen 1 29 000 1.1.2015 1 29 000 1.1.2015 Perusterveydenhuolto Terveyskeskuslääkäri, Pirkkala Väestönkasvu 1 34 000 (82 000) Sairaanhoitaja, Pirkkala Väestönkasvu 1 16 000 (39 000) Terveydenhoitaja, Pirkkala Väestönkasvu 1 15 000 (36 000) Psykologi, Pirkkala Väestönkasvu 1 22 000 (52 000) 1.8.2014 1.8.2014 1.8.2014 1.8.2014 Sairaanhoitaja, Vesilahti Väestönkasvu 1 39 000 1.1.2014 Päihdehoitaja, Pirkkala Päihdepalvelujen tarpeen 1 39 000 1.1.2015 lisääntyminen Perhetyöntekijä, Pirkkala Lisääntynyt perheiden tuen tarve 1 34 300 1.1.2014 Terveyskeskushammaslääkäri, Pirkkala Väestönkasvu 1 65 000 1.1.2015 Hammashoitaja, Pirkkala Väestönkasvu 1 34 000 1.1.2015 Välinehuoltaja, Pirkkala Suun terveydenhuollon palveluiden 1 36 000 1.1.2015 lisääntyminen Ympäristöterveydenhuolto Terveystarkastaja Eläinlääkäri Pirtevan toiminnan laajeneminen Ikaalisiin, Parkanoon ja Kihniöön Pirtevan toiminnan laajeneminen Ikaalisiin, Parkanoon ja Kihniöön 4 254 000 1.1.2014 5 310 000 1.1.2014 SIVISTYSOSASTO Varhaiskasvatus Päiväkodin opettaja Päiväkodin lastenhoitaja Uusien päivähoitopaikkojen kysynnästä johtuva kasvu Uusien päivähoitopaikkojen kysynnästä johtuva kasvu 2 70 000 1.1.2014 1 30 000 1.1.2014 22

Esitettävä uusi virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus Perusopetus Luokanopettaja Perusopetus, oppilasmäärän kasvu 2 35 000 (82 000) Erityisopettaja Koulupsykologi Lehtori Perusopetus, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän kasvu Perusopetus, oppilasmäärän ja oppilashuoltotyön kasvu Perusopetus, kielten opetuksen määrän kasvu alakouluissa 1 20 000 (50 000) 1 20 000 (49 000) 1 19 000 (47 000) Luokanopettaja Perusopetus, oppilasmäärän kasvu 2 35 000 (82 000) Erityisluokanopettaja Lehtori Koulukuraattori Perusopetus, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän kasvu Perusopetus, kielten opetuksen määrän kasvu alakouluissa Perusopetus, oppilasmäärän ja oppilashuoltotyön kasvu 1 20 000 (50 000) 1 19 000 (47 000) 1 18 000 (44 000) 1.8.2014 1.8.2014 1.8.2014 1.8.2014 1.8.2015 1.8.2015 1.8.2015 1.8.2015 Vapaa-aikapalvelut Informaatikko Kirjastovirkailija Erityisnuorisotyöntekijä Määräaikaisen työvoiman käytön vähentäminen, panostus nuorten kirjastotyöhön sekä palveluiden kysynnän voimakas kasvu Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuositus on 0,8-1 kirjastotyöntekijä/1000 as. Tällä hetkellä luku Pirkkalassa on 0,69. Toiminnan kasvu ja erityisnuorisotyön lisääntyminen 1 30 000 1.1.2014 1 20 000 (30 000 ) 1.5.2015 1 30 000 1.1.2014 TEKNINEN OSASTO Tilapalvelu Vakituinen sijainen kiinteistönhoitoon Toimistoinsinööri 10 kiinteistönhoitajan lomien ja sairaslomien sijaisuuksiin Taloteknisten ohjelmien ylläpitoon ja kehittämiseen 1 26 000 1.1.2014 1 40 000 1.1.2014 23

MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN Esitettävä vakituinen virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus SIVISTYSOSASTO Perusopetus Koulunkäynnin ohjaaja Koulunkäynnin ohjaaja Perusopetus, opetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaamisen tarpeen vakiintuminen Perusopetus, opetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaamisen tarpeen vakiintuminen 5 62 000 (155 000) 5 62 000 (155 000) 1.8.2014 1.8.2015 VAKANSSIEN NIMIKEMUUTOKSET Nykyinen virka tai toimi Uusi nimike Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus SIVISTYSOSASTO Perusopetus Luottamusrehtori Virkarehtori Kirkonkylän koulun (sis. Hyrsingin) toiminnan laajuuden kasvaminen edellyttää virkarehtoria 1 Ei kustannusvaikutusta 1.8.2015 24

Käyttötalous tehtäväalueittain Keskusvaalilautakunta Vastuuhenkilö keskusvaalilautakunnan sihteeri Pirkko Ruokonen Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2011 TA2012 TA2013 TP11- TS2014 TS2015 TA13% Toimintatulot 24 390 49 000-100,0 25 000 25 000 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset 24 390 49 000-100,0 25 000 25 000 Muut toimintatulot Toimintamenot -53 507-169 998-3 978-92,6-55 700-56 200 Henkilöstömenot -37 308-123 094-3 078-91,7-38 500-38 500 Palvelujen ostot -10 121-41 700-900 -91,1-13 600-14 000 Aineet, tarv. ja tavarat -3 774-3 800-100,0-1 600-1 700 Avustukset Muut toimintamenot -2 304-1 404-100,0-2 000-2 000 Toimintakate -29 117-120 998-3 978-86,3-30 700-31 200 Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos -29 117-120 998-3 978-86,3-30 700-31 200 Toimintaympäristö Kunnan keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Sen päätehtävänä on valtiollisissa vaaleissa suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet, järjestää ennakkoäänestys ja siihen tarvittava henkilökunta, tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, suorittaa vaalilautakuntien ja vaalitoimitsijoiden koulutus ja järjestää alustavan äänten laskennan tiedottaminen. Kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunnan tehtävänä on edellä mainittujen lisäksi ehdokashakemusten käsittely, ehdokaslistojen yhdistelmän laadinta, vaalien tuloslaskennan suorittaminen ja vaalien tuloksen vahvistaminen. Toiminnan painopistealueet Vuonna 2013 ei ole säännön mukaisia vaaleja. Määrärahavaraus on merkitty keskusvaalilautakunnan kokoustoimintaa varten. Ns. välivuonna suoritetaan vaaleja valmistelevia tehtäviä kuten varavaltuutettujen lukumäärän täydentäminen sekä vaalitietojärjestelmän pohja- ja paikkatietojen päivittäminen. Europarlamenttivaalit suoritetaan vuonna 2014 ja eduskuntavaalit vuonna 2015. Oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksen valtiollisista ja europarlamenttivaaleista, korvauksen määrä on vaalikohtainen. 25

Toiminnalliset tavoitteet 1. Vaalit valmistellaan ja suoritetaan virheettömästi vaalilain ja oikeusministeriön edellyttämällä tavalla. 2. Kuntalaisten ja äänestäjien palvelu: äänestyspaikat helposti löydettävissä ja toimintaympäristö asianmukainen, monipuolinen tiedottaminen vaaleista. 3. Valtuuston varajäsenten määrääminen varavaltuutettujen lukumäärän jäädessä vajaaksi. 26

Tarkastuslautakunta Vastuuhenkilö hallintopäällikkö Anneli Hakkarainen Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2011 TA2012 TA2013 TP11- TA13% Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TS2014 TS2015 Toimintamenot -43 306-50 900-67 022 54,8-66 030-67 030 Henkilöstömenot -16 367-18 450-22 572 37,9-20 580-20 580 Palvelujen ostot -26 687-32 050-44 050 65,1-45 050-46 050 Aineet, tarv. ja tavarat -252-400 -400 58,7-400 -400 Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate -43 306-50 900-67 022 54,8-66 030-67 030 Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos -43 306-50 900-67 022 54,8-66 030-67 030 Toimintaympäristö Tarkastuslautakunnan tehtävät määritellään kuntalain 71 :ssä ja Pirkkalan kunnan tarkastussäännössä. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. Toiminnan painopistealueet Valtuustokauden 2009-2012 tarkastuslautakunta laatii vuoden 2012 arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunta (2013-2016) aloittaa toimintansa vuonna 2013 ja päättää toimintansa painopistealueet vuonna 2013. Uusi tarkastuslautakunta perehtyy toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sisältöön, asettamisprosessiin, raportointijärjestelmiin ja tavoite- ja tulosjohtamiseen kunnan organisaatiossa. Toiminnalliset tavoitteet 1. Arviointikertomuksen esittäminen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. 2. Arviointikertomuksen ja sen laadintaprosessin edelleen kehittäminen. 3. Osallistuminen Tampereen kehyskuntien yhteiseen arviointihankkeeseen. 27

Informatiiviset tunnusluvut TP2011 TA2012 TA2013 Tehokkuus ja taloudellisuus Tarkastuslautakunta /asukas 2,44 2,73 *) 3,53 Toiminnalliset tunnusluvut Tarkastuslautakunnan kokoukset 14 14 *)18 Tarkastusparien tarkastuskäynnit 16 16 16 *) Valtuustokauden 2009-2012 tarkastuslautakunta toimii vielä kevätkauden 2013 ja uusi aloittaa toimintansa. 28

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Vastuuhenkilö pormestari Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2011 TA2012 TA2013 TP11- TA13% Toimintatulot 2 122 8 000-100,0 Myyntitulot 2 116 8 000-100,0 Maksutulot 6-100,0 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TS2014 TS2015 Toimintamenot -1 189 629-1 286 169-1 391 859 17,0-1 464 000-1 434 180 Henkilöstömenot -546 637-566 770-557 356 2,0-613 300-613 400 Palvelujen ostot -554 343-641 177-730 234 31,7-754 460-716 060 Aineet, tarv. ja tavarat -25 397-20 400-36 300 42,9-29 400-29 600 Avustukset -9 283-10 300-10 300 11,0-10 300-10 300 Muut toimintamenot -53 969-47 522-57 669 6,9-56 540-64 820 Toimintakate -1 187 507-1 278 169-1 391 859 17,2-1 464 000-1 434 180 Poistot ja arvonalentum. -1 755-6 741 284,1-7 500-7 500 Tilikauden tulos -1 189 262-1 278 169-1 398 600 17,6-1 471 500-1 441 680 Toimintaympäristö Tehtäväalue kunnanhallitus sisältää mm. valtuuston, kunnanhallituksen, pormestarin, kansliapäällikön, yhteisöjäsenyydet, suhdetoiminnan, avustamisen, ystävyyskuntatoiminnan, muiden toimikuntien sekä elinkeinojen kehittämisrahan kustannukset. Määrärahat mahdollistavat noin 10 valtuuston ja 40 kunnanhallituksen kokousta. Kokousten määrä on pysytetty ennallaan. Määrärahasta maksetaan jäsenmaksut, joista pääosan muodostavat Pirkanmaan Liitto, Suomen Kuntaliitto ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Lisäksi määrärahasta suoritetaan itsenäisyyspäiväjuhlan, varttuneen väen juhlan ja rintamaveteraanien juhlatilaisuuksien kustannuksia sekä suhdetoiminta- ja lahjatavarakuluja. Määrärahassa on varauduttu myös ystävyyskuntatoiminnasta aiheutuneisiin kuluihin. Toiminnan painopistealueet Pirkkalan kuntastrategia vuosille 2011-2015 hyväksyttiin valtuustossa 6.9.2010. Kuntastrategiaan on kirjattu valtuuston näkemys kunnan kehittämisen tavoitteista. Pitkänajan tavoitteista on johdettu talousarvioon toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot vuodelle 2013. Tavoitteita ja mittareita on täsmennetty eri lautakuntien talousarvio-osioissa. Lautakunnat jalkauttavat edelleen kuntastrategiaa käyttösuunnitelmien avulla. 29

Muuttuvassa kunnallisessa rakenneympäristössä kunnanhallituksen alainen toiminta on talousarviovuonna olennaisin osin edunvalvontatyötä. Kuntauudistusta ohjaava rakennelaki astunee voimaan vuonna 2013. Kunnanhallitus osallistuu aktiivisesti kuntauudistuksen valmisteluun ja johtaa Pirkkalan kunnan edunvalvontaa mm. kuntauudistukseen liittyen. Pirkkalan kunta on aktiivinen ja aloitteellinen toimija Tampereen kaupunkiseudun yhteistyössä ja sen kehittämisessä. Kuntastrategian toteuttamiseksi valmisteltiin vuoden 2011 aikana laaja strateginen hankeja suunnitelmakokonaisuus. Valtuusto hyväksyi 20.2.2012 ohjelmahankekokonaisuuden, johon kuuluivat maapoliittinen ohjelma, elinkeinopoliittinen ohjelma, palvelujärjestelmien kehittämishanke, henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma, tietojohtamisjärjestelmän kehittäminen, viher- ja luonnontila-alueiden määrittely sekä kulttuuriympäristöohjelma. Ohjelmien avulla valtuusto määritteli suuntaviivat em. asiakokonaisuuksien kehittämiselle. Ohjelmakokonaisuuden tärkein ja kriittisin vaihe on niiden sisältämien tavoitteiden toteuttamisen vaihe. Kunnanhallitus jatkaa ohjelmien tavoitteiden toteuttamisen johtamista. Kunnanhallitus arvioi kuntastrategian osuvuuden ja käynnistää tarvittaessa uuden kuntastrategian valmistelutyön. Kunnanhallitus jatkaa pormestarijärjestelmän, hallinnon, organisaation ja johtamisen kehittämistyötä. Kehittämistyön lähtökohtana on pormestarijärjestelmän kehittämisestä laadittu raportti. Erityistä huomiota kiinnitetään kunnanhallituksen, pormestarin ja lautakuntien puheenjohtajatyöskentelyn kehittämiseen pormestarijärjestelmän kehittämisraportissa kuvatulla tavalla. Vuoden 2012 aikana on valmisteltu kaikkia kunnan osastoja koskeva palvelutuotantotapaselvitys. Tämän pohjalta vuonna 2013 käynnistetään palvelustrategian laatiminen. Kunnan omistamien kiinteistöjen omistajapolitiikan selkeyttämiseksi käynnistetään toimitilastrategian valmisteleminen. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallistumista ja osallistumistapoja lisätään ja monipuolistetaan koko kuntaorganisaatiota koskevaksi. Samalla käynnistetään päätöksenteon ennakointimenettely, jonka avulla kunta informoi etukäteen eri toimielinten keskeisimmistä valmistelussa olevista asiakokonaisuuksista, mahdollistaen kuntalaisten aiempaa laajemman osallistumisen. Pirkkalan kunta verkostoituu voimakkaasti. Se tarkoittaa mm. raja-alueyhteistyön systematisoimista kaikkien naapurikuntien kanssa ja uusien yhteistyömuotojen aktiivista hakemista. Kunta hakee jatkuvasti uusia kumppanuuksia ja tarkoituksenmukaisia yhteistoiminnan mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Kunta jatkaa tiedolla johtamisen kehittämistä, pyrkien hyödyntämään aiempaa syvällisemmin käytettävissä olevia tietovirtoja kunnan kaiken toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. Kuntaorganisaation kehittämistarpeita arvioidaan jatkuvasti, tavoitteena lisätä hallintokuntarajat ylittäviä ja murtavia toimintatapoja esimerkiksi hyvinvoinnin edellytysten lisäämiseksi. Kunnanhallitus toimii aktiivisesti kunnallisten toimintatapojen uudistamisessa. Kehittämistyössä huomioidaan MAL-sopimuksen mukaiset tavoitteet ja niiden edistäminen, esimerkiksi lentokenttäalueen kehittäminen. 30