Keha-hanke Elinkaariajattelu

Samankaltaiset tiedostot
Keha-hanke Elinkaariajattelu

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

ATERIA Hanne Husso

Ilmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos. Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Mittatikun uudet sovellukset

Elinkaarianalyysin taustat

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariajattelu ja ympäristöinnovaatiot väylänä ja mallina yritysten vastuullisuuteen. Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

Maatalouden muutos ja ilmastonmuutos miten kohti kestävää ruokajärjestelmää?

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Maatalous ja ilmastonmuutos

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Elinkaariajattelu autoalalla

Kestävä ravinto globaalin, kansallisen ja lähiruokajärjestelmän mahdollisuutena

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Ilmastolounas-esittely

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

Puu vähähiilisessä keittiössä

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari,

Kuinka vihreä on viherkatto?

Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa?

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Kansallisen laskentasuosituksen sisältö

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Samalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus

Näkymät tulevasta maailmasta

Itämeren kala elintarvikkeena

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Ruoka ja ilmastonmuutos

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

Kestävät hankinnat: Pororouhe

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Vähänkö hyvää! -lautasella

Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon?

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

ProAgria Maitovalmennus

Valaisinpylvään raaka-ainevalinnan ympäristövaikutukset

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Hiilijalanjälkilaskelmat

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Ilmastonmuutos lautasella Pääsihteeri Leo Stranius

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Tampereen seudun ILMANKOS

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN?

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

Julia hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Transkriptio:

Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT

ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa Maitotila Kuljetukset Jalostus Tuotannon eri vaiheet Pakkaus Elinkaari Luonnontilasta eri vaiheiden kautta takaisin luonnontilaan Varastointi Käyttö Kunnossapito YTL Kehityspalvelu Oy Raaka-aineiden otto maaperästä Luonnon raaka-aine Loppusijoitus

Kestävyyteen liittyvä vaikutusarviointi Resurssien käyttö suhteessa resurssien määrään ja käytön hallintaan (niukkuuteen) Toimintaympäristöön siirtyvien negatiivisten vaikutusten (päästöjen) aiheuttamat muutokset ympäristössä Kestävä ruokajärjestelmän hallinta Ekotehokkuus palvelun määrä suhteessa siihen käytettyihin resursseihin Materiaalitehokkuus tuotosten määrä suhteessa tuotantopanoksiin Ympäristövaikutukset suhteessa hintaan

Vaikutusarviointi Päästö Luokittelu ja karakterisointi Arvottaminen Tulos CFC Pb Torjunta-aineet Cd NH3 PAH Otsonikerroksen oheneminen Raskasmetallit Happamoituminen Karsinogeenit Pöly CH4 Savusumu Ilmastomuutos kesällä VOC DDT N2O CO2 SO2 Savusumu Happamoituminen talvella Torjunta-aineet Ilmastomuutos Ilmastonmuutos Subjektiivinen vaikutusarviointi Ympäristö indeksi NOx Happamoituminen P jne... N Rehevöityminen Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen/poliittinen osa-alue osa-alue Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- kuormitus Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri Eri vaikutusluokkien keskinäinen keskinäinen merkittävyys merkittävyys arvotetaan arvotetaan esim. esim. asiantuntijapaneelin avulla avulla YTL Kehityspalvelu Oy

Maa- ja puutarhatalouteen liittyvät ilmastomuutostekijät Suomessa mihin voidaan vaikuttaa 0 % CO 2 ekv. 9 % 11 % 2 % 2 % 4 % 28 % 23 % 21 % Kotieläinten ruuansulatus CH 4 Lannankäsittely CH 4 Lannankäsittely N 2 O Maaperä N 2 O Viljelysmaa ja muutos CO 2, N 2 O Ruohikkoalueet CO 2 Kalkitus CO 2 Biomassan poltto CO 2 Maatalouden energiankäyttö CO 2 GREENHOUSE GAS EMISSIONS IN FINLAND 1990-2007 National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol 8 April 2009

Kalatuotteita, hiilijalanjälki fileetä kohden, kg CO 2 -ekv/t Norjalainen lohi Kirjolohifilee Luonnonkalafilee 0 1000 2000 3000 4000 5000

Hiilijalanjälkituloksia eri maista kg CO2-ekv/t kalaa 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

Lannoitteet Poikaslaitos Kalkki Siemenet Viljely Kasviperäisten raaka-aineiden valmistus Torjunta-aineet Kaluston, infran etc valm. Kalastus Kalajauhon ja öljyn valmistus Pakkausmateriaalin valmistus Pakkausten valmistus Energiantuotanto Polttoaineet = kuljetus Jätteet Jätevesi Rehun valmistus Kasvatustoiminta Perkaamo Fileointi Kauppa Kuluttaja

Kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki Rehun raaka-aineiden tuotanto merkittävin päästölähde Kokonaishiilijalanjälki 4300 kgco 2 -ekv/t Yht, Jalostus Pakkaukset Muut raaka-aineet Kuljetukset Perkaamo Kasvatustoiminta Poikaslaitos Rehun valmistus Kalajauho ja öljy Vehnä Soija 0 1000 2000 3000 4000 5000

Rehevöittävät päästöt, kgpo 4 -ekv/t fileetä Norjalainen lohi Luonnonkala Kirjohlohi -30-20 -10 0 10 20 30 40 50

Ravinnekuormitukset, eri menetelmät, kgpo 4 -ekv/t fileetä Itämeren kalan käyttäminen rehun raaka-aineena vähentäisi kuormituksia Vähäfosforisen rehun käytöllä on jo saatu huomattavaa ympäristöhyötyä

Menetelmät, hiilijalanjälki, kg/t fileetä Avomerilaitos Ympäristörehu Itämeren kala Kiertovesi Perustapaus 0 2000 4000 6000 8000 10000

Muistisääntö jalanjäljistä Jalanjäljet kuvataan kiloina tai litroina. Pienimmät hiilijalanjäljet ovat satoja grammoja, keskitasoiset muutamia kiloja ja suuret 10 kilon paikkeilla tuotekiloa kohden. Päivittäinen dieetti: kasvisruoka n. 2 kg ekvivalenttista CO 2 /pv, eläinpainotteinen dieetti 8-10 kg ekvivalenttista CO 2 /pv Pienimmät tuotekohtaiset rehevöittämisarvot ovat alle gramman ekvivalenttista fosfaattia/kg tuotetta, keskisuuret muutaman gramman suuret kymmeniä grammoja Tarkasteltaessa erilaisia ruokaraaka-aineita nähdään, että kasvisraaka-aineiden hiili- ja vesijalanjälki on pieni ja hedelmien ja viljatuotteiden keskitasolla. Eläintuotteiden ympäristövaikutukset vaihtelevat keskitasosta suuriin.

ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa Maitotila Kuljetukset Jalostus Tuotannon eri vaiheet Pakkaus Elinkaari Luonnontilasta eri vaiheiden kautta takaisin luonnontilaan Varastointi Käyttö Kunnossapito YTL Kehityspalvelu Oy Raaka-aineiden otto maaperästä Luonnon raaka-aine Loppusijoitus

Sirpa Kurppa sirpa.kurppa@mtt.fi http://www.mtt.fi/asteri/sirpa_kurppa_cv_eng.pdf Kiitokset!