FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

Transkriptio

1 FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

2 FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu nykyisestä tonnista tonniin vuodessa. Ferrokromin tuotanto on merkittävin CO2-päästöjen lähde Tornion tehtailla. Nykyinen tuotanto on riittynyt omiin tarpeisiin, jatkossa ferrokromia riittää myös myytäväksi ulos Samalla myös OKTO-eristeen (ferrokromikuona) määrä kaksinkertaistuu. OKTO-eristeitä käytetään yleisesti maanrakennuksessa korvaamaan neitseellisiä materiaaleja. Samalla vältytään ennen kuljetusta syntyviltä päästöiltä (louhinta, murskaus, seulonta jne.) 2 October 11, 2012

3 Ferrokromituotteen hiilijalanjälki Koostuu hyvin monesta osatekijästä, joista merkittävimmät ovat raaka-aineen prosessointi (louhinta, rikastus), kuljetukset ja ferrokromin valmistus Ferrokromituotanto on hyvin energiavaltaista teollisuutta (Tornion energiankäyttö yli 3 TWh, josta FeCr:n osuus lähes puolet) (sähkön osuus 2TWh) Energian tarve yli 7 MW/tuotettu tonni, josta koksin ja sähkön osuus n. 90 % (karkeasti 50-50) Riippuen sähkön tuotantotavasta se on merkittävä CO2-päästölähde 3 October 11, 2012

4 Ferrokromituotannon energian kulutus: Nettoenergia = lämpö + hiili - hiilimonoksidi Nettoenergian käyttö% Outokummun prosessi Yleisesti maailmalla käytössä oleva prosessi 4 October 2, 2012 METALLINJALOSTAJAT

5 Sähköntuotanto Koko Suomen sähkötuotannon jakauma: Suomi: päästöttömät (vesi-, ydin-, jne.) = 65 fossiiliset = 35 Tornion jakauma ei oleellisesti poikkea tästä Sen sijaan esimerkiksi tärkeimpien tuottajamaiden (Etelä-Afrikka ja Kazakhstan) sähköstä pääosa (70-90%) tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla Tästä seuraa merkittävä ero energiatuotannon hiilidioksidipäästöissä (kg CO2 eq/mwh) Suomi ~180 Kazakhstan ~450 Etelä-Afrikka ~900 (Ovaskainen, 2011) 5 October 11, 2012

6 CO2-päästöt Tuotannossa syntyy häkäkaasua, joka hyödynnetään polttoaineena Input-energiasta saadaan n. 40 % hyödynnettyä Häkäkaasu käytetään polttoaineena Sulan lämpöenergia ja hiili/piisisältö hyödynnetään kromikonvertterissa (pelkistyslämmöllä sulatetaan kierrätysterästä) Tämä on mahdollista vain suljetulla FeCr-uunilla, kromikonvertteri on käytössä vain Torniossa => merkittävä kilpailuetu muihin tuottajiin verrattuna sekä energiankäytössä että ympäristömielessä Energiansäästö luokkaa MWh 6 October 11, 2012

7 Hiilijalanjälki ferrokromille Torniossa tuotetun FeCr:n hiilijalanjälki on selkeästi pienempi kuin muualla tuotetun Tornio Kazakhstan Etelä-Afrikka n kg CO2 eq/t FeCr n kg CO2 eq/t FeCr n kg CO2 eq/t FeCr (LCI: Kemppainen, Niemelä, 2007) Ferrokromituotannon laajentaminen Torniossa on ekoteko maailman mittakaavassa. Päästöjä syntyy laajennetulla tuotannolla (n. 540 kt ) yli 1 milj.tonnia vähemmän verrattuna esim. Etelä-Afrikan tuotantoon. Vertailuna: koko Outokummun Tornion tehtaiden CO2- päästö on tasolla t/a (jatkossa yli 1milj.t) 7 October 11, 2012

8 Terästuotteen hiilijalanjälki Terästuotteiden osalta CO2-päästöt syntyvät raakaaineista, energiasta (sähkö) sekä kuljetuksista. Näistä energian osuus on huomattavan suuri ja kuljetusten osuus hyvin pieni. Omaa ferrokromia käytettäessä CO2 päästö tuotetulle terästonnille on luokkaa 1300 kg/t, vierasta ferrokromia (S-Africa, Kazahkstan) käytettäessä luokkaa kg/t ero ei ole siis läheskään niin suuri kuin ferrokromin tuotannossa, mutta kuitenkin 10%:n luokkaa. 8 October 11, 2012

9 Hiilijalanjäljen merkitys nyt Olemme raaka-ainetuottaja (ferrokromi, teräs) loppukäyttäjää ei kiinnosta meidän hiilijalanjälki Asiakkaat kyselevät etenkin terästuotteen hiilijalanjälkeä oman tuotteensa laskentaan Raaka-aineitten osalta hiilijalanjälki on tiedossa osittain, mutta monen osalta puuttuu (lisäksi laskentaeroja) Varsinaisia hankintapäätöksiä ohjaa edelleen hinta, mutta mahdollisesti jo nyt vaikuttaa valintaan tasahintatilanteessa Summa summarum: merkitys kasvaa, mutta ei ostopäätöksen peruste (vielä) 9 October 11, 2012

10 Entäpä tulevaisuudessa? Hiilijalanjälki tulee olemaan merkittävä seikka ostopäätöstä tehtäessä, mutta koska? Nykyinen nuori sukupolvi tiedostaa asian, mutta: Muut seikat ohjaavat vielä päätöksiä, vain pieni vähemmistö tekee eettisiä valintoja (vrt lihansyönti, kierrätys jne) Tämä vähemmistö on kuitenkin suunnannäyttäjä Tarvitaan vahva heräte, jotta enemmistön asenne muuttuu. Onko se lämpeneminen, luonnonvarojen niukkuus, eettinen paheksunta, mikä? 10 October 11, 2012

11 Oma arvaukseni: Muutaman kymmenen vuoden kuluttua hiilijalanjälki on monia hankintapäätöksiä ohjaava, jokapäiväinen seikka, kuten esim. pahat rasvat nyt elintarvikevalinnoissa (voin kulutus on laskenut paljon 10 vuoden aikana) Nyt syntyvä Liisa katsoo Liisa-mummuna kattilan tiedoista hiilijalanjäljen ja se ohjaa osaltaan valintaa Tuottajat, jotka toimivat vähähiilisessä yhteiskunnassa, käyttävät omaa hiilijalanjälkeään kilpailuvalttina (kuten ruokateollisuus käyttää nyt terveysvaikutteisuutta) Tämän on aiheuttanut joko a) ilmastokehitys tai b) vain eettiset valinnat (hyväksyttävyys) 11 October 11, 2012

12 12 October 11, 2012 Kiitos