KH Valmistelu ja lisätiedot: kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, ,

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Kaupunginhallitus 84 13.03.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.03.2017 KAUPUNKISTRATEGIAN ARVIOINTI 45/20/2013 KH 12.09.2016 268 Valmistelu ja lisätiedot: kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, 019-520 2200, jukka-pekka.ujula@porvoo.fi Porvoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 30.10.2013 kaupunkistrategian vuosille 2013-2017. Strategian keskeiset lähtökohdat ovat talouden tervehdyttämisen jatkaminen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen sekä kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki. Vaikka hyväksytyssä strategiassa tunnistetut toiminnan ja talouden haasteet ovat pääsääntöisesti edelleen ajankohtaisia, on tarkoituksenmukaista arvioida niin ulkoisissa kuin sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa päivittää strategiset valinnat. Talousarvion 2016 hyväksymisen yhteydessä on myös todettu, että strategiasta tulee tehdä väliarviointi. Julkisten hyvinvointipalvelujen järjestäminen, tuottaminen ja rahoitus ovat historiallisen suuren muutospaineen alla, samoin myös kaupungin rooli keskeisimpänä paikallisena julkisten hyvinvointipalvelujen tuottajana ja päätöksentekijänä. Samalla niiden keskeisten strategisten valintojen legitimiteetti tulevaisuudessa, johon nykyinen strategia pohjaa, on arvioitava mahdollisten muutosten, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen, vuoksi uudestaan. Myös kaupungin tuottamien palveluiden rahoitukseen ja henkilöstöön liittyvät muutokset ovat valtakunnallisten uudistusten toteutuessa erittäin mittavat. Näiden koko toimintaa muuttavien uudistusten keskeinen toiminnallinen sisältö yksityiskohtineen ei ole kuluvan vuoden aikana kuitenkaan tiedossa siten, että sen perusteella olisi tarkoituksenmukaista lähteä muuttamaan nykyistä strategiaa. Tarkoituksenmukaista olisikin, että vuonna 2017 valittava valtuusto laatii valtuustokauttaan koskevan kaupunkistrategian, jossa mahdolliset valtakunnalliset muutokset on otettavissa huomioon. Tällöin strategia ohjaisi koko muutosprosessia ja näkemystä tulevasta kaupungin taloudesta ja hallinnosta. Strategian ja mahdollisten muutoshankkeiden valmistelun yhteydessä valmistellaan ja aikataulutetaan myös tarvittavat operatiivisen ja luottamushenkilöorganisaation muutokset uuden valtuuston päätettäväksi. Samalla päivitetään tarvittaessa konserniohjauksen periaatteet. Nykyisestä strategiasta tehtävä lyhyt analyysi voi toimia

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Kaupunginhallitus 84 13.03.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.03.2017 osaltaan pohjamateriaalina ja keskustelunavauksena uudelle kaupunkistrategialle. Kuluvan syksyn aikana toimialojen, liikelaitosten, lautakuntien ja johtokuntien sekä tarvittaessa myös keskeisten konserniyhteisöjen tulee käsitellä nykyisen strategian tavoitteiden toteutumista, haasteita ja tarvittavissa määrin myös muutospaineita omasta näkökulmastaan. Rahoitusjohto laatii lyhyen kaupunkitasoisen analyysin taloudesta ja siihen liittyvästä kokonaiskuvasta. Esitystapaan pyydettävien lausuntojen osalta tulee kiinnittää siten huomiota, että ne ovat mahdollisimman tiiviitä. Asiakokonaisuuden päätöskäsittelyä esitetään joulukuun valtuustoon, jotta kuluvan vuoden taloudelliset ja toiminnalliset tulokset voidaan mahdollisimman suurelta osin arvioida ja liittää analyysiin. Pääpiirteittäinen aikataulu: syyskuu loka-marras marraskuu-joulu Kh antaa tehtävänannon Lautakuntien ja johtokuntien lausunnot valmistelussa ja käsittelyssä Kh käsittely ja esitys valtuustolle Kj: Kaupunginhallitus päättää selostuksen mukaisesti pyytää lausuntoja kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja tarvittavissa määrin myös muutospaineista toimialoilta, liikelaitoksilta ja keskeisiltä konserniyhteisöiltä marraskuun 15. päivään mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti selostuksen mukaisesti pyytää lausuntoja kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja tarvittavissa määrin myös muutospaineista toimialoilta, liikelaitoksilta ja keskeisiltä konserniyhteisöiltä marraskuun 15. päivään mennessä. KH 13.03.2017 84 Kaupunkitasoinen lyhyt analyysi taloudesta ja talouden kokonaiskuvasta Talouden näkymät ovat keväällä 2017 varovaisen positiiviset. Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kääntyvän lievään kasvuun. Aikaisempi hitaan kasvun jakso on kestänyt jo lähes 10 vuotta. Positiivisista merkeistä huolimatta kokonaistuotanto pysyy kuitenkin yhä edelleen vielä pitkään vuoden 2008 tason alapuolella. Väestön ikääntyminen jatkuu ja ikääntymisestä johtuvat palvelutarpeet kasvavat. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutarpeisiin

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Kaupunginhallitus 84 13.03.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.03.2017 vastaaminen siirtyy maakuntien vastuulle sen jälkeen, kun maakunnat aloittavat toimintansa. Kaupungille jää silti paljon kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tehtäviä. Työttömyys on pysytellyt pitkään korkeana ja sen ennustetaan pysyvän yhä 8 prosentin tuntumassa lähivuosina. Muutospaineet Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä tehtävät valtakunnalliset ratkaisut tulevat muuttamaan kaupungin tehtäviä ja toimintamahdollisuuksia olennaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät perustettavien maakuntien hoidettavaksi. Lakiesitykset annetaan kevään 2017 aikana. Maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta. Porvoossa sosiaali- ja terveystoimen menot ovat maan keskitasoa edullisemmat ja verotulot ovat keskitasoa selvästi korkeammat. Karkeasti ottaen voidaan todeta, että Porvoo menettää enemmän verotuloja kuin sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia vähenee. Muutoksen aiheuttamaa tulojen ja menojen välistä kuilua on luvattu paikata siirtymäkaudella valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä muutosrajoittimella. Muutosrajoittimen kattavuudesta tai pysyvyydestä ei toistaiseksi ole varmuutta. Liikkuvia ja avoimia osia on niin paljon, että maakuntauudistuksen jälkeistä talouden tilaa on vaikea ennakoida. Aluehallinto- ja maakuntauudistus muokkaa jäljelle jäävää hallintoja palvelurakennetta. Välittömät vaikutukset näkyvät tukipalveluissa ja hallinnossa. Käytännössä koko jäljelle jäävä organisaatio joudutaan mitoittamaan uudelleen puolta pienempään palvelurakenteeseen. Kaupungin talouden suuri haaste on mittavien koulu- ja päiväkoti-investointien läpivienti ja rahoittaminen. Elinkaarihankkeen rakennuskohteita on käynnistetty jo vuoden 2016 aikana. Elinkaarihankkeiden lisäksi kaupungilla on merkittävä muita koulujen ja päiväkotien uudisrakennushankkeita ja peruskorjaushankkeita. Sivistysverkkoselvitys ja sen perusteella tehtävät ratkaisut sementoivat kaupungin tulevien vuosien käyttökustannukset. Kaupungin talouden kehittyminen ja ennuste strategiakaudella 2013-2017 Strategiakauden 2013-2017 toiminnasta on käytettävissä neljä toteutunutta tilinpäätöstä ja kuluva talousarviovuosi. Vertailussa esitetty aikasarja sisältää kaupungin varsinaisen toiminnan ilman liikelaitoksia. Liikelaitokset on jätetty pois, koska liikelaitoksia ei

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Kaupunginhallitus 84 13.03.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.03.2017 yhdistellä kaupungin talousarvioon ja koska liikelaitokset pyrkivät toiminnassaan ja omalla tulorahoituksellaan pääsääntöisesti nollatulokseen. Tilinpäätösvuodet 2013-2016 ovat vertailukelpoisia ja niiden perusteella voidaan tehdä arvioita trendistä, sillä kyseisinä vuosina ei ole tapahtunut olennaisia rakenteellisia muutoksia. Vuosina 2013-2016 kaupungin käyttötalouden netto eli toimintakate heikkeni noin 15 miljoonaa euroa. Tulot kasvoivat 2 miljoonaa euroa ja menot kasvoivat lähes 18 miljoonaa euroa. Samalla ajanjaksolla verorahoitus kasvoi hieman nopeammin eli kasvu oli 19 miljoonaa euroa. Korkotason lasku on keventänyt rahoituskuluja lähes 2 miljoonaa euroa. Vuosikate parani vuoden 2016 hyvän tuloksen ansiosta lähes 6 miljoonaa euroa verratuna vuoten 2013. Investointitaso oli vuosina 2013-2015 hyvin matala, noin 10-15 miljoonaa euroa vuodessa. Talonrakennuksessa valmisteltiin suurta elinkaarihanketta. Vuonna 2016 investoinnit nousivat 35 miljoonaan euroon. Alkuvuosien matala investointitaso mahdollisti lainakannan supistamisen vuosikatteen heikkenemisestä huolimatta. Lainakanta supistui noin 118 miljoonaan euroon vuonna 2016. Enimmillään kaupungin lainakanta oli vuonna 2009, jolloin lainaa oli lähes 152 miljoonaa euroa. Kaupungin tunnusluvut paranivat kuluneen neljän vuoden aikana lainakannan supistumisen ansiosta. Lainanhoitokate on tyydyttävällä tasolla. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko vuoden tulorahoituksesta on painunut alle 50 prosentin tavoitetason. Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman erien osuus koko taseesta on lähellä 50 prosentin tavoitetasoa. Vuoden 2016 tilinpäätöksen tulos on hyvä. Verotulojen kehitys oli loppuvuoden oikaisuerien vuoksi merkittävästi talousarviota parempi, käyttötalouden menopaineet ovat olleet maltillisia ja omaisuuden myynti on jälleen piristynyt. Asunto-omaisuuden yhdistämisen perusteella tehtävät konsernin sisäiset kaupat paransivat kaupungin tulosta kertaluonteisesti. Myynnit rahoitetaan kaupungin myöntämillä lainoilla, joten myynneistä kertyvät rahamääräiset erät saadaan lainojen lyhennyksinä vasta seuraavien vuosien aikana. Konsernin sisäiset kaupat ja antolainat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä, joten asuntofuusiolla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Vuosi 2017 tulee sisältämään merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Kilpailukykysopimuksen palkanalennukset ja palkkojen sivukulujen vähennykset vähentävät menoja 5 miljoonaa euroa. Toimentulotuen maksatuksen siirto Kelaan vähentää nettomenoja 3 miljoonaa euroa. Toimintakate paranee näiden muutosten vuoksi 8 miljoonaa

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Kaupunginhallitus 84 13.03.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.03.2017 euroa. Rahoituserissä kunnallisveron tuotto laskee 6 miljoonaa euroa kilpailukykysopimuksen vuoksi ja valtionosuudet laskevat 3 miljoonaa euroa toimeentulotuen rahoitusvastuun vuoksi. Vuosikatetasolla muutokset siis lähes eliminoituvat. Kaupungin tappioksi jää noin miljoona euroa, sillä käyttötalouden parannus on 8 miljoonaa euroa ja verorahoituksen lasku 9 miljoonaa euroa. Alla oleva tuloslaskelma on laadittu kaupungin talousarvion mukaisista menoista ja tuloista. Luvuissa ei ole mukana liikelaitoksia ja ne sisältävät talousarvion mukaiset sisäiset erät. Tuloslaskelma TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP2016 TA 2017 (ilman liikelaitoksia) 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 97 189 96 195 93 354 99 489 96 457 Henkilöstömenot -135 496-137 218-136 336-137 139-132 418 Palvelut -131 714-136 801-137 852-136 669-139 319 Muut menot -66 626-71 582-71 504-77 579-74 555 Toimintakulut -333 836-345 601-345 692-351 388-346 291 Toimintakate -236 647-249 406-252 338-251 899-249 835 Verotulot 209 769 210 347 221 842 228 727 219 000 Valtionosuudet 52 016 49 449 46 652 52 316 48 500 Rahoituserät 622 1 066 1 707 2 253 1 000 VUOSIKATE 25 760 11 456 17 863 31 396 18 665 Poistot ja arvonalentumiset -25 111-22 459-20 849-26 777-20 500 Satunnaiset tulot 2 030 0 Tulos 649-11 003-2 986 6 650-1 835 Tilinpäätöserät -394 3 103 782-3 581 0 Ylijäämä/alijäämä 255-7 900-2 204 3 068-1 835 Porvoon kaupunki teetti kevätkesällä 2015 strategiatutkimuksen. Se tehtiin sähköisenä kaksikielisenä kyselynä. Tutkimuksen tekijänä ja analysoijana toimi Maarika Maury Kissconsulting Oy:stä. Tutkimusotoksen laajuus oli 582 henkilöä, joista 41 luottamushenkilöä, 8 johdon edustajaa, 24 tehtäväalue- ja tulosyksikköjen päällikköä, 50 esimiestä, 67 asiantuntijaa ja 392 työntekijää. Tutkimuksessa kartoitettiin strategian viestinnällistä kirkkautta ja strategian muistijälkeä organisaation eri tasoilla sekä annettiin numeeriset arviot strategian tuntemuksesta ja osallistamisesta. Tutkimuksen mukaan organisaatiossa oli tehty huolellista strategiatyötä, johon kyselyyn vastanneet kokivat osallistuneensa melko hyvin. Strategiaviestintää ja osallistamista oli tapahtunut hyvin monimuotoisesti. Vastausprosentti ja vastaustapa oli myös hyvin aktiivinen ja kantaa ottava.

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Kaupunginhallitus 84 13.03.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.03.2017 Tutkimuksessa todettiin, että keskimäärin organisaation ylätasolla strategian tuntemus oli keskimääräistä parempi. Vaihtelua oli kuitenkin vielä paljon ja alemmilla tasoilla tuntemus jäi huteraksi. Vastausten sisältö vaihteli runsaasti, mutta selkeästi oli nähtävissä osallistamisen vaikutukset. Tutkimuksen mukaan vahvaa yhtenäistä näkemystä strategiasta ei silti syntynyt. Haasteena on tutkijan mukaan painopisteiden paljous. Tutkija toteaa: Olisi hyödyllistä valikoida tavoitteita ja toimenpiteitä tarkemmin ja ottaa vähemmän painopisteitä yhtäaikaisesti. Tämä edistäisi muutosten läpivientiä ja parantaisi henkilöstön tavoitteiden hallintaa. Valinnoilla ja strategian yksinkertaistamisella sekä vahvemmalla läpiviennillä saadaan muutoksia aikaan parhaiten. Kun tavoitteet kiteytetään ja yksinkertaistetaan selkeiksi pääkohdiksi ja ohjenuoriksi toiminnalle, on helpompaa viestiä haluttu suunta ja osoittaa sen toivotut vaikutukset käytännön työarjessa. Selkeästi kiteytettyjen tavoitteiden etenemistä on myös helpompi seurata ja keskittää muutosjohtamista. Tutkimuksen mukaan ongelmana oli myös se, ettei arvoja ole määritelty ollenkaan. Tutkimuksessa päädytään seuraavaan tulokseen: Jämäkät toimintaan liittyvät arvot voisivat olla toimiva viestimisen väline siitä, millaista kulttuuria organisaatiossa halutaan. Arvojen kirkastus ja niiden läpivienti on tehtävä huolellisesti, jotta ne saadaan merkityksellisiksi. Arvoja kannattaa olla maksimissaan kolme ja niiden pitäisi liittyä selkeästi toivottuun toimintatapaan ja kulttuuriin. Tämän on todettu olevan muistin kannalta toimiva määrä. Liitteistä ilmenevät lautakuntien, liikelaitosten ja kahden yhtiön sekä konsernijohdon kannanotot strategiaan. Uuden kuntalain mukaan kaupungin on tehtävä valtuuston hyväksymä strategia. Strategian muotoa tai sisältöä ei ole yksityiskohtaisesti säädelty. Tarkoituksenmukaista on, että kaupunginjohto yhdessä muun viranhaltijajohdon kanssa aloittaa välittömästi uuden kaupunkistrategian operatiivisen esivalmistelun siten, että kesäkuussa toimintansa aloittava valtuusto pääsee käymään heti kautensa alussa periaatekeskustelun kaupungin suunnasta ja eri toimintavaihtoehdoista. Kaupunginhallitus evästää keskeisiä valmistelun lähtökohtia ja painopisteitä. Alustavana aikatauluna voidaan pitää, että vuoden 2016 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittely muodostaa kesäkuussa 2017 viitekehyksen uudelle valtuustolle kaupungin toiminnan ja talouden nykyisestä tilannekuvasta. Valtakunnallisen reformien vaikutus otetaan valmistelussa ja päätöksenteossa huomioon aina sen hetkisen tiedon ja tilanteen mukaan. Oletettavaa

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Kaupunginhallitus 84 13.03.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.03.2017 on, että kaupungin tulevaa toimintaa ohjaava keskeinen lainsäädäntö on muuttunut ja tarkentunut kesän 2017 aikana. Erityisenä haasteena on, että osin epävarman kansallisen valmistelun perusteella strategisesti eri skenaarioita ja vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia voidaan kaupungille hahmottaa useita. Tarkoitus on, että syyskauden 2017 aikana valmistellaan osallistavalla tavalla uusi kaupunkistrategia. Hyväksymismenettely on mahdollista aikatauluttaa vuodenvaihteeseen riippuen työn yleisestä etenemisestä, työmenetelmistä, muutostoiveista ja yleisestä tahtotilasta. Uuden strategian keskeisiä tunnistettuja lähtökohtia voidaan tarpeen mukaan ottaa mukaan jo vuoden 2018 talousarviota hyväksyttäessä. Hyväksytyn strategian perusteella valmistellaan vuoden 2018 aikana tarvittavia operatiivisia ja strategisia muutoksia kaupungin toimintaan, organisaatioon ja sääntöihin siten, että ne olisivat valmiita käyttöönotettaviksi vuonna 2019. Liitteet: lautakuntien, liikelaitosten ja yhtiöiden lausunnot konsernijohdon kannanotto Kj: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee tiedokseen kaupunkistrategian 2013-2017 arvioinnin ja evästää uuden kaupunkistrategian valmistelua. Pykälä tarkastetaan heti. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee tiedokseen kaupunkistrategian 2013-2017 arvioinnin ja evästää uuden kaupunkistrategian valmistelua. Pykälä tarkastettiin heti. KV 22.03.2017 32 Liitteet: lautakuntien, liikelaitosten ja yhtiöiden lausunnot konsernijohdon kannanotto Jäsen Sveholm esitti seuraavan ponnen: "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin seuraavan kauden strategiatyöskentely alkaa uudelle kaupunginvaltuustolle esitetään arviointi nykyisen strategian kaikkien keskeisten tavoitteiden toteutumisesta eli talouden kehityksen lisäksi asukkaiden hyvinvointierojen kaventumisesta ja osallistumismahdollisuuksien

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Kaupunginhallitus 84 13.03.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.03.2017 lisääntymisestä samoin kuin kilpailukykyisestä ja kestävästä kaupungista." Päätös: Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti merkitä kaupunkistrategian 2013-2017 arvioinnintiedoksi ja evästi uuden kaupunkistrategian valmistelua. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti seuraavan ponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin seuraavan kauden strategiatyöskentely alkaa uudelle kaupunginvaltuustolle esitetään arviointi nykyisen strategian kaikkien keskeisten tavoitteiden toteutumisesta eli talouden kehityksen lisäksi asukkaiden hyvinvointierojen kaventumisesta ja osallistumismahdollisuuksien lisääntymisestä samoin kuin kilpailukykyisestä ja kestävästä kaupungista.

PORVOON KAUPUNKI Kaupunkikehityslautakunta 181 01.11.2016 VÄLIRAPORTTI KAUPUNGIN STRATEGIASTA 2013-2017 KaKeL 181 Kaupunginhallitus pyytää lautakunnilta 15.11. mennessä lausuntoa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja tarvittavissa määrin myös muutospaineista. Porvoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 30.10.2013 kaupunkistrategian vuosille 2013-2017. Strategian keskeiset lähtökohdat ovat talouden tervehdyttämisen jatkaminen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen sekä kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki. Vaikka hyväksytyssä strategiassa tunnistetut haasteet ovat pääsääntöisesti edelleen ajankohtaisia, on tarkoituksenmukaista arvioida niin ulkoisissa kuin sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa päivittää strategiset valinnat. Kaupunkistrategia vuosille 2013-2017 rakentuu toimintaympäristön määrittelyn kautta kaupungin perustehtävän ja vision muotoiluun, talouden tervehdyttämisen peruslähtökohtiin ja tavoitteisiin, asukkaiden hyvinvointipalvelujen kohdistamiseen, sekä osallistumismahdollisuuksien käytön kannustamiseen. Lopuksi käsitellään kilpailukykyisen ja kestävän kaupungin tunnusmerkit ja tavoitteet. Kun arvioidaan voimassa olevan strategian toteutumista ja ajantasaisuutta voidaan todeta, että keskeiset peruslähtökohdat ja yhteiskunnallisen, ja varsinkin taloudellisen kehityksen vaihe ovat samankaltaisessa tilassa kuin strategiaa laadittaessa. Maan talous kyntää edelleen harvinaisen pitkäkestoisessa ja vakavassa taantumassa ja kehityksen kääntyminen nousuun osoittaa kovin harvalukuisia merkkejä. Taantuman pitkittyessä haasteet palvelutason ylläpitämiseksi kasvavat yhä suuremmiksi ja strategissa määritellyt tavoitteet muodostuvat yhä ajankohtaisemmiksi. Kaupunkikehitystä sekä lupa- ja valvonta-asioita koskee erityisesti kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki -kohdassa mainitut tavoitteet. Kun väliraporttia pohdittiin toimialueen johtoryhmässä, oli yleinen käsitys, että kaupunkistrategia on toteutunut verrattaen hyvin ja kehitys kulkenut strategian tavoitteiden suuntaan. Liite: Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta kaupunkikehityksessä Akj:

PORVOON KAUPUNKI Kaupunkikehityslautakunta 181 01.11.2016 Kaupunkikehityslautakunta ilmoittaa liitteenä olevan yhteenvedon väliraporttinaan kaupunginhallitukselle kaupunkistrategian toteutumisesta kaupunkikehityksen sekä lupa- ja valvonta-asioiden osalta. Kaupunkistrategiassa olevat tavoitteet ja linjaukset ovat edelleen ajankohtaisia ja voivat olla tulevan kaupunkistrategian päivityksen pohjalla. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta päätti ilmoittaa liitteenä olevan yhteenvedon väliraporttinaan kaupunginhallitukselle kaupunkistrategian toteutumisesta kaupunkikehityksen sekä lupa- ja valvonta-asioiden osalta. Kaupunkistrategiassa olevat tavoitteet ja linjaukset ovat edelleen ajankohtaisia ja voivat olla tulevan kaupunkistrategian päivityksen pohjalla.

STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT ja tavoitteet TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN JATKUU. Parannamme tuottavuutta. Toteutamme toimivan ja kustannustehokkaan palveluverkon. Henkilökuntamme henkilötyövuosien määrä ei kasva. Pidämme verotuksen kilpailukykyisellä tasolla, mutta joudumme myös korottamaan veroja. Otamme uutta velkaa harkiten. Kaupungin velkamäärä lisääntyy enintään 20 miljoonalla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Uutta velkaa otetaan vain lisätuloja tuottaviin tai palvelutuotannon kustannuksia vähentäviin hankkeisiin. Velkaa ei oteta käyttötalousmenoihin. Käytämme investointeihin noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tavoitteenamme on vähintään 15 miljoonan euron vuosikate. ASUKKAIDEN HYVINVOINTIEROT KAVENTUVAT. Kohdennamme palveluita erityisesti niille asukasryhmille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Kohennamme työttömien toimintakykyä ja vähennämme hyvinvoinnin alueellisia eroja. Lähiöiden kehittäminen aloitetaan Gammelbackasta. Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä. Strategian tavoitteiden toteutuminen kaupunkikehityksen näkökulmasta sekä haasteita ja muutospaineita Toteutuminen Yhdyskuntarakennetta on kehitetty kaupunkitaajamassa tiivistävillä ja eheyttävillä kaavahankkeilla. Kylärakenneohjelma hyväksyttiin valtuustossa 2014 ja kylien kaavoitus on käynnistynyt ohjelman mukaisesti. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen, kaupunkitaajaman täydennysrakentaminen ja kylien kasvun suuntaaminen valittuihin kuuteen palvelukylään hillitsee kaupungin kustannusten kasvua pitkällä aikavälillä. Kaupunkikehityksen tehtäväalueen toiminnan ja talouden suunnittelun työvälineenä on otettu käyttöön maankäytön toteuttamissuunnitelma, jossa ajoitetaan seuraaville viidelle vuodelle uudisrakentamista varten tarvittava maanhankinta, kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä tonttien luovutus. Lisäksi arvioidaan prosessin eri vaiheessa syntyviä kustannuksia sekä saatavia tontinmyynti- ja vuokratuloja. Suunnitelman avulla pyritään turvaamaan resurssien oikeellisuus ja rahoituksen aikataulutus. Suunnitelmassa voidaan myös arvioida asetettujen tavoitteiden taloudellisia toteutumisedellytyksiä. Henkilöstön eläköityessä rekrytoinnissa on panostettu koulutetun henkilöstön hankintaan, jolla pyritään kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen henkilötyövuosien vähentyessä. Kaikessa kuntatekniikan suunnittelussa, toteutuksessa sekä palveluiden ja tarvikkeiden hankinnassa on painotettu kustannustehokkuutta sekä kestävää kehitystä. Toteutuminen Gammelbackan aluekehityshanke 2013-2017: Gammelbackan aluekehityshankkeella pyritään fyysistä ja sosiaalista ympäristöä kehittämällä parantamaan asukasviihtyvyyttä sekä asukkaiden elämänlaatua- ja hallintaa sekä nostamaan alueen arvostusta asuinalueena. Tavoitteena on myös innostaa alueen asukkaat osallistumaan aktiivisesti itse alueen kehittämiseen ja organisoimaan toimintaa. Kaupunkikehitys on mukana aktiivisesti hankkeessa yhdessä sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja toimitilajohdon kanssa. Keskustan ja jokirannan alueella on tehty esteettömyys- ja turvallisuustoimenpiteitä. Esteettömyyssaneeraukset käynnistyivät vuonna 2014 ja jatkuvat edelleen. Esteetön ympäristö on tärkeätä kaikille, mutta erityisesti niille, joille itsenäinen liikkuminen on haasteellista. Tällaisia ryhmiä ovat lapset, ikääntyneet sekä vammaiset. Katuympäristön esteettömyyden parantaminen helpottaa erityisesti ikäihmisten itsenäistä liikkumista ja lisää omatoimisuutta. Esteettömyys parantaa myös katujen turvallisuutta ja vähentää kaatumisen riskiä. Turvallisuustoimenpiteiden jälkeen onnettomuudet ydinkeskustassa ovat vähentyneet oleellisesti ja esteettömyystoimenpiteistä on tullut positiivista palautetta vammaisjärjestöiltä ja muilta liikuntarajoitteisilta. Gammelbackassa on järjestetty turvallisuuskävely yhdessä asukkaiden ja eri toimialojen kanssa. Tulosten perusteella on parannettu mm. alueen valaistusta. Itäisen jokirannan kehittäminen ja keskustan jalankulkuympäristön ja esteettömyyssaneeraus on lisännyt kaupunkiympäristön viihtyvyyttä, turvallisuutta ja

Tuemme lapsiperheitä elämän taitekohdissa. Kehitämme perhetyötä ja muita ennaltaehkäiseviä palveluita. Kehitämme ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumisen mahdollisuuksia. Panostamme kulttuuriin. käytettävyyttä. Jokirannasta muodostunut aiempaa tärkeämpi kaupunkilaisten olohuone. Elävää kaupunkikulttuuria syntyy yhteisessä kaupunkiympäristössä, jossa ihmiset ja ideat voivat kohdata. Kaupunkimetsien kehittämisellä ja niiden saavutettavuuden parantamisella on tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Luonnonympäristössä liikkuminen parantaa terveyttä monin tavoin. Kansallinen kaupunkipuisto on tästä hyvä esimerkki. Länsirannan taideohjelmaa toteutettu vuodesta 2015 lähtien: Taideohjelman tavoitteena on tuoda taide osaksi kaupunkirakentamista ja luoda taiteelle ja rakentamiselle alueen kehityssuunnitelmia tukevia yhteistyömuotoja. Länsirannan taideohjelmassa määritellyllä alueella tontteja luovutettaessa sovelletaan prosenttiperiaatetta taidehankintoja varten ja tukemaan alueen korkealuokkaisen rakentamisen periaatetta. Ohjausryhmä raportoi vuosittain ohjelman toteuttamisesta ja kertyneiden varojen käytöstä kaupunkikehityslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. ASUKKAIDEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LISÄÄNTYVÄT. Kannustamme nuoria osallistumaan ja käyttämään äänioikeuttaan. Kehitämme kaupungin palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Tuemme asukkaiden omaehtoista toimintaa, vertaistukiryhmiä ja kolmatta sektoria tuomalla eri toimijat lähemmäs toisiaan. Yhteistyömahdollisuuksia lisätään erityisesti välittämällä tietoa ja koordinoimalla toimintaa. KESTÄVÄ JA KILPAILUKYKYINEN KAUPUNKI. Väkilukumme kasvaa edelleen selvästi. Edistämme elinkeinoelämän kilpailukykyä maapolitiikalla, kaavoituksella ja tonttien tarjonnalla. Yritysten syntymistä ja kehittymistä tuetaan myös neuvontapalveluilla ja kehittämishankkeilla. Toteutuminen Osallistumismahdollisuuksia on monipuolistettu: kyselyjä, työpajoja, kaavakävelyjä, turvallisuuskävelyitä, kaavanäyttelyitä, suunnitteluasemia, yleisötilaisuuksia jne. Kaupunkikehityksessä on panostettu aiempaa enemmän kaavojen ja suunnitelmien havainnollistamiseen ja otettu käyttöön HARAVA -kyselytyökalu (internetissä karttapohjainen kyselytyökalu). Kaupungin nettisivujen uudistus => ajankohtaiset asiat paremmin esillä. Asiakkaiden palautteen antaminen helpottunut ja palautejärjestelmää kehitetään edelleen. Tonttien markkinoinnissa on hyödynnetty uusien sähköisten työkalujen käyttöönottoa tonttitietojen havainnollistamiseksi. Haasteita Palautejärjestelmän ohjelmistokehitys on vaatinut suuren panoksen kuntatekniikasta, ja resurssit eivät aina riitä vastaamiseen saati asukkaiden perusteltujen toiveiden toteuttamiseen. Asiakaslähtöinen toimintamalli edellyttää riittävästi resursseja. Toteutuminen Porvoon väkiluku on kasvanut edelleen selvästi. Kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 saakka. Porvoon muuttotase on kuitenkin useiden suurten kaupunkien kehyskuntien tavoin herkkä taloudellisille suhdannevaihteluille ja väestönlisäyksen volyymissa on ollut vaihtelua. Kasvu on vuosina 2014 (0,3 %) ja 2015 (0,6 %) ollut hitaampaa kuin vuonna 2013 (0,8 %). Kaavoitusohjelmassa on elinkeinoelämän hankkeet luokiteltu kiireellisiksi ja näille hankkeille annettu etusija. Valmistuneita yritysalueiden kaavoja 2014 2016 mm. Augustinranta, Kuninkaanportti III, K-Supermaket Tarmola ja useita kaavamuutoksia Tarmolassa ja Haikkoon kartanon ympäristössä. Lisäksi on tekeillä useita keskustan kaavoja, Kulloon yritysalueen asemakaava, Kilpilahden osayleiskaavan uusiminen sekä asemakaavat Tarmola-Kaupunginhaan alueella. Kaavahankkeet ovat sekä yhteistyöhankkeita yritysten kanssa että kaupungin omaa tonttitarjontaa monipuolistavia kaavoja. Vuonna 2015 käynnistyneessä Taidetehtaan rantakorttelit -asemakaavassa tutkitaan parhaillaan monipuolisen hotellin, asumisen ja vähittäiskaupan suuryksikön käsittävän ns. hybridirakennus sijoittumista keskusta-alueelle Länsirannalle. Keskustan viihtyisyyttä on parannettu (mm. jokirannan ja keskustan jalankulkuympäristöjä), ja parannukset lisäävät keskustan

Porvoon elinkeinoelämän kehittämisen painopistealueita ovat ympäristöliiketoiminta, matkailu ja kulttuuri sekä palvelualat. Turvaamme yritysten ja julkisen sektorin mahdollisuudet rekrytoida osaavaa työvoimaa. Varmistamme alueen työvoimatarvetta vastaavat ammatillisen koulutuksen palvelut. Tiivistämme kaupunkirakennetta ja toteutamme energiatehokkaita, viihtyisiä, turvallisia, terveellisiä ja esteettömiä asuinalueita. Vähintään 75 prosenttia uusista omakotitaloista rakennetaan kaava-alueille. Vähennämme kasvihuonepäästöjä ja pyrimme vesistöjen hyvään tilaan houkuttelevuutta elinkeinoelämän kannalta. Kaupunki on hankkinut lisää raakamaata nykyisten työpaikka-alueiden tuntumasta sekä Kulloon alueelta. Pobi - Porvoon Kilpilahteen merkittävä bio- ja kiertotalouden yritysalue -hanke on käynnissä 2015-2017. Yhteistyöhanke Porvoon kaupunki ja Posintra ja Kilpilahden alueen yritykset. Skaftkärrin alueen lisäksi myös muiden alueiden kaavoituksessa käytetään energiatehokkaan kaavoituksen menetelmiä rakennetun ympäristön energiatehokkuuden lisäämiseksi ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Energiatehokkuustarkastelu on sisällytetty useimpiin kaavoihin. Yhdyskuntarakennetta on kehitetty kaupunkitaajamassa tiivistävillä ja eheyttävillä kaavahankkeilla. Kylärakenneohjelma hyväksyttiin valtuustossa 2014 ja kylien kaavoitus on käynnistynyt ohjelman mukaisesti. Pellingin ja Onaksen saariston osayleiskaavat on hyväksytty valtuustossa. Asuinalueiden kaavoituksessa on otettu huomioon monipuolisen asumisvaihtoehtojen toteuttamismahdollisuus: kaavoilla tuotettu kerrostalo, rivi- ja omakotitontteja, joihin voi toteuttaa vuokra-, asumisoikeus ja omistusasuntoja. Rakennuslupia omakotitaloja varten myönnettiin vuosina 2013-2015 asemakaava-alueilla 173 kpl (60 %) ja asemakaava-alueiden ulkopuolelle 115 kpl (40 %). Kestävän liikkumisen edistämiseksi on tehty monia toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa kulkutapaan ja sitä kautta vähentää kasvihuonekaasuja. Jalankulun, pyöräilyn ja esteettömyyden olosuhteita on kehitetty erityisesti keskustan alueella. Samalla on parannettu keskustan jalankulkualuiden viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta, myös elinkeinoelämän kannalta. Keskustan saavutettavuutta on parannettu kehittämällä pyöräilyn laatukäytäviä, joista ensimmäinen on toteutettu Kevätkummun ja Toukovuoren suunnan pyöräilyn laatukäytävä. Liityntäpysäköintimahdollisuuksia on parannettu ja kehitetään edelleen. Sähköautojen latauspisteitä on neljä ja niitä on tulossa lisää. Kaupunki on kokeillut QE-koodin kautta netistä löytyvä paikantamisen mahdollisuuksia kaupunkiliikenteessä. Myös liikennöitsijät alkavat hyödyntää toimintatapaa. Kuntatekniikan toteutustavat suunnitellaan rakentamisen sekä käyttökustannusten osalta vähän energiaa kuluttaviksi. Työkoneet, rakennusmateriaalit sekä materiaalivirrat hankitaan/valitaan siten, että elinkaaren aikana päästöt minimoituvat. Periaatteena on, että materiaalivirrat alueelta ja alueelle minimoidaan ja tarvittavat rakennusmateriaalit saadaan itse alueen sisältä jalostuksen tuloksena. Urakoitsijoiden valinnassa painopisteenä on koneiden tehokkuus ja päästöjen pienuus. Asuinalueiden suunnittelussa on panostettu viihtyvyyteen sekä energiatehokkuuteen. Tavoitteena on tehdä asuinalueista mahdollisimman viihtyisiä ja tehdä liikkuminen ilman henkilöautoa mahdollisimman houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi. Kilpailukykyä on parannettu joukkoliikenteen huomioimisella katuverkon suunnittelussa sekä kevyenliikenteen väylien tason ja saavutettavuuden parantamisella. Koko kaupunkikonsernissa toteutetaan jatkuvasti toimenpiteitä ja hankkeita energiatehokkuuden edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päästöjä voidaan vähentää kaikilla toimialoilla. Kaupungissa toimii eri toimialoilta koottu koordinointiryhmä, jonka jäsenet vastaavat omien hallintokuntiensa ja yhtiöidensä osalta energian säästöä ja energiatehokkuutta edistävien sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden seurannasta ja raportoinnista sekä kertyneen tiedon kokoamisesta. Porvoon kaupungin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet on koottu yhteen raporttiin ja kaupunginhallituksen käsittelyssä raportti oli lokakuussa 2014. Toimenpiteistä laadittua raporttia päivitetään säännöllisesti (uusin päivitys 2016). Porvoon kaupunki liittyi HINKU foorumiin vuonna 2014. HINKU-foorumi on ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijoita. Porvoon Energia Oy:n myymä sähkö ja tuottama kaukolämpö on vuonna 2016 100 % uusiutuvaa. Yhtiö on täyttänyt EU:n energiantuotantovaatimukset vuodelle 2050 jo nyt, kymmeniä vuosia etuajassa. Yhtiö myy ja tuottaa Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifioimaa EKOenergiaa Tolkkisten biovoimalaitoksessa.

Kaukolämmön käyttöä on edistetty kaavoituksen ja tontinluovutusehtojen avulla. Asukkaille on tiedotettu kaukolämmön eduista ja mahdollisuuksista mm. rakennuslupaprosessien yhteydessä. Alueilla, joilla ei ole mahdollisuutta liittyä kaukolämpöön, on otettu huomioon kaavoituksessa muiden uusiutuvien energialähteiden käyttö (aurinkoenergia, erilaiset bioenergiaan perustuvat lähiratkaisut ja maalämpö). Kaavoituksessa on erityisesti otettu huomioon aurinkoenergian aktiivinen ja passiivinen hyödyntämisen mahdollisuus sekä selvitetty aurinkosähkön tuottamista kiinteistökohtaisesti. Yleinen ilman laatu on bioindikaattoriseurannan perusteella parantunut jonkin verran. Vesistöjen tilassa kehitys on ollut vähäistä, merialueella vedenlaadun pitkään jatkunut heikkeneminen on kuitenkin pysähtynyt. Haasteita Kaupungin kasvaessa ja kaavoittaessa lisää alueita maavaranto on huvennut. Kaupungin uudet kasvusuunnat määritetään yleispiirteisten maankäytön suunnitelmien perusteella. Maan hankinnan resurssien tulee voida vastata tarpeisiin siten, että kaavoitettavaa maata on käytettävissä oikeilla alueilla kaavoituksen käynnistyessä. Kaupunkikehityksen niukoista resursseista johtuen maankäytön toteuttamisketju (maanhankinta, kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu, kunnallistekniikan rakentaminen, tonttien luovutus eli kaupunkiympäristön tuottaminen) ei välttämättä saavuta asetettuja aikataulutavoitteita ja elinkeinoelämän tarpeisiin ei pystytä aina vastaamaan riittävä nopeasti. Joukkoliikenneinfraan (linja-autoasema, pysäkit ja katokset, informaatio) tulisi panostaa nykyistä enemmän. Muutospaineita Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta maakunnalle kaupunkikehityksen rooli kaupungin kilpailukyvyn ylläpitämisessä korostuu entisestään. Kaupungin vetovoimatekijät, kuten viihtyisät asuinalueet, tavoitteet alueen pienestä hiilijalanjäljestä ja korkeasta työpaikkaomavaraisuudesta tulee pystyä markkinoimaan tehokkaasti. Maakuntauudistus muuttaa merkittävästi kuntien roolia kaavoittajana. Ns. kuntien kaavamonopoli puretaan. Kaavoitukseen tulee uusi toimija, maakunta, joka saa rahansa valtiolta ja joka ei ole enää kuntien liitto. Tämä tuo näköpiiriin uudenlaisia haasteita. Haasteisiin vastaaminen edellyttänee kaupungin asukkaiden ja päättäjien omaa vahvaa näkemystä kaupungin kehittämisen linjauksista. Kaupungin keskeisten alueiden osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2004 ja aikatähtäin kaavassa oli vuosi 2020. Kaupunkitaajaman kehittämiselle varatut alueet ovat täyttymässä, ja osayleiskaavan uudistamiseen tulisi ryhtyä aivan lähivuosina, jotta varmistetaan kaupungin kilpailukyky ja kasvun mahdollisuudet. Keskeisten alueiden osayleiskaavan uudistaminen ja osayleiskaavan tavoitteiden asettelu tulisi kytkeä osaksi kaupunkistrategian uudistamista. Tällöin uusittu strategia ohjaisi vahvasti osayleiskaavan uudistamista ja näkemystä tulevasta kaupungista pitkällä tähtäyksellä.

Indikaattoreita 2013 2014 2015 Lähde Työpaikkaomavaraisuus 92,2 % 92,0 % tietoa ei saatavilla vielä Tilastokeskus Väkiluvun kasvu 31.12.2013: 49 426 31.12.2014: 49 728 31.12.2015: 49 928 Tilastokeskus muutos vuoden aikana +398 muutos vuoden aikana +302 muutos vuoden aikana +200 Työllisen työvoiman määrä 22 408 22 242 tietoa ei saatavilla vielä Tilastokeskus Rakennettujen omakotitalojen osuus kaava-alueella 67 % 49 % 67 % Porvoon kaupunki, rakennusluvat Asuntotyyppien jakautuminen Kaikki asunnot: Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo muu rakennus Asuntojen hallintaperuste Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeet Arava- tai korkotukivuokra-asunto Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste 24 419 48,5 % 9,6 % 40,1 % 1,8 % 39,8 % 22,8 % 11,3 % 14,1 % 1,9 % 10,0 % Kaukolämpöverkon liittyjämäärä Uusia liittyjiä +38, yhteensä 1 681 liittymää Henkilöautoliikenteen, julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus Markkinoitavat ja luovutetut yritystontit Kuninkaanportti 3/- Kaupunginhaka 15/1 Ölstens 14/3 Ostovoiman siirtymä tietoa ei ole vuodelta 2013 saatavilla 24 764 48,5 % 9,6 % 40,1 % 1,8 % 39,4 % 22,8 % 11,0 % 15,8 % 1,9 % 9,1 % Uusia liittyjiä +34, yhteensä 1 715 liittymää Kuninkaanportti 3/- Kaupunginhaka 14/2 Ölstens 11/1 Porvoossa ostovoiman siirtymät ovat positiiviset. Nettomääräinen siirtymä on Porvoossa 75 miljoonaa euroa eli 20 % kaupunkilaisten ostovoimaan verrattuna. 24 940 48,4 % 9,7 % 40,3 % 1,6 % 39,4 % 22,8 % 10,6 % 16,0 % 2,2 % 9,0 % Uusia liittyjiä +39, yhteensä 1 754 liittymää tietoa ei ole saatavilla vielä (valtakunnallinen liikennetutkimus tekeillä) Kuninkaanportti 3/- Kaupunginhaka 12/1 Ölstens 10/1 tietoa ei ole saatavilla vielä Tilastokeskus Porvoon Energia Oy Porvoon kaupunki, maapolitiikka Kokonaismatkailutulo 168 milj. euroa (Itä- Matkailun tulo- ja tietoa ei ole saatavilla vielä Haaga-Helia amk Porvoon Länsirannan alue, Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi, 2016, WSP

Uusimaa) työllisyystutkimus valmistuu loppuvuodesta 2016

STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN JATKUU Strategian tavoitteiden toteutuminen Strategian taloustavoitteiksi valittiin palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen, henkilötyövuosien lasku, toimintatulojen osuuden kasvu, vuosikatteen kasvu, investointien kannattavuus ja lainamäärän kasvun hillitseminen. Parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Toimintatuotot/toimintakulut, % 22,7 21,0 21,4 22,7 22,1 Vuosikate ilman liikelaitoksia, milj. 25,8 11,5 17,9 31,4 18,7 Investoinnit ilman liikelaitoksia, milj. 10,8 14 14,6 34,6 48,6 Lainakanta, milj. 118,4 115,8 115,1 117,9 148,0 Tuottavuuden kehittämisessä on uusilla tietoteknisillä ratkaisuilla tärkeä merkitys. Kaupunkia kehitetään jatkossa vähenevillä resursseilla. Muutos edellyttää myös tahtoa tehdä ratkaisuja, jotka muuttavat totuttuja toimintatapoja tai jotka merkitsevät luopumista totutusta toiminnasta. Kaupunki on liittynyt Kuntaliiton tuottavuusvertailu -projektiin. Tuottavuusvertailussa hyödynnetään kuntien sähköisesti ilmoittamien tietojen lisäksi valmiina eri tietolähteissä olevaa aineistoa. Kuntaliitto tuottaa kuntien käyttöön laajan vertailutiedoston mukana olevien kuntien tuottavuuden kehityksestä keskeisiltä toiminnan alueilta. Kuntien tuottavuusvertailussa mitataan tuottavuuden kehitystä mm. ikäihmisten, opetuksen ja teknisen toimen palveluissa. Tuottavuusvertailussa pääpaino on oman kunnan kehityksen seurannassa, jota havainnoidaan tuottavuusindeksien avulla. Vertailussa on tämän lisäksi myös palveluiden yksikkökustannusvertailu. Taloudellista näkökulmaa täydennetään laatumuuttujilla. Laatumuuttujia ovat mm. toimintakykymittarit, asiakastyytyväisyys ja laatuvalitukset, jotka indikoivat laatueroja ja laadussa tapahtuneita muutoksia. Nostamme toimintatulojen osuutta toimintamenoista. Kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen on jatkuva prosessi. Tuottavuuden luotettava mittaaminen on perusedellytys, jolla voidaan todentaa tuottavuudessa tapahtuneet muutokset. Tunnusluku perustuu ulkoisiin menoihin ja tuloihin. Kaupungin ja liikelaitosten välisillä tai sisäisillä erillä tai sisäisellä laskutuksella ei ole vaikutusta tunnuslukuun. Pitkällä aikavälillä toimintatuottojen osuus toimintakuluista on ollut noin 22 prosenttia. Lähtökohtaisesti toimintatuottojen osuus toimintakuluista pysyy vakaana pitämällä maksut ja taksat vähintään menokehitystä vastaavalla tasolla. Maksuja ja taksoja tulisikin korottaa säännöllisin väliajoin vähintään menokehitystä vastaavalla määrällä. Toimintatuottojen taloudellinen merkitys kasvaa maakuntauudistuksen jälkeen, sillä se osuus menoista, joka voidaan kattaa verorahoituksella, kapenee olennaisesti.

Tavoitteenamme on, että vuosikate on vähintään 15 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioimme investointien kannattavuutta palveluverkon tehostamisen näkökulmasta. Uutta velkaa voimme ottaa vain lisätuloja tuottaviin tai palvelutoiminnan kustannuksia vähentäviin hankkeisiin. Strategiakauden aikana velkamäärä lisääntyy enintään 20 miljoonalla eurolla. Osalle maksuista ja taksoista on lainsäädännössä asetettu yläraja. Tämä koskee yleisesti sosiaali- ja terveystoimen ja lasten päivähoidon asiakasmaksuja. Kaupunki noudattaa vuodeksi 2017 hyväksytyn talousarvion mukaisesti pääosin lainsäädännössä vahvistettuja taksoja. Tunnusluvun arvoon vaikuttaa merkittävästi myös omaisuuden vuotuiset myyntitulot ja erityisesti asuin- ja liiketonttien myyntitulot. Asukkaiden ja yritysten halukkuus hankkia asuin- ja liiketontteja vaihtelee yleisen taloudellisen tilanteen mukaan. Strategian mukaan kaupungin vuosikate tulee nostaa vähintään 15 miljoonaan euroon, jolla voitaisiin rahoittaa kohtuullinen määrä investointeja. Tärkeimmäksi vuosikatteen nostamisen tavoitteeksi arvioitiin palvelutuotannon kustannustehokkuus ja tuottavuus. Vuosikatteen tasoon on vaikuttanut merkittävästi verotilitysten vaihtelut kalenterivuosien välillä. Koko strategiakaudella keskimääräinen vuosikate nousee ennusteen mukaan noin 21 miljoonaan euroon. Kaupungin palvelulaitosten ja muiden rakennusten kunto vaihtelee. Vanhoihin tiloihin liittyy usein monia ongelmia. Tilat sopivat huonosti käyttötarkoitukseensa, käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat korkeat, energiatehokkuus on heikko ja tilat saattavat sijaita toiminnallisesti haasteellisissa paikoissa. Suurta peruskorjaus- ja uusimistarvetta on pidetty myös mahdollisuutena kehittää tuotantotapaa ja palveluverkkoa entistä toimivammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Strategian tavoitteena oli noin 20 miljoonan euron investoinnit vuositasolla. Tällä investointitasolla kaupungin velkamäärä lisääntyisi noin 20 miljoonaa euroa koko strategiakauden aikana edellyttäen, että vuosikate on vuosittain 15 miljoonaa euroa. Kaupungin sivistysverkkoselvityksellä haetaan vastausta, jolla tavoitellaan toimivaa ja kustannustehokasta palveluverkkoa. Palveluverkkoinvestoinneilla sinänsä on suuri vaikutus kertakustannuksena palvelujen kokonaiskustannuksiin. Kuitenkin palvelujen järjestämisen vuotuiset käyttökustannukset ovat jopa merkittävämpiä. Vuotuisiin käyttökustannuksiin voidaan vaikuttaa olennaisesti palveluverkon sijoittelulla, tilaratkaisuilla ja tilojen tehokkuudella. Palveluverkon kannattavuutta arvioitaessa tuleekin ottaa huomioon eri vaihtoehtojen investointikustannukset ja käyttökustannukset koko taloudellisella pitoajalta eli noin 20-30 vuoden ajanjaksolta. Strategian valmisteluvaiheessa kaupungin velkataakka oli vähenemässä, mutta se oli selvästi korkeampi kuin suomalaisissa kunnissa keskimäärin. Suomen talous oli ollut taantuman ja hitaan kasvun vaiheessa jo vuodesta 2009 lähtien. Talouden toimeliaisuuden hidastuminen heijastui verotulojen vähenemisenä. Talouden taantuma koetteli koko julkista taloutta. Valtio jakoi taantuman taakkaa kunnille käynnistämällä raskaan valtionosuusleikkausten ohjelman, joka jatkuu yhä strategiakauden päättyessä. Huomattava osa valtionosuusleikkauksista on sittemmin siirtynyt kuntien velkataakan kasvuksi. Valtion aikomus purkaa leikkausten vastapainoksi kuntien lakisääteisiä tehtäviä epäonnistui. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kaupungin lainamäärä oli 118 miljoonaa euroa, joka on 2352 euroa asukasta kohti. Suomalaisten kuntien keskimääräinen velkamäärä asukasta kohti on noin 600 euroa enemmän.

Kaupungin lainamäärä pysyy melko vakaana vuoteen 2016 asti. Lainamäärä kasvaa 148 miljoonaan euroon vasta strategiakauden viimeisenä vuotena eli vuonna 2017. Koko strategiakaudella lainamäärä kasvaa noin 30 miljoonaa euroa, mikä on 10 miljoonaa euroa enemmän kuin strategiassa tavoitteeksi asetettu määrä. Lainamäärän kasvu ei pysähdy vuoteen 2017, sillä investointiohjelman toteuttaminen nostaa lainamäärää merkittävästi vielä seuraavina vuosina. Strategian talousindikaattorit 2013 2014 2015 2016 TA 2017 Käyttömenojen reaalikasvu 1,77 % 2,60 % 0,85 % 0,45% xx Henkilöstömme henkilötyövuosien määrä ei kasva. Henkilöstömenojen reaalikasvu 1,10 % 0,77 % -1,14 % -0,31 % xx Henkilötyövuosien muutos 45 0-56 xx xx Toimintatulojen osuus toimintamenoista, % 22,7 % 21,0 % 21,4 % 22,7 % 22,1 % Vuosikate/asukas, 594 319 467 720 450 Vuosikatteen osuus poistoista, % 96 62 96 118 94 Investointien tulorahoitusprosentti 190 83 115 81 42 Lainamäärä/asukas, 2396 2328 2304 2352 2924 Henkilötyövuosien ja palvelussuhteiden määrä on laskenut systemaattisesti strategiakaudella. Palvelut on tuotettu pienemmällä henkilöstömäärällä. Henkilötyövuodet kuvaavat vuoden aikana vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 *osa-aikaprosentti. Henkilötyövuodet 2015 3 223,59 Muutos - 1,72 % Henkilötyövuodet 2014 3 279,86 Muutos - 0,01 % Henkilötyövuodet 2013 3 280,18 Muutos + 1,40 % Henkilötyövuodet 2012 3 235,00

Työpanosta laskettaessa henkilötyövuosista on vähennetty kaikki poissaolot, jolloin se kertoo todellisen käytettävissä olevan työpanoksen. Vuos i Säännöllinen työaika tehdyt tunnit Lisä- ja ylityöaika tehdyt tunnit Työaika yhteensä tehdyt tunnit Työpanos (pl. kaikki poissaolot) muu henkilöstö 2015 3 927 883,47 33 711,94 2014 4 084 028,20 39 157,80 3 961 595,41 4 123 185,98 2 106,82 2 169,37 Muut os -156 144,74-5 445,86-161 590,57-62,55-3,82 % -13,91 % -3,92 % -2,88 % Vuos i Säännöllinen työaika tehdyt tunnit Lisä- ja ylityöaika tehdyt tunnit Työaika yhteensä tehdyt tunnit Työpanos opetushenkil östö 2015 630 888,91 36 511,35 667 400,25 652,94 2014 627 067,22 37 473,51 664 540,72 642,31 Muut os 3 821,67-962,16 2 859,53 10,63 0,61 % -2,57 % 0,43 % 1,66 % ASUKKAIDEN HYVINVOINTIEROT KAVENTUVAT ASUKKAIDEN OSALLISTUMISMAHDO LLISUUDET LISÄÄNTYVÄT Hyvinvointierojen kaventumiseen on osaltaan vaikutettu myös kaikkien kuntalaisten osallisuuden lisäämisellä: on pyritty siihen, että myös heikommassa asemassa olevat porvoolaiset pystyisivät osallistumaan yhteiskuntaan ja toisaalta siihen, että he voisivat osallistua tasaveroisesti muiden kanssa. Olemme tämän vuoksi kehittäneet erilaisia osallistumisen tapoja, esteettömyyttä ja kaupungin eri alueita. Hyvinvoinnin näkökulman kannalta tärkeää on, että pystyy osallistumaan maailman menoon ja vaikuttamaan eri keinoilla. Kaupunkistrategia 2013-2017 valmisteltiin siten, että kaupunkilaiset, päättäjät, henkilöstö ja muut sidosryhmät pääsivät osallistumaan työhön. Strategian yhtenä päämääränä on, että asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät. Strategian voimaantulon jälkeen perustettiin osallisuusverkosto koordinoimaan tämän päämäärän tavoittelemista.

Kehitämme kaupungin palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille. Osallisuusverkosto laati ensi töikseen osallistumisen toimintamallin sen mallin pohjalta, jota käytettiin strategian valmistelussa. Toimintamallin avulla on laadittu sen jälkeen useita ohjelmia. Osallisuusverkosto kokosi lisäksi osallistumisen tavat- yhteenvedon. Jo työn alussa huomattiin, että erilaisia osallistumisen keinoja oli käytössä runsaasti. Keinoja on tullut koko ajan lisää, ja yhteenvetoa on päivitetty. Verkosto on pyrkinyt edellisten lisäksi huolehtimaan asiakkuuden hallinnan järjestelmän (CRM) täysimittaisesta hyödyntämisestä. Järjestelmän tekninen toteutus on jonkin verran myöhästynyt, joten tältä osin työ on vielä kesken. Lisäksi verkkosivuille on koottu sivu yhdistysten ylläpitämille tiedoille ja tehty luettelo kaupungin tarjoamista kokoontumistiloista hintoineen: http://www.porvoo.fi/kaupungin-vuokrattavat-kokoustilat Kaupungin edustaja tai edustajat ovat lisäksi olleet mukana mm. seuraavissa hankkeissa tai ryhmissä, jotta saataisiin tietoa valtakunnallisista keinoista osallisuuden parantamiseksi: - Kuntademokratiaverkosto - Avoin hallinto- kumppanuushanke - Asiakaslähtöinen kunta- verkosto - Kuntien avoin data- verkosto - AUTA-hanke (apua digitaalisiin palveluihin) Kuntalaisilta on myös kysytty strategian toteutumisesta.

Oy Porvoo International College Ab Opistokuja 1 06100 Porvoo 11.11.2016 PORVOON KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Sivistys, koulutus ja osaaminen näkyvät strategiassa näkemyksemme mukaan liian heikosti, vaikka ne ovat jatkossa kunnan suurin ydintoimiala. Jatkossa erityisesti kulttuuri (mm. ennaltaehkäisevä vaikutus terveyteen) ja matkailu olisi myös kunnan vastuualueena saatava paremmin näkyväksi Suomen toiseksi vanhimmassa kaupungissa, jotta niidne vaikuttavuutta ja tuloksia on selkeämpi arvioida. Tällä hetkellä strategiassa dominoi turhankin paljon perinteinen tekniikan ja kaupunkikehityksen toimiala useine yksityiskohtineen (esim. uimarannat, kaukolämpö jne huomioidaan, mutta esim. oppilaita/opiskelijoita ei kertaakaan). Lisäksi Porvoon kaupungilla ei ole tällä hetkellä sivistyksen, koulutuksen ja osaamisen tärkeitä toimialoja ohjaavaa koulutuspoliittista ohjelmaakaan (voisi olla myös osaamisohjelma tai vastaava) korvaamaan tätä puutetta, jolloin voi olla mahdollista, ettei myöskään esim. kylärakenneohjelmaa ja kouluverkkoselvityksen linjauksia saada helposti yhteensovitettua. Huomioitavaa on se, että organisaatiostrategialla on eri merkitys ja tarkoitus kuin em. politiikkaohjelmilla tai suunnitelmilla. Strategian päivittäminen lienee jatkossa perusteltua juuri valtakunnantason sote-ratkaisujen/maakuntamallin selkiydyttyä lähitulevaisuudessa. Koko kunnan identiteetti ja painopisteet tulevat muuttumaan maakuntaratkaisun myötä. Kunnan on lunastettava uudistuneena paikkansa ja tehtävänsä kuntalaisten silmissä. Asukkaiden osallistumismahdollisuudet ja kuntalaisdemokratia on strategiassa hyvin huomioitu ja sitä on kaupunkikonsernissa tehty enenevässä määrin ja näkyvästi. Strategiakaudella viestintä ja kaupunkimarkkinointi on merkittävästi parantunut, reaaliaikaistunut ja ammattimaistunut. Indikaattorit ovat arvioinnin näkökulmasta merkittäviä, mutta osa niistä lienee kuitenkin tällä hetkellä perinteisiä suoritemittareita. Strategian toteutumisen arvioimiseksi tulisi olla käytettävissä juuri kyseisistä indikaattoreista vertailutieto, jossa tavoitetasoa ja toteutumaa voi tarkastella rinnan sekä arvioida onnistumista. Nyt tehtävä arvio perustuu tarkkaan omakohtaiseen kokemukseen tai omaan asioiden selvittämiseen. Tämänhetkiset indikaattorit perustuvat pääosin suoritteisiin (näitä on toki helppo mitata) ja ovat näin ollen suorituskykymittareita, mutta mm. tyytyväisyysmittarit ( pehmeät mittarit) puuttuvat melkein kokonaan. Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusmittareita tulisi joitakin lisätä, jotta yhteiskunnallinen vaikuttavuus olisi todennettavissa jollain muotoa. Vaikka henkilöstöön liittyviä päämääriä ei perinteisen tasapainotetun tuloskortin mukaisesti tässä kaupunkistrategiassa näy, voisi silti olla merkittävää lisätä suoraan henkilöstöstrategiasta jokin työnantajaan tai henkilöstöön liittyvä päämäärä. Kuten nettisivuilla sanotaan: Henkilöstöohjelma tuo näkyväksi kaupunkistrategian henkilöstöä koskevat tavoitteet. Henkilöstöohjelman mukaiset päämäärät ovat tuloksellisuuden parantaminen, laadukas työelämä ja rekrytoinnissa onnistuminen. Henkilöstön osuus tässä arvioitavassa kaupunkistrategiassa näkyy vain yhtenä tavoitteena: Henkilöstömme henkilötyövuosien määrä ei kasva.. Henkilöstöasioilla on johtamisjärjestelmän, organisaatiorakenteen ja henkilöstömäärän kautta erittäin merkittävät vaikutukset juuri talouteen sekä kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen varmistamiseen. Mutta lisäksi niillä on vaikutus myös kuntalaisten asiakastyytyväisyyteen palvelumallien kautta. Rakenneratkaisut kohdentuvat usein juuri henkilöstöön, johtamiseen ja palveluprosesseihin, joiden virtaviivaistamiseen talouden nimissä tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota. Rakenteelliset ratkaisut ja päättäjien tekemä talouden tervehdyttämiseen liittyvä säästöohjelma ja sen tulokset olisivat merkittävä osa tämän strategian arviointia näkemyksemme mukaan.

Itsessään päätöksentekokyvykkyyden arviointi juuri säästötoimenpiteiden osalta tulisi saada läpinäkyväksi (esim. kuinka monta säästöpäätöstä on kyetty tekemään ja paljonko on niiden nettovaikutus euroina tietyllä aikavälillä ). Talouden näkökulmasta myös ajat ovat olleet haastavia mm. huonokuntoisten koulurakennusten osalta. Eettisen johtamisen ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta on merkittävää, että Porvoo on kyennyt ja haluaa panostaa oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Kaupungin tase sinänsä on vahva, mutta velkaantumiskehitystä tulisi kyetä hillitsemään kaikin mahdollisin keinoin. Aitoihin rakenneratkaisuihin tulee kyetä entistä selkeämmin ja aikaansaada ymmärrystä taloudellisista reunaehdoista kaupunkikonsernin jatkoedellytysten ja menestyksen kannalta. Päättäjien tulee kyetä tulevaisuudessa yhdessä sitoutumaan myös vaikeisiin säästöpäätöksiin. Porvoossa 11.11.2016 Sari Gustafsson toimitusjohtaja, rehtori Oy Porvoo International College Ab

PORVOON KAUPUNKI Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI SIVLK 16.11.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: kehittämispäällikkö Tuija Öberg 040 5538 654 tai tuija.oberg@porvoo.fi Kaupunginhallitus on pyytänyt sivistyslautakunnalta lausuntoa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja muutospaineista. Sivj: Sivistyslautakunta esittää lausuntonaan strategian toteutumisesta seuraavaa: Kaupunkistrategia 2013 2017 hyväksyttiin valtuustossa 30.10.2013. Strategia valmisteltiin yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa, vaikuttajaraatien kokoontumisissa sekä tulevaisuuskyselyn avulla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ennen strategian hyväksymistä 29.5.2013 kaupungin ensimmäisen laajan hyvinvointikertomuksen. Strategian valmistelutyössä hyödynnettiin hyvinvointikertomuksen laatimisen yhteydessä syntynyttä tietoa porvoolaisten hyvinvoinnista. Strategiaan ei kirjattu indikaattoreiden tai tavoitteiden osalta seurantakäytänteitä, joten seuranta on toteutettu Hyvinvointikertomuksen kautta. Hyvinvointikertomuksen ensimmäisessä vuosiraportissa vahvistettiin strategian ja siis myös Hyvinvointikertomuksen tavoitteisiin pohjautuen seurantamittaristo. Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti on strategiakauden aikana laadittu kolme kertaa ja samalla on seurattu myös strategian tavoitteiden toteutumista. Tämä on ollut toimiva käytäntö ja sitonut strategiatyön ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön tiiviisti yhteen. Toimintatapa olisi pitänyt vahvistaa strategiassa. Kaupunkistrategia on auttanut linjaamaan toimintasisältöjä ja helpottanut vuosittaisten toimintasuunnitelmien ja -kertomusten laadintaa. Myös toimialojen ja tehtäväalueiden välinen yhteistyö on ollut helpompaa ja ohjatumpaa strategian linjausten pohjalta. Erityisesti asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi on tehty kaupunkitasoista yhteistyötä, jonka kautta on saatu eri hallintokuntien käyttöön ohjeita ja toimintamalleja asukkaiden ja asiakkaiden osallistumisen ja kuulemisen toteuttamisesta. Strategian kuntalaisia ja asiantuntijoita osallistavaa laadintamallia on käytetty strategiakauden aikana eri ohjelmien teossa. Talouteen liittyvien tavoitteiden toteutumiseksi on sivistystoimessa parannettu palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta.

PORVOON KAUPUNKI Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön suoriteperusteinen budjetointi ja henkilötyövuosien määrää on vähennetty koko toimialalla. Tilinpäätöksen 2013 mukaan henkilöstömäärä oli 1758 ja 2015 tilinpäätöksessä 1689. Palveluverkosta on laadittu koko sivistystoimen kattava palveluverkkoselvitys. Strategian tavoitteet Asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen ja Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen ovat olleet keskeisiä tavoitteita sivistystoimen toiminnalle. Hyvinvoinnin alueellisia eroja on vähennetty ja työttömien toimintakykyä on kohennettu erityisesti hanketoiminnan kautta. Hankkeet ovat olleet joko sivistystoimen omia tai eri toimialojen yhteisiä hankkeita. LiiKu-hankkeen tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömät ja sosiaali- ja perhepalvelujen asiakkaat löytävät liikunta-, kulttuuri-, terveys-, ja hyvinvointipalvelujen piiriin. Gammelbacka-hankkeessa kehitetään alueellista yhteisöllisyyttä. Koulutuksellisen tasa-arvo hankkeen avulla on edistetty alueellisen tasa-arvoisuuden toteutumista ja Liikuntapolussa lasten ja nuorten liikkumiseen aktivoinnilla terveyserojen kaventumista. ESRrahoitteisella Paras alku Porvoossa -hankkeella on tuettu maahanmuuttajien kotoutumista. Strategiakauden aikana ovat turvapaikanhakijat nousseet maahanmuuttajien rinnalle erityisen tuen tarvitsijoina. Strategia on auttanut hankkeiden valinnassa ja toiminut hyvänä perusteluna hankerahoitusta haettaessa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kehitetty toimintaa strategian mukaisesti nuorisotakuuselvityksen linjausten pohjalta. Koppari verkkopalvelukartta on otettu käyttöön ja nuorten yhden luukun palvelupiste Ohjaamo on avattu. Nuoria koskevan hyvinvointitiedon hankintaa ja käyttöä on tehostettu. Kouluterveyskyselyt ja peruskoulujen hyvinvointiprofiili ovat tärkeimmät omat tietopohjamme. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa nostetaan esiin sekä uusia että jo toteutusvaiheessa olevia kehittämiskohteita lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ylläpitoon. Sivistystoimi on osallistunut perhetyön selvityksen laadintaan ja Iloa vanhemmuuteen -hankkeeseen, joissa on tavoitteena lapsiperheiden palveluiden parantaminen. Asukkaat ovat osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön ja sivistysverkkoselvityksen laadintaan. Erilaisia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön helpottamaan asiointia ja vuorovaikutusta asiakkaan ja sivistystoimen välillä.koulutuspalveluiden laadunarvioinnissa kuullaan henkilökunnan lisäksi oppilaita ja heidän huoltajiaan. Nuorten osallistumismahdollisuuksia on lisätty nimeämällä Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen -työryhmä. Työryhmän tehtävänä on mm. nuorten demokratiakasvatuksen tukeminen ja äänestysaktiivisuuden edistäminen. Erityisesti Nuorisovaltuusto,

PORVOON KAUPUNKI Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 oppilaskuntatoiminta, vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi ja Facebook-yhteisöt ovat nuorten osallistumiskanavina hyvin toimivia. Sivistystoimi tukee vuosittain satoja kolmannen sektorin toimijoita. Strategian tavoitteiden mukaisesti on avustusmuotoja ja -käytänteitä sekä hakumenettelyä koko kaupungin tasolla kehitetty edelleen, sähköinen avustushaku on saatu käyttöön, vuoropuhelua käydään verkostotapaamisissa ja koulutuksissa ja kaupungin kotisivuilla olevaa yhdistyssivustoa on laajennettu. Päätös: Sivistyslautakunta esitti lausuntonaan strategian toteutumisesta seuraavaa: Kaupunkistrategia 2013 2017 hyväksyttiin valtuustossa 30.10.2013. Strategia valmisteltiin yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa, vaikuttajaraatien kokoontumisissa sekä tulevaisuuskyselyn avulla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ennen strategian hyväksymistä 29.5.2013 kaupungin ensimmäisen laajan hyvinvointikertomuksen. Strategian valmistelutyössä hyödynnettiin hyvinvointikertomuksen laatimisen yhteydessä syntynyttä tietoa porvoolaisten hyvinvoinnista. Strategiaan ei kirjattu indikaattoreiden tai tavoitteiden osalta seurantakäytänteitä, joten seuranta on toteutettu Hyvinvointikertomuksen kautta. Hyvinvointikertomuksen ensimmäisessä vuosiraportissa vahvistettiin strategian ja siis myös Hyvinvointikertomuksen tavoitteisiin pohjautuen seurantamittaristo. Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti on strategiakauden aikana laadittu kolme kertaa ja samalla on seurattu myös strategian tavoitteiden toteutumista. Tämä on ollut toimiva käytäntö ja sitonut strategiatyön ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön tiiviisti yhteen. Toimintatapa olisi pitänyt vahvistaa strategiassa. Kaupunkistrategia on auttanut linjaamaan toimintasisältöjä ja helpottanut vuosittaisten toimintasuunnitelmien ja -kertomusten laadintaa. Myös toimialojen ja tehtäväalueiden välinen yhteistyö on ollut helpompaa ja ohjatumpaa strategian linjausten pohjalta. Erityisesti asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi on tehty kaupunkitasoista yhteistyötä, jonka kautta on saatu eri hallintokuntien käyttöön ohjeita ja toimintamalleja asukkaiden ja asiakkaiden osallistumisen ja kuulemisen toteuttamisesta. Strategian kuntalaisia ja asiantuntijoita osallistavaa laadintamallia on käytetty strategiakauden aikana eri ohjelmien teossa. Talouteen liittyvien tavoitteiden toteutumiseksi on sivistystoimessa parannettu palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön suoriteperusteinen budjetointi ja henkilötyövuosien määrää on vähennetty koko toimialalla. Koulutuspalveluissa ollaan myös siirtymässä

PORVOON KAUPUNKI Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 suoriteperusteiseen budjetointiin. Tilinpäätöksen 2013 mukaan henkilöstömäärä oli 1758 ja 2015 tilinpäätöksessä 1689. Palveluverkosta on laadittu koko sivistystoimen kattava palveluverkkoselvitys. Uudet sivistyskeskukset suunnitellaan niin, että ne ovat sekä päivisin että iltaisin asukkaiden käytettävissä. Strategian tavoitteet Asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen ja Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen ovat olleet keskeisiä tavoitteita sivistystoimen toiminnalle. Hyvinvoinnin alueellisia eroja on vähennetty ja työttömien toimintakykyä on kohennettu erityisesti hanketoiminnan kautta. Hankkeet ovat olleet joko sivistystoimen omia tai eri toimialojen yhteisiä hankkeita. LiiKu-hankkeen tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömät ja sosiaali- ja perhepalvelujen asiakkaat löytävät liikunta-, kulttuuri-, terveys-, ja hyvinvointipalvelujen piiriin. Gammelbacka-hankkeessa kehitetään alueellista yhteisöllisyyttä. Koulutuksellisen tasa-arvo hankkeen avulla on edistetty alueellisen tasa-arvoisuuden toteutumista ja Liikuntapolussa lasten ja nuorten liikkumiseen aktivoinnilla terveyserojen kaventumista. ESRrahoitteisella Paras alku Porvoossa -hankkeella on tuettu maahanmuuttajien kotoutumista. Strategiakauden aikana ovat turvapaikanhakijat nousseet maahanmuuttajien rinnalle erityisen tuen tarvitsijoina. Strategia on auttanut hankkeiden valinnassa ja toiminut hyvänä perusteluna hankerahoitusta haettaessa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kehitetty toimintaa strategian mukaisesti nuorisotakuuselvityksen linjausten pohjalta. Koppari verkkopalvelukartta on otettu käyttöön ja nuorten yhden luukun palvelupiste Ohjaamo on avattu. Nuoria koskevan hyvinvointitiedon hankintaa ja käyttöä on tehostettu. Kouluterveyskyselyt ja peruskoulujen hyvinvointiprofiili ovat tärkeimmät omat tietopohjamme. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa nostetaan esiin sekä uusia että jo toteutusvaiheessa olevia kehittämiskohteita lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ylläpitoon. Sivistystoimi on osallistunut perhetyön selvityksen laadintaan ja Iloa vanhemmuuteen -hankkeeseen, joissa on tavoitteena lapsiperheiden palveluiden parantaminen. Asukkaat ovat osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön ja sivistysverkkoselvityksen laadintaan. Erilaisia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön helpottamaan asiointia ja vuorovaikutusta asiakkaan ja sivistystoimen välillä. Koulutuspalveluiden laadunarvioinnissa kuullaan henkilökunnan lisäksi oppilaita ja heidän huoltajiaan. Nuorten osallistumismahdollisuuksia on lisätty nimeämällä Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen -työryhmä. Työryhmän

PORVOON KAUPUNKI Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 tehtävänä on mm. nuorten demokratiakasvatuksen tukeminen ja äänestysaktiivisuuden edistäminen. Erityisesti Nuorisovaltuusto, oppilaskuntatoiminta, vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi ja Facebook-yhteisöt ovat nuorten osallistumiskanavina hyvin toimivia. Sivistystoimi tukee vuosittain satoja kolmannen sektorin toimijoita. Strategian tavoitteiden mukaisesti on avustusmuotoja ja -käytänteitä sekä hakumenettelyä koko kaupungin tasolla kehitetty edelleen, sähköinen avustushaku on saatu käyttöön, vuoropuhelua käydään verkostotapaamisissa ja koulutuksissa ja kaupungin kotisivuilla olevaa yhdistyssivustoa on laajennettu.

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Sosiaali- ja terveysltk. 128 03.11.2016 KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI 45/20/2013 KH 12.09.2016 268 Valmistelu ja lisätiedot: kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, 019-520 2200, jukka-pekka.ujula@porvoo.fi Porvoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 30.10.2013 kaupunkistrategian vuosille 2013-2017. Strategian keskeiset lähtökohdat ovat talouden tervehdyttämisen jatkaminen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen sekä kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki. Vaikka hyväksytyssä strategiassa tunnistetut toiminnan ja talouden haasteet ovat pääsääntöisesti edelleen ajankohtaisia, on tarkoituksenmukaista arvioida niin ulkoisissa kuin sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa päivittää strategiset valinnat. Talousarvion 2016 hyväksymisen yhteydessä on myös todettu, että strategiasta tulee tehdä väliarviointi. Julkisten hyvinvointipalvelujen järjestäminen, tuottaminen ja rahoitus ovat historiallisen suuren muutospaineen alla, samoin myös kaupungin rooli keskeisimpänä paikallisena julkisten hyvinvointipalvelujen tuottajana ja päätöksentekijänä. Samalla niiden keskeisten strategisten valintojen legitimiteetti tulevaisuudessa, johon nykyinen strategia pohjaa, on arvioitava mahdollisten muutosten, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen, vuoksi uudestaan. Myös kaupungin tuottamien palveluiden rahoitukseen ja henkilöstöön liittyvät muutokset ovat valtakunnallisten uudistusten toteutuessa erittäin mittavat. Näiden koko toimintaa muuttavien uudistusten keskeinen toiminnallinen sisältö yksityiskohtineen ei ole kuluvan vuoden aikana kuitenkaan tiedossa siten, että sen perusteella olisi tarkoituksenmukaista lähteä muuttamaan nykyistä strategiaa. Tarkoituksenmukaista olisikin, että vuonna 2017 valittava valtuusto laatii valtuustokauttaan koskevan kaupunkistrategian, jossa mahdolliset valtakunnalliset muutokset on otettavissa huomioon. Tällöin strategia ohjaisi koko muutosprosessia ja näkemystä tulevasta kaupungin taloudesta ja hallinnosta. Strategian ja mahdollisten muutoshankkeiden valmistelun yhteydessä valmistellaan ja aikataulutetaan myös tarvittavat operatiivisen ja luottamushenkilöorganisaation muutokset uuden valtuuston päätettäväksi. Samalla päivitetään tarvittaessa konserniohjauksen periaatteet. Nykyisestä strategiasta tehtävä lyhyt analyysi voi toimia osaltaan pohjamateriaalina ja keskustelunavauksena uudelle

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Sosiaali- ja terveysltk. 128 03.11.2016 kaupunkistrategialle. Kuluvan syksyn aikana toimialojen, liikelaitosten, lautakuntien ja johtokuntien sekä tarvittaessa myös keskeisten konserniyhteisöjen tulee käsitellä nykyisen strategian tavoitteiden toteutumista, haasteita ja tarvittavissa määrin myös muutospaineita omasta näkökulmastaan. Rahoitusjohto laatii lyhyen kaupunkitasoisen analyysin taloudesta ja siihen liittyvästä kokonaiskuvasta. Esitystapaan pyydettävien lausuntojen osalta tulee kiinnittää siten huomiota, että ne ovat mahdollisimman tiiviitä. Asiakokonaisuuden päätöskäsittelyä esitetään joulukuun valtuustoon, jotta kuluvan vuoden taloudelliset ja toiminnalliset tulokset voidaan mahdollisimman suurelta osin arvioida ja liittää analyysiin. Pääpiirteittäinen aikataulu: syyskuu loka-marras marraskuu-joulu Kh antaa tehtävänannon Lautakuntien ja johtokuntien lausunnot valmistelussa ja käsittelyssä Kh käsittely ja esitys valtuustolle Kj: Kaupunginhallitus päättää selostuksen mukaisesti pyytää lausuntoja kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja tarvittavissa määrin myös muutospaineista toimialoilta, liikelaitoksilta ja keskeisiltä konserniyhteisöiltä marraskuun 15. päivään mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti selostuksen mukaisesti pyytää lausuntoja kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja tarvittavissa määrin myös muutospaineista toimialoilta, liikelaitoksilta ja keskeisiltä konserniyhteisöiltä marraskuun 15. päivään mennessä. SOTEL 03.11.2016 128 Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja muutospaineista. Vs. stj.: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää todeta lausuntonaan seuraavaa: Strategia valmisteltiin yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa, vaikuttajaraatien kokoontumisissa sekä tulevaisuuskyselyn avulla. Keskeisessä roolissa olivat valtuuston ja kaupunginhallituksen työpajat ja seminaarit sekä asiantuntijoiden työryhmät.

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Sosiaali- ja terveysltk. 128 03.11.2016 Porvoon ensimmäinen laaja Hyvinvointikertomus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa ja uusi kaupunkistrategia lokakuussa 2013. Hyvinvointikertomuksen tieto kuntalisten hyvinvoinnin tilasta ja asiantuntijoille tehty kyselytutkimus loivat hyvän perustan strategiatyölle. Kaupungin viranhaltijoiden, asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden ja tulevaisuuskyselyyn vastanneiden esille nostamat hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavat ilmiöt nousivat strategiassa keskeisiksi teemoiksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää strategian valmistelutapaa hyvänä ja sitouttavana. Uutta strategiaa laadittaessa olisi hyvä käyttää samoja menetelmiä. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen liittyvä strategiset päämäärät kuten asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen sekä osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja talouden tervehdyttäminen, ovat olleet sellaisia, että niistä on ollut aikaisempaa helpompi johtaa käytännön toimenpiteitä ja sitovia tavoitteita. Haastavampaa on ollut strategian tavoitteiden ja kaupungin jatkuvasti tiukkenevan talouden yhdistäminen. Lautakunta toteaa, että strategiaan ei ole kirjattu tavoitteiden ja indikaattoreiden seurannan ja raportoinnin menetelmiä. Lueteltujen indikaattorien tavoitetasoja ei ole määritelty. Talouteen liittyvien tavoitteiden toteutumisen osalta sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että toimialan palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta on parannettu ottamalla laajasti käyttöön Lean-menetelmiä. Edellä mainittujen tavoitteiden raportointimahdollisuuksien toivotaan paranevan kaupungin tiedolla johtamisen hankkeen tuomien työkalujen myötä. Sosiaali- ja terveystoimi on mukana Kuntaliiton 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailussa. Vertailun tietoja tarkistetaan parhaillaan, mutta esimerkiksi kotihoidon tuottavuus vaikuttaa kasvaneen noin 30 % muun muassa toiminnanohjusjärjestelmän käyttöönoton myötä. Henkilötyövuosien määrä ei strategian mukaan saisi kasvaa. Toimialan henkilötyövuodet ovat laskussa. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 henkilötyövuodet ovat laskeneet noin 28:lla. Sosiaali- ja terveystoimen henkilötyövuodet laskettuna seuraavalla kaavalla: säännöllinen työaika-kaikki poissaolot+lisä- ja ylityöt/työaikasäännösten mukaiset henkilötyövuodet: Vuosi Henkilötyövuodet 2011 690,73 2012 720,53

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Sosiaali- ja terveysltk. 128 03.11.2016 2013 739,51 2014 740,14 2015 711,39 Elintarvikelaboratorion toiminta loppui vuoden 2014 lopussa. Laboratorion ja röntgenin toiminta luovutettiin HUS:n vastaaville liikelaitoksille 1.1.2015. Yksiköiden henkilöstömäärä oli yhteensä 21. Alinna kaavio toimialan henkilöstömäärän kehityksestä vuosina 2011-2015. Vuodesta 2013 henkilöstömäärä on laskenut yhteensä 10 henkeä.

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Sosiaali- ja terveysltk. 128 03.11.2016 Toimintatulojen osuus toimintamenoista on kehittynyt seuraavasti: 2013: 12,2 % 2014: 12,1 % 2015: 11 % Toimintatulot sisältävät muun muassa valtion korvaukset pakolaisista. Korvauksissa voi olla vuosittain suuria vaihteluita, jotka johtuvat esimerkiksi lastensuojelutoimenpiteistä johtuvista suuristakin menoista. Puolet perustoimeentulotuesta saadaan takaisin valtiolta. Jos tarkastellaan pelkästään asiakasmaksutulojen osuutta toimintatuloista, on kehitys ollut seuraava: 2013: 4,6 % 2014: 4,2 % 2015: 4,2 % Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksut ovat suurimmaksi osaksi lailla säädettäviä, joten maksutuottojen pysyminen samalla tasolla on ymmärrettävää. Asukkaiden hyvinvointierojen kaventamiseen ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen liittyvien tavoitteiden osalta lautakunta toteaa, että strategian tavoitteet on viety suoraan toimialan talousarvioon ja ne ovat toteutuneet. Esimerkkeinä strategiassa sovittujen päälinjausten toteuttamisesta on vanhus- ja vammaispalveluiden tehtäväalueen organisaatiouudistus,

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Sosiaali- ja terveysltk. 128 03.11.2016 jonka tavoitteena on parantaa palveluprosesseja ja samalla tehostaa palveluketjujen toimivuutta niin laadun kuin taloudellisuudenkin näkökulmasta. Organisaatiouudistuksen seurauksena painopistettä on siirretty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn suuntaan samanaikaisesti kun laitospainotteista hoivaa on kevennetty. Geriatristen lääkäripalveluiden kehittäminen on ollut osa tätä kehittämistyötä. Laitoshoidon tavoitteet ja suuntaa antava työsuunnitelma on määritelty hoiva-asumisen linjauksilla, jotka tarkennetaan vuosittain. Lisäksi kotihoidon SAKARI-hankeen päätavoitteena oli kehittää ja jalkauttaa kotihoitoon toimintamalli, joka mahdollistaisi henkilöstöresurssien joustavan, asiakaslähtöisen ja täysimääräisen hyödyntämisen. Toimintamallilla pyrittiin samanaikaisesti kehittämään sekä kotihoidon tuottavuutta että palvelun laatua ja henkilöstön työhyvinvointia. Terveyspalveluissa strategian toteuttamisessa on keskitytty paremman ja tehokkaamman palveluverkon ja prosessien rakentamiseen vanhoihin toimitiloihin nojautuen. Kiirevastaanottoa ollaan keskittämässä, samoin molempien terveysasemien yhdistäminen tapahtuu ensi vuoden alusta, tosin ei vielä fyysisesti, mutta palvelukokonaisuuksia keskittämällä. Prosesseja on kehitetty sujuvat prosessit Lean-koulutuksissa, joihin kaikki terveyspalveluiden työyksiköt ovat osallistuneet. Suun terveydenhuollossa on suunniteltu pienten hoitoloitten siirtämistä keskitettyyn yksikköön Näsin hoitolaan. Sujuva suu-kehittämishanke tulee tehostamaan toimintaa suun terveydenhuollossa ensi vuonna ja sama toimintamalli voidaan ottaa käyttöön mahdollisesti muuallakin toiminnassa. Eläinlääkintähuollossa on parannettu puhelinsaatavuutta ja uuden asiakkaiden palvelua parantavan asiakastietojärjestelmän käyttöönottoa suunnitellaan. Terveyden edistämiseen olemme satsanneet panostamalla työttömien ja omaishoitajien terveystarkastuksiin, kehittämällä kroonista sairautta sairastavien hoitomallia ja kehittämällä moniammatillista ryhmätoimintaa elintapasairauksien hoitoon. Asukkaiden osallistamista on lisätty perustamalla asiakasasiantuntijaryhmä terveyspalveluihin sekä ottamalla käyttöön Happy or Not- laitteet välittömän palautteen antamista varten. Asukkaiden osallistamista Facebook-ryhmän kautta suunnitellaan aloitettavaksi loppuvuodesta. Sosiaali- ja perhepalveluiden yksiköt suunnittelevat tulevaa sosiaali- ja terveystoimen organisaatio- ja palvelukokonaisuudistusta huomioiden strategian esiin nostamat päämärät. Palveluprosesseja on kehitetty sujuvat prosessit Lean -koulutuksessa. Asiakkaiden hyvinvointieroja on kavennettu ja syrjäytymistä ehkäisty muun muassa LiiKu-toiminnan avulla. Toiminnassa madalletaan pitkään työelämän ulkopuolella olleiden kynnystä osallistua kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan sekä hyvinvointia edistäviin palveluihin tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Asiakkaille järjestetään Virtaa ja Voimaa -kuntoutusryhmä. Ryhmä on tarkoitettu pitkään työelämän ulkopuolella olleille asiakkaille. Nuorten syrjäytymistä on ehkäisty asumisohjaajien

PORVOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Sosiaali- ja terveysltk. 128 03.11.2016 palveluilla. Yli 200 nuorta on saanut asunnon tukipalvelujen myötä. Kokemusasiantuntija toimintaa on vakiinnutettu ja kansalaisopisto KomBi kouluttaa vuosittain uusia kokemusasiantuntijoita. Heitä käytetään suoraan asiakastyössä ja ryhmätyöskentelyssä sekä palveluiden kehittämisessä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia on kehitetty lastensuojelusuunnitelman mukaisesti ja uusia kehittämiskohteista on määritelty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Iloa vanhemmuuteen -hankkeen kautta on kehitetty matalan kynnyksen toimintaa ja palveluita esimerkiksi Pyydä apua -verkkopalvelu. Lautakunnan kanta on, että tulevassa strategiassa henkilöstöön ja työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita olisi hyvä lisätä. Strategian väliarviointi olisi hyvä pyytää myös henkilöstön edustajilta. Strategia jää helposti talousarvion varjoon ja sen merkitystä tulisi korostaa esimerkiksi järjestämällä vuosittaisia strategian seurantaseminaareja laatimiseen osallistuneissa ryhmissä. Strategian toteutumisen arviointia on kyllä tehty osittain vuosittaisen hyvinvointiraportin ja ohjelmien toteutumisen seurannan kautta. Osallistamista ja kuntalaisten kuulemista on tehty aktiivisesti strategiakaudella eri ohjelmien laatimisen yhteydessä. Strategian laadinnan prosessi on toiminut hyvänä mallina osallistavalle toimintatavalle ohjelmien laadinnassa. Uutta strategiaa laadittaessa entistä tärkeämpään rooliin tulee nostaa sote-uudistuksen jälkeen kaupungille jäävä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Hyvinvointikoordinaattorin palkkaaminen vuonna 2014 on lisännyt selkeästi panostusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön ja tukenut strategian hyvinvointierojen kaventamisen tavoitetta. Keskeistä on vahvistaa edelleen osallisuutta. Osallisuuden lisääminen auttaa vähentämään eriarvoisuutta kansalaisen yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Tukea, motivointia ja yhdessä tekemistä tarvitsevat erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat asukkaat. Osallisuustyötä tehdään merkittävästi kunnan peruspalvelujen lisäksi järjestöjen ja kuntalaisten omassa toiminnassa. Pykälä tarkastetaan heti. Päätös: Esityksen mukaan. Pykälä tarkastettiin heti.

PORVOON KAUPUNKI Liikelaitos Porvoon tilapalvelut johtokunta 66 18.10.2016 LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUJEN LAUSUNTO KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINNISTA 45/20/2013 PTPJK 18.10.2016 66 Valmistelu: Tj. Annika Malms-Tepponen, annika malms-tepponen@porvoo.fi, puh. 0400-784 696 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 12.9.2016 268 päättänyt pyytää eri tahoilta lausuntoa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja tarvittavissa määrin myös muutospaineista 15.11 mennessä. Talousarvion 2016 hyväksymisen yhteydessä on todettu, että strategiasta tulee tehdä väliarviointi. Porvoon kaupunginvaltuuston 30.10.2013 hyväksymän kaupunkistrategian vuosille 2013-2017 keskeiset lähtökohdat ovat talouden tervehdyttämisen jatkaminen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventuminen, osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen sekä kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki. Kuluva syksyn aikana toimialojen, liikelaitosten, lautakuntien ja johtokuntien sekä tarvittaessa myös keskeisten konserniyhteisöjen tulee käsitellä nykyisen strategian tavoitteiden toteutumista, haasteita ja muutospaineita omasta näkökulmastaan. Vaikka toiminnan ja talouden haasteet hyväksytyssä strategiassa ovat edelleen ajankohtaisia, on syytä arvioida sekä ulkoisessa että sisäisessä ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa päivittää strategiset valinnat. Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden osalta kaupunkistrategian päämääristä keskeisin on talouden tervehdyttämiseen liittyvät toimenpiteet. Tilapalveluiden kannalta tärkeimmät toimenpiteet liittyvät omien tuotantotilojen tehokkuuteen, asiakkaan toimintatilojen asianmukaisuuteen sekä henkilöstöohjelman mukaisiin päämääriin. Kaupunkistrategian pohjalta laadittuun henkilöstöohjelmaan on valittu päämääriksi tuloksellisuuden parantaminen, laadukas työelämä ja rekrytoinnissa onnistuminen. Porvoon tilapalvelut on onnistunut parantamaan tuloksellisuutta järjestelmällisesti. Merkittävänä tekijänä on ollut panostus sujuviin työprosesseihin ja henkilöstön hyvinvointiin. Terveysperusteiset poissaolot ja työtapaturmat on onnistuttu kääntämään laskuun kehittämällä turvallisuuskulttuuria ja tekemällä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstön ammattiosaamista on parannettu jatkuvalla koulutuksella.

PORVOON KAUPUNKI Liikelaitos Porvoon tilapalvelut johtokunta 66 18.10.2016 Tuloksellisuutta on myös pystytty parantamaan järjestelemällä tehtäviä uudestaan ja muuttamalla työtapoja. Vuoden 2017 alusta on tarkoitus selkeyttää tilapalveluiden ja toimitilajohdon vastuujakoa. Tilapalveluiden henkilöstömäärä on tuloksellisuuden paranemisesta johtuen pienentynyt vuosittain enemmän kuin palveluverkossa tapahtuvat muutokset edellyttäisi. Merkittävin tuottavuusinvestointi, keskuskeittiön rakentaminen, on käynnistynyt vuonna 2016. Tämän hankkeen toteuttaminen turvaa asianmukaiset tuotantotilat ja parantaa tuloksellisuutta edelleen. Ulkoisessa ja sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ovat merkittäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä on kaavailtu maakuntien yhteisten palvelukeskusten perustamista. Palvelukeskuksiin sijoittuisi toimitilapalveluihin kuuluvat tukipalvelut. Porvoon kaupungin palveluverkko tiivistyy ja palvelutarve vähenee edelleen toimitilapalveluiden osalta elinkaarihankkeiden valmistuessa. Tukipalveluiden osalta on syytä arvioida nykyistä organisaatiomuotoa ja tavoitteena on yhtiöittämisselvityksen tekeminen. Ateriatuotannon osalta uusi keskuskeittiö antaa mahdollisuudet laajentua alueelliseksi toimijaksi tarpeen mukaan. Liite: Ote kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 12.9.2016 268 Kaupunkistrategian väliarviointi Tj: Porvoon tilapalveluiden johtokunta esittää yllä olevan selvityksen lausuntonaan kaupunkistrategian väliarvioinnista. Päätös: Porvoon tilapalveluiden johtokunta päätti esittää yllä olevan selvityksen lausuntonaan kaupunkistrategian väliarvioinnista.

PORVOO ~@ BORn.Å 2. + Jb - ;w \ lp ~SJ ÄO/J-0/3 KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS - KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYDEN JOHTOKUNNAN LAUSUNTO KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA, HAASTEISTA JA MUUTOSPAINEISTA Porvoon kaupunginvaltuuston 30.10.2013 hyväksymän kaupunkistrategian keskeiset lähtökohdat ovat talouden tervehdyttämisen jatkaminen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen sekä kilpailukykyinen että kestävä kaupunki. Kuninkaantien työterveys, kuten muukin julkinen sektori ja varsinkin sosiaali- ja terveydenhuolto ovat kautta aikojen suurimman haasteen ja muutospaineen alla. Tuleva SOTE-uudistus ja mahdolliseen yhtiöittämiseen liittyvä lainsäädäntö tulevat suuresti muuttamaan liikelaitoksen toimintaedellytyksiä ja talouden tervehdyttämisen jatkamista. Liikelaitoksen toiminnalle strategisesti merkittävän riskin tuottaa SOTE-uudistuksen myötä radikaalisti vähentyvät asiakasmäärät. Lisäksi merkittävän haasteen toiminnalle aiheuttaa epätietoisuus tulevaisuuden toimintamuodosta yhtiöittämisvelvoitteen vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeriön kuulemistilaisuudessa oli kerrottu kuntalakiin suunnitellusta muutosehdotuksesta, joka pidentäisi yhtiöittämisen määräaikaa samaan aikatauluun kuin SOTE-uudistus. Näin ollen aikaa työterveyshuoltojen toimintamuodon muuttamiseen tulee suurella todennäköisyydellä lisää. Peruste muutokselle olisi SOTE- uudistuksen keskeneräisyys ja sen vaikutukset kunnallisiin työterveyspalvelujen tuottajiin. Lain muutoksen valmistelu ja varsinainen käsittely tapahtuvat loppuvuonna 2016 ja uusi siirtymäaika loppuisi 31.12.18. Jos lakimuutosta ei tule, joutunee Kuninkaantien työterveys 1.1.17 luopumaan ulkopuolisille myytävästä sairaanhoidosta, joka taas leikkaa toimintaa sekä taloudellisesti että vähentämällä yritysasiakkaiden valinnanvapautta ostaa työterveyshuollon palveluita liikelaitokselta. Yritysasiakkaiden vaikutusmahdollisuudet ostamiinsa palveluihin vaikeutuvat myös. Markkinoilla toimivan oman työterveysosakeyhtiön perustaminen ei ole strategian tavoitteiden mukaista, sillä yksinään toimien liikelaitos ei ole markkinoilla kilpailukykyinen. Yhdessä SOTE:n kanssa perustettava markkinoilla toimiva osakeyhtiö mahdollistaa ulkopuolisille myytävän sairaanhoidon myynnin, mutta voi pakottaa kaupungin kilpailuttamaan omille työntekijöilleen ostamansa työterveyshuollon palvelut. Yksityissektorille siirtyminen lisäisi todennäköisesti myös työnantajan Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa Puh / Tel (019) 520 e-mail Tekniikankaari 1 A Teknikbågen 1 A 4693 etunimi.sukunimi@porvoo.fi 06100 Porvoo 06100 Borgå fornamn.efternamn @porvoo.fi

PORVOO BORGÅ @ KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS - KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA työterveyshuollon kustannuksia. Lisäksi ennaltaehkäisevän työn osuus vähenisi ja siten myös siitä saatava pidemmän tähtäimen hyöty työurien pidentämisessä. Kuninkaantien työterveyden näkökulmasta strategiset lähtökohdat ovat edelleen hyvin ajankohtaisia eikä strategian muuttaminen suuresti ole tarkoituksenmukaista mutta liikelaitos toivoo, että kaupungin toimintaa kautta linjan muuttavat uudistukset otetaan huomioon strategian väliarvioinnissa ja mahdollisessa täsmentämisessä, jotta strategia mahdollistaa parhaalla mahdollisella tavalla myös liikelaitoksen mahdollisuudet vastata muutoksiin riittävän varhaisessa vaiheessa ja pyrkiä sekä kehittämään että sopeuttamaan toimintaansa muutoksia vastaaviksi. Kuninkaantien työterveyden johtokunnan puolesta 20.10.16 Carita Schröder Toimitusjohtaja, Liikelaitos Kuninkaantien työterveys Kuninkaantien työterveys Tekniikankaari 1 A 06100 Porvoo Kungsvägens arbetshälsa Teknikbågen 1 A 06100 Borgå Puh/Tel (019) 520 4693 e-mail etunimi.sukunimi @porvoo.fi fornamn.efternamn@porvoo.fi

Marraskuu 2016 KYSELY KAUPUNKISTRATEGIASTA

Sukupuoli 33% 67% mies nainen Vastaajien määrä: 75 Anna Eriksson 2.12.2016

Ikä 66+ 8% 50-65 32% 30-49 55% 15-29 5% 0-14 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Vastaajien määrä: 75 Anna Eriksson 2.12.2016

Tiedän, että Porvoolla on kaupunkistrategia? Kyllä 87% Ei 13% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastaajien määrä: 75 Anna Eriksson 2.12.2016

Olen tutustunut strategiaan? Kyllä 69% Ei 31% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Vastaajien määrä: 75 Anna Eriksson 2.12.2016

Tavoitteessa tervehdyttää taloutta on onnistuttu. 40% 35% 30% 25% 20% 39% 15% 10% 5% 0% 1% Samaa mieltä 25% Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä 21% Eri mieltä 13% En osaa sanoa Vastaajien määrä 75 Anna Eriksson 2.12.2016

Tavoitteessa kaventaa asukkaiden hyvinvointieroja on onnistuttu. 35% 30% 25% 20% 15% 27% 32% 10% 19% 21% 5% 0% 1% Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Vastaajien määrä: 75 Anna Eriksson 2.12.2016

Tavoitteessa lisätä osallistumismahdollisuuksia on onnistuttu. 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 9% 31% 23% 24% 13% 0% Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Vastaajien määrä: 75 Anna Eriksson 2.12.2016

Olen itse osallistunut seuraaviin/ käyttänyt seuraavia: Jag har själv deltagit i följande / anlitat följande: vanhus- tai vammaisneuvoston toimintaan 18% keskustelutilaisuuteen 31% tontti-infoon teemapäivään asiakasraatiin työpajaan 11% 7% 8% 8% asiakastyytyväisyyskyselyyn 48% verkkokyselyyn 79% asiakasasiantuntijaryhmään muuhun 7% 5% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Vastaajien määrä: 61 Anna Eriksson 2.12.2016

Kaupunkimme on kilpailukykyinen ja kestävä - päämäärän tavoittelussa on onnistuttu. 35% 30% 25% 20% 15% 10% 23% 33% 29% 5% 8% 7% 0% Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Vastaajien määrä: 75 Anna Eriksson 2.12.2016