Strategian tavoitteiden toteutuminen

Transkriptio

1 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN JATKUU Strategian tavoitteiden toteutuminen Strategian taloustavoitteiksi valittiin palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen, henkilötyövuosien lasku, toimintatulojen osuuden kasvu, vuosikatteen kasvu, investointien kannattavuus ja lainamäärän kasvun hillitseminen. Parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Toimintatuotot/toimintakulut, % 22,7 21,0 21,4 22,7 22,1 Vuosikate ilman liikelaitoksia, milj. 25,8 11,5 17,9 31,4 18,7 Investoinnit ilman liikelaitoksia, milj. 10, ,6 34,6 48,6 Lainakanta, milj. 118,4 115,8 115,1 117,9 148,0 Tuottavuuden kehittämisessä on uusilla tietoteknisillä ratkaisuilla tärkeä merkitys. Kaupunkia kehitetään jatkossa vähenevillä resursseilla. Muutos edellyttää myös tahtoa tehdä ratkaisuja, jotka muuttavat totuttuja toimintatapoja tai jotka merkitsevät luopumista totutusta toiminnasta. Kaupunki on liittynyt Kuntaliiton tuottavuusvertailu -projektiin. Tuottavuusvertailussa hyödynnetään kuntien sähköisesti ilmoittamien tietojen lisäksi valmiina eri tietolähteissä olevaa aineistoa. Kuntaliitto tuottaa kuntien käyttöön laajan vertailutiedoston mukana olevien kuntien tuottavuuden kehityksestä keskeisiltä toiminnan alueilta. Kuntien tuottavuusvertailussa mitataan tuottavuuden kehitystä mm. ikäihmisten, opetuksen ja teknisen toimen palveluissa. Tuottavuusvertailussa pääpaino on oman kunnan kehityksen seurannassa, jota havainnoidaan tuottavuusindeksien avulla. Vertailussa on tämän lisäksi myös palveluiden yksikkökustannusvertailu. Taloudellista näkökulmaa täydennetään laatumuuttujilla. Laatumuuttujia ovat mm. toimintakykymittarit, asiakastyytyväisyys ja laatuvalitukset, jotka indikoivat laatueroja ja laadussa tapahtuneita muutoksia. Nostamme toimintatulojen osuutta toimintamenoista. Kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen on jatkuva prosessi. Tuottavuuden luotettava mittaaminen on perusedellytys, jolla voidaan todentaa tuottavuudessa tapahtuneet muutokset. Tunnusluku perustuu ulkoisiin menoihin ja tuloihin. Kaupungin ja liikelaitosten välisillä tai sisäisillä erillä tai sisäisellä laskutuksella ei ole vaikutusta tunnuslukuun. Pitkällä aikavälillä toimintatuottojen osuus toimintakuluista on ollut noin 22 prosenttia. Lähtökohtaisesti toimintatuottojen osuus toimintakuluista pysyy vakaana pitämällä maksut ja taksat vähintään menokehitystä vastaavalla tasolla. Maksuja ja taksoja tulisikin korottaa säännöllisin väliajoin vähintään menokehitystä vastaavalla määrällä. Toimintatuottojen taloudellinen merkitys kasvaa maakuntauudistuksen jälkeen, sillä se osuus menoista, joka voidaan kattaa verorahoituksella, kapenee olennaisesti.

2 Tavoitteenamme on, että vuosikate on vähintään 15 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioimme investointien kannattavuutta palveluverkon tehostamisen näkökulmasta. Uutta velkaa voimme ottaa vain lisätuloja tuottaviin tai palvelutoiminnan kustannuksia vähentäviin hankkeisiin. Strategiakauden aikana velkamäärä lisääntyy enintään 20 miljoonalla eurolla. Osalle maksuista ja taksoista on lainsäädännössä asetettu yläraja. Tämä koskee yleisesti sosiaali- ja terveystoimen ja lasten päivähoidon asiakasmaksuja. Kaupunki noudattaa vuodeksi 2017 hyväksytyn talousarvion mukaisesti pääosin lainsäädännössä vahvistettuja taksoja. Tunnusluvun arvoon vaikuttaa merkittävästi myös omaisuuden vuotuiset myyntitulot ja erityisesti asuin- ja liiketonttien myyntitulot. Asukkaiden ja yritysten halukkuus hankkia asuin- ja liiketontteja vaihtelee yleisen taloudellisen tilanteen mukaan. Strategian mukaan kaupungin vuosikate tulee nostaa vähintään 15 miljoonaan euroon, jolla voitaisiin rahoittaa kohtuullinen määrä investointeja. Tärkeimmäksi vuosikatteen nostamisen tavoitteeksi arvioitiin palvelutuotannon kustannustehokkuus ja tuottavuus. Vuosikatteen tasoon on vaikuttanut merkittävästi verotilitysten vaihtelut kalenterivuosien välillä. Koko strategiakaudella keskimääräinen vuosikate nousee ennusteen mukaan noin 21 miljoonaan euroon. Kaupungin palvelulaitosten ja muiden rakennusten kunto vaihtelee. Vanhoihin tiloihin liittyy usein monia ongelmia. Tilat sopivat huonosti käyttötarkoitukseensa, käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat korkeat, energiatehokkuus on heikko ja tilat saattavat sijaita toiminnallisesti haasteellisissa paikoissa. Suurta peruskorjaus- ja uusimistarvetta on pidetty myös mahdollisuutena kehittää tuotantotapaa ja palveluverkkoa entistä toimivammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Strategian tavoitteena oli noin 20 miljoonan euron investoinnit vuositasolla. Tällä investointitasolla kaupungin velkamäärä lisääntyisi noin 20 miljoonaa euroa koko strategiakauden aikana edellyttäen, että vuosikate on vuosittain 15 miljoonaa euroa. Kaupungin sivistysverkkoselvityksellä haetaan vastausta, jolla tavoitellaan toimivaa ja kustannustehokasta palveluverkkoa. Palveluverkkoinvestoinneilla sinänsä on suuri vaikutus kertakustannuksena palvelujen kokonaiskustannuksiin. Kuitenkin palvelujen järjestämisen vuotuiset käyttökustannukset ovat jopa merkittävämpiä. Vuotuisiin käyttökustannuksiin voidaan vaikuttaa olennaisesti palveluverkon sijoittelulla, tilaratkaisuilla ja tilojen tehokkuudella. Palveluverkon kannattavuutta arvioitaessa tuleekin ottaa huomioon eri vaihtoehtojen investointikustannukset ja käyttökustannukset koko taloudellisella pitoajalta eli noin vuoden ajanjaksolta. Strategian valmisteluvaiheessa kaupungin velkataakka oli vähenemässä, mutta se oli selvästi korkeampi kuin suomalaisissa kunnissa keskimäärin. Suomen talous oli ollut taantuman ja hitaan kasvun vaiheessa jo vuodesta 2009 lähtien. Talouden toimeliaisuuden hidastuminen heijastui verotulojen vähenemisenä. Talouden taantuma koetteli koko julkista taloutta. Valtio jakoi taantuman taakkaa kunnille käynnistämällä raskaan valtionosuusleikkausten ohjelman, joka jatkuu yhä strategiakauden päättyessä. Huomattava osa valtionosuusleikkauksista on sittemmin siirtynyt kuntien velkataakan kasvuksi. Valtion aikomus purkaa leikkausten vastapainoksi kuntien lakisääteisiä tehtäviä epäonnistui. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kaupungin lainamäärä oli 118 miljoonaa euroa, joka on 2352 euroa asukasta kohti. Suomalaisten kuntien keskimääräinen velkamäärä asukasta kohti on noin 600 euroa enemmän.

3 Kaupungin lainamäärä pysyy melko vakaana vuoteen 2016 asti. Lainamäärä kasvaa 148 miljoonaan euroon vasta strategiakauden viimeisenä vuotena eli vuonna Koko strategiakaudella lainamäärä kasvaa noin 30 miljoonaa euroa, mikä on 10 miljoonaa euroa enemmän kuin strategiassa tavoitteeksi asetettu määrä. Lainamäärän kasvu ei pysähdy vuoteen 2017, sillä investointiohjelman toteuttaminen nostaa lainamäärää merkittävästi vielä seuraavina vuosina. Strategian talousindikaattorit TA 2017 Käyttömenojen reaalikasvu 1,77 % 2,60 % 0,85 % 0,45% xx Henkilöstömme henkilötyövuosien määrä ei kasva. Henkilöstömenojen reaalikasvu 1,10 % 0,77 % -1,14 % -0,31 % xx Henkilötyövuosien muutos xx xx Toimintatulojen osuus toimintamenoista, % 22,7 % 21,0 % 21,4 % 22,7 % 22,1 % Vuosikate/asukas, Vuosikatteen osuus poistoista, % Investointien tulorahoitusprosentti Lainamäärä/asukas, Henkilötyövuosien ja palvelussuhteiden määrä on laskenut systemaattisesti strategiakaudella. Palvelut on tuotettu pienemmällä henkilöstömäärällä. Henkilötyövuodet kuvaavat vuoden aikana vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 *osa-aikaprosentti. Henkilötyövuodet ,59 Muutos - 1,72 % Henkilötyövuodet ,86 Muutos - 0,01 % Henkilötyövuodet ,18 Muutos + 1,40 % Henkilötyövuodet ,00

4 Työpanosta laskettaessa henkilötyövuosista on vähennetty kaikki poissaolot, jolloin se kertoo todellisen käytettävissä olevan työpanoksen. Vuos i Säännöllinen työaika Lisä- ja ylityöaika Työaika yhteensä Työpanos (pl. kaikki poissaolot) muu henkilöstö , , , , , , , ,37 Muut os , , ,57-62,55-3,82 % -13,91 % -3,92 % -2,88 % Vuos i Säännöllinen työaika Lisä- ja ylityöaika Työaika yhteensä Työpanos opetushenkil östö , , ,25 652, , , ,72 642,31 Muut os 3 821,67-962, ,53 10,63 0,61 % -2,57 % 0,43 % 1,66 % ASUKKAIDEN HYVINVOINTIEROT KAVENTUVAT ASUKKAIDEN OSALLISTUMISMAHDO LLISUUDET LISÄÄNTYVÄT Hyvinvointierojen kaventumiseen on osaltaan vaikutettu myös kaikkien kuntalaisten osallisuuden lisäämisellä: on pyritty siihen, että myös heikommassa asemassa olevat porvoolaiset pystyisivät osallistumaan yhteiskuntaan ja toisaalta siihen, että he voisivat osallistua tasaveroisesti muiden kanssa. Olemme tämän vuoksi kehittäneet erilaisia osallistumisen tapoja, esteettömyyttä ja kaupungin eri alueita. Hyvinvoinnin näkökulman kannalta tärkeää on, että pystyy osallistumaan maailman menoon ja vaikuttamaan eri keinoilla. Kaupunkistrategia valmisteltiin siten, että kaupunkilaiset, päättäjät, henkilöstö ja muut sidosryhmät pääsivät osallistumaan työhön. Strategian yhtenä päämääränä on, että asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät. Strategian voimaantulon jälkeen perustettiin osallisuusverkosto koordinoimaan tämän päämäärän tavoittelemista.

5 Kehitämme kaupungin palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille. Osallisuusverkosto laati ensi töikseen osallistumisen toimintamallin sen mallin pohjalta, jota käytettiin strategian valmistelussa. Toimintamallin avulla on laadittu sen jälkeen useita ohjelmia. Osallisuusverkosto kokosi lisäksi osallistumisen tavat- yhteenvedon. Jo työn alussa huomattiin, että erilaisia osallistumisen keinoja oli käytössä runsaasti. Keinoja on tullut koko ajan lisää, ja yhteenvetoa on päivitetty. Verkosto on pyrkinyt edellisten lisäksi huolehtimaan asiakkuuden hallinnan järjestelmän (CRM) täysimittaisesta hyödyntämisestä. Järjestelmän tekninen toteutus on jonkin verran myöhästynyt, joten tältä osin työ on vielä kesken. Lisäksi verkkosivuille on koottu sivu yhdistysten ylläpitämille tiedoille ja tehty luettelo kaupungin tarjoamista kokoontumistiloista hintoineen: Kaupungin edustaja tai edustajat ovat lisäksi olleet mukana mm. seuraavissa hankkeissa tai ryhmissä, jotta saataisiin tietoa valtakunnallisista keinoista osallisuuden parantamiseksi: - Kuntademokratiaverkosto - Avoin hallinto- kumppanuushanke - Asiakaslähtöinen kunta- verkosto - Kuntien avoin data- verkosto - AUTA-hanke (apua digitaalisiin palveluihin) Kuntalaisilta on myös kysytty strategian toteutumisesta.