Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä

Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä Pirjo Peltonen-Sainio Tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Luke

Gm (%) Soija dominoi valkuaismarkkinoita 2 Pirjo Peltonen-Sainio

Gm (%) Rapsi Euroopan vaihtoehto 3 Pirjo Peltonen-Sainio

Palkoviljat paikallisesti 4 Pirjo Peltonen-Sainio

Suurten muutosten aika North Canada Alaska Greenland North Pole Finland Siberia 70 N 60 N Piirros: Jaana Nissi/MTT Satokuilut ja satoisuuden hiipuminen Maatalouskorvausjärjestelmä ja seurantaohjelma Meidän tulee edelleen kehittää järjestelmistä ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä ja hyväksyttäviä Ilmaston muuttuessa: Tuotantokyvyn kasvu Viljelyn monipuolistaminen Kasvipeitteisyysalojen laajentaminen Peltojen erot suuria tuotantokyvyssä Mahdollisuus kestävään tehostamiseen ja laajamittaiseen pellon käytön optimointiin Arvokkaita ekosysteemipalveluita, luonnonhaittoja ja haavoittuva ympäristö 5 Pirjo Peltonen-Sainio

Kasvukauden piteneminen Todennäköisyys eri lämpösummakertymille kylvöstä korjuuseen. Kertymät ovat olleet merkittävästi suurempia 1985 2015 kuin 1970 2000. Vaalean vihreä kuvastaa todennäköisyyden olevan joko yli 90 % tai alle 10 %. Aineisto: Ilmatieteenlaitos http://www.opal.fi/2017/11/23/nain-unta-suotuisasta-kasvukaudesta-kerran/ 6 Pirjo Peltonen-Sainio

Monimuotoistaminen Viljalajimonokulttuurikierto sama viljalaji ollut viljelyssä neljänä tai viitenä vuotena Viljamonokulttuurikierto kierrossa mukana vähintään kaksi eri viljalajia, jotka voivat olla kevät- tai syysviljoja, mutta siten, ettei viljalajimonokulttuurin ehdot täyty Kierto katkaisukasvilla kierto viljavaltainen, mutta yhtenä vuonna jokin muu kasvilaji katkaisemassa yksipuolisen viljan viljelyn Monimuotoinen kierto kevätviljoja yhtenä tai kahtena vuotena, samoin syysviljoja, mutta lisäksi kahta muuta eri kasvilajia vähintään kahtena vuotena Nurmikierto tuotantonurmi vähintään kolmena vuotena Viherkesantokierto viherkesanto, luonnonhoitopelto tms. vähintään kolmena vuotena 7 Pirjo Peltonen-Sainio

Monimuotoistaminen 8 Pirjo Peltonen-Sainio

Monimuotoistaminen 475 rypsi/rapsilohkoa Yleensä <30 prosentilla vakavia juuren kasvuhäiriöitä Pahimmillaan >70 prosentilla lohkon kasveista vakavia juurten kasvuhäiriöitä 9 Pirjo Peltonen-Sainio

Monimuotoistaminen Pirjo Peltonen-Sainio

Monimuotoistaminen Viljelykiertojen monipuolistaminen Jatkuva kasvipeitteisyys Pirjo Peltonen-Sainio

Monimuotoistaminen Ilmastokestävyyden ja tuotantovarmuuden parantaminen Viljelykiertojen monipuolistaminen Jatkuva kasvipeitteisyys Pirjo Peltonen-Sainio

Ilmastokestävyys Hetkelliset säähaitat kuten kuivuus, helle, halla ja liikasadanta sekä kasvintuhoojariskit Mitä lähempänä kasvilajit ovat toisiaan, sitä yhtenäisemmin ne reagoivat satovaihtelua aiheuttaviin säätekijöihin 15 Pirjo Peltonen-Sainio

OMAVARA-hanke Alueelliset tuotantoriskit huomioiden valkuaiskasvien tuotantoalat voisivat hetimmiten kasvaa 200.000 ha Vuosisadan puolivälissä ala voisi olla 400.000 ha Viljelykiertovaatimusten vuoksi alaa ei voisi enää lisätä, vaikka kasvukaudet edelleen pitenisivät Rypsi- ja rapsivalkuaisten omavaraisuus nousisi nykyisestä neljänneksestä kolmannekseen ja 60 prosenttiin vuosisadan puoliväliin mennessä Rypsi ja rapsi soveltuvat erinomaisesti kotieläinten valkuaisen lähteeksi ja soijan korvaajaksi Ne ovat viime vuosien tuotantoepävarmuudesta huolimatta potentiaalisin lyhyellä aikavälillä lisättävä valkuaiskasvi Tuotannon merkittävä kasvu edellyttäisi myös satotason nousua

OMAVARA-hanke Herneellä ja härkäpavulla on pienien tuotantoalojen vuoksi suuri viljelyn lisäämispotentiaali Panostamalla herneen tuotantoriskien hallintaan, sen roolia valkuaiskasvina voitaisiin lisätä härkäpapua enemmän Härkäpavun haitta-aineiden vuoksi soijan korvaaminen sillä yksimahaisten ruokinnassa on rajallista, vaikka se on hernettä valkuaisrikkaampi Soijarouheen 70 miljoonasta valkuaiskilosta voitaisiin palkoviljojemme viljelyä laajentamalla korvata noin 40 50 miljoonaa valkuaiskiloa Herneen ja härkäpavun viljelyalojen suhde ratkaisee korvattavuuden Ilmaston lämmetessä soijavalkuainen voitaisiin teoriassa kokonaan korvata kotoisilla palkoviljoilla

OMAVARA-hanke Viljely- ja tuotantojärjestelmien kyky puskuroida ja palautua säävaihteluiden haitoista paranee pellonkäytön monimuotoistuessa sekä esimerkiksi kasvinviljely ja kotieläintuotannon paremman integroinnin myötä Valkuaiskasvit tuottavat tärkeitä ekosysteemipalveluja Viljelykiertojen aito monipuolistaminen Hyvä ja monin tavoin mitattavissa oleva esikasviarvo Typensidonta Hyödyt pölyttäjille Valkuaiskasvit luontevimpia viljelyn monipuolistajia, mutta vaativat pitkäjänteistä kehittämistä Suomen kasvintuotanto on puoli-intensiivistä tai puoliekstensiivistä, mikä on kestävän tuotannon kehittämisen kannalta epäkiitollista

Tuotannon kestävä tehostaminen Pellon käytön optimointi Maankäytön muutokset Panosten kohdennus Kannattavuus Ympäristöhyödyt Hyväksyttävyys www.opal.fi Talous Ympäristö Sosiaalinen 19 Pirjo Peltonen-Sainio

Monimuotoisuus Viljelykierrot ja kasvinvuorotus Typensitojat Kasvipeitteisyys Maan rakenne Uudet lajikkeet Kasvinjätteet ja lierot Maaperän hiilivarannot Viherryttäminen Energiaa säästävät toimet Kasvukunnon palauttaminen Peruskunnostus 20 Pirjo Peltonen-Sainio

Kasvipeitteisyys Viljelykierrot ja kasvinvuorotus Ilmastotekoja Typensitojat Kannattavuutta Uudet lajikkeet Maaperän hiilivarannot Viherryttäminen Maan rakenne Energiaa säästävät toimet Monimuotoisuus Energiatehokkuutta Ympäristötekoja Ilmastokestävyyttä Tuotantokyvyn Kasvinjätteet ja lierot Kasvukunnon palauttaminen kasvua Peruskunnostus Sosiaalista hyväksyttävyyttä 21 Pirjo Peltonen-Sainio/VILKAS

Pellon käytön optimointi Korkeatuottoiset peltolohkot Edulliset lohkoominaisuudet Kestävän tehostamisen piiriin Heikkotuottoiset, ominaisuuksiltaan epäedulliset lohkot Laajaperäistettäväksi: viherryttämiseen ja ongelmista palautumaan Metsitykseen, jos ei ruokaturvamerkitystä tulevaisuudessakaan 22 Pirjo Peltonen-Sainio

Maalaji Logistiset edut 3. pisteytys Tuotantokyky Vesistön läheisyys 2. pisteytys Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio Maankäytön toimintasuunnitelma

1. vaihe: työkalu ehdottaa tilan eri lohkoille monimuotoisen viljelysuunnitelman huomioiden kunkin lohkon viljelyhistorian sekä alueelliset olosuhteet ja viljelijä tekee kasvilajien poisvalintoja esim. konekannan perusteella 2. vaihe: työkalu ehdottaa uuden suunnitelman, jota viljelijä esim. tarkentaa logistiikkatoivein 3. vaihe: suunnitelma Viljelijän päivitys toteumasta Suunnitelma järjestelmään 26 Pirjo Peltonen-Sainio

Kiitos!

32 Teppo Tutkija