PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus"

Transkriptio

1 PeltoOptimi-työkalu Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet

2 Suurten muutosten aika North Canada Alaska Greenland North Pole Finland Siberia 70 N 60 N Piirros: Jaana Nissi/MTT Satokuilut ja satoisuuden hiipuminen Maatalouskorvausjärjestelmä ja seurantaohjelma Meidän tulee edelleen kehittää järjestelmistä ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä ja hyväksyttäviä Ilmaston muuttuessa: Tuotantokyvyn kasvun mahdollisuus Viljelyn monipuolistamisen mahdollisuus Peltojen erot suuria tuotantokyvyssä Mahdollisuus kestävään tehostamiseen ja laajamittaiseen pellon käytön optimointiin Arvokkaita ekosysteemipalveluita, luonnonhaittoja ja haavoittuva ympäristö 2 Pirjo Peltonen-Sainio

3 Pellon käytön optimointi Jokaisella pellolla ei ole yhtäläinen oikeus tulla viljellyksi Korkeatuottoisten peltojen ei tule kärsiä keskiarvoistamisesta 3 Pirjo Peltonen-Sainio

4 Pellon käytön optimointi Korkeatuottoiset peltolohkot Heikkotuottoiset, ominaisuuksiltaan epäedulliset lohkot Edulliset lohkoominaisuudet 4 Pirjo Peltonen-Sainio

5 Pellon käytön optimointi Korkeatuottoiset peltolohkot Heikkotuottoiset, ominaisuuksiltaan epäedulliset lohkot Edulliset lohkoominaisuudet Kestävän tehostamisen piiriin 5 Pirjo Peltonen-Sainio

6 Pellon käytön optimointi Korkeatuottoiset peltolohkot Edulliset lohkoominaisuudet Heikkotuottoiset, ominaisuuksiltaan epäedulliset lohkot Laajaperäistettäväksi: viherryttämiseen ja ongelmista palautumaan Kestävän tehostamisen piiriin 6 Pirjo Peltonen-Sainio

7 Pellon käytön optimointi Korkeatuottoiset peltolohkot Edulliset lohkoominaisuudet Kestävän tehostamisen piiriin Heikkotuottoiset, ominaisuuksiltaan epäedulliset lohkot Laajaperäistettäväksi: viherryttämiseen ja ongelmista palautumaan Metsitykseen, jos ei ruokaturvamerkitystä tulevaisuudessakaan 7 Pirjo Peltonen-Sainio

8 Pellon käytön optimointi 8 Pirjo Peltonen-Sainio

9 Pellon käytön optimointi 9 Pirjo Peltonen-Sainio

10 Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

11 Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

12 Metsitä Laajaperäistä Jotain siltä väliltä Tehosta kestävästi Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

13 Lohkon koon dominoi OPAL-Life-pilottitiloilla verrattuna esimerkiksi lohkon muotoon Pisteytys Pisteytys Lohkon koko Lohkon muoto X-akselin arvo 1 on mediaanilohkon koko tai muoto (jolloin 2 on kaksi kertaa mediaanilohkon koko) 13

14 Tuotantokyky Vesistön läheisyys 2. pisteytys Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

15 Lohkon tuotantokyky...perustuu NDVI- eli kasvillisuusindeksiarvoihin 15 Lauri Jauhiainen

16 Lohkon tuotantokyky Lohkolta saatua NDVI-arvoa verrattiin kyseisen vuoden saman alueen muihin NDVI-arvoihin lohkoilta, joilla oli viljelty samaa kasvilajia 90%-persentiili laskettiin alueen muista lohkoista Tämä edustaa tilannetta missä käytännössä maksimaalinen satotaso olisi saavutettavissa Jos jollain lohkolla NDVI jäi tästä, tuottavuuskuiluksi (gap) eli satomenetykseksi laskettiin: NDVI 16 Lauri Jauhiainen

17 Lohkon tuotantokyky NDVI-arvojen ja tuottavuuskuilujen (gap) jakaumat kevätvehnällä vuonna 2014, kun NDVI 90 on tietyllä alueella Lauri Jauhiainen

18 Tuotantokyky Vesistön läheisyys 2. pisteytys Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

19 Tuotantokyky Vesistön läheisyys 2. pisteytys Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

20 2. pisteytys 1. pisteytys 20 Lauri Jauhiainen

21 Maalaji Logistiset edut 3. pisteytys Tuotantokyky Vesistön läheisyys 2. pisteytys Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

22 Maalaji Logistiset edut 3. pisteytys Tuotantokyky Vesistön läheisyys 2. pisteytys Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Maankäytön toimintasuunnitelma

23 23

24 24

25 25

26 PeltoOptimi-työkalun piirteet: 26 Systemaattinen Vertailukelpoinen Olemassa olevaa lohkokohtaista dataa hyödyntävä Ajallisesti dynaaminen Joustava raja-arvojen asettamiselle Taipuu eri käyttötarkoituksiin Tukee sopeutumistoimien kohdentamista

27 PeltoOptimi-työkalun piirteet: 27 Systemaattinen Vertailukelpoinen Olemassa olevaa lohkokohtaista dataa hyödyntävä Ajallisesti dynaaminen Joustava raja-arvojen asettamiselle Taipuu eri käyttötarkoituksiin Tukee sopeutumistoimien kohdentamista

28 28

29 29

30 30

31 Testiversio lohkon ominaisuuksien vaikutuksesta 31 Lauri Jauhiainen

32 Kiitos! 32

33 33 Teppo Tutkija

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön Pirjo Peltonen-Sainio PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet Maa- ja metsätalousvaliokunta Suurten muutosten aika North Canada Alaska Greenland

Lisätiedot

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa Sakari Tuominen sakari.tuominen@luke.fi Metsien kartoitus: Valtakunnan metsien inventointi VMI VMI perustuu systemaattiseen ryvästettyyn koealaotantaan 5 vuoden inventointikierrolla

Lisätiedot

Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä

Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä Pirjo Peltonen-Sainio Tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Luke Gm (%) Soija dominoi valkuaismarkkinoita 2 Pirjo Peltonen-Sainio Gm (%) Rapsi Euroopan vaihtoehto

Lisätiedot

Tuotannon kestävä tehostaminen

Tuotannon kestävä tehostaminen Tuotannon kestävä tehostaminen Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskus (Luke) 1 Teppo Tutkija Maatalouden globaali nykytila Maataloutta harjoitetaan laajemmin kuin koskaan ennen Maatalous on hyvin resurssi-intensiivistä

Lisätiedot

Viljelykiertojen monipuolistamiseen kannustava vuorovaikutteinen suunnittelutyökalu - VILKAS

Viljelykiertojen monipuolistamiseen kannustava vuorovaikutteinen suunnittelutyökalu - VILKAS Viljelykiertojen monipuolistamiseen kannustava vuorovaikutteinen suunnittelutyökalu - VILKAS Pirjo Peltonen-Sainio Tutkimusprofessori Tavoite Tuottaa laajoihin aineistoihin perustuva, viljelykiertojen

Lisätiedot

PeltoOptimi-työkalu terveisiä sorvin ääreltä

PeltoOptimi-työkalu terveisiä sorvin ääreltä PeltoOptimi-työkalu terveisiä sorvin ääreltä Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarat ja biotuotanto Työkalu koko Suomeen 10 10 km tutkimusalustat Pilottialueet: 20 pilottitilaa Kasvintuotantoalue Nurmivaltainen

Lisätiedot

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa

Lisätiedot

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset

Lisätiedot

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola 13.3.2019 KOTOMA- hanke Hanke alkoi 1.11.2016 ja päättyi

Lisätiedot

RAPORTTI PELTOLOHKOJEN LAAJAPERÄISTÄMISEEN LIITTYVISTÄ KESKEISIMMISTÄ HAASTEISTA REPORT ON MAJOR CONSTRAINTS IN FIELDS TARGETED FOR EXTENSIFICATION

RAPORTTI PELTOLOHKOJEN LAAJAPERÄISTÄMISEEN LIITTYVISTÄ KESKEISIMMISTÄ HAASTEISTA REPORT ON MAJOR CONSTRAINTS IN FIELDS TARGETED FOR EXTENSIFICATION RAPORTTI PELTOLOHKOJEN LAAJAPERÄISTÄMISEEN LIITTYVISTÄ KESKEISIMMISTÄ HAASTEISTA REPORT ON MAJOR CONSTRAINTS IN FIELDS TARGETED FOR EXTENSIFICATION LIFE14 CCM/FI/000254 1 Deliverable C2-1.1.2019 REPORT

Lisätiedot

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Sopeutuminen

Lisätiedot

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 22.1.2017 Hankkeen taustaa Hanke alkanut 1.11.2016 ja päättyy 30.6.2018 Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyössä: Ympäristöministeriö

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

OPAL-Life pilottitilojen valintaprosessi

OPAL-Life pilottitilojen valintaprosessi Deliverable C1.2. Report on process description and progress 1 OPAL-Life pilottitilojen valintaprosessi Hankkeen tausta ja tavoitteet OPAL-Life on vuoden 2015 lopulla Luonnonvarakeskuksessa (Luke) alkanut

Lisätiedot

YHTEENVETO PUOLIVÄLISEMINAARISTA

YHTEENVETO PUOLIVÄLISEMINAARISTA YHTEENVETO PUOLIVÄLISEMINAARISTA LIFE14 CCM/FI/000254 1 Deliverable E1.10 14.2.2018 1 This report reflects only the author's view and that the EASME/Commission is not responsible for any use that may be

Lisätiedot

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat Markus Eerola OSMO-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja MTK:n Johtokunnan 3. pj 3.4.2019 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät resurssit Viljelijän osaaminen Peltomaan

Lisätiedot

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston

Lisätiedot

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet: Helena Äijö, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry/salaojayhdistys ry Sami Ovaska ja Eero Liski, Luke Maija

Lisätiedot

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka KOTOMA-hanke Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 21.11.2018 KOTOMA- hanke Hanke alkoi 1.11.2016 ja päättyi 30.6.2018 Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyössä: Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä Tuotantokyky kasvaa ja lyhyt kasvukausi rajoittaa viljelyä yhä vähemmän Lähde: Peltonen-Sainio

Lisätiedot

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla 4.6.2012 Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentaminen riskialueille on tärkeä tavoite tulevalla ympäristökorvauskaudella. Kasvipeitealatyöryhmän

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista

Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista Joni Koskinen, TEHO Plus hanke Kohdentaminen alatyöryhmä 3.10.2013 3.10.2013 J. Koskinen 1 Maatalousmaa on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaalle

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon RAVI hankkeen kuulumisia Kaakkois-Suomesta Asiantuntija Anu Koistinen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus RAVI -hanke Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Partnerit: Pro-Agria

Lisätiedot

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin? Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin? Miltä näyttää maatalouden tulevaisuus? tapahtuma Reisjärvi 30.10.2018 Riitta Savikko Sisältö Ilmastonmuutos ja maatalous Miten ilmastonmuutos

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Viljantuotannon haasteet

Viljantuotannon haasteet Viljantuotannon haasteet Taru Palosuo Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen Seminaari, Kuopio 20.11.2014 21.11.2014 Globaalit satotrendit ja ilmastovaikutukset Muuttunut ilmasto on

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä

Lisätiedot

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko 6.5.014 Taustaa Peltomaalla ja sen laadulla on keskeinen merkitys kestävän maataloustuotannon

Lisätiedot

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Kaura tehokkaana typen käyttäjänä Kaura ilmastonmuutokseen

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille

Lisätiedot

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet: Helena Äijö ja Olle Häggblom, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry/salaojayhdistys ry Sami Ovaska ja Eero

Lisätiedot

VMI kasvututkimuksen haasteita

VMI kasvututkimuksen haasteita VMI kasvututkimuksen haasteita Annika Kangas & Helena Henttonen 18.8.2016 1 Teppo Tutkija VMIn aikasarjat mahdollistavat kasvutrendien tutkimuksen 2 Korhonen & Kangas Missä määrin kasvu voidaan ennustaa?

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi

Lisätiedot

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Ansa Palojärvi ansa.palojarvi palojarvi@mtt.fi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Hyvinkää 1.2.2007 Esityksen

Lisätiedot

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus Verkkosivut: mmm.fi/mato Tavoitteena Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa Hämeenkyrö 1.11.2018 Riitta Savikko Sisältö Ilmastonmuutos ja maatalous Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Miten varautua miten etsiä ratkaisuja Materiaaleja

Lisätiedot

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5. Luomutuotteiden elinkaariarviointi Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.2014 Sisältö Luomun elinkaariarviointi Erot tavanomaiseen viljelyyn verrattuna

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen

Lisätiedot

BIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra-

BIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra- BIOHIILEN LEVITYS Tässä analyysissä olevat rajaukset perustuvat Priit Tammeorgin lausuntoon. Biohiiltä ei tule levittää alueille, jotka ovat liian lähellä vettä ja joissa tulva-aikoina vesi voi huuhtoa

Lisätiedot

Tuki-infot Suorat tuet

Tuki-infot Suorat tuet Tuki-infot 2016 Suorat tuet Suorat tuet Lisäosat Maito-, sonni- ja tärkkelysperunalisäosat maksetaan viimeisen kerran 2015 -> vaikuttaa perustuen tasoon vuonna 2016 Lisäos a 2015 2016 2017 2018 2019 Maito

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli RAE Ravinnehävikit euroiksi hankkeen infotilaisuus 02.12.2011 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen

Lisätiedot

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön

Lisätiedot

Maatilaverkoston haastatteluiden antia: varautumisen esteitä ja edistäjiä

Maatilaverkoston haastatteluiden antia: varautumisen esteitä ja edistäjiä Maatilaverkoston haastatteluiden antia: varautumisen esteitä ja edistäjiä Sakari Raiskio Haastatteluiden antia Maatilaverkostoon ilmoittautui mukaan 20 tilaa haastattelut tehtiin tammi-helmikuun aikana

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka

Lisätiedot

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta LANNAN LEVITYS Tämän analyysiesite esittelee paikkatietoanalyysin, jonka tarkoitus on määritellä ne pellon peltolohkot, joille lannan levitystä voidaan kohdentaa. Lannanlevitystä rajoittaa nitraattiasetus,

Lisätiedot

Kustannusmalleja pellonraivauksesta

Kustannusmalleja pellonraivauksesta Kustannusmalleja pellonraivauksesta Pellervo Kässi 28.11.201 1 Pellonhankinnan keinot Ostaminen Vuokraaminen Raivaaminen muut: Lannanlevityssopimukset Rehuntuotantosopimukset Edellisten yhdistelmät Maa-

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Ympäristöpalvelut ProAgriassa Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun

Lisätiedot

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 21 LOHKOKOHTAINEN SATO Hankeseminaari, Joensuu 25.11.21 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 21 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja tehostettu avokesanto

Lisätiedot

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Kotieläintukikoulutukset 29.1.2015, 6.2.2015 ja 10.2.2015 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Ennakoivan torjunnan ja viljelykiertojen merkitys Yksivuotisten

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 14.3.2017 TkT Juhana Hiironen Lukemasi kirjallisuus Tähän mennessä olet tutustunut Kuusiniemi & Peltomaa, 2000, Lunastuslaindääntö.. sivut 25-254. Käsitteet (mm. omaisuuden

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Kristiina Regina (Luke) ja Laura Alakukku (HY) 12.12.2016 Maan rakenne maan toiminta tuotannon ja ympäristön kannalta Viljelykierto

Lisätiedot

Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Alkukeskustelu

Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Alkukeskustelu Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Työpajaan osallistui projektijäsenten lisäksi 15 henkilöä kuudesta eri organisaatioista. Tiivistelmä ei edusta osallistujien

Lisätiedot

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Maan vesitalous ja kasvukunto 19.3. ja 21.3.2019 Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Ilmasto muuttuu Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää pellon vesivarojen parempaa hyödyntämistä

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki

Lisätiedot

Kasvinviljelytila Lahdessa

Kasvinviljelytila Lahdessa Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu

Lisätiedot

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14

Lisätiedot

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun Ilmastonkestävä kaupunki ILKKA seminaari 7.10.2014 Lasse Peltonen Tutkimuskoordinaattori, Kestävät Yhdyskunnat Suomen ympäristökeskus (SYKE) Katse kaupunkeihin

Lisätiedot

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 4.9.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja

Lisätiedot

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto Lannan käsittely ja varastointi Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto 19.4.2017 Säädökset Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen

Lisätiedot

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 6.10.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja

Lisätiedot

Satotaso ja kestävä tehostaminen strategisena valintana

Satotaso ja kestävä tehostaminen strategisena valintana Satotaso ja kestävä tehostaminen strategisena valintana OPAL: Tutkijoiden ja viljelijöiden tapaaminen, Tampere, ma 12.12. 2016 Tutkimusprofessori Heikki Lehtonen ja tutkija Tuomo Purola Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Pellon käytön optimointi tuotannon kestäväksi tehostamiseksi

Pellon käytön optimointi tuotannon kestäväksi tehostamiseksi Pellon käytön optimointi tuotannon kestäväksi tehostamiseksi PeltoOptimi Pirjo Peltonen-Sainio, Heikki Lehtonen, Kristiina Regina ja Juha Tiainen Loppuraportti 2018 1 1. Tutkimuksen tavoitteet PeltoOptimi-hankkeen

Lisätiedot

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Uusien kasvilajien mahdollisuudet Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot