Vantaan väestö 217/218 julkaisu ilmestyy osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Ensimmäinen osa koskee Vantaan väestörakennetta. (Aluejaot sekä käsitteet ja määritelmät löytyvät julkaisun lopusta.) 1 Väestörakenne 1.1 Väestön määrä ja kehitys Ajan saatossa Vantaa on kasvanut runsaan 6 asukkaan maalaiskunnasta 223 asukkaan kaupungiksi. 18-luvun lopulla Vantaan väestömäärä ylitti 1 asukkaan rajapyykin ja vuonna 194 asukkaita oli jo kolminkertainen määrä, yli 3. Vantaan historian suurin väestömenetys koettiin 194-luvulla, jolloin suuressa alueluovutuksessa Vantaan eteläisiä osia, kuten silloinen hallinnollinen keskus Malmi, liitettiin Helsinkiin. Rajamuutosten vuoksi Vantaan väestömäärä puolittui ja vuonna 195 asukasluku oli alle 15. Alueluovutusten jälkeen Vantaan väestönkasvu jatkui vilkkaana ja jo vuoden 196 asukasmäärä, 41 9, oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Määrällisesti mitattuna väestönkasvu oli suurinta 197-luvulla, jolloin väestömäärä kasvoi yli 57 asukkaalla (8 %). 198- ja 199-luvuilla kasvu oli melko tasaista ja väestö lisääntyi 22 24 asukkaalla (16 17 %). 2- luvulla kasvuvauhti jonkin verran hidastui väestön kasvaessa 12 prosentilla. Vuoden 218 alussa Vantaalla oli 223 27 asukasta. Väestö kasvoi vuoden 217 aikana 1,7 prosentilla (3 686 henkeä), mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna (2,2 %). Viimeiset kolme vuotta Vantaan väestönkasvu on ollut korkealla tasolla (taulukko 1 ja kuvio 1.) Taulukko 1. Vantaan väestönkehitys 187 218 Muutos edellisestä ajankohdasta 1 Vuosi Väestö (1.1.) lkm % 187 6 253-65 -9,4 188 7 855 1 62 25,6 189 1 93 2 238 28,5 19 12 693 2 6 25,8 191 17 13 4 32 34, 192 17 434 421 2,5 193 21 927 4 493 25,8 194 3 266 8 339 38, 195 14 976-15 29-5,5 196 41 96 26 93 179,8 197 72 215 3 39 72,3 198 129 934 57 719 79,9 199 152 272 22 338 17,2 2 176 386 24 114 15,8 21 197 636 21 25 12, 211 2 55 2 419 1,2 212 23 1 2 946 1,5 213 25 312 2 311 1,1 214 28 98 2 786 1,4 215 21 83 2 75 1,3 216 214 65 3 82 1,8 217 219 341 4 736 2,2 218 223 27 3 686 1,7 1 Väkiluvun muutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla.
Kuvio 1. Vantaan väestönlisäys 1975 217 6 5 5 412 4 736 4 3 3 686 2 1 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 217 Kaikista Suomen kunnista määrällinen väestönkasvu vuoden 217 aikana oli Vantaalla kolmanneksi suurinta heti Helsingin ja Espoon jälkeen. Suhteellisesti väestö kasvoi 16 kunnassa nopeammin kuin Vantaalla, mutta kaikki edellä olleet kunnat olivat väestömäärältään huomattavasti pienempiä kuin Vantaa, alle 5 asukkaan kuntia. Vantaan väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Vuonna 217 tehdyn ennusteen mukaan kaupungissa on yli 232 3 asukasta vuonna 22 ja siitä kymmenen vuoden päästä (23) jo 264 9 asukasta. Väestön määrä ja kehitys suuralueittain Asukasmäärällä mitattuna väkirikkain suuralue vuoden 218 alussa oli Myyrmäki, jossa asui lähes 55 9 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla, Tikkurilan suuralueella, asui 43 henkeä. Selvästi pienin suuralueista oli Kivistö 12 6 asukkaallaan. Kivistön väestö on kuitenkin lisääntynyt koko ajan, mistä johtuen Vantaalla on enää yksi kaupunginosa (Myyrmäki), jonka väkiluku oli suurempi kuin koko Kivistön suuralueen. Vuoden 217 aikana suhteellisesti eniten uusia asukkaita sai Kivistön suuralue, jonka väestö kasvoi 7,1 prosentilla. Määrällisesti väestö kasvoi eniten Tikkurilan suuralueella, hieman yli tuhannella hengellä. Toiseksi eniten väestö lisääntyi suhteellisesti Koivukylän (2,7 %) ja määrällisesti Myyrmäen sekä Kivistön suuralueilla(+84). Hakunila oli ainoa suuralue, jossa väestö väheni (-48 henkeä / -,2 %). Vuodesta 28 vuoteen 218 väestömäärä on lisääntynyt suhteellisesti eniten Kivistön suuralueella, 71 prosenttia (+5 214), ja toiseksi eniten Aviapoliksessa (37 %). Määrällisesti väestö kasvoi eniten Tikkurilan (+6 461) ja Myyrmäen (+5 48) suuralueilla. Alhaisinta väestönkasvu viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut Hakunilan suuralueella, jossa väestö lisääntyi runsaalla 8 henkilöllä (2,8 %). Väestön määrä ja kehitys kaupunginosittain Kaupunginosista selvästi suurin on Myyrmäki, jossa asui vuoden 218 alussa 16 85 henkeä. Martinlaaksossa asukkaita oli 12 5, Hakunilassa 11 26 ja Pakkalassa 1 3. Seuraavaksi suurimmat kaupunginosat olivat Simonkylä, Hämeenkylä ja Havukoski, joissa asui yli 8 asukasta. Alle sadan asukkaan kaupunginosia oli neljä: Lentokenttä, Länsisalmi, Viinikkala ja Ojanko 2. Seuraavaksi pienimmät kaupunginosat olivat Helsingin pitäjän kirkonkylä, Myllymäki, Petikko ja Luhtaanmäki, joiden asukasmäärä oli alle 3. Vuoden 217 aikana väestö kasvoi kaupunginosista suhteellisesti eniten Keimolassa ja Kivistössä (11 12 %) ja seuraavaksi eniten Koivukylässä (9,5 %). Määrällinen kasvu oli suurinta Kivistössä (+655) ja Viertolassa (+42). Väestö väheni vuoden 217 aikana suhteellisesti eniten Veromiehessä (-13,4 %) ja määrällisesti Korsossa (-121). 3 Kun väestönkehitystä tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta, on väestö kasvanut suhteellisesti eniten piskuisessa Keimolassa (468 %). Keimolan kasvu ajoittuu kahteen viimeiseen vuoteen. Seuraavaksi eniten väki on lisääntynyt Kivistön 2 Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaan alle 1 asukkaan kaupunginosista ei saa julkaista muita tietoja kuin väestömäärän. 3 Väestönmuutoksia koskevassa tarkastelussa eivät ole mukana alle 1 asukkaan kaupunginosat.
(179 %) ja Veromiehen (11 %) kaupunginosissa. Määrällisesti kasvu on ollut suurinta Kivistössä (+4 21) ja Pakkalassa (+3 12). Suhteellisesti eniten väestöään ovat kymmenessä vuodessa menettäneet Linnainen (-15 %) ja Piispankylä (-9 %). Määrällisesti väki on vähentynyt eniten Ruskeasannassa (-193 henkilöä). Kuva 1. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.218 Vantaan karttapalvelussa on teemakartta, Väestön määrä Vantaalla kaupunginosittain, jossa on esitetty kaupunginosien väestö vuosina 2 218. Linkistä avautuvassa kartassa on väestö 1.1.218, mutta valikoiden kautta käyttäjä pystyy vaihtamaan vuoden (kuin myös ikäryhmän ja sukupuolen). 1.2 Sukupuoli Jo 18-luvulta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia, mutta ero on aina ollut pieni, muutaman prosenttiyksikön tai vähemmänkin. Useiden viime vuosien ajan ero naisten ja miesten osuuksissa on kaventunut ja se on tällä hetkellä pienempi kuin koskaan aiemmin. Vuonna 218 Vantaalla asui 112 4 naista (5,4 %) ja 11 6 miestä (49,6 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna suuralueiden väestöt poikkesivat vain hieman toisistaan. Kivistö ja Korso olivat ainoat suuralueet, joissa asui hieman enemmän miehiä kuin naisia. Suurin ero naisten (51,2 %) ja miesten (48,8 %) osuuksissa oli Tikkurilan suuralueella. Vantaalaiset naiset ovat keski-iältään hieman vanhempia kuin miehet, mutta naiset eivät ole enemmistönä jokaisessa ikäluokassa. Yleensä Vantaalla on syntynyt enemmän poikia ja näin oli tilanne myös vuonna 217: poikia syntyi 67 enemmän kuin tyttöjä. Vantaan väestö pysyi miesvaltaisena syntymästä aina 79 ikävuoteen saakka (vaikka yksittäisissä ikävuosissa naisia olikin enemmän). Vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus korostui. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 61 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneestä väestöstä 69 prosenttia oli naisia. 1.3 Ikä 197-luvun alussa 14 prosenttia vantaalaisista oli 6-vuotiaita. Siitä lähtien pienten lasten osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista, 199-luvun pientä nousukautta lukuun ottamatta. 15 vuoden ajan alle kouluikäisten lasten osuus pysytteli yh-
deksän prosentin tuntumassa, mutta viime vuosina osuus on kääntynyt jälleen laskuun, ollen 8,3 prosenttia vuoden 218 alussa. Kouluikäisten (7 15-vuotiaat) osuus laski 197-luvulta 199-luvun alkuun 15 prosentista 12 prosenttiin, jonka tuntumassa osuus pysytteli aina 2-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kouluikäisten osuus alkoi taas laskea, mutta viimeiset neljä vuotta on menty ilman suurempia muutoksia. Vuoden 218 alussa kouluikäisiä oli 1,5 prosenttia väestöstä. 16 64-vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 198- ja 199-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Sen jälkeen ikäryhmän osuus on ollut vähenemään päin, mikä pitkälti johtuu vanhimpien ikäluokkien kasvusta. Nykyisin Vantaan väestöstä 16 64-vuotiaisiin kuuluu 66 prosenttia; osuus oli yhtä alhainen viimeksi 197-luvun alkupuolella. 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuosi vuodelta 198-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ikäryhmään kuului 5,4 prosenttia väestöstä. Kasvuvauhti kiihtyi tultaessa 199-luvulle ja on voimistunut entisestään 2- ja 21-luvuilla. Vuoden 218 alussa vantaalaisista 15,2 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä. Kuvio 2. 6, 7 15, 65 74 ja 75+ -vuotiaat (%) Vantaalla 1978 218 % 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218-6 7-15 65-74 75+ Vantaan ikärakenteessa tapahtuneet muutokset näkyvät hyvin kuvioissa 2 3. Kuviosta 2 voi nähdä, että päivähoito- ja kouluikäisten osuudet ovat pitkällä aikavälillä laskeneet ja vanhempien ikäryhmien osuudet ovat kasvaneet. 65 74-vuotiaita on jo useamman vuoden ajan ollut enemmän kuin 6-vuotiaita eikä ero kouluikäisiinkään ole suuri. 75 vuotta täyttäneiden osuus on tuplaantunut 2-luvun alusta, mutta vuoden 217 aikana osuus ei enää kasvanut, vaan pysyi ennallaan (5,7 %). Lisäksi väestöpyramidin muoto on muuttunut (kuvio 3). Vuonna 1988 väestöpyramidissa korostuivat 35 44-vuotiaat ja pyramidin huippu kapeni selvästi, kun vanhemmat ikäluokat olivat pieniä. 3 vuotta myöhemmin, vuonna 218, pyramidista on tullut selvästi tasapaksumpi. Kuvio 3. Vantaan väestö iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1988 ja 218 (1.1.) 9+ 85-89 8-84 75-79 7-74 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 15-19 1-14 5-9 -4 1 7 5 5 2 5 Naiset 1988 2 5 5 Miehet 7 5 1 9+ 85-89 8-84 75-79 7-74 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 15-19 1-14 5-9 -4 1 7 5 5 2 5 Naiset 218 2 5 5 7 5 Miehet 1
Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa. Tässä raportissa työikäiseksi väestöksi on laskettu 18 64-vuotiaat, joita asui Vantaalla vuoden 218 alussa lähes 142 3 henkilöä. Yhteensä alle 18-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli 8 75. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 1 työikäistä kohden, oli sama kuin kahtena edellisenä vuonna eli 57. Huoltosuhde ei ole aiemmin ollut näin korkea viimeisten 4 vuoden aikana. Väestöllinen huoltosuhde oli alimmillaan 199-luvun alussa, ollen tuolloin 44. Kuvio 4. Väestöllinen huoltosuhde Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko Suomessa 1978 218 8 7 6 5 4 3 2 1 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 Vantaa Espoo Helsinki Suomi Vantaan ja Espoon väestölliset huoltosuhteet ovat olleet lähellä toisiaan koko 2- ja 21-lukujen ajan. Vantaan ja Helsingin huoltosuhteet olivat lähes samalla tasolla 2-luvun alussa, mutta sen jälkeen ero alkoi kasvamaan. 21-luvulla kehitys on ollut molemmissa kaupungeissa samansuuntaista, joten erokin on pysynyt saman suuruisena. Vuoden 218 alussa Helsingin väestöllinen huoltosuhde oli selvästi alhaisempi (5) kuin Vantaalla (57). Koko Suomessa huoltosuhde on vuosikymmenten ajan ollut huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla, ollen 69 vuonna 218. Ikärakenne suuralueittain Alle kouluikäisten lasten osuus on jo 2 vuoden ajan ollut korkein Aviapoliksen suuralueella ja yli kymmenen vuoden ajan alhaisin Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla. Vuoden 218 alussa Aviapoliksessa alle kouluikäisiä oli 11,5 prosenttia ja Myyrmäessä sekä Tikkurilassa vajaa 8 prosenttia. 7 15-vuotiaita asui vuoden 218 alussa suhteellisesti eniten Aviapoliksessa (14 %) ja vähiten Myyrmäessä sekä Tikkurilassa (9 %). Aviapoliksessa kouluikäisten osuus on kasvanut voimakkaammin vasta viime vuosina, mutta Myyrmäessä ja Tikkurilassa osuudet ovat olleet suuralueiden alhaisimpia viimeiset 2 vuotta. 16 64-vuotiaita oli 64 68 prosenttia suuralueiden väestöstä vuoden 218 alussa. Ikäryhmän osuudet ovat laskeneet kaikilla alueilla, sillä korkeimmillaan ikäryhmään kuuluvia on ollut 71 75 prosenttia suuralueesta riippuen. Yli 64-vuotiaiden osuus on pitkällä aikavälillä selvästi kasvanut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Aviapoliksessa. Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä asui vuoden 218 alussa Myyrmäen suuralueella, jossa ikäryhmän osuus on 4 vuoden aikana kohonnut kolmesta prosentista 2 prosenttiin. Korson, Koivukylän ja Hakunilan suuralueilla yli 64-vuotiaiden osuus on alkanut kasvaa muita suuralueita myöhemmin, 199-luvun puolivälistä lähtien. Näillä suuralueilla, kuin myös Tikkurilassa, 65 vuotta täyttäneitä oli 14 15 prosenttia väestöstä vuoden 218 alussa. Aviapoliksen suuralueella yli 64-vuotiaiden osuus oli korkeimmillaan 199-luvun puolivälissä (8 %), mutta seuraavan yli kymmenen vuoden ajan osuus muista suuralueista poiketen laski. Vaikka ikäryhmän osuus on jo kymmenen viime vuoden ajan kasvanut Aviapoliksessakin, asuu siellä edelleen 65 vuotta täyttäneitä selvästi vähemmän (7 %) kuin muilla suuralueilla. Kivistön suuralueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti ja uusien asukkaiden myötä alueen väestörakenne on muuttunut. Neljän viime vuoden ajan 65 vuotta täyttäneiden osuus on muista suuralueista poiketen laskenut, ollen 11 prosenttia vuoden 218 alussa.
Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne suuralueittain 1971 218 Alue ja ikä (%) / vuosi 1971 198 199 2 21 215 216 217 218 Vantaa 82 991 129 934 152 272 176 386 197 636 21 83 214 65 219 341 223 27 Yhteensä (%) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 6-vuotiaat 14, 11,9 1,1 9,8 9,1 8,9 8,7 8,6 8,3 7 15-vuotiaat 15,8 14,6 12,3 11,9 1,5 1,4 1,4 1,5 1,5 16 64-vuotiaat 65,7 68,6 71,6 7,3 68,9 66,3 66, 66, 65,9 65+ -vuotiaat 4,5 4,9 6, 8, 11,5 14,5 14,8 15, 15,2 Myyrmäen suuralue 21 75 45 66 49 374 5 596 51 63 52 951 53 92 55 27 55 865 Yhteensä (%) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 6-vuotiaat 15,8 12,7 9,1 8,4 7,9 7,8 7,9 7,7 7,5 7 15-vuotiaat 14,6 14,9 12,2 1,6 8,8 8,9 9, 9,2 9,2 16 64-vuotiaat 66,2 68,7 72,8 71,7 68,2 64, 63,6 63,5 63,5 65+ -vuotiaat 3,4 3,7 5,9 9,3 15,1 19,2 19,5 19,6 19,8 Kivistön suuralue 8 4 6 396 6 129 6 444 7 76 8 899 1 74 11 722 12 559 Yhteensä (%) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 6-vuotiaat 13,7 7,2 8,9 9,3 1,2 1,5 1, 9,6 9,3 7 15-vuotiaat 18,2 14,7 11,3 13,7 13, 13,3 12,6 11,6 11,5 16 64-vuotiaat 62,2 71, 72,5 65,8 64, 62,6 64,9 67,5 68,2 65+ -vuotiaat 5,9 7,1 7,3 11,2 12,8 13,6 12,6 11,3 11,1 Aviapoliksen suuralue 3 519 2 899 2 957 4 91 15 617 18 849 18 829 19 55 19 143 Yhteensä (%) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 6-vuotiaat 11,4 8, 1,8 12,8 15, 12,8 12,4 11,9 11,5 7 15-vuotiaat 16,1 12,4 12,1 13,8 11,2 12,5 13,1 13,8 14,4 16 64-vuotiaat 68,3 72,7 7, 67,8 69,7 68,9 68,2 67,6 67, 65+ -vuotiaat 4,2 6,9 7,1 5,6 4,1 5,8 6,3 6,8 7, Tikkurilan suuralue 23 44 23 11 28 484 36 483 37 64 4 94 41 53 41 998 43 26 Yhteensä (%) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 6-vuotiaat 13,5 8,7 9,5 1,1 7,5 7,8 7,8 7,6 7,7 7 15-vuotiaat 15,9 13,2 1,4 11,2 9,8 9,1 8,9 8,9 8,9 16 64-vuotiaat 65,9 71,4 72,6 69,5 69,9 68,3 68,4 68,4 68,2 65+ -vuotiaat 4,7 6,7 7,5 9,2 12,8 14,9 14,9 15, 15,2 Koivukylän suuralue 5 729 15 737 16 993 21 774 24 865 27 68 27 272 28 62 28 825 Yhteensä (%) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 6-vuotiaat 12,1 14,8 1, 1,8 9,4 9,1 9, 8,9 8,7 7 15-vuotiaat 17,9 14,2 12,7 12,4 11,9 11,2 11,4 11,1 11, 16 64-vuotiaat 64,4 66,5 72, 69,9 68,8 66,5 66, 66,1 66,1 65+ -vuotiaat 5,6 4,5 5,3 6,9 9,9 13,3 13,7 14, 14,3 Korson suuralue 9 96 15 37 2 343 24 472 28 873 29 852 29 573 29 661 29 727 Yhteensä (%) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 6-vuotiaat 13,1 13, 11,6 1,9 1,2 9,7 9,1 8,8 8,4 7 15-vuotiaat 16,2 15,4 13,6 13,5 11,9 12,2 12,2 12,1 12, 16 64-vuotiaat 64,8 66,4 69,9 69,3 68,8 66, 65,9 65,7 65,9 65+ -vuotiaat 5,9 5,2 4,9 6,3 9,1 12,2 12,8 13,3 13,7 Hakunilan suuralue 8 874 19 323 25 871 28 739 28 897 29 92 29 311 29 51 29 462 Yhteensä (%) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 6-vuotiaat 15,7 13,5 11,9 1,7 9, 9,1 9, 9, 8,7 7 15-vuotiaat 15,7 16,2 13,8 13, 11,2 1,7 1,8 1,9 11, 16 64-vuotiaat 64,9 66,5 7,2 7,5 69,8 66,4 65,8 65,3 65, 65+ -vuotiaat 3,7 3,8 4,1 5,8 1, 13,8 14,4 14,8 15,4 Ikärakenne kaupunginosittain Kaupunginosittain tarkasteltuna 6-vuotiaiden osuus oli vuoden 218 alussa suurin Tammistossa ja Pakkalassa (12 %) ja alhaisin Piispankylässä ja Vestrassa (4 5 %). Kouluikäisiä eli 7 15-vuotiaita asui suhteellisesti eniten Nikinmäessä, Ylästössä ja Vestrassa (18 %) ja vähiten Veromiehessä (2 %). Jos Veromiehessä kouluikäisten osuus oli pieni, niin 16 64-vuotiaiden osuus oli kaupunginosista suurin (86 %). Myös Keimolassa tähän ikäryhmään kuuluvia asui paljon (81 %). Suhteellisesti vähiten 16 64-vuotiaita asui Lapinkylässä (6 %), mutta ero seuraaviin
kaupunginosiin oli pieni. 65 vuotta täyttäneitä asui eniten Piispankylässä ja Myyrmäessä (23 25 %), kun taas vähiten heitä asui Veromiehessä, Pakkalassa ja Keimolassa (3 6 %). Vantaan karttapalvelussa on kaksi teemakarttaa, joissa on esitetty kaupunginosien väestö iän ja sukupuolen mukaan. Linkistä avautuvissa kartoissa on 6-vuotiaiden lukumäärä/prosenttiosuus 1.1.218, mutta valikoiden kautta käyttäjä pystyy valitsemaan eri ikäryhmien ja sukupuolten mukaisia karttoja. Karttoihin voi valita myös tarkasteltavan vuoden aikajaksolta 2 218. Katsele karttoja: Vantaan väestön määrä kaupunginosittain iän ja sukupuolen mukaan Vantaan väestön prosentuaalinen jakaantuminen kaupunginosittain iän ja sukupuolen mukaan 1.4 Siviilisääty Vuoden 218 alussa Vantaan väestöstä puolet oli naimattomia, kolmannes naimisissa, kymmenesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. 4 Naimattomien osuuden pienentyminen alkaa näkyä 25. ikävuoden tienoilla ja 3 34-vuotiaista enää hieman yli puolet oli naimattomia. Naimisissa olevien osuus oli suurimmillaan 6 74-vuotiaissa (57 6 %). Eroaminen lisääntyy 35. ikävuoden tienoilla ja leskien osuuden kasvu on puolestaan nähtävissä 65-vuotiaista eteenpäin. Kaikista leskistä peräti 79 prosenttia oli naisia, mikä selittyy pitkälti naisten korkeammalla keskimääräisellä eliniällä. Kuvio 5. Vantaan väestö iän ja siviilisäädyn mukaan 218 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % -4 5-9 1-14 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 65-69 7-74 75-79 8-84 85-89 9-94 95+ Naimaton Naimisissa Eronnut Leski 1.5 Äidinkieli Vuonna 218 vantaalaisista 79,8 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,5 prosenttia ruotsinkielisiä ja 17,7 prosenttia vieraskielisiä. Pohjoissaamenkielisiä Vantaalla asui 21 henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat koko 2-luvun ajan laskeneet ja vieraskielisten osuus on noussut. Vuosina 213 214 myös suomenkielisten määrä poikkeuksellisesti vähentyi. Vuonna 196 vantaalaisista useampi kuin joka kymmenes oli ruotsinkielinen. 196- ja 197-luvuilla ruotsinkielisten osuus laski selvästi, ollen vuonna 198 enää viisi prosenttia. Sen jälkeenkin ruotsinkielisten osuus on edelleen laskenut, mutta hieman hitaammalla tahdilla. Vuoden 218 alussa Vantaalla asui lähes 5 6 ruotsinkielistä (2,5 %). Ruotsinkielisten osuus oli suurin Kivistön (3,5 %) ja pienin Korson suuralueella (1,5 %). Ruotsinkielisten osuus on laskenut selvästi eniten Kivistössä ja Aviapoliksessa, mistä johtuen erot suuralueiden välillä ovat huomattavasti pienentyneet. Vieraskielisten eli henkilöiden, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame, osuus alkoi nousta selvemmin 199- luvun loppupuolella ja vuonna 1999 vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän. Vuoden 218 alussa Vantaalla asui 39 4 vieraskielistä, mikä oli 17,7 prosenttia koko väestöstä. Usean vuoden ajan vieraskielisten osuus on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa. Vieraskielisten osuus koko väestöstä vaihteli ikäryhmän mukaan (kuvio 6). Vuoden 218 alussa eniten vieraskielisiä oli 3 44-vuotiaissa sekä 6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista joka neljäs oli vieraskielinen. Väliin jäävissä ikäryhmissä (7 4 Naimisissa olevat, eronneet ja lesket sisältävät myös rekisteröidyt parisuhteet
15- ja 16 29-vuotiaat) joka viides oli vieraskielinen. Vanhemmissa ikäryhmissä osuudet olivat selvästi alhaisempia ja esimerkiksi 6 vuotta täyttäneistä ainoastaan 5 prosenttia oli vieraskielisiä. Kuvio 6. Vieraskielisten osuus (%) eri ikäluokissa koko väestöstä 2 218 % 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218-6 7-15 16-29 3-44 45-59 6+ Yhteensä Vantaan osa-alueet eroavat toisistaan kielirakenteen osalta. Vuonna 218 vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Hakunilan (25,5 %) ja pienin Kivistön (8,4 %) suuralueella. Sama tilanne oli myös kaikissa ikäryhmissä (kuvio 7). Suuralueiden sisällä oli pientä vaihtelua, sillä Hakunilassa ja Myyrmäessä vieraskielisten osuus oli suurin alle kouluikäisissä, kun muilla suuralueilla oli 3 44-vuotiaissa. Kuvio 7. Vieraskielisten osuus (%) koko väestöstä eri ikäluokissa Vantaan suuralueilla 218 % 4 35 3 25 2 15 1 5 Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila -6 7-15 16-29 3-44 45-59 6+ Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Länsimäessä, Veromiehessä ja Havukoskella (38 39 %) ja vähiten Sotungissa, Helsingin pitäjän kirkonkylässä sekä Linnaisissa (2 3 %). Iän mukaan tarkasteltuna vieraskielisten osuus nuoremmissa ikäryhmissä oli selvästi suurin Länsimäessä ja Havukoskella: alueilla asuvista 6-vuotiaista peräti 63 prosenttia ja kouluikäisistä 55 57 prosenttia oli vieraskielisiä. Samat kaupunginosat olivat kärjessä myös 16 29-vuotiaissa (vieraskielisiä hieman yli 4 %) ja 3 44-vuotiaissa (55 %). 45 vuotta täyttäneissä vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Veromiehessä (58 %). Yleisimmät kielet Vuoden 218 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 119 eri kieltä. Äidinkielten määrä on koko ajan lisääntynyt. Vuonna 2 Vantaalla puhuttiin 7 eri kieltä, josta määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt nykyiseen 119 kieleen. Suuralueilla käytössä olevien vieraiden kielten määrä vaihteli Myyrmäen 97 kielestä Kivistön 57 kieleen. Vantaan yleisimmissä kielissä on tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Pitkän aikaa ruotsinkielen asema oli vahvempi kuin muiden kielten, mutta vuoden 214 alussa sekä venäjää että viroa puhuvia oli enemmän. Vuoden 215 alussa virosta oli tullut jo Vantaan toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen, kun se ohitti venäjän. Vuoden 218 alussa Vantaalla asui 8 1 vironkielistä (3,6 % väestöstä), 7 65 venäjänkielistä (3,4 %) ja 5 6 ruotsinkielistä (2,5 %).
Vironkielisten määrä on 2-luvulla kasvanut vuosittain keskimäärin 15 prosenttia ja venäjänkielisten 9,5 prosenttia. Vuoden 217 aikana vironkielisten määrä kasvoi 3,3 prosenttia (+253 henkilöä) ja venäjänkielisten 5,2 prosenttia (+378), mikä oli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2 lähtien. Viimeisten neljän vuoden aikana arabiankielisten osuus on noussut eniten. Vuoden 216 aikana arabia nousi Vantaan kuudenneksi yleisimmäksi kieleksi ja vuoden 217 aikana jo viidenneksi yleisimmäksi kieleksi, ohittaen pitkään viidentenä olleen somalin. Vuosina 215 217 arabiankielisten määrä lisääntyi 22 32 prosenttia vuosittain. Vuoden 218 alussa Vantaalla asui lähes 2 6 arabiankielistä (1,2 % väestöstä). Kuvio 8. Vantaan yleisimmät äidinkielet 2 218 (pois lukien suomi) Lkm 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Viro Venäjä Ruotsi Arabia Somali Albania Kun suomi jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli kaikilla suuralueilla vuonna 218 kolmen yleisimmän kielen joukossa viro, venäjä ja ruotsi. Myyrmäessä, Aviapoliksessa, Tikkurilassa ja Korsossa viro oli yleisin kieli, kun taas Koivukylässä ja Hakunilassa se oli venäjä. Kivistössä yleisin kieli oli ruotsi. Taulukko 3. Yleisimmät äidinkielet Vantaalla ja suuralueilla 218 Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Kieli lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Koko väestö 223 27 1 55 865 1 12 559 1 19 143 1 43 26 1 28 825 1 29 727 1 29 462 1 Suomi 178 24 79,8 44 151 79, 11 71 88,2 15 862 82,9 35 595 82,7 22 479 78, 24 779 83,4 21 23 72, Viro 8 1 3,6 2 31 4,1 311 2,5 547 2,9 1 228 2,9 939 3,3 1 67 3,6 1 298 4,4 Venäjä 7 645 3,4 1 717 3,1 235 1,9 487 2,5 1 127 2,6 1 118 3,9 1 37 3,5 1 769 6, Ruotsi 5 594 2,5 1 635 2,9 439 3,5 535 2,8 1 177 2,7 492 1,7 458 1,5 747 2,5 Arabia 2 579 1,2 798 1,4 44,4 118,6 331,8 43 1,5 221,7 546 1,9 Somali 2 423 1,1 86 1,5 15,1 119,6 125,3 415 1,4 152,5 527 1,8 Albania 2 19 1, 594 1,1 22,2 137,7 444 1, 31 1,1 36 1,2 234,8 Vietnam 1 445,6 91,2 23,2 63,3 266,6 344 1,2 199,7 419 1,4 Englanti 1 43,6 34,6 51,4 161,8 238,6 229,8 15,5 177,6 Kurdi 1 317,6 327,6 3,2 64,3 262,6 141,5 89,3 343 1,2 Turkki 951,4 225,4 13,1 98,5 26,5 82,3 51,2 223,8 Kiina 98,4 166,3 52,4 83,4 21,5 22,7 61,2 122,4 Farsi, Persia 839,4 334,6 25,2 36,2 115,3 118,4 74,2 13,3 Thai 795,4 161,3 36,3 84,4 19,4 95,3 86,3 119,4 Muu kieli 8 158 3,7 1 976 3,5 177 1,4 71 3,7 1 395 3,2 1 347 4,7 844 2,8 1 474 5, Tuntematon 746,3 189,3 15,1 48,3 117,3 84,3 99,3 158,5 Vieraiden kielten määrä 119 97 57 78 9 87 81 87
Sukupuoli- ja ikärakenne kielen mukaan 5 Vantaalla asuvista vieraskielisistä noin puolet oli miehiä ja puolet naisia, mutta yksittäisissä kielissä oli eroja sukupuolten kesken. Suurin naisenemmistö oli thain kielessä, jonka puhujista 82 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi naisvaltaisin kieli oli tagalog (pilipino) 61 prosentin osuudellaan. Selvästi suurin ero miesten hyväksi oli uzbekkin kielessä, jonka puhujista 85 prosenttia oli miehiä. Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset olivat keski-iältään selvästi nuorempia (32 vuotta) kuin ruotsinkieliset (46) tai suomenkieliset (4). Eri kieltä puhuvien ikärakenteessa oli eroja. Somalia äidinkielenään puhuvista 38 prosenttia oli alle 16- vuotiaita, kun uzbekkin- ja puolankielisillä osuus oli 12 13 prosenttia. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (18 %). Ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempaa muissa kielissä, sillä kolmanneksi eniten heitä oli venäjänkielisissä, kuusi prosenttia. Bengalin, nepalin, thain ja uzbekkin puhujissa ei ollut ainuttakaan 65 vuotta täyttänyttä. 1.6 Syntymäpaikka Lähes puolet vantaalaisista on syntynyt pääkaupunkiseudulla. Vuoden 218 alussa syntyperäisiä vantaalaisia oli 27 prosenttia, Helsingissä syntyneitä 19 prosenttia ja Espoossa syntyneitä vain parin prosentin verran. Ulkomailla syntyneet ovat kolmanneksi suurin ryhmä Vantaalla ja Helsingissä syntyneiden jälkeen ja ryhmän osuus on kasvanut selvästi eniten. Vuonna 2 Vantaan väestöstä ulkomailla syntyneitä oli 4,2 prosenttia, vuonna 21 jo 8,5 prosenttia ja vuoden 218 alussa 15,3 prosenttia. Viisi prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Muualla Suomessa syntyneistä suurimmat ryhmät olivat pohjoissavolaiset, pohjoiskarjalaiset ja pohjoispohjanmaalaiset (vajaa 3 % per alue), mutta ryhmien osuudet ovat vuosien kuluessa suhteellisesti pienentyneet. 1.7 Kansalaisuus Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Vantaalla asui vuoden 218 alussa 24 9 ulkomaan kansalaista, mikä oli 11,2 prosenttia koko Vantaan väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten määrä oli luonnollisesti hieman suurempi, 36 6 henkilöä (16,4 %). Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten, 14,9 prosenttia (ulkomaalaistaustaisia: 22,6 %) ja Kivistön suuralueella vähiten, 5,7 prosenttia (8,5 %). Huomionarvoista on se, että vuoden 217 aikana Hakunilassa ulkomaan kansalaisten osuuden kasvu pysähtyi ja Aviapoliksessa se kääntyi jopa laskuun (kuvio 9). Kuvio 9. Ulkomaan kansalaiset (%) Vantaan suuralueilla 21 218 % 16 14 12 1 8 6 4 2 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila 5 Sukupuoli- ja ikärakennetarkastelussa on mukana kotimaisten kielten lisäksi 25 yleisintä vierasta kieltä.
Vantaan ulkomaan kansalaisista 61 prosenttia oli tullut Euroopasta, 26 prosenttia Aasiasta, 9 prosenttia Afrikasta ja pari prosenttia Amerikoista. Euroopasta tulleista 73 prosenttia oli muuttanut Vantaalle toisesta EU-maasta. Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, kaikista ulkomaan kansalaisista 35 prosenttia oli tullut Virosta ja 1 prosenttia Venäjältä. Suomen kansalaisuuden saaneet Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä on 2-luvun alusta vaihdellut vuodesta toiseen, mutta vuonna 217 kansalaisuuden saaneita oli ennätysmäärä niin koko Suomessa kuin Vantaallakin. Vantaalla Suomen kansalaisuus myönnettiin peräti 1 169 ulkomaalaiselle, mikä oli 21 henkilöä enemmän kuin edellisenä ennätysvuotena 212. Keskimäärin kansalaisuuden saaneita vuosina 2 217 on ollut vuosittain 564. Vuonna 217 Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 79 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille (2 %), somaleille (11 %) ja virolaisille (8 %). Vuodesta 23 lähtien venäläiset ovat olleet Vantaalla suurin Suomen kansalaisuuden saanut ryhmä ja vuodesta 25 somalit toiseksi suurin (lukuun ottamatta vuotta 211). Taulukko 4. Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 213 217 Vuosi 213 214 215 216 217 Edellinen kansalaisuus lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä 848 1, 734 1, 75 1, 919 1, 1169 1, Venäjä 177 2,9 22 27,5 149 19,9 2 21,8 238 2,4 Somalia 13 12,1 72 9,8 93 12,4 1 1,9 13 11,1 Viro 47 5,5 42 5,7 55 7,3 66 7,2 91 7,8 Irak 36 4,2 17 2,3 61 8,1 49 5,3 79 6,8 Turkki 44 5,2 33 4,5 15 2, 28 3, 37 3,2 Vietnam 28 3,3 18 2,5 31 4,1 48 5,2 34 2,9 Nigeria 6,7 8 1,1 14 1,9 11 1,2 31 2,7 Intia 2 2,4 21 2,9 1 1,3 13 1,4 29 2,5 Ukraina 16 1,9 18 2,5 16 2,1 14 1,5 27 2,3 Kiina 11 1,3 12 1,6 1 1,3 13 1,4 25 2,1 Muut/valtioton/tuntematon 36 42,5 291 39,6 296 39,5 377 41, 448 38,3 Vuosina 2 217 kansalaisuuden saaneista hieman yli puolet oli naisia (54 %), mutta eri kansalaisuuksissa oli eroja sukupuolten kesken 6 : eniten naisia kansalaisuuden saaneissa oli thaimaalaisissa, brasilialaisissa ja kenialaisissa (73 77 %). Kun ajanjaksoksi valittiin pelkästään 21-luku (21 217), oli naisten osuuksissa Thaimaa edelleen kärjessä ja Kenia kolmantena, mutta toisena oli Bosnia ja Hertsegovina. Vuosina 2 217 miehiä oli kansalaisuuden saaneissa eniten egyptiläisissä ja jordanialaisissa (8 82 %). Tuoreemmalla ajanjaksolla (21 217) ainoastaan egyptiläisissä oli huomattavasti enemmän miehiä (81 %) kuin naisia. Vuosina 2 217 Suomen kansalaisuuden saaneista 45 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, joista yli puolet oli alle 15-vuotiaita. Vanhempaa väestöä kansalaisuuden saaneissa oli varsin vähän, sillä vain kuusi prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. Eri kansalaisuuksissa oli eroja myös iän mukaan 7. Alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin kongolaisilla, somaleilla ja serbiamontenegrolaisilla (63 66 %), kun taas yli 44-vuotiaiden osuus oli suurin ruotsalaisilla, virolaisilla ja briteillä (26 37 %). 1.8 Uskonto Vuoden 218 alussa 58 prosenttia vantaalaisista oli Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Ortodoksiseen seurakuntaan tai muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia 8 oli vain neljä prosenttia väestöstä, kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 38 prosenttia. Vantaalaisista miehistä 54 prosenttia ja naisista 62 prosenttia kuului Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli miehissä 43 prosenttia ja naisissa 34 prosenttia. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien ja uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomien osuudet vaihtelivat jonkin verran iän mukaan. Vantaalaisten kuuluminen evankelisluterilaiseen kirkkoon oli suurimmillaan 15 19-vuotiaissa ja yli 64- vuotiaissa (71 72 % ikäluokasta), kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuudet olivat kyseisissä ikäryhmissä pienimmillään (25 %). 2 39-vuotiaissa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus oli alhaisimmillaan (5 %) ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus korkeimmillaan (46 %). 6 Sukupuolta koskevaan tarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli vähintään 2 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 7 Ikätarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli vähintään 3 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 8 Tähän ryhmään kuuluivat muun muassa Jehovan todistajat, Suomen vapaakirkko, katolinen kirkko, adventtikirkot, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, metodistikirkko, baptistiyhdyskunnat sekä juutalais- ja islamilaisseurakunnat.
Kuvio 1. Vantaan väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 2 218 % 1 9 8 7 58,1 6 5 38,3 4 3 2 1 3,6 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Suomen ev.lut. kirkko Usk. yhdysk. kuulumattomat Muu uskonnollinen yhdysk. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut. Vuonna 2 Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 77 prosenttia vantaalaisista, kun vuonna 218 heidän osuutensa oli 58 prosenttia. Samassa ajassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut 2 prosentista 38 prosenttiin. Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvien osuus pysytteli pitkään 1,3 prosentissa, mutta kahden viime vuoden ajan osuus on ollut hivenen pienempi (1,2 %). Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus on kasvanut vuosituhannen alun 1,2 prosentista nykyiseen 2,4 prosenttiin. 1.9 Koulutus Vuoden 216 lopun (31.12.) tietojen mukaan Vantaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 32 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 38 prosenttia toisen asteen ja 3 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. 9 Korkea-aste voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 9 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 12 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita 9 prosenttia. Tutkinnon suorittaneiden osuus on selvästi noussut vuosikymmenten saatossa. Vuodesta 199 vuoteen 216 enintään perusasteen käyneiden osuus on laskenut 46 prosentista 32 prosenttiin. Samana ajanjaksona toisen asteen suorittaneiden osuus on kasvanut 33 prosentista 38 prosenttiin ja korkea-asteen suorittaneiden osuus 22 prosentista 3 prosenttiin. Koulutusasteessa oli jonkin verran eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Vuoden 216 lopussa naisissa oli lähes yhtä paljon toisen asteen kuin korkea-asteen käyneitä (34 35 %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen (4 %) kuin korkea-asteen (27 %) käyneitä. Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin ja naisten koulutustaso onkin jo pidemmän aikaa ollut korkeampi kuin miesten. Vuoden 216 lopun tietojen mukaan Vantaan suuralueista koulutustaso oli korkein Aviapoliksessa ja matalin Hakunilassa. Enintään perusasteen suorittaneita oli Aviapoliksessa 25 prosenttia (Hakunilassa 36 %) ja korkea-asteen suorittaneita 4 prosenttia (Hakunilassa 25 %). 9 Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tässä koulutusta koskevassa osiossa perusaste sisältää tuntemattomat, toinen aste erikoisammattikoulutusasteen ja ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutuksen. Luvut on aina esitetty 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tarkemmat koulutusmääritelmät löytyvät johdannosta: käsitteet ja määritelmät ---> koulutusrakenne.
Kuvio 11. Vantaan 15 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja sukupuolen mukaan 197 216 (31.12.) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 197 198 199 2 21 215 216 197 198 199 2 21 215 216 Miehet Naiset Ei perusasteen jälk. tutkintoa Toinen aste Korkea-aste Tästä voit ladata väestörakenneosion Excel-taulukot.
Vantaan aluejaot Vantaalla on 7 suuraluetta ja 61 kaupunginosaa 1 Myyrmäen suuralue 2 Kivistön suuralue 3 Aviapoliksen suuralue 4 Tikkurilan suuralue 1 Linnainen 21 Piispankylä 4 Ylästö 6 Hiekkaharju 11 Hämevaara 22 Keimola 41 Viinikkala 61 Tikkurila 12 Hämeenkylä 23 Kivistö 5 Tammisto 62 Jokiniemi 13 Vapaala 24 Lapinkylä 51 Pakkala 63 Viertola 14 Varisto 25 Myllymäki 52 Veromies 64 Kuninkaala 15 Myyrmäki 3 Vestra 53 Lentokenttä 65 Simonkylä 16 Kaivoksela 31 Luhtaanmäki 66 Hakkila 17 Martinlaakso 32 Riipilä 67 Ruskeasanta 18 Vantaanlaakso 33 Seutula 68 Koivuhaka 2 Askisto 34 Kiila 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä 26 Petikko 5 Koivukylän suuralue 6 Korson suuralue 7 Hakunilan suuralue 7 Koivukylä 8 Matari 9 Länsisalmi 71 Ilola 81 Korso 91 Länsimäki 72 Asola 82 Mikkola 92 Ojanko 73 Rekola 83 Metsola 93 Vaarala 74 Havukoski 84 Leppäkorpi 94 Hakunila 75 Päiväkumpu 85 Jokivarsi 95 Rajakylä 86 Nikinmäki 96 Itä-Hakkila 87 Vierumäki 97 Kuninkaanmäki 88 Vallinoja 98 Sotunki Käsitteet ja määritelmät Kansalaisuus Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Koulutusrakenne Koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutusaste jakautuu seitsemään luokkaan: perusaste, toinen aste (ent. keskiaste), erikoisammattikoulutusaste, alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Toisen asteen suorittaneita ovat esimerkiksi lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneet. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Alin korkea-aste sisältää opistoasteen ja alimman korkea-asteen koulutuksen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot ja ylempään korkeakouluasteeseen esimerkiksi ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja maisterintutkinnot. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Siviilisääty Henkilön siviilisäädyllä tarkoitetaan avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaista asemaa. Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Tässä julkaisussa naimisissa oleviin on otettu mukaan myös rekisteröidyt parisuhteet, eronneisiin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet ja leskiin rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet. Rekisteröidyllä parisuhteella tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröityä parisuhdetta.
Syntymämaa Henkilön syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena, minkä takia esimerkiksi Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Uskonnollinen yhdyskunta Henkilön uskonnollisen yhdyskunnan tieto saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat uskontokunnan lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja kielen. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä uskontokunnan, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Väestö Vantaan väestöön kuuluvat Vantaalla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa.