Osallistava ohjaaminen Ohjauksellisia taitoja vahvistava koulutus Malin Gustavsson, Viva- hanke
TYÖPAJAN PERUSTEET JA KOHTAAMINEN PÄIVÄN OHJELMA Työpajan tarkoitus Asiakkaat Kuntoutus Työkokeilu Sopimukset Kohtaaminen Normit Sukupuoli Syrjintäperusteet
MIKSI TYÖPAJAN VALMENNUS?
TYÖLLISYYDEN TUKEMINEN OHJAAVAT TAHOT TE-hallinto Kunta (TYP) Muut viranomaiset Oppilaitokset Omaehtoisesti Muut palvelut tukee yksilön arjen asioiden hoitamist a ja elämänh allintaa parantaa yksilön valmiuksia hakeutua koulutuksee n tai työhön TYÖPAJAN VALMENNUS Mahdollistaa heikossa työmarkkinaasemassa olevalle hyvät mahdollisuudet oman tulevaisuuden luomiseen yksilöllisten jatkopolkujen avulla JATKOPOLKUT Työelämä Tuettu työllistyminen Koulutus Muu sijoittuminen Muu ohjaus (vielä työtön)
TYÖPAJATOIMINTA tuetaan valmentautujan yksilöllistä kasvua sosiaalista vahvistumista aktiivista osallisuutta yleisiä työelämä- ja työtaitoja Perustehtävä on valmentaminen työelämään Työpajan yhteisössä tehdään työtä tavoitteellisen valmennuksen menetelmin Työ on väline valmennukseen ei päätavoite Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
TYÖPAJAN ASIAKKAAT
TYÖLLISYYSPALVELUN VALMENNUKSEN TASOT Yksilövalmennusta Etsivä nuorisotyö Toimenpiteet: Palveluohjaus auttaviin tahoihin ja jatkopolkuihin Sopimus Ilman sopimusta palveluohjausta ja tukea alle 29 v. nuorille Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta Starttivalmennus Toimenpiteet: Toimintakyvyn kartoittaminen ja asteittainen kuntoutuminen Sopimus: Kuntouttava työtoiminta, kuntakohtaiset sosiaalitoimen sopimukset Yksilövalmennusta ja työvalmennusta KUNTOUTTAVA VALMENNUS valmennustalossa tai työelämässä Toimenpiteet: Työ-ja toimintakyvyn kartoittaminen Sopimus: Kuntouttava työtoiminta, oppilaitoskohtaiset sopimukset Työvalmennusta ja yksilövalmennusta TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS Toimenpiteet: työtaitojen, työelämä-ja - yhteisö + koulutusvalm. Kehittäminen Sopimus: Työkokeilu, palkkatuki, mielenterveyskuntoutuji en työhönvalmennus Työhönvalmennusta SEINÄTÖN VALMENNUS Toimenpiteet: Nivelvaiheen tuki koulutukseen ja työmarkkinoille siirryttäessä Sopimus: Palkkatuki, oppisopimus tai työhönvalmennus Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
ASIAKKAAT JA VALMENNUS Työn ja valmennuksen avulla asiakkaiden osaamista vahvistetaan Yhteisön avulla vahvistetaan osallisuutta työpajan toiminnassa Asiakkaat kehittää taitojaan ja kykenee näkemään osaamisensa ja omat edistysaskeleensa työvalmentajan palautteen avulla Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Määritellä ja tukea toimintakykyisyys (fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen) Henkilö selviytyy itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää Asiakkaiden omien kykyjen, elin- ja toimintaympäristön sekä omien tavoitteiden välillä 1-4pv viikkossa ja 4h/päivä
TYÖKOKEILU opettaa käytännön työtehtäviä ja ammatillisia työtaitoja tekemällä oppimisen kautta päivittäistä tukea 5pv/viikkossa, 7h/päivässä Tavoitteena: asiakkaat tekevät itse, vaikka hitaasti ja monta kertaa, eikä että valmentaja tekee
KIRJALLINEN SOPIMUS Valmennus perustuu sopimuksellisuuteen ja se on sekä sopimus valmennuspalvelun tuottamisesta että sopimus valmennukseen osallistumisesta Sopimusten taustalla suunnitelma Työllistymissuunnitelma / TE-hallinto Aktivointisuunnitelma / Kunta + TE-hallinto + asiakas Kuntoutussuunnitelma / KELA, lääkärin lausunto -pitkän aikavälin tavoitteet -ei konkreettista tietoa valmennuksen sisällöstä Sopimus määrittää mm. valmennuksen kestoa esim. 3kk / 6 kk / 1 vuotta Valmennuksen sisältöä esim. missä työpajassa, ryhmässä jne. valmentautujan toimeentuloa esim. työmarkkinatuki
ASIAKAS KOHTAAMINEN
KOHTAAMINEN Valmentajien tehtävänä työpajalla on luoda myönteinen tunnelma, jossa asiakas kokee itsensä Tervetulleeksi Hyväksytyksi sellaisena kuin on Pystyväksi ja arvokkaaksi ihmiseksi, joka on osallinen toimintaan Valmentajien tehtävänä on tukea ja kannustaa asiakkaita osalliseksi sekä työhön että vuorovaikutukseen työpajan yhteisössä. Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
EENNAKKOTEHTÄVÄ Huomaatko tietynlaisia haasteita asiakkaiden kohtaamisessa? Millaisia ne ovat? Listaa itsellesi muutama havainto.
RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS 1/3 Kaiken sen taustalla, mitä ihmiset tekevät, on pyrkimys tyydyttää tarpeita TARPEET 1. Fyysinen hyvinvointi 2. Leikki, huumori 3. Henkisyys 4. Keskinäinen riippuvuus 5. Autonomia / Itsenäisyys 6. Kiitollisuus 7. Eheys (Integriteetti) Läh: Hanna Savanna Savanna ConneXions
RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS 2/3 1. TARPEET 2. TUNTEET - koko kehon olotila - tärkeätä informaatiota siitä, miten voimme - taustalla on aina tarve 3. EMPAATTINEN KUUNTELEMINEN - itsen tai toisen kuuntelemista hiljaa tai ääneen - hyväksyvästi (tuomitsematta, kritisoimatta) -läsnäolevasti - keskittymällä arvaamaan tunteita ja tarpeita - heijastamalla takaisin toisen kokemuksen siihen Läh: Hanna Savanna Savanna ConneXions
RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS 3/3 Kolmen askeleen menetelmä 1. Nimeä teko 2. Kritisoi tekoa (ei henkilöä) 3. Sanot mitä tarvitset seuraavaksi (4. Vahvistaa toisten henkilön tunne)
NORMIT: KOHTAAMISEN HAASTE Viralliset/todetut tai epäviralliset/ toteamattomat säännöt "oikeasta" ja "väärästä Kaksi normityyppiä osallistavia ja tukevia normeja poissulkevia ja rajoittavia normeja
Kaikille sama palvelu?
Näen vain ihmisiä, en lokeroi heitä
SUKUPUOLEEN LIITYVIÄ NORMEJÄ 1/2 Mitä näet tässä kuvassa? odotuksia vaatimuksia toivomuksia
SUKUPUOLEEN LIITYVIÄ NORMEJÄ 2/2 Sukupuolen moninaisuus Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Sukupuoli-identiteetti on yksilöllinen, eikä se välttämättä vastaa henkilölle syntymässä määriteltyä sukupuolta. Syrjintä sukupuoli-identiteetin perusteella on kielletty tasa-arvolaissa. Sukupuolen ilmaisu tarkoittaa sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Sukupuolen ilmaisu voi olla pukeutumista tietylle sukupuolelle tyypillisinä pidettyihin vaatteisiin tai käyttäytymistä tai elehtimistä sellaisilla tavoilla, joita pidetään eri sukupuolille ominaisina. On myös ihmisiä, jotka eivät halua ilmaista sukupuolenaan naista eivätkä miestä. Syrjintä sukupuolen ilmaisun perusteella on kielletty tasaarvolaissa. Läh. Tasa-arvotiedon keskus: Tassa-arvo sanasto
YHDENVERTAISUUSLAISSA MÄÄRITELLYT SYRJINTÄPERUSTEET Ikä Alkuperä Kansalaisuus Kieli Uskonto Vakaumus Mielipide Poliittinen toiminta Ammattiyhdistystoiminta Perhesuhteet Terveydentila Vammaisuus Seksuaalinen suuntautuminen Yhdenvertaisuuslaki valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Lisätietoja: www.yhdenvertaisuus.fi
SYRJINTÄ JA HÄIRINTÄ OSANA TYÖLELÄMÄSSÄ Valmennustalo tarjoaa syrjimättömän ja häirinnästä vapaan tilan Syrjintä: Voi kohdistua suoraan henkilöön tai epäsuorasti esimerkiksi puolueettomilta vaikuttavien sääntöjen vuoksi Moniperusteinen syrjintä: henkilöön kohdistuu syrjintää useamman tekijän vuoksi Häirintä: henkilön arvon tai koskemattomuuden loukkaamista niin, että syntyy uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä voi kehittyy työyhteisön kiusaamisesta Minkälaisia kokemuksia asiakkaat voivat kantaa mukanaan? Miten tämä voi vaikuttaa heidän olemiseensa työapajassa?
Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus osaksi työllisyyden edistämistä TASA-ARVO PELISSÄ Työkalu reilumpaan asiakaskohtaamiseen www.espoo.fi/tasaarvopeli
MIKSI EI RIITÄ, ETTÄ KOHTAAMME KAIKKI VAIN IHMISINÄ? Me kaikki kannamme erilaisia tiedostamattomia ennakkoluuluja ihmisistä, jotka usein liittyvät syrjintäperusteisiin. Tämä tulee näkyviin siinä Mitä teemme Mitä emme tee Mitä luulemme, että ymmärrämme Mitä emme ymmärrä että emme ymmärrä Jos haluamme luoda tasa-arvoisen ympäristön, tarvitsemme toistemme tukea nähdä milloin me tiedostamattamme toimimme ennakkoluulojen perustella. Tämä koskee meitä kaikkia ohjaajina ja myös asiakkaiden välisiä kohtaamisia.
SEURAAVA TAPAAMINEN Minä ohjaajana Ohjaaminen ja yksilön kasvu, ohjaajaksi kasvaminen Heidi Böckerman (SOSKU) Ennakkotehtävä 27.3 Minkä taidon tuon itse mukanani työyhteistöön? Mitä osaan? Missä olen hyvä?
Osallistava ohjaaminen Minä ohjaajana Ohjaaminen ja yksilön kasvu
Minä ohjaajana, ohjaaminen ja ohjaajaksi kehittyminen Koulutuksen myötä saat keinoja vuorovaikutteisen ohjaussuhteen rakentamiseen sekä vahvistat ja kehität ohjauksellisia taitojasi. Tavoitteena aiemman osaamisen huomaaminen ja sen hyödyntäminen ohjaustyössä, jossa tiedostetaan erilaiset työyhteisön roolit ja niiden merkitys. Työelämä- ja työyhteisötaitojen merkitys oman työhyvinvoinnin- ja jaksamisen kannalta. Tavoitteena on ymmärtää myös kuntoutumisen pitkäkestoinen prosessi asiakkaan näkökulmasta. 12.30 Tervetuloa välitehtävän läpikäynti 12.45 Uutena työyhteisöön Ohjaajan rooli ilmapiiri 13.30-13.50 Kahvitauko 13.50 Työhyvinvointi Omat voimavarat Työhyvinvoinnin toimintamalli 14.20 Roolit 14.50-15.00 Tauko 15.00 Kuntoutumisen ajallinen prosessi, toimintakyky 16.00 Päivä päättyy 25/04/18 Böckerman 2
Oma osaaminen
Mitä ohjaaminen on?
Uutena työyhteisöön Ohjaaja: Asiakas: Työ-ja toimintaympäristöön tutustuminen Ryhmät, pajat, työ- ja toimintaympäristö Työtehtäviin tutustuminen Pajakohtaiset ja talokohtaiset tehtävät Työturvallisuusasioihin perehtyminen Turvallisuussuunnitelma (koko talo) & konekohtaiset perehdytykset Työyhteisöön tutustuminen Ketä me olemme / Esittely & tutustuminen Toimintatapojen oppiminen omassa työryhmässä Miten meidän talossa/pajalla toimitaan, jotta työ sujuu? Sama vai eri?
Ohjaajan rooli Ohjaaja on vastuussa jokaisesta uudesta asiakkaasta ja hänen perehdyttämisestään työhön On vastuussa ryhmästä, sen toiminnasta ja ilmapiiristä Ei ole samalla lailla ryhmän jäsen vaan hän on ryhmän vetäjä päävastuussa toiminnasta Edustaa työpajan toimintatapoja ja menetelmiä rooli on olla ennen kaikkea työpaikan edustaja. Edustaa myös Vantaan kaupunkia! MITÄ TARKOITTAA? Antaa mallin miten toimitaan työpajalla ja on esimerkki työelämästä, reilusta ja oikeudenmukaisesta toimintatavasta
Ilmapiirin luominen Myönteisyys ja motivaatio Ohjaajien tehtävänä on luoda myönteinen tunnelma, jossa voi kokea itsensä Tervetulleeksi, hyväksytyksi, osaavaksi, kyvykkääksi, arvokkaaksi ja osalliseksi Kannustaa ja tukea työhön ja vuorovaikutukseen Asiallinen ja kohtelias keskustelu, arvostava palaute ja kiitoksen lausuminen motivoivat ja luovat hyvää ilmapiiriä Myönteisten tunnetilojen edustaminen kannattaa, koska ennakko-odotuksien luomisella Teistä tulee hyvä ryhmä luodaan positiivista tunnelmaa ja tuetaan sitoutumisessa Motivaatio ei ole edellytys, vaan hyvän ohjaamisen tulos!
Minä ohjaajana ohjaan, tuen & neuvon Tunneäly ja empatia: kyky asettua toisen asemaan ja ymmärtää asiat hänen kannaltaan annetaan aikaa / siedetään hiljaisuutta Luodaan positiivisia odotuksia - Tästä tulee teille loistava työkokemus - Tulette saamaan uusia ystäviä Huomataan hyvä - Kiitos! Osaatte toimia hienosti! Annetaan palautetta - Hyvin tehty! Onnistunut työ Kiitos tästä päivästä, tästä viikosta!
Minä ohjaajana ohjaan, tuen & neuvon Kärsivällisyys ei kiirehditä, annetaan aikaa löytää into sitoutua toimintaan ja motivaatio edistymiselle omassa tahdissaan Pitkäjänteisyys pilkkominen osataitoihin ja asioiden toistaminen Päätöksentekoon rohkaisu tavoitteena itseensä ja omiin valintoihin luottava ihminen Unelmointiin ohjaaminen ja kannustaminen mahdollisuuksien esittely ja pohdinta vahvuuksien ja voimavarojen tarkastelu unelmien luominen ja tavoitteiden pilkkominen pieniin tavoitteisiin
Työelämätaidot Elämänhallinnantaidot kyky oppia ja omaksua uutta nopeasti, taito hallita kokonaisuuksia, taito organisoida ja hallita ajankäyttöä, kyky kriittisyyteen, ongelmanratkaisutaito ja analyyttisyys Kommunikointitaidot vuorovaikutustaidot, kuuntelutaito sekä suullinen ja kirjallinen viestintätaito Ihmisten ja tehtävien johtamistaidot koordinointikyky, päätöksentekotaito, taito hallita konflikteja sekä suunnittelu-ja organisointitaito Innovaatioiden ja muutosten vauhdittaminen hahmottamiskyky, luovuus, innovatiivisuus, muutosherkkyys, riskinottokyky sekä visiointikyky.
Oma osaaminen Aikataulut, työajat, täsmällisyys, rytmi Siisteys: työtila- ja vaatteet, henkilökohtainen hygienia Työvälineiden- ja koneiden käyttö sekä huolto Työilmapiiri: yhteistyötaidot ja käytöstavat Itsenäinen työskentely, vastuu omista töistä ja niiden dokumentoinnista, säännöt Itsensä ilmaiseminen Tiimityöskentelytaidot Persoonalliset kyvyt ja henkilökohtaiset ominaisuudet palvelualttius, joustavuus, vastuullisuus työmoraali, lahjakkuus
Osaaminen ja vastuu Vastuu jakaantuu ohjaajalle ja asiakkaalle, tavoitteena Tukea asiakasta tulemaan tietoiseksi omasta osaamisestaan eli taidoista ja kyvyistä omista ajatuksistaan, tunteistaan, voimavaroistaan, vahvuuksistaan ja unelmistaan Asiakas: Mutkun, sitkun, en tiedä Ohjaaja: Mitä MINÄ voin tehdä, että SINÄ tietäisit? Tai Mitä pitäisi tapahtua, että
Työhyvinvointi on kokonaisuus: työ, työn mielekkyys ja mahdollisuus vaikuttaa työhön Työnantajan on huolehdittava työympäristön turvallisuudesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta sekä hyvästä johtamisesta Työhyvinvointia lisäävät: motivoiva johtaminen työyhteisön ilmapiiri työntekijöiden ammattitaito Työntekijällä on vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa kehittämisestä Jokainen vaikuttaa itse työpaikan myönteiseen ilmapiiriin. Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen Palautuminen työstä on myös työhyvinvointia: harrastukset, sosiaalinen vuorovaikutus, luonto
Osaaminen: Sopivat työtehtävät ja osaamisen kehittäminen Itseluottamus ja motivaatio: Nautin työstäni ja tunnen vahvuuteni sekä kehittämiskohteeni Työnhallinta: Tiedän mitä minulta odotetaan ja pärjään työssäni Terveys ja työkyky: Fyysinen terveys ja psyykkinen hyvinvointi Omat voimavarat osana työhyvinvointia Elämän tasapaino: Usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin elämässä ja irrottautuminen työstä
Ryhmätyö Paras duuniporukka Mikä auttaa meitä toimimaan työyhteisönä vielä paremmin?
Roolit Liittyy vuorovaikutukseen On omaksuttu toimintatapa Kaikilla on erilaisia rooleja eri ryhmissä Roolit voivat olla itse otettuja tai toisilta saatuja Rooli on identiteetin väline jonka avulla toimitaan toisten kanssa: ohjaaja ja asiakas, pomo ja työntekijä, vanhempi ja lapsi
Uuno Turhapuro Aviomies, isä, naapuri, lapsi, sukulainen, työntekijä 17 Böckerman 25/04/18
Omat roolit ja ammatit?
Erilaisia rooleja tehtävän suorittamiseen suuntautuvia ryhmää ylläpitäviä toimintaa helpottavia toimintaa häiritseviä rooleja. Ryhmän jäsenten rooleja ja tehtäviä Rooliristiriitoja syntyy, kun jäsen ottaa roolin, jota toinen ei hyväksy tai kun muut antavat hänelle roolin, jota hän ei halua tai voi täyttää. Ratkaisu rooliristiriitaan voi löytyä vasta sitten, kun ryhmän jäsenet tulevat tietoisiksi siitä, millaisia rooleja he ovat ottaneet, saaneet tai antaneet toisilleen sekä siitä, miten he ylläpitävät näitä rooleja. Rooleja kannattaa pohtia, kun ryhmässä on ristiriitoja ja epäselvyyksiä
RYHMÄN TEHTÄVÄN SUORITTAMISTA EDISTÄVIÄ ROOLEJA Aloitteentekijä esittää uusia ideoita, käsittely- ja menettelytapoja sekä ehdottaa ratkaisuvaihtoehtoja. Tietojenetsijä kysyy lisätietoja ja perusteluja, jäsentelee asiaa. Täsmentäjä tarkentaa ehdotuksia esimerkkien avulla, selvittelee ongelman syitä ja vaihtoehtojen seurauksia. Kriitikko pohtii ehdotusten hyviä ja huonoja puolia sekä pakottaa muut pohtimaan eri vaihtoehtoja. Järjestelijä huolehtii käytännön järjestelyistä ja merkitsee asioita muistiin.
RYHMÄÄ YLLÄPITÄVIÄ JA SEN TOIMINTAA HELPOTTAVIA ROOLEJA Rohkaisija on ystävällinen, ymmärtää ja arvostaa muiden mielipiteitä ja ehdotuksia, antaa tunnustusta. Mukaanvetäjä yritää saada kaikki mukaan käsittelyyn, myös vetäytyjät. Tarkkailija seuraa tapoja, painottaa tasapuolisuutta, oikeudenmukaisuutta ja huolehtii aikataulusta. Tunteiden ilmaisija tarkkailee ilmapiiriä, ilmaisee omia tunteitaan ja rohkaisee muita tunneilmaisuihin. Sovittelija kompromissit ja mielipide-erojen selvitys. Jännityksen laukaisija laukaisee huumorilla kireitä tilanteita, rauhoittaa tilannetta.
RYHMÄN TOIMINTAA HÄIRITSEVIÄ ROOLEJA Hyökkääjä yrittää nostaa itseään vähättelemällä, arvostelemalla ja paheksumalla muiden tekemisiä Jarruttaja torjuu heti muiden ehdotukset, väittelee, ei perustele kantaansa. Huomion tavoittelija puhuu paljon pysytelläkseen esillä, kertoo asiaankuulumattomia vitsejä ja juttuja. Kilpailija esittää ominaan toisten ideat, korostaa omaa osuuttaan, ei suostu kehittelemään toisten ehdotuksia. Vetäytyjä on välinpitämätön tai passiivinen, ei osallistu keskusteluun eikä kuuntele. Klikkiytyjä kuiskailee vierustoverilleen, juonittelee ja hakee liittolaisia, mutta ei osallistu yleiseen keskusteluun. Saivartelija takertuu pikkuseikkoihin ja muotoseikkoihin, määrittelee termejä yksityiskohtaisesti. Itsensä väheksyjä käyttäytyy epävarmasti ja vähättelee aiheetta omia kykyjään. Ylimielinen ei ole kiinnostunut, ei osallistu aktiivisesti, keskittyy muihin asioihin ja väheksyy toisia ryhmän jäseniä.
ROOLIRISTIRIIDAT Sisäinen ristiriita tarkoittaa eroa henkilön ja hänen roolinsa välillä tai henkilön arvojärjestelmän ja häneen kohdistuvien roolivaatimusten välillä. Henkilö siis toimii roolissa, jossa ei haluaisi toimia. Sisäinen roolien välinen ristiriita tarkoittaa saman henkilön kahden tai useamman roolin välistä vastakkaisuutta. Henkilö ei tiedä minkä roolin valitsisi. Henkilön valitseman ja toisten odottaman roolin välinen ristiriita tarkoittaa ristiriitaa henkilön itsensä määrittelemän roolin ja toisten henkilöiden häneen kohdistamien rooliodotusten välillä. Henkilöiden välinen rooliristiriita tarkoittaa eroa erilaisissa rooleissa toimivien henkilöiden välillä. Esim. ohjaajapari saattaa ajautua yhteistyöongelmiin, jos toinen viihtyy enimmäkseen kuuntelevassa rationaalisen analyytikon roolissa ja toinen taas voimakkaasti korostaa irrationaalista luovuutta ja toimii enimmäkseen tuottajana. Lähde: Suomen virtuaaliammattikoulu http://www2.amk.fi/mater/viestinta_ja_media/ryhmatyotaidot/ ryhmaen_jaesenten_rooleja_ja_tehtaeviae_12219.html
Kunty: Lakisääteinen työllistymistä edistävä sosiaalipalvelu 1-4 pvä/vko, 4 h/pvä Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Työkokeilu: On työpaikalla järjestettävä työllistymistä edistävä palvelu, josta sovitaan aktivointisuunnitelmassa, ei työsuhde. Tavoitteena on selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja ja tukea paluuta työmarkkinoille 5 pvää/vko, 4-8 h/pvä
Kuntoutumisen prosessi Mitä kuntouttavalla työtoiminnalla ja työkokeilulla tavoitellaan? Aikajana
Tavoitteena toimintakyvyn edistäminen ja lisääminen Toimintakyky jaetaan neljään ulottuvuuteen, jotka liittyvät läheisesti hyvinvointiin. fyysinen toimintakyky psyykkinen toimintakyky kognitiivinen toimintakyky sosiaalinen toimintakyky Toimintakyvyn ulottuvuudet kytkeytyvät monin tavoin niin toisiinsa kuin ympäristön tarjoamiin edellytyksiin ja vaatimuksiin sekä yksilön terveyteen ja muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Toimintakyvyn ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen Kognitiivinen Sosiaalinen Fyysiset edellytykset selviytyä tehtävistä, jotka arjessa ovat tärkeitä: Päivittäiset perustoiminnot Arkiset askareet Voimavarat, joiden avulla kykenee selviytymään arjen haasteista ja kriisitilanteista: Mahdollistaa suoriutumisen arjessa ja sen vaatimuksissa. Liittyy tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön Vuorovaikutustaidot sosiaalisissa suhteissa Elämänhallinta Muisti ja oppiminen Aktiivisuus Tyytyväisyys ja psyykkinen hyvinvointi Keskittyminen Yhteisöön kuuluminen Työtaidot Mielenterveys Ongelmanratkaisu Osallisuus 27 Böckerman 25/04/18
Välitehtävä Paras elämäsi aikana saatu palaute? Miksi se oli paras, miksi jäi mieleesi. Kuka sanoi, mikä tilanne, oma fiilis sen jälkeen? Seuraava kerta 10.4.2018 See ya!
Lähteet: Valtakunnallinen työpajayhdistys THL
Minä osallistajana Ohjaaminen on aktiivista osallisuutta Ohjauksellisia taitoja vahvistava koulutus Böckerman 25/04/18 1
Minä osallistajana, ohjaaminen on osallisuuden edistämistä Koulutuksen myötä saat keinoja vuorovaikutteisen ohjaussuhteen rakentamiseen sekä vahvistat ja kehität ohjauksellisia taitojasi. Päivän tavoitteena on ymmärtää ohjaajan näkökulmasta ryhmän toimintaa ja prosessia. Tavoitteena on vahvistaa ohjaajan valmiuksia edistää vuorovaikutuksellisin keinoin asiakkaiden toimintakykyä ja osallisuutta. 12.30 Tervetuloa välitehtävän purku Vuorovaikutus Palaute Vuorovaikutuksen haasteet 13.30-13.50 Kahvitauko 13.50 Ohjaus ja ryhmä Vuorovaikutuksen haasteet Ryhmän vaiheet ja prosessit Osallisuus 14.50-15.00 Tauko 15.00 Esimerkillä ohjaaminen Puheeksiotto Kemiat Muutosvastarinta Välitehtävä 2 Böckerman 25/04/18
Mitä ohjaaminen on?
Välitehtävä Paras elämäsi aikana saatu palaute? Miksi se oli paras, miksi jäi mieleesi. Kuka sanoi, mikä tilanne, oma fiilis sen jälkeen? Mielestäsi paras palaute, jonka olet itse ohjaajana antanut? Mikä oli tilanne? Mikä oli oma fiilis palautteen jälkeen?
Vuorovaikutus ja kohtaaminen Vuorovaikutus rakentuu ajattelusta, tunteista, tahdosta ja toiminnasta Vuorovaikutustaitojen merkitys työelämässä noussut koko ajan ammattien muuttuessa > nousussa hyvinvointi- ja palvelualat, joissa vuorovaikutustaidot osa työnkuvaa Vuorovaikutuksessa tapahtuu oppimista: tunteet, ilmapiiri ja sosiaaliset taidot Vuorovaikutuksen sensitiivisyys (herkkyys): kyky tukea ja lohduttaa, auttaa eteenpäin sekä huomata tilanteet, joissa keskustelu on tarpeen 25/04/18 Böckerman 5
Vuorovaikutuksella ohjaaminen Pyydä kertomaan oppimisestaan, oman tarinan kertominen vahvistaa oppimista Toimiva ja kannustava vuorovaikutus on merkittävää, saa taidot liikkeelle ja kannustaa yrittämään Ihmisen pitää kokea 3 kertaa enemmän positiivisia asioita (pieniäkin kannustuksen ja rohkaisun sanoja) kuin kielteisiä voidakseen kukoistaa! 25/04/18 Böckerman 6
Ajattele Ajatteleminen on ensimmäinen teko ennen keskustelua Omien ajatusten tarkkailu ja mielen puhdistaminen valmistaa keskusteluun Jos etukäteen ajattelee keskustelun hankalaksi, siitä tulee sellainen, sillä ajatukset suuntautuu vaikeuksiin Pelottavan asiakkaan kohtaaminen, mikä fiilis? Ajattele etukäteen palautteelle ja arvioinnille positiivinen tavoite! 25/04/18 Böckerman 7
Vuorovaikutukselliseen ohjaamiseen kuuluu palautteen antaminen/saaminen Hyvä palautteen antaminen ja vastaanottaminen ei ole ihmisten arvostelua, vaan ihmisten kehittymistä ja oppimista tukevaa ja ohjaavaa toimintaa Palautteen tulee auttaa tavoitteiden ja odotusten selkiytymistä sekä lisätä itsetuntemusta: Palaute + muutos => oppiminen 25/04/18 Böckerman 8
Palaute osana vuorovaikutuksellista ohjaamista Palautteen tulisi olla kuvailevaa eikä tulkitsevaa ja kohdistua asiaan, joka on muutettavissa Anna palaute minä -muodossa - otat vastuun käsityksistäsi Anna palaute suoraan vastaanottajalle - ei muiden kautta Esitä palaute heti, kun siihen tarjoutuu sopiva tilaisuus Älä yleistä aina sä "vaan kiinnitä palaute yksittäiseen asiaan tänään Älä pyydä anteeksi oikeutettua palautetta - Ethän suutu, jos sanon, ethän? Vältä ironiaa ja sarkasmia - Siinä se on viimeisen päälle ammattilainen. Vältä keskustelua toisen motiiveista - Eihän tästä mitään tule, kun sinua ei edes homma kiinnosta. Älä vertaa toisen käyttäytymistä muiden käyttäytymiseen - Kyllä sun pitäis, koska sekin selviää 25/04/18 Böckerman 9
Palaute osana vuorovaikutuksellista ohjaamista Esitä rakentava palaute aina kahden kesken Ihminen kestää huonosti kritiikkiä omasta toiminnastaan toisten kuullen Kun perusteet ovat oikeat ja pelisäännöt selvät, negatiivista palautetta on helpompi antaa ja vastaanottaa. eli ns. hyvä poliisi vs. paha poliisi 25/04/18 Böckerman 10
Vastustus on luonnollista palautteen yhteydessä Näin tunnistat vastustuksen: Välttely Väheksyminen, tarkoituksellinen keskeyttäminen Kieltäminen Syyttely, puolustelu, selittely, vastahakoisuus Huomiotta jättäminen Vastaamatta jättäminen, tarkkaamattomuus Vastustus on aina ohjaajan haaste, ei asiakkaan Älä vastaa vastustuksella, vaan: Kokeile uutta ajattelutapaa ja tunnetta sekä seuraa tilannetta Vaihda tapaasi lähestyä asiaa ja kysy toisin olin huomaavinani, mitä minä voisin tehdä 25/04/18 Böckerman 11
Vuorovaikutuksen haasteita Viesti ei mene perille tai se ymmärretään väärin Tulkinnallisuuden vuoksi vuorovaikutus ei aina suju kitkattomasti: persoonallisuus, arvot ja asenteet, kulttuuritausta sekä aiemmat vuorovaikutuskokemukset vaikuttavat siihen, miten asioita viestimme ja tulkitsemme Sanat Eleet, ilmeet ja äänensävyt 10 30 % vaikutus 70 90 % vaikutus Tunne on viestinnässä usein väärin ymmärretty osa-alue ja tunteiden välittyminen onnistuu ensisijaisesti sanattomien keinojen avulla 25/04/18 Böckerman 12
Ohjaus ja ryhmä Ohjaaja ryhmänohjaajana vastuussa ryhmästä tehtävänä selittää perustehtävä ja tavoitteet työskentelylle-> säännöt, perehdytys, työturvallisuus, työelämän pelisäännöt yms. tehtävänä on edistää ryhmäytymistä, ettei kukaan jää yksin -> turvallinen me-henki edesauttaa asiakkaita uuden kokeiluun ja oppimiseen.
Turvallinen me-henki Turvallisuuden tunteen saavuttamisessa on tärkeä osata auttaa ihmisiä sellaiseen tilaan, jossa he uskaltavat olla osaamattomia ja tietämättömiä Asiakkaan on tunnettava olonsa turvalliseksi epävarmuuden tilassa, jossa ei tarvitse pelätä ns. häpeän leimaa Tämä on erityisen tärkeää työpajalla, jossa saatetaan arastella muita työpajan tiimin tai ryhmän jäseniä Luodaan tila, jossa voidaan myöntää omat kehittymistarpeet -> näin virheitä tai epäonnistumisia sallitaan ja ne voidaan selvittää yhdessä Kun turvallisen me-hengen luomisessa onnistutaan, ihmiset alkavat itse löytää reittejä kehittymiselleen 14 Böckerman 25/04/18
Kävele tilassa ja etsi suunnilleen samanlaiset kengät muodostakaa ryhmiä 15 Böckerman 25/04/18
Kävele tilassa ja etsi samanväriset paidat/vaatteet muodostakaa ryhmiä 16 Böckerman 25/04/18
Kävele tilassa ja etsi samanväriset silmät muodostakaa ryhmiä 17 Böckerman 25/04/18
Ryhmäprosessi/ Ryhmän vaiheet 1. Ryhmän muodostuminen roolin haku ja muodostuminen ohjaaja sitouttaa ryhmään ja tehtävään 2. Kuohuntavaihe asiakkailla voi olla erimielisyyksiä tavoitteista, rooliristiriitoja ohjaaja vahvistaa ryhmän rakenteita, siitä miten toimitaan hyvin 3. Yhdenmukaisuuden vaihe asiakkaat ovat tuttuja keskenään, ryhmästä tulee kiinteä ohjaaja varmistaa kaikkien osallisuutta toimintaan 18 Böckerman 25/04/18
Ryhmän vaiheet 4. Hyvin toimiva ryhmä asiakkaat kokevat ryhmän turvallisena, osaamista hyödynnetään ohjaaja voi luottaa, että ryhmä osaa toimia itsenäisestikin 5. Ryhmän lopetus asiakkaat luopuvat ryhmästä erilaisten rituaalien kautta ohjaaja varmistaa positiivista tunneilmastoa/tulevaisuususkoa 19 Böckerman 25/04/18
Prosessista Pajan sisällä voi olla yhtä aikaa monta ryhmäprosessia Yhtä aikaa tulleet pajalaiset voivat muodostaa oman ryhmän. Seuraavat omansa jne. Lisäksi ryhmissä voi esiintyä pysähtymistä paikalleen tai taantumista alkuvaiheeseen. Keskeistä on, että työpajalla pidetään kiinni perustehtävästä. Ohjaaja huolehtii, että kaikki tietävät mikä on ryhmän tehtävä, omat roolinsa, tehtävänsä ja vastuunsa ryhmässä, vuorovaikutuksen pelisäännöt työpajalla 20 Böckerman 25/04/18
Osallisuus Osallisuus voidaan nähdä syrjäytymisen vastavoimana Osallisuudessa on kysymys kuulumisesta johonkin Osallisuudessa vaikutetaan itse toimintaan ja otetaan vastuu toiminnan seurauksista Yhteisöissä osallisuus ilmenee - jäsenten arvostuksena - tasavertaisuutena ja luottamuksena - sekä mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössä Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä, koska osallisuus luo mielekästä merkitystä elämään. (THL 2018) 21 Böckerman 25/04/18
Osallisuus on kuulumista yhteisöön ja vaikuttamista oman elämän kulkuun 22 Böckerman 25/04/18
Yhteisöllisyys työpajalla Turvallisuus - tunne siitä, ettei ole yksin Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Myönteisyys Arvostuksen saaminen Yhteisössä koetun osallisuuden ansiosta valmennusjaksosta muodostuu asiakkaille hyvinvointia lisäävä jakso elämässä 23 Böckerman 25/04/18
Mitä voidaan tehdä, jotta asiakkaat kokevat osallisuutta? 24 Böckerman 25/04/18
Kohtaamisen workshop 25 Böckerman 25/04/18
Esimerkillä ohjaaminen Suunnittele, organisoi ja ohjaa ryhmän toimintaa Perehdytä, ohjaa ja neuvo tarvittaessa työn tekemisessä Huolehdi asiakkaiden hyvinvoinnista, motivoi ja kannusta päivittäin Seuraa ja anna palautetta, huomaa hyvä Arvioi työ-ja toimintakykyä sekä tulevaisuuden suunnitelmia Kehu, kiitä ja kannusta 26 Böckerman 25/04/18
Puheeksiottaminen Puheeksiottaminen on tapa ottaa askarruttava asia puheeksi toista loukkaamatta. Suhteet eivät vahingoitu, vaan päinvastoin paranevat, vaikka keskustellaan hankalista asioista. Tärkeää on, että huoli otetaan puheeksi kunnioittavalla tavalla toisen kanssa. Työmenetelmässä otetaan esiin oma huoli ja pyydetään apua sen huojentamiseen. Huoli kannattaa ottaa puheeksi varhain näin yhteistyöhönkin päästään varhain. Miten sinä voit, mä oon ollut huolissani, kun sulla on noita myöhästelyjä ja oot vaikuttanut väsyneeltä.. Thl 2017 https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoin-yhteistoiminta/huolen-puheeksi-ottaminen 27 Böckerman 25/04/18
Miksi asioita ei oteta puheeksi? Monet työntekijät epäröivät ottaa huoltaan puheeksi. Tämä on ymmärrettävää: kukapa haluaisi vahingoittaa työskentelysuhteita Taustalla on ennakointi: pelätään, että asiakkaat kuitenkin loukkaantuisivat ja reagoivat kielteisesti Kun puheeksiottoa vältellään, huolta aiheuttavat ongelmat saavat aikaa kasvaa Tarvitaan luottamusta lisääviä tapoja, etteivät suhteet hankaloidu. Juuri tähän tähtää dialoginen, kunnioittava huolen puheeksiottaminen 28 Böckerman 25/04/18
Puheeksiotto edistää luottamusta Sen sijaan, että työntekijä ilmoittaa, mikä ongelma asiakkaalla on ja kehottaa asiakasta muuttamaan toimintaansa, työntekijä kertookin huolestaan asiakkaalle ja pyytää tämän apua huolensa huojentamiseksi Työntekijä, joka lähestyy asiakasta ilmaisten huoltaan ja pyytäen yhteistyöhön, avaa keskustelua sen sijaan, että määrittelisi tilannetta toisille ja heidän puolestaan Aidosti ja vilpittömästi apua pyytävä ja yhteistyötä ehdottava työntekijä näyttää ja kuulostaa toisenlaiselta kuin ongelmia korostava, arvosteleva työntekijä Thl 2017 https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoin-yhteistoiminta/huolen-puheeksi-ottaminen 29 Böckerman 25/04/18
Kun kemiat kohtaavat - Ihmiset pitävät ihmisistä, jotka ovat samankaltaisia kuin he itse! ei ole olemassa mitään ihmeellistä kemiaa, on vain hyvää tai huonoa vuorovaikutusta ja kiinnostusta tai piittaamattomuutta. Kokemus kemioiden kohtaamisesta: toimitaan samanlaisesti, jaatte samat arvot ja kiinnostuksen kohteet Kun olet kiinnostunut toisesta ihmisestä, haluatkin kysyä ja kuunnella mitä hänellä on sanottavanaan. Maagista kemiaa syntyy kuin itsestään. 30 Böckerman 25/04/18
Mistä sitten tiedät, kun kemiat eivät kohtaa? Tärkeintä mitä voit ohjaajana oppia on ymmärtää ihmisten erilaisia ajattelu-, vuorovaikutus-, motivoitumis- ja toimintatapoja. Sen jälkeen alkaa löytämään keinoja kuinka muodostaa kemiaa, eli vuorovaikuttamaan paremmin erilaisten ihmisten kanssa. Sinun ei tarvitse jakaa samoja arvoja tai kiinnostuksen kohteita kuin asiakas, mutta sinun täytyy olla erityisen kiinnostunut asiakkaastasi. Kemiaa alkaa syntyä melkoisesti pelkästään kiinnostuksen avulla. 31 Böckerman 25/04/18
Juuri oikeenlaista kemiaa Putsaa ja päivitä ennakkokäsityksesi Vältä etukäteisajatuksia ja lähde puhtaalta pöydältä Hidas ja vaikea niin tulee olemaan Onnistun varmasti, kunhan olen kiinnostunut Ole kiinnostunut Ihmiset haluavat ensin tietää, että olet kiinnostunut ja välität heistä ja vasta sen jälkeen mitä osaat ja mitä annettavaa sinulla heille on. Olemuksestasi paistaa kun olet aidosti kiinnostunut ja haluat auttaa asiakasta saavuttamaan tavoitteensa. Selvitä ja kysy Kiinnostuksen päälle selvitä ja kysy mikä asiakastasi kiinnostaa ja mistä hän on innostunut. Ala seurata kuinka hän ajattelee, toimii, vuorovaikuttaa ja motivoituu. 32 Böckerman 25/04/18
Juuri oikeenlaista kemiaa Kuuntele Kun olet kysynyt ala kuunnella asiakkaan tarinaa ja ole edelleen kiinnostunut siitä. Kuuntelu on mitä parasta motivointia. Ihmiset kertovat yleensä mielellään itsestään ja pitävät kun heitä aidosti kuunnellaan ja heistä ollaan kiinnostuneita. Toimi kaikupohjana Kuuntelutapoja on moneen lähtöön ja kuunnellessasi kunnolla toimit asiakkaan tarinan kaikupohjana. Tämä tarkoittaa, että heijastat välillä takaisin kohtia asiakkaan tarinasta ja teet muutamia lyhyitä yhteenvetoja. Tämä auttaa lujittamaan kontaktianne ja siitä tulee tunne, että kuuntelet sekä välität. 33 Böckerman 25/04/18
Muutosvastarinta On muutoksen tai muutoksen suunnittelun vastustaminen ja kritisointi: Välinpitämättömyys, torjuminen, itsesuojelu, pessimismi, kriittisyys ja syyllisten etsintä syynä on yleisimmin pelko turvalliseksi havaittujen rutiinien muuttumisesta sekä ymmärtämättömyys muutostarvetta kohtaan Muutosvastarinta on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin välinpitämättömyys. Vastarinta kertoo, että ihmiset ovat kiinnostuneita työstään ja muutoksen kourissa oleva asia on heille merkityksellinen 34 Böckerman 25/04/18
Muutosvastarinta Vähennä epävarmuutta ja arvailua Kerro, kommunikoi, tiedota ja osallista Vaillinainen tiedotus luo tietämättömyydestä johtuvaa vastustusta ja lisää huhuja, jotka usein vääristyvät totuuksiksi 35 Böckerman 25/04/18
Konkretia Vuorovaikutus keskustelu Kaikkia ja kaikkea et vaan voi muuttaa hyväksy Luo myönteinen tunnelma ja ruoki sitä Huomaa hyvä anna palautetta Ole aina ammattilainen ja ohjaa Kysy: mitä minä voin tehdä edistääkseni Kehu, kiitä ja kannusta Anna tukea ja aikaa Rohkaise Vuorovaikutus on taito, jonka oppiminen vie aikaa harjoittele Ajattele ennen kohtaamista Kokeile uutta ajattelutapaa ja tunnetta sekä seuraa tilannetta Vaihda tapaasi lähestyä asiaa ja kysy toisin 25/04/18 Böckerman 36
Välitehtävä: Mieti tilanne jota olet vastustanut joskus menneisyydessä todella paljon Mikä siinä ärsytti? Mikä auttoi muutoksen yli? Miltä jälkeenpäin tuntui? Mitä opit? 37 Böckerman 25/04/18
Kiitos! Katse Eteenpäin Lähteet: Tpy ja Thl 38 Böckerman 25/04/18
Osallistava ohjaaminen Ohjauksellisia taitoja vahvistava koulutus Malin Gustavsson, Viva- hanke
HYVINVOINTI TYÖPAJASSA PÄIVÄN OHJELMA Toimiva työyhteisö Hyvinvointi
TOIMIVA TYÖYHTEISTYÖ
TOIMIVA TYÖYHTEISTYÖ Avoin vuorovaikutus Selkeät töiden järjestelyt Yhteiset pelisäännöt Työntekoa palveleva johtaminen Työntekoa tukeva organisaatio Toiminnan jatkuva arviointi à Selkeä organisaation perustehtävä Lähte: Pekka järvinen (2001) Onnistu esimiehenä 25/04/18 Etunimi Sukunimi 4
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN Työyhteisötaidot tiivistyvät kolmeen osa-alueeseen: vastuu työstä koko työprosessin ajan eli vastuu omasta perustehtävästä ja valppaus oman työn ja työolojen hyvästä huolehtimisesta vastuu työn ja itsensä kehittämisestä, aktiivisuudesta tuoda myös epäkohtia esille sekä aktiivisesti hakea ratkaisuja ongelmiin vastuu omasta jaksamisesta, mm. aikataulujen hallinnasta ja riittävästä levosta ja tasapainosta elämän eri osa-alueilla Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
TYÖHYVINVOINTI
OMA HYVINVOINTI Ohjaajalla on suuri vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä Jokainen työntekijä vaikuttaa itse työpaikan myönteiseen ilmapiiriin Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen Työnohjaus auttaa vuorovaikutusammattilaista, kun tarvitaan työhön uutta ajattelutapaa ja uusia toimintatapoja Palautuminen työstä on myös työhyvinvointia: harrastukset, sosiaalinen vuorovaikutus, luonto Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
OMA VOIMAVARAT Osaaminen: sopivat työtehtävät ja osaamisen kehittäminen Itseluottamus ja motivaatio: nautin työstäni, tunnen vahvuuteni ja kehittämiskohteeni Työnhallinta: tiedän mitä minulta odotetaan ja pärjään työssäni Terveys ja työkyky: fyysinen terveys ja psyykkinen hyvinvointi Elämän tasapaino: usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin elämässä ja irrottautuminen työstä à Mitä sinä teet jaksaaksesi? Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
HYVINVOIVASSA TYÖYHTEISÖSSÄ ollaan avoimia ja luotetaan innostetaan ja kannustetaan puhalletaan yhteen hiileen annetaan myönteistä palautetta pidetään työmäärä aisoissa uskalletaan puhua ongelmistakin säilytetään toimintakyky muutostilanteissa. Lähde: Työterveyslaitos
HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ on motivoitunut ja vastuuntuntoinen pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan ja osaamistaan tuntee työnsä tavoitteet saa palautetta työstään kokee itsensä tarpeelliseksi kokee työssään riittävästi sekä itsenäisyyttä että yhteenkuuluvuutta onnistuu ja innostuu työssään, kokee työn imua Lähde: Työterveyslaitos
TYÖN IMUA Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön sekä sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisten hetkinä. Omistautuminen on kokemusta merkityksellisyydestä, innokkuudesta, inspiraatiosta, ylpeydestä ja haasteellisuudesta työssä. Uppoutuminen on syvää keskittymistä ja paneutumista työhön ja siitä koettua nautintoa. Aika kuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi tuntua vaikealta. Lähde: Työterveyslaitos
TYÖ IMUA EDISTÄVÄT TEKIJÄT Tehtävään liittyviä voimavaroja ovat työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus. Työn järjestämiseen liittyviä voimavaroja ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä työaikojen joustavuus. Työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä voimavaroja ovat esimiehen ja työyhteisön tuki, oikeudenmukaisuus ja johtamisen selkeät käytännöt, arkinen huomaavaisuus, ystävällisyys, palaute ja arvostus sekä muiden kokema työn imu. Organisaatioon liittyviä voimavaroja ovat työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat, työpaikan ilmapiiri, työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt. Lähde: Työterveyslaitos
TUKEMINEN
ASIAKKAAN HYVINVOINNIN TUKEMINEN
VASTUU KOLLEGAN TUKEMISESTA Miksi? Toisten auttamisen periaate sovittuna työpajalla lisää kaikkien työhyvinvointia, kun tietää mistä saa tukea tai apua omaan työhön Jokainen voi luottaa kaikkien haluun etsiä parhaita ratkaisuja Miten? Kahden kesken, tiiimeittäin tai yhteisesti isolla ryhmällä. Tulee olla sovitut palaverit, kokoukset ja/tai työnohjaus vapaiden kahvihuonekeskustelujen lisäksi Milloin? Välillä työn lomassa tai asiakkaiden työajan jälkeen, jolloin on aikaa keskittyä. Selkeä päätös, milloin asioita jaetaan Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
ESIMIEHEN VASTUU TYÖNTEKIJÖIDEN TUKEMISESSA Miksi? Selkeät ohjeet, toimintatavat ja suunnitelmat vahvistavat luottamusta toimintaan Tavoitettavuus ja tuen antaminen arjessa lisää arvostusta Kyky päätöksentekoon luo turvallisuutta Miten? Yhteiset viikkopalaverit, kehittämispäivät yms. Ei pelkästään sähköposti! Kahden kesken tarvittaessa tarpeellinen info esimiehelle. Mahdollisesti työnohjausta. Milloin? Sovitusti, että kaikilla on aikaa olla läsnä ja kuunnella, kuulla ja tehdä ehdotuksia Kehityskeskusteluissa tavoitteita, joita seurataan Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys VASTUU ESIMIEHEN TUKEMISESTA Miksi? Valmentamisen ammattilaisia ovat pajaohjaajat ja asiantuntijatietoa tarvitsee myös esimies. Laatua voi kehittää vain yhdessä. Miten? Yhteiset viikkopalaverit, kehittämispäivät yms. Kahden kesken tarvittaessa tarpeellinen info esimiehelle Milloin? Sovitusti, että kaikilla on aikaa olla läsnä ja kuunnella, kuulla ja tehdä ehdotuksia Kehityskeskusteluissa palautetta myös esimiehelle
ARVIOINTI Arviointilomake Lopetuslomake Onko nimesi osallistujalistassa?
Mitä otat mukaan?
KIITOS! heidi.böckerman@vantaa.fi malin.gustavsson@ekvalita.fi