Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus
ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö HYVINVOINT I Pentti Sydänmaanlakka 2002
Kehollinen sivistys Kokonaistava ihmiskäsitys Mielen sivistys Tiedollinen sivistys
- terveys ja fyysinen hyvinvointi - kunto ja työkyky - kehollisuuden tunnistaminen - aistillisuus = sensualismi Kehollinen sivistys - vaistot - ponnistamisen ilo - elämisen tunteet - biologinen kokeminen - urheilu- ja liikuntakulttuuri - kehon hiljainen tieto
Oppilaitokset Työpaikat Liikunnan terveysohjelma Peruskoulu Erityisliikunta Vanhainkodit Päiväkodit L I I K U N T A P A I K A T omaehtoinen liikunta Urheiluseurat Kuntourheilujärjestöt 0 10 20 30 40 50 60 70 80 vuotta
Suurimmat terveysriskit: 1. Liikkumattomuus 2. Tupakointi 3. Alkoholin käyttö 4. Ylipainoisuus
Lasten ja nuor ten kunto Peruskoulun 5. ja 6. luokka Notkeus Räjähtävä voima Kiihtyvyys Nopeus Kestovoimakkuus Kestävyys 38 50 24 50 23 50 22 50 19 50 18 50 0 10 20 30 40 50 60 1998 1970-luku prosenttia 1970-luvun normitaulukon keskimääräisiä tuloksia on verrattu vuoden 1998 tuloksiin seitsemässä koulussa; testattuja oli yhteensä 520. Tulosten mukaan esim. poikien 2000m keskiarvotulos on pudonnut 9,4:stä 11,10:een. istumaan nousu (30s) 18:sta 15:een kertaan, 50m juoksu 8,7:stä 9,5:een sekuntiin, sukkulajuoksu 12,0:sta 12,8:aan sekuntiin, vauhditon pituus 190 cm:stä 175 cm:iin.
Lasten ja nuor ten kunto LEUANVETO 0 KERTAA 1976 2001 7. luokka 15 % 36 % 9. luokka 7 % 18 % Lukio 3 % 16 %
Lasten ja nuorten liikunta ja terveys Liikunta lapsena Terveys ja kunto lapsena psykososiaalinen hyvinvointi painonhallinta hengitys- ja verenkiertoelimistö luusto motoriset taidot lajitaidot liikuntamyönteisyys kunto painon hallinta luusto paino Liikunta aikuisena Terveys ja kunto aikuisena psykososiaalinen hyvinvointi painonhallinta hengitys- ja verenkiertoelimistö tuki- ja liikuntaelimistö
Ihopoimut, summa, mm Fyysinen aktiivisuus ja ihonalaisen rasvan määrän 60 50 40 30 20 muuttuminen nuoruudessa Vähän liikkuv at Kohtuullisesti liikkuvat Paljon liikkuv at 10 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Ikä, v. (Kimm ym. Lancet 2005)
Työikäisten liikunta ja terveys Varusmiesten 12 min juoksutestin kiitettävät ja huonot tulokset (%) 1978-2003 30 25 % 20 15 10 5 0 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 Vuosi < 2200 m Huono >3000 m Kiitettävä
Liikunta ja terveys lihavuus syöpä diabetes sydän ja verisuonet TULES ravitsemus ja fyysinen aktiivisuus
Työikäisten liikunta ja terveys Epäterveellisten elintapojen sairauspäiviä ja huonon työtehon päiviä lisäävä vaikutus 2264 työntekijän keskuudessa. Tulokset on vakioitu mm. muiden huonojen elintapojen suhteen. Tupakointi Huonot ruokatottumukset Liikapaino ja lihavuus Fyysinen passivisuus sairauspäivät huono työteho Voimakas stressi Liiallinen alkoholinkäyttö 0 5 10 15 20 25 menettyjä työpäiviä vuodessa Boles ym. J Occup Environ Med 200446:737-46
Työikäisten liikunta ja terveys % 100 80 60 40 20 Painoindeksi alle 25 25-29 vähint. 30 0 20-34 35-49 50-64 65- Ikäryhmä Niiden ihmisten osuus (%), jotka ilmoittivat erittäin suuria vaikeuksia tai etteivät kykene juoksemaan tai hölkkäämään 2 km, iän ja lihavuuden mukaan. Tampereen terveys- ja sosiaaliprofiili. Tampereen terveys- ja sosiaalikysely. Paronen, Fogelholm ja Luoto, 2006
Iäkkäiden liikunta ja terveys Iäkkäiden liikunta ja terveys hyvän mielen ja muistin säilyttäminen dementian ehkäisy toimintakyvyn säilyttäminen itsenäinen selviytyminen
Dementian ja Alzheimerin taudin ilmaantuvuus (1000 henkilövuotta kohti) kävelyn määrän mukaan 71-93-vuotiailla miehillä. Tulokset on vakioitu iän suhteen. Täydellisempi vakiointi mm. BMI:n, koulutuksen, jne. suhteen ei muuttanut johtopäätöstä. 20 Ilmaantuvuus (1/1000) 15 10 5 Kävely (km/vrk): <0,5 0,5-1,5 1,5-3 >3 0 Dementia Alzheimer (Abbott ym. JAMA 2004;292:1447-53)
Liikunta ja terveys Stressinkäsittely (coping) Nautinto, ilo, fiilis Liikunta ja psykososiaalinen hyvinvointi Seikkailu, elämykset, kokemukset Ystävyys, identiteetti
Miten suomalaiset liikkuvat? 7 Kuntoliikunnan (>30 min/krt) useus viikossa 6 5 4 3 2 1 Riittävä M 24% N 21% Riittämätön M 38% N 35% Ihanteellinen M 21% N 24% Riittävä M 17% N 21% 0 0 15 30 45 Asionti- ja työmatkaliikunta (min/pv) Fyysisen aktiivisuuden riittävyys 15 74-vuotiailla Tamperelaisilla v. 2005. Tampereen terveys- ja sosiaalikysely. Paronen, Fogelholm ja Luoto, 2006
Suosituksia liikunnasta terveyden edistämiseksi viite teho esim. suoritustiheys kerran kesto ACSM 1978 hengästymistä ja hikoilua aih. 60-90% VO max. hölkkä, uinti 3 kertaa tai useammin viikossa 20-60 min Pate ym. 1995 kohtuullinen kuormitus reipas kävely, lumen luonti 5-7 kertaa viikossa 30 min päivässä, voidaan pilkkoa myös 10-15 min jaksoihin