Kuorolaulua, kurpitsaa vai kurlinkia haasteena nuoren terveys ja hyvinvointi

Transkriptio

1 Järvenpään lukio, Kuorolaulua, kurpitsaa vai kurlinkia haasteena nuoren terveys ja hyvinvointi, dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti

2 Äidinkielen tai matematiikan arvosanan keskiarvo liikunnan arvosanan mukaan peruskoulun 9. luokkalaisilla vuonna 2003 Äidinkieli Matematiikka Arvosana äidinkielessä tai matematiikassa Liikunnan numero T-M Huisman, Opetushallitus, 2003

3 henkiset voimat käytössä fyysinen terveys hyvä (myös) terveys kiinnostaa liikunta, ravitsemus, lepo yms.

4 terveys vireys kunto/terveys säännöllinen ja hyvä syöminen nukkuminen liikunta TV, tietokoneet ym. ajanvietto

5 Nukkumisen ilmoitettu määrä (t/vrk) ja virkeäksi itsensä tuntemiseen vaadittavan unen määrä (t/vrk) Miehet Naiset t/vrk 10 unen määrä unen tarve t/vrk 10 unen määrä unen tarve Ikäryhmä Ikäryhmä Tampereen terveys- ja sosiaalikysely. Paronen, Fogelholm ja Luoto, 2006

6 Lihavuus Unettomuutta melko usein tai usein kokeneet (%) Miehet 40 Naiset Ikä: % 20 % Tampereen terveys- ja sosiaalikysely. Paronen, Fogelholm ja Luoto, 2006

7 Unihäiriöiden vallitsevuus Päiväaikainen uneliaisuus > 3 pvä/vko % Ikäryhmä Miehet Naiset Tampereen terveys- ja sosiaalikysely. Paronen, Fogelholm ja Luoto, 2006

8 Lihavia lapsia % <10,5 10,5-11,0 >11,0 unen määrä, t/vrk Lihavuus ja terveys Unen määrä ja lihavuuden esiintyvyys 5-6-vuotiailla lapsilla Saksassa (n=6862) (von Kries ym. Int J Obes 2002:26; )

9 Tutkittavien ikä (v): Ylipainon vallitsevuus nuorilla (12-18 v.) suomalaisilla Nuorten terveystapatutkimuksen aineiston perusteella (Kautiainen ym. 2005)

10 Koska syödään?

11 Kasviöljyä, leipärasvaa, sokeria Maitovalmisteita Lihaa, kalaa, kanaa Vihanneksia Perunaa Hedelmiä, marjoja Leipää, puuroa, mysliä pastaa, riisiä

12 20 Elintavat ja uni 15 Liiallinen väsymys päivällä, % > 2 Liikunnan tiheys (päivänä viikossa) Liiallinen väsymys päivällä (excessive daytime tiredness) liikunnan harrastuksen mukaan. N = 1600 aikuista miestä ja naista. (Vuori ym. Acta Physiol Scand, suppl 574, 133:3-7, 1988)

13 Työikäisten liikunta ja terveys Epäterveellisten elintapojen sairauspäiviä ja huonon työtehon päiviä lisäävä vaikutus 2264 työntekijän keskuudessa. Tulokset on vakioitu mm. muiden huonojen elintapojen suhteen. Tupakointi Huonot ruokatottumukset Liikapaino ja lihavuus Fyysinen passivisuus sairauspäivät huono työteho Voimakas stressi Liiallinen alkoholinkäyttö menettyjä työpäiviä vuodessa Boles ym. J Occup Environ Med 2004;46:737-46

14 Työikäisten liikunta ja terveys Kuntoliikunnan harrastuskertojen merkitys sairauspoissaoloille 25 Sairauspäiviä vuodessa Kuntoliikuntaa (kertaa/viikko) Proper ym. Br J Sports Med 2006;40:

15 Ihopoimut, summa, mm Lasten ja nuorten liikunta ja terveys Fyysinen aktiivisuus ja ihonalaisen rasvan määrän muuttuminen nuoruudessa (tytöillä) Vähän liikkuvat Kohtuullisesti liikkuvat Paljon liikkuvat Ikä, v. (Kimm ym. Lancet 2005)

16

17 Liikunta ja terveys Stressinkäsittely (coping) Nautinto, ilo, fiilis Liikunta ja psykososiaalinen hyvinvointi Seikkailu, elämykset, kokemukset Ystävyys, identiteetti

18 Niiden 9 18-vuotiaiden osuus, jotka osallistuivat urheiluseuran harjoituksiin vähintään kerran viikossa v Laps Suomen ja Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan. % Laps Suomen Nuorten terveystapatutkimus Pojat Tytöt Ikä (v) Nupponen ym. Liikunta ja tiede 4/2005 Laakso ym. Liikunta ja tiede 1/2006

19 Työikäisten liikunta ja terveys % Varusmiesten 12 min juoksutestin kiitettävät ja huonot tulokset (%) < 2200 m Huono >3000 m Kiitettävä Vuosi PEkoul-os, 2004

20 Reservin fyysinen suorituskyky 2003: liikunnan ja suorituskyvyn yhteyksiä Heikon (41,9 ml kg -1 min -1 tai vähemmän) ja välttävän (42-45,9 ml kg -1 min -1 ) maksimaalisen hapenkulutuksen esiintyvyys viimeisimmän koulun liikuntanumeron mukaan (%). Tutkittavina oli 944 reserviläistä vuonna Välttävä Heikko 20 0 < Päättötodistuksen liikuntanumero (UKK-instituutti ja Pääesikunta, 2003)

21 Lasten ja nuorten terveyden edistäminen Yleisiä periaatteita Terveys ei ole lapsille ja nuorille mun juttu. Mieluummin tee kuin älä. Nuorilla itsenäinen päätöksenteko. (Ainakin) lapsilla vanhemmat vahvasti mukana. Tavoitellaan muutoksia, jotka ovat selkeitä ja joiden toteutumista voidaan seurata, esim. virvoitusjuomien käyttö, television katseleminen, koulumatkat. Ei tavoitella liian montaa muutosta kerralla.

22 Terveyden edistäminen Ihminen itse Fyysinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö

23 Ihminen itse (altistavat tekijät) Tiedot Taidot Asenteet, arvot Usko omaan pystyvyyteen Odotukset tietyn käyttäytymisen seurauksista (itselle) kokemuksista oppiminen

24 Sosiaalinen ympäristö (vahvistavat tekijät) Vanhemmat Kaverit Opettajat Valmentaja(t) Esikuvat, roolimallit Odotukset tietyn käyttäytymisen seurauksista (muiden reaktiot)

25 Fyysinen ympäristö voi olla rajoittava pakottava mahdollistava kannustava

26 Fyysinen ympäristö (mahdollistavat tekijät) TV, tietokoneet Liikkumisympäristö Koulutie Vanhempien auto(t) Liikuntapaikat Koulupiha Ruokaympäristö Koulun ja kodin ruokailu Kauppa

27 Ruokaympäristö Tarjonta, tuotevalikoima miten terveys vaikuttaa elintarvikevalikoimaan? tuotteiden sijoittelu vähittäiskaupassa limu- yms. automaatit jakelupisteitä vai mainoksia? Annoskoko virvoitusjuomat, suklaa Markkinointi, hintapolitiikka pienellä lisärahalla suurempi annos suuresta annoksesta kylkiäinen cross-branding, esim. hampurilaisen ostajalle Barbi

28 Mitä vanhemmat voivat tehdä? edes vähän kontrolloida jääkaapin sisältöä ja nuorten välipaloja kuoria hedelmät valmiiksi asettaa rajoja television katselulle kieltäytyä kyydittämästä lasta naapuritaloon kannustaa liikkumaan, liikkua lasten ja nuorten kanssa olla puhumatta painosta ja terveellisyydestä myös terveellisiä ruokia kivoihin tilaisuuksiin

29 Mitä kouluissa voitaisiin tehdä? hyvä koululounas ja iltapäivän välipalat limsa- ja karkkiautomaatit pois erilaisten lasten huomioiminen liikunnassa välituntien käyttö liikkumiseen (piha, välineet, valvonta) (lisää liikuntatunteja) (harrasteet, iltapäivätoiminta, koulusta toimintakeskus)