C. SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA SISÄLTÖVAATIMUKSET

C. SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA SISÄLTÖVAATIMUKSET 5 SOKLIN OSAYLEISKAAVAN LAATIMISEN TAVOITTEET Soklin osayleiskaavan laatimisen päätavoitteena on luoda yhdessä myöhemmin laadittavan asemakaavan kanssa alueidenkäytölliset edellytykset Soklin kaivoksen avaamiselle. Osayleiskaavatyön tavoitteena on: osoittaa yleispiirteisesti kaivoshankkeen tarvitsemat aluevaraukset sekä putkilinjojen, tie-, rataja voimajohtoyhteyksien sijoittuminen alueella osoittaa aluevaraukset työntekijöiden tilapäistä asumista varten suunnitella alueen maankäyttö luonto-, kulttuuri- (ml. muinaisjäännökset) ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollisuuksien mukaan turvata alueen matkailu- ja virkistysarvot sekä osoittaa niille riittävät aluevaraukset, erityisesti tulee varmistaa UKK-reitin jatkuvuus Urho Kekkosen kansallispuiston ja Värriön/Tuntsan alueiden välillä sekä Nuorttijoen merkitys virkistyksen kannalta turvata alueen moninaiskäyttö sekä luontaistalouden, erityisesti porotalouden toimintaedellytykset alueella ohjata alueen mahdollista asemakaavoitusta ja lupamenettelyjä 6 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa yleiskaavalle esitetyt sisältövaatimukset (MRL:n 39 ): Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesija jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Ympäristöhaittojen vähentäminen Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. 7 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTET Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista osayleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: 28

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Lapin tunturialueet) Soklin kaivoshankkeen kannalta korostuvat kaivostoiminnan ja infrastruktuurin tarpeet, poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen, luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi ja Nuorttijoen sekä UK-kansallispuiston ja Tuntsan alueita yhdistävän vaellusreitin merkitys virkistysalueena. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaista alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. Soklin kaivoshankkeeseen liittyvät ainakin seuraavat tavoitteet: Yleistavoitteet (periaatelinjaukset): Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Huomioidaan haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada pysyviä asukkaita. Edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä ja ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä. Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Lapin tunturi-alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. 29

Erityistavoitteet (velvoitteet): Varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Huomioidaan viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit ja ne otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina Otetaan huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Laajoja metsäalueita ei pirstota ilman erityisiä perusteita. Otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Ehkäistään melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. 30

D. SUUNNITTELUPROSESSI 8 SUUNNITTELUN VAIHEET 8.1 Suunnittelun eteneminen ja vuorovaikutus Savukosken kunnanhallitus päätti 28.5.2008 pidetyssä kokouksessaan Soklin osayleiskaavan laatimisesta. Tarjouskilpailun kautta kaavan laatijaksi valikoitui Pöyry Finland Oy (ent. Pöyry Environment Oy). Ensimmäinen työryhmän kokous pidettiin Savukoskella 20.1.2009. Osayleiskaavoituksen vireille tulosta kuulutettiin 12.2.2009 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville. Kaavoituksen lähtökohtien esittely luottamusmiehille sekä aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin Savukosken kunnanvirastolla 19.2.2009. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 6.5.2009 Savukoskella. Neuvottelussa sovittiin suunnittelun keskeisistä lähtökohdista ja yleisistä tavoitteista. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa päätettiin järjestää Soklin osayleiskaavatyön yhteydessä kaavaneuvottelu, kun Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan ehdotus on asetettu nähtäville. Kaavaneuvottelu pidettiin 14.10.2009 Rovaniemellä. Neuvottelussa käytiin läpi Itä-Lapin maakuntakaavatilanne, yleiskaavoituksen selvitystilanne sekä osayleiskaavoituksen aikataulu ja jatkovaiheet. Soklin osayleiskaavatyön valmisteluvaiheessa kerättiin yhteen alueen lähtötiedot ja laaditut selvitykset sekä määriteltiin osayleiskaavoituksen tavoitteet. Lähtötietojen ja selvitysten perusteella laadittiin osayleiskaavaluonnos ja kaavaselostuksen luonnos. Osayleiskaavan valmisteluaineisto oli Savukosken kunnanhallituksen päätöksellä nähtävillä 15.4.2010 17.5.2010. Valmisteluaineistoon liittyvä yleisötilaisuus pidettiin 20.4.2010 Savukoskella. Valmisteluaineistosta saatiin lausuntoja ja mielipiteitä, joihin laadittiin vastineet. Poroelinkeinoon liittyvistä osayleiskaavaratkaisuista järjestettiin 10.6.2010 poronhoitolain edellyttämä neuvottelu (PHL:n 53 ). Syksystä 2010 lähtien osayleiskaavaprosessi oli joitakin kuukausia pysähdyksissä, kun Yara Suomi Oy teki tarkempia selvityksiä malmin rikastamismahdollisuuksista Venäjällä. Kaavatyötä jatkettiin Venäjävaihtoehdon mukaisesti toukokuussa 2011. Kaivoshankkeen ajankohtaisista asioista ja kaavoitustilanteesta pidettiin yleisötilaisuus 8.6.2011 Savukoskella. Tammikuussa 2012 Yara Suomi Oy päätyi siihen, että malmin rikastaminen Venäjän Kovdorissa ei ole mahdollista, ja niinpä kaavan laatimista jatkettiin Suomi-vaihtoehdon mukaisesti. Osayleiskaavaehdotus laadittiin vastaamaan muuttuneita suunnitelmia ja siinä otettiin huomioon osayleiskaavaluonnoksesta saatu palaute ja tarkentuneet selvitykset. Savukosken kunnanhallitus päätti asettaa osayleiskaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 18.10.2012 16.11.2012 (MRL 65, MRA 19 ), jolloin osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä asiassa. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä, ja 5.11.2012 pidettiin kaavaehdotuksen asukastilaisuus Savukosken kunnanvirastolla. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 23.11.2012 Rovaniemellä. Kesällä 2013 osayleiskaavaehdotusta korjattiin ja täydennettiin saatujen lausuntojen ja muistutusten, viranomaisneuvottelun päätösten sekä toukokuussa 2013 tehdyn Natura-arvioinnin täydennyksen perusteella. 31

8.2 Tutkitut vaihtoehdot Soklin osayleiskaavan maankäytön perusperiaatteet on määritelty maakuntakaavassa. Soklin vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä tutkittavia vaihtoehtoja olivat ympäristövaikutusten arvioinnissa mukana olleet vaihtoehtoiset rikastamon sijoituspaikat, vaihtoehtoiset rikastushiekan läjitysaltaan ja niihin liittyvien etu- ja jälkiselkeytysaltaiden sijoituspaikat sekä vaihtoehtoiset maanläjitysalueet. Myös radan ja voimalinjan linjausvaihtoehtojen valinta tapahtui maakuntakaavoituksen yhteydessä. Maakuntakaavassa on päädytty ratkaisuihin, jotka on arvioitu ympäristön kannalta parhaiksi. Valituilla ratkaisuilla on vähäisin vaikutus porotalouteen, vesistöihin, Natura-alueisiin ja muuhun luontoon. Soklin osayleiskaavan luonnosvaiheessa tutkittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja alueen sisäisille tie- ja putkilinjauksille. 8.3 Osayleiskaavaluonnos 8.4.2010 Kuva 19. Soklin osayleiskaavaluonnos 8.4.2010. Osayleiskaavan 8.4.2010 päivätty luonnos ja muu valmisteluaineisto oli Savukosken kunnanhallituksen päätöksellä nähtävillä 15.4.2010 17.5.2010. Valmisteluaineistoon liittyvä yleisötilaisuus pidettiin 20.4.2010 Savukoskella. Osayleiskaavaluonnoksesta ja valmisteluaineistosta saatiin 5 lausuntoa ja 5 muistutusta. Lausunnot ja muistutukset sekä niihin annettavat vastineet ovat selostuksen liitteenä 5. Osayleiskaavaluonnoksessa osoitettiin Soklin kaivostoiminnan aloittamisen edellyttämät kaivosalueen aluevaraukset (EK-1, EK-2, EK-3, EK-4 ja EK-5) sekä yhteydet kaivosalueelta kaava-alueen ulkopuolelle. Näitä olivat malmin kuljettamiseen tarvittava sivurata Kelloselkään, sähkölinja Pelkosenniemelle ja merkittävästi parannettava tie Savukoskelle. Urho Kekkosen kansallispuiston Nuortin retkeilyreitille johtavalle tielle osoitettiin neljä vaihtoehtoista tielinjausta (VE0, VE1, VE2 ja VE3). Putkilinjaukselle 32

rikastamoalueelta EK-1 rikastushiekan läjitysalueelle EK-4 esitettiin vaihtoehtoiset linjaukset VEa ja VEb. Lisäksi luonnoksessa esitettiin kulttuurihistoriallisesti, luonnonarvoiltaan ja virkistyksellisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Suurin osa kaava-alueesta määritettiin metsä- ja porotalousvaltaiseksi alueeksi. 8.4 Osayleiskaavaehdotus 1.10.2012 Kuva 20. Soklin osayleiskaavaehdotus 1.10.2012. Osayleiskaavaehdotus laadittiin osayleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden selvitysten perusteella. Kaavaehdotuksen aluerajaus oli sama kuin nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa. Kaavaehdotuksessa kaivosalueiden (EK-1, EK-2, EK-3, EK-4, EK-5) aluerajauksia tarkennettiin ottaen huomioon kaivoksen muuttuneet suunnitelmat. Kaavaluonnoksessa Sotataipaleen alueelle osoitettu EK- 5-alue (etu- ja jälkiselkeytysallasalue) osoitettiin kaavaehdotuksessa metsä- ja porotalousalueeksi. Läntisen maanläjitysalueen (EK-3) rajausta tarkistettiin siten, että suojeltava serpentiinikivien alue (s-2) jäi rajauksen ulkopuolelle. Kyörteselälle osoitettiin kiviaineksen ottoalue (EK-5). Maanläjitysalueille (EK- 3) läjitettävien maa-ainesten maksimikorkeutta rajoitettiin uudella kaavamerkinnällä ja -määräyksellä. Rikastamoalueelta (EK-1) rikastushiekan läjitysalueelle (EK-4) kulkevan liete- ja vesijohdon linjaukseksi valikoitui kaavaluonnoksen linjausvaihtoehto VE a. Maskaselälle ja Kyörteselälle osoitettiin maiseman huomioiva suojaviheralue. Kaavaehdotuksessa osoitettiin vain läntisempi kaavaluonnoksessa esitetyistä kahdesta vaihtoehtoista väliaikaisen asutuksen sijoituspaikasta. AP-1-alueen sijainti tarkentui ehdotusvaiheessa myös hieman kauemmaksi rikastamosta. Voimajohtomerkintää tarkennettiin siten, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioitua myös helikopterikentän turvaetäisyydet. Ohjeelliseksi uudeksi tielinjaukseksi osoitettiin kaavaluonnoksen vaihtoehto VE2, joka kiertää maanläjitysalueen lännestä. 33

Kaavaehdotuksessa luo-1- ja luo-2-alueet esitettiin myös EK-alueilla. Osayleiskaavan 1.10.2012 päivätty ehdotus oli Savukosken kunnanhallituksen päätöksellä nähtävillä 18.10.2012 16.11.2012. Kaavaehdotukseen liittyvä asukastilaisuus pidettiin 5.11.20120 Savukosken kunnanvirastolla. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Fingridiltä, Kemin-Sompion paliskunnalta, Lapin aluehallintovirastolta, Lapin ELY-keskukselta, Lapin liitolta, Lapin maakuntamuseolta, Lapin rajavartiolaitokselta, Liikennevirastolta, Museovirastolta, Metsähallitukselta, Oraniemen paliskunnalta, Paliskuntain yhdistykseltä, Pelkosenniemen kunnalta, Pelkosenniemen- Savukosken metsänhoitoyhdistykseltä, Pohjois-Sallan paliskunnalta, Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnalta, Sallan kunnalta, Sodankylän kunnalta ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta. Kaavaehdotuksesta saatiin 12 lausuntoa ja 28 muistutusta. Lausunnot ja muistutukset ovat selostuksen liitteenä 6 sekä niihin annettavat vastineet selostuksen liitteenä 7. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 23.11.2012 ELY-keskuksessa Rovaniemellä. Samana päivänä oli myös poronhoitolain mukainen neuvottelu (PHL:n 53 ). 34

E. YLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT 9 OSAYLEISKAAVARATKAISUT Soklin osayleiskaavassa on osoitettu Soklin kaivostoiminnan aloittamisen edellyttämät kaivosalueen aluevaraukset EK-1, EK-2, EK-3, EK-4 ja EK-5 sekä yhteydet kaivosalueelta kaava-alueen ulkopuolelle. Näitä ovat malmin kuljettamiseen tarvittava sivurata Kelloselkään, sähkölinja Pelkosenniemelle, merkittävästi parannettava tie Savukoskelle sekä putkilinja Kemijokeen. Osayleiskaavassa on osoitettu myös alueen sisäisiä yhteyksiä, kuten yhdystiet. Osayleiskaavassa on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, luonnonarvoiltaan ja virkistyksellisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Suuri osa osayleiskaavoitettavasta alueesta on metsä- ja porotalousvaltaista aluetta. Voimajohdot, tiet ja putkilinjat on kaavassa osoitettu pääosin ohjeellisilla merkinnöillä. Merkinnät perustuvat maakuntakaavoituksen, hankesuunnittelun ja yleiskaavoituksen sekä YVA-menettelyjen yhteydessä tutkittuihin vaihtoehtoihin, niiden vaikutuksiin sekä saatuun palautteeseen. Linjausten valinnoille on siten vankat perusteet. Yleiskaava on silti luonteeltaan yleispiirteinen ohje yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle ja muulle suunnittelulle. Yleiskaavassa osoitetut ratkaisut tulevat tarkentumaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Nämä tarkennukset voivat liittyä esimerkiksi voimajohdon, tien tai putkilinjojen linjausten täsmällisiin paikkoihin sekä korkeusasemiin. Rikastamo- ja murskaamorakennuksen alueet sekä erillinen pumppaamo- ja käsittelylaitosrakennusten alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Lähtökohta on, että asemakaava-alue sisältää kaikki alueet, jonne tulee sellaisia rakennuksia tai rakennelmia, jotka vaativat rakennusluvan. Rakentamisen tehokkuus ja muu rakentamisen ohjaus ratkaistaan asemakaavassa. Yleiskaavassa on osoitettu asemakaavoitettavan alueen ohjeellinen raja (ask). Asemakaavoitettavista alueista rikastamo- ja murskaamorakennusten alueet sijaitsevat osayleiskaavan EK-1- ja EK-2-alueilla, kaivostoimintaan liittyvän väliaikaisen asumisen alue EK-1-alueella sekä erillinen pumppaamo- ja käsittelylaitosrakennusten alue EK-4-alueella. Natura-alueisiin liittyen on annettu seuraava yleismääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on teknisin ratkaisuin varmistettava, ettei merkittävästi heikennetä läheisen Natura 2000 verkostoon kuuluvan Nuorttijoen vesistön luonnonarvoja eikä järvitaimenen elinympäristöä. 9.1 Asuminen Osayleiskaavassa ei ole osoitettu asuinaluevarauksia. Kaivostoimintaan liittyvää tilapäistä asumista saa kuitenkin sijoittaa rikastamoalueelle (EK-1). Kaivostyöntekijöiden tilapäisen asuinalueen vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on tutkittu YVA:n selvitysten, karttatarkastelujen ja kaavatyön maastokäyntien yhteydessä. Tarkasteluiden perusteella 8.4.2010 päivätyssä osayleiskaavaluonnoksessa esitettiin kaksi vaihtoehtoista asutuksen sijoituspaikkaa. Kaavaehdotusvaiheessa tilapäisen asumisen paikaksi valikoitui läntisempi luonnoksessa esitetyistä vaihtoehdoista. Sijainti tarkentui samalla myös hieman kauemmaksi rikastamosta. Väliaikaiselle asumiselle varattu alue on osoitettu rikastamoalueen (EK-1) sisälle osaaluemerkinnällä as, koska kyse on kaivostoimintaan tiiviisti liittyvästä maankäytöstä. Väliaikaiselle asumiselle tarkoitetun osa-alueen raja on esitetty osayleiskaavassa ohjeellisena merkintänä (katkoviiva). Tilapäiselle asumiselle tarkoitettu alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Soklin vaihemaakuntakaavan määräys kaivosalueen toimintaan liittyvä väliaikainen asuminen tulee suunnitella sijoitettavaksi kaivosalueen läheisyyteen on as-alueen sijoittamisessa otettu huomioon. Kaivoksen avaamisen vaikutuksesta Savukoskelle syntyvä pysyvä asuminen tullaan sijoittamaan nykyisiin taajamiin, ja näille alueille tullaan laatimaan omat maankäyttösuunnitelmat. 35

9.2 Palvelut RM-merkinnällä on osoitettu matkailupalvelujen alue. Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva Tulppion majojen mökkikylä. Alueen rakennukset on rakennustavaltaan, materiaaleiltaan ja mittasuhteiltaan sopeutettava maisemaan. Matkailupalvelujen alueen pinta-ala on 9 hehtaaria. 9.3 Kaivostoiminta Kaivostoiminnalle on osayleiskaavassa osoitettu aluevarauksia EK-1-, EK-2-, EK-3-, EK-4- ja EK-5- merkinnöin. Aluevaraukset perustuvat YVA-menettelyjen ja maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtyihin vaihtoehtovertailuihin ja päätöksiin kaivoksen maankäyttötarpeista. Osayleiskaavassa on osoitettu kaivostoiminnan aloittamisen edellyttämien aluevarausten lisäksi yhteydet kaivosalueelta kaava-alueen ulkopuolelle. Näitä ovat malmin kuljettamiseen tarvittava ohjeellinen sivuratalinjaus Kelloselkään, ohjeellinen voimajohto Pelkosenniemelle, merkittävästi parannettava tie Savukoskelle sekä ohjeellinen putkilinja (vesijohto) Kemijokeen. Rikastamoalueelta EK-1 rikastushiekan läjitysalueelle EK-4 on osoitettu ohjeellinen putkilinjaus liete- ja vesijohtoa varten. Rikastushiekkaputken linjaus on osayleiskaavaluonnoksessa 8.4.2010 esitetyn vaihtoehdon VEa mukainen. Kaivosalueen eri osat on osayleiskaavassa jaoteltu pääasiallisten käyttötarkoitusten mukaan seuraavasti: EK-1-alue on tarkoitettu pääosin rikastamon sijoituspaikaksi. Alueelle saa sijoittaa myös tilapäistä, kaivostoimintaan liittyvää asumista. Väliaikaiselle asumiselle tarkoitetun alueen ohjeellinen raja on osoitettu kaavassa katkoviivalla ja merkinnällä as. EK-1-alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavoitettavan alueen ohjeellinen rajaus on esitetty osayleiskaavassa merkinnällä ask. Rikastamon yhteyteen rakennettavan raakavesialtaan puhdistettujen ylitevesien purkuvesistönä on Kemijoki. Ohjeellinen putkilinjaus vesijohtoa varten on osoitettu osayleiskaavassa. EK-1-alueelta on osoitettu rikastushiekan läjitysalueelle EK-4 kulkeva ohjeellinen putkilinjaus liete- ja vesijohtoa varten. EK-1-alueelle on osoitettu myös ohjeellisena sivuradan ja voimajohdon linjaukset. Putkilinjausten ja voimajohdon täsmällinen paikka ja korkeusasema määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. EK-1-alueen pinta-ala on 477 hehtaaria. EK-2-alue on tarkoitettu pääosin avolouhoksen ja murskaamon sijoituspaikaksi. Murskaamorakennusalueiden osalta EK-2-alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavoitettavan alueen ohjeellinen rajaus on esitetty osayleiskaavassa merkinnällä ask. EK-2-alueen pinta-ala on 2 297 hehtaaria. EK-3-alueet on tarkoitettu maanläjitysalueiksi. Läjitettävien maa-ainesten suurin korkeusasema ei saa ylittää Maskaselällä (itäinen läjitysalue) 290 metriä merenpinnasta eikä Matinlaaksossa (läntinen läjitysalue) 250 metriä merenpinnasta korkeusjärjestelmässä N2000. EK-3-alueiden pinta-ala on yhteensä 636 hehtaaria. EK-4-alue on tarkoitettu pääosin rikastushiekan läjitysalueeksi. EK-4-alueelle rikastamoalueelta EK-1 tuleva rikastushiekkaputki on osoitettu ohjeellisena putkilinjauksena liete- ja vesijohtoa varten. Rikastushiekan läjitysaluetta tullaan käyttämään kaivostoimintaan vaiheittain siten, että kulloinkin vain osaa alueesta käytetään läjitystoimintaan ja muu alue on esimerkiksi porotalouden käytössä. Läjitysalueelle rakennettavien pumppaamo- ja käsittelylaitosrakennusten osalta EK-4-alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavoitettavan alueen ohjeellinen rajaus on esitetty osayleiskaavassa merkinnällä ask. Rikastushiekka-altaan puhdistettujen ylitevesien purkuvesistönä on Kemijoki. Ohjeellinen putkilinjaus vesijohtoa varten on osoitettu osayleiskaavassa. EK-4-alueelle on osoitettu myös ohjeellisena voimajohdon linjaus. Putkilinjausten ja voimajohdon täsmällinen paikka ja korkeusasema määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. EK-4-alueen pinta-ala on 2 195 hehtaaria. EK-5-alue on tarkoitettu pääosin kiviaineksen ottoalueeksi. Kiviainesta tarvitaan kaivoksen infrastruktuurin rakentamiseen, patorakenteisiin ja muuhun 36

rakentamiseen. Alueen pinta-ala on 99 hehtaaria. Kaivosalueiden, radan, voimajohdon, merkittävästi parannettavan tien, putkilinjojen ja metsätalouden suunnittelussa ja toteutuksessa on turvattava porotalouden harjoittamisen tarpeet. Porotalouden harjoittamisen tarpeet voivat liittyä esimerkiksi alueiden aitaamistarpeeseen, voimajohdon, tien ja putkilinjojen yksityiskohtaisiin ratkaisuihin sekä metsänhoitotoimenpiteiden määrään ja laatuun. Porotalouden kannalta keskeistä on huolehtia alueen suunnittelussa ja toteutuksessa siitä, ettei poroille aiheuteta kohtuuttomia estevaikutuksia. Merkinnällä ev-1 on osoitettu sellaisia metsä- ja porotalousvaltaisten alueiden osia, jotka on varattu kaivoksen suojaviheralueeksi. Alueella ei saa suorittaa sellaisia maisemaa muuttavia toimenpiteitä, jotka heikentävät alueen merkitystä kaivoksen maisemallisia vaikutuksia lieventävänä puskurivyöhykkeenä. Metsänhoitotoimenpiteet on suoritettava alueen erityisluonteen huomioivalla tavalla siten, että maisemalliset arvot säilyvät. Merkinnällä on pyritty lieventämään kaivoksen maisemavaikutuksia erityisesti UKK-reitille ja Urho Kekkosen kansallispuiston suuntaan. 9.4 Metsä- ja porotalous Osayleiskaavassa on esitetty kolmenlaisia metsä- ja porotalousvaltaisia alueita. 13 332 hehtaaria. MP-merkinnällä on osoitettu alueet, joiden pääasiallinen käyttötarkoitus on metsäja porotalous. Alueilla sallitaan vain metsä- ja porotaloutta sekä virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen. Osayleiskaavan MP-alueiden pinta-ala on yhteensä MPU-merkinnällä on osoitettu sellaisia metsä- ja porotalousvaltaisia alueita, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueet ovat virkistyskäytön kannalta merkittäviä. Metsänhoitotoimenpiteet on suoritettava alueen erityisluonteen huomioivalla tavalla siten, että maisemalliset ja muut ympäristölliset arvot säilyvät. Alueilla sallitaan vain metsä- ja porotaloutta sekä virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen. Osayleiskaava-alueen tärkein virkistysyhteys on pohjois-eteläsuuntainen UKK-reitti. Osayleiskaavan MPU-alueiden pinta-ala on yhteensä 5 273 hehtaaria. MPY-merkinnällä on osoitettu metsä- ja porotalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueiden erityiset ympäristöarvot tulee huomioida alueiden käytössä. Metsänhoitotoimenpiteet on suoritettava alueen erityisluonteen huomioivalla tavalla siten, että ympäristölliset arvot säilyvät. Alueella sallitaan vain metsä- ja porotaloutta palveleva rakentaminen. Merkinnällä on osoitettu Yli-Nuortin Natura 2000 -alueen ympäristö sekä siihen liittyvä luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti tärkeä alue. Osayleiskaavan MPY-alueiden pinta-ala on yhteensä 970 hehtaaria. Osayleiskaavan toteutumisesta porotaloudelle aiheutuvia haittoja on haluttu minimoida osayleiskaavan yleismääräyksillä. Kaavamääräykset velvoittavat turvaamaan poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toimintaedellytykset. Erityisesti kaivosalueen, radan, voimajohdon, merkittävästi parannettavan tien, putkilinjojen ja metsätalouden suunnittelussa ja toteutuksessa on turvattava porotalouden harjoittamisen tarpeet. Porotalouden harjoittamisen tarpeet voivat liittyä esimerkiksi alueiden aitaamistarpeeseen, voimajohdon, tien ja putkilinjojen yksityiskohtaisiin ratkaisuihin sekä metsänhoitotoimenpiteiden määrään ja laatuun. Porotalouden kannalta keskeistä on huolehtia alueen suunnittelussa ja toteutuksessa siitä, ettei poroille aiheuteta kohtuuttomia estevaikutuksia. Osayleiskaavassa on osoitettu kaivostoiminnan aloittamisen edellyttämät yhteydet kaivosalueelta kaavaalueen ulkopuolelle. Näitä ovat malmin kuljettamiseen tarvittava ohjeellinen sivuratalinjaus Kelloselkään, ohjeellinen voimajohto Pelkosenniemelle, merkittävästi parannettava tie Savukoskelle sekä ohjeellinen putkilinja (vesijohto) Kemijokeen. Rikastamoalueelta EK-1 rikastushiekan läjitysalueelle EK-4 on osoitettu ohjeellinen putkilinjaus liete- ja vesijohtoa varten. 37

Voimajohdot, tiet ja putkilinjat on kaavassa osoitettu pääosin ohjeellisilla merkinnöillä. Merkinnät perustuvat maakuntakaavoituksen, hankesuunnittelun ja yleiskaavoituksen sekä YVA-menettelyjen yhteydessä tutkittuihin vaihtoehtoihin, niiden vaikutuksiin sekä saatuun palautteeseen. Linjausten valinnoille on siten vankat perusteet. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ohje yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle ja muulle suunnittelulle. Yleiskaavassa osoitetut ratkaisut tulevat tarkentumaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Nämä tarkennukset voivat liittyä esimerkiksi voimajohdon, tien tai putkilinjojen linjausten täsmällisiin paikkoihin sekä korkeusasemiin. On porotalouden kannalta suositeltavaa, että erityisesti varsinaisen kaivosalueen ja rikastushiekan läjitysalueen väliset putkilinjat toteutetaan niin, että muodostuu riittävän laajoja yhtenäisiä jaksoja, joilla putket kulkevat maan alla tai tasossa, jolloin porojen liikkumiselle ei aiheudu haitallisia esteitä. Merkinnällä ev-1 on osoitettu sellaisia metsä- ja porotalousvaltaisten alueiden osia, jotka on varattu kaivoksen suojaviheralueeksi. Alueella ei saa suorittaa sellaisia maisemaa muuttavia toimenpiteitä, jotka heikentävät alueen merkitystä kaivoksen maisemallisia vaikutuksia lieventävänä puskurivyöhykkeenä. Metsänhoitotoimenpiteet on suoritettava alueen erityisluonteen huomioivalla tavalla siten, että maisemalliset arvot säilyvät. Merkinnällä on pyritty lieventämään kaivoksen maisemavaikutuksia erityisesti UKK-reitille ja Urho Kekkosen kansallispuiston suuntaan. 9.5 Suojelu 9.5.1 Luonto Yli-Nuortin ja Törmäojan Natura 2000 -alueet on kaavakartassa osoitettu Natura 2000 -verkostoon kuuluviksi alueiksi ja luonnonsuojelualueiksi merkinnällä SL. Natura 2000 -alueiden suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 :ssä ja 66 :ssä. Osayleiskaavan SL-alueiden pinta-ala on yhteensä 336 hehtaaria. Yli-Nuortin Natura 2000 -alueen ympäristö sekä siihen liittyvä luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti tärkeä alue on osoitettu merkinnällä MPY. Alueen erityiset ympäristöarvot tulee huomioida alueen käytössä. Metsänhoitotoimenpiteet on suoritettava MPY-alueen erityisluonteen huomioivalla tavalla siten, että ympäristölliset arvot säilyvät. Suojelumerkinnällä s-1 kaavassa on osoitettu suojeltavat kohteet ja alueen osat, joilla sijaitsee luontodirektiivin liitteessä IV b tarkoitetun kasvilajin (laaksoarho, lapinleinikki, lettorikko) esiintymisalue. Lajiin ei saa kohdistaa LSL 42 :n 2 momentin mukaista toimenpidettä ilman LSL 49 :n 3 momentin mukaista menettelyä. Tällaisia toimenpiteitä ovat kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen. Sama koskee soveltuvin osin rauhoitetun kasvin siemeniä. Suojelumerkinnällä s-2 on osoitettu serpentiinikivien alue. Alueella sijaitsee kasvilajeja (tunturihärkki, serpentiinipikkutervakko, lapinnätä, kalkkikääpä), jotka on luokiteltu LSL:n 47 :n nojalla erityisesti suojeltaviksi lajeiksi. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty (LSL 47 ). Merkinnällä luo-1 on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi metsälain 10 :n mukaiset kohteet, vesilain 17 :n mukaiset kohteet ja maakunnallisesti merkittävät linnustoalueet. Paikallisesti arvokkaat luontokohteet on osoitettu merkinnällä luo-2. Kohteet ovat Tulppion alueekologisen suunnitelman mukaisia luontokohteita. Luo-1- ja luo-2-alueiden käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Natura-alueisiin liittyen on annettu seuraava määräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on teknisin ratkaisuin varmistettava, ettei merkittävästi heikennetä läheisen Natura 2000 verkostoon kuuluvan Nuorttijoen vesistön luonnonarvoja eikä järvitaimenen elinympäristöä. 38

Teknisten ratkaisujen tarkoituksena on varmistaa, ettei Nuorttijoen vesistöön tule haitallisia kiintoaineja muita päästöjä. Vaikutuksia Nuorttijoen Natura-vesistöön tulee minimoida seuraavin toimenpitein ja periaattein: - vedet pyritään pitämään omalla valuma-alueella mahdollisimman suuressa määrin, jotta jokien vesimäärissä ei tapahtuisi suuria muutoksia - Nuorttijokeen ja sen latvajokiin ei johdeta vesiä, joissa on epäpuhtauksia - Nuorttijokeen johdetaan lähtökohtaisesti vain oman valuma-alueen puhtaina pysyviä pintavesiä, joita keräillään niskaojilla - likaantuneet vesijakeet johdetaan allastuksen kautta prosessiin, rikastushiekka-altaaseen ja Kemijokeen - kaivoksen ympäristön pohjaveden alentamisesta muodostuvia puhtaaksi varmistettuja vesiä voidaan tarvittaessa johtaa Nuorttijokeen Vesistörakentamisesta johtuvaa väliaikaista vesistön samentumista voidaan ehkäistä ajoittamalla kaivutyöt alivirtaamakauteen eli talvelle ja tekemällä kaivutöitä mahdollisimman suurelta osin kuivatyönä. Valuma-aluemuutoksista johtuvia virtaamamuutoksia ei käytännössä voida estää. Vedenlaatumuutoksia Yli-Nuortissa voidaan estää johtamalla kaivosalueelta vesistöön vain puhtaita aluevesiä ja pohjaveden alentamisesta muodostuvia vesiä. Taimenen lisäntymisalueiden menetystä voidaan komensoida rakentamalla Sokliojan ja Yli-Nuortin oikaisu-uomiin taimenelle sopivia kutu- ja poikasalueita. Vuonna 2013 laadittu Natura-arviointi ja siitä saatu ELY-keskuksen lausunto ovat tämän kaavaselostuksen liitteitä. 9.5.2 Kulttuurihistoria Osayleiskaavassa on osoitettu merkinnällä sr suojeltavat rakennukset. Nämä ovat Tulppion konesavotan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön kuuluva Jänesojan pumppuasema (sr/1) sekä samaan kokonaisuuteen kuuluva maakuntakaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi osoitettu Suttikämppä (sr/2). Molemmat kohteet ovat rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joita ei saa purkaa tai oleellisesti muuttaa ilman Museovirastolta pyydettyä lupaa. Valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön (Tulppion konesavotta) rajausta on tulkittu suunnittelutarkkuuden edellyttämällä tavalla osayleiskaavatyön yhteydessä. Parhaiten säilynyt kokonaisuus on osoitettu kaavassa aluemerkinnällä sku (kulttuurihistoriallisesti arvokas alue). Rajauksen mukaiselle vanhan veturitien linjaukselle on tehty myös kulttuuripolku, joka seuraa veturitien kulkua Tulppioon asti. Alueeseen kuuluvat Jänesojan pumppuasema (sr/1), Suttikämppä (sr/2) ja Tulppion talonpaikka (sm/10) sekä näitä kohteita yhdistävä veturitien reitti. Alueella tapahtuvan rakentamisen ja maankäytön on sovelluttava ympäristöön siten, että valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön suojeluarvo säilyy. Lisäksi aluetta koskevista toimenpiteistä on pyydettävä lausunto Museovirastolta. Kokonaisuuteen kuuluu suojeltujen kohteiden ja vanhan veturitien lisäksi myös Tulppion konesavotan vanha veturi, joka sijaitsee Tulppion majojen pihalla katoksessa. Veturia ei ole irtaimistona voitu huomioida kaavoituksessa, mutta sen merkitys kulttuurihistorialliseen kokonaisuuteen kuuluvana esineenä tulee tiedostaa. Alueella sijaitsevat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitetut, tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset on osoitettu kaavassa sm-kohdemerkinnöin. Muinaisjäännösten laajuus tulee selvittää Museovirastosta. Kaikista muinaisjäännösalueita koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa. Alueiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Sama koskee myös mahdollisia uusia, toistaiseksi tuntemattomia muinaisjäännöskohteita. Kohteiden numerointi kaavakartalla viittaa selostuksen liitteeseen 3. Paikallisesti arvokkaiksi kulttuuriympäristökohteiksi (s-3) on kaavassa osoitettu Sotajoen kämppäkartano sekä Sotataipaleen tilan ladot. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkoitettua lupaa. Kulttuuriympäristökohteet suositellaan 39

säilytettäväksi niiden maisemallisten ja/tai kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi. 9.5.3 Maisema Merkinnällä ev-1 on osoitettu sellaisia metsä- ja porotalousvaltaisten alueiden osia, jotka on varattu kaivoksen suojaviheralueeksi. Alueella ei saa suorittaa sellaisia maisemaa muuttavia toimenpiteitä, jotka heikentävät alueen merkitystä kaivoksen maisemallisia vaikutuksia lieventävänä puskurivyöhykkeenä. Metsänhoitotoimenpiteet on suoritettava alueen erityisluonteen huomioivalla tavalla siten, että maisemalliset arvot säilyvät. Merkinnällä on pyritty lieventämään kaivoksen maisemavaikutuksia erityisesti UKK-reitille ja Urho Kekkosen kansallispuiston suuntaan. EK-3-alueille läjitettäville maa-aineksille on maisemallisista syistä kaavassa määrätty suurin sallittu korkeusasema. Läjitettävien maa-ainesten suurin korkeusasema ei saa ylittää Maskaselällä (itäinen läjitysalue) 290 metriä merenpinnasta eikä Matinlaaksossa (läntinen läjitysalue) 250 metriä merenpinnasta korkeusjärjestelmässä N2000. Korkeusrajoitus on esitetty kaavassa merkinnällä kr, jonka yhteydessä on ilmoitettu alueelle läjitettävien maa-ainesten suurin sallittu metrimääräinen korkeusasema. 9.5.4 Pohjavesi Kaava-alueella sijaitsevat III-luokan pohjavesialueet (Haukijärvenaapa, Loitsana, Kaulusmaa, Kaulusharjut, Tulppio, Talonmaa, Sauskommelmarova ja Rannimmainen sotatunturi) on osoitettu kaavassa osa-aluemerkinnällä pv. Ympäristöhallinnon luokittelun mukaan IIIluokan pohjavesialueet ovat alueita, joiden hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhkan selvittämiseksi. Pohjaveden muuttamiskiellosta säädetään vesilain 1. luvun 18 :ssä ja pohjaveden pilaamiskiellosta ympäristösuojelulain 8 :ssä. 9.6 Liikenne Yhdystie 9671 on osoitettu osayleiskaavassa merkittävästi parannettavaksi tieksi, jotta se voi palvella kaivoksen rakentamisen aikaista liikennettä ja kaivoksen toiminnassa ollessa kaivoksen huoltoliikennettä. Tielinjaus on yleispiirteinen ja sen pysty- ja vaakageometria määritellään tarkemmin parantamistoimenpiteiden suunnittelun yhteydessä. Tien suunnittelussa ja toteutuksessa on turvattava porotalouden harjoittamisen tarpeet mm. siten, ettei poroille aiheuteta kohtuuttomia estevaikutuksia. Samalla on varmistettava, ettei tie katkaise ulkoilu-, melonta- ja moottorikelkkailureittejä. Tie 9671 on maakuntakaavassa osoitettu merkittävästi parannettavaksi yhdystieksi. Koska läntinen maanläjitysalue (EK-3) toteutuessaan sijoittuu Urho Kekkosen kansallispuistoon johtavan nykyisen tien alueelle, on tielle osayleiskaavassa osoitettu uusi ohjeellinen linjaus, joka kiertää maanläjitysalueen länsipuolelta. Linjaus noudattelee pääpiirteittäin osayleiskaavaluonnoksessa 8.4.2010 esitettyä ohjeellista tielinjausvaihtoehtoa VE2 siten, että kaivostoiminnan vaikutukset tiemaisemaan ovat mahdollisimman vähäiset. Osayleiskaavassa on esitetty myös alueen muut yhdystiet sekä tiet, joilla on merkitystä alueen yhteyksien säilymisen kannalta. Etelään kulkeva sivurata on maakuntakaavan mukainen rautatieyhteys Soklista Kelloselkään. Rata on osoitettu osayleiskaavassa ohjeellisena. Radan suunnittelussa ja toteutuksessa on turvattava porotalouden harjoittamisen tarpeet ja varmistettava, ettei rata katkaise ulkoilu-, melonta- ja moottorikelkkailureittejä. Radan kanssa risteävät moottorikelkka- ja ulkoilureitit tulisi toteuttaa eri tasossa radan kanssa. Porotalouden kannalta keskeistä on huolehtia siitä, ettei poroille aiheuteta kohtuuttomia estevaikutuksia. 40

9.7 Virkistys Osayleiskaavassa on osoitettu olemassa olevat ulkoilu-, melonta- ja moottorikelkkailureitit. Osoitetut reitit ovat ohjeellisia. Radan, voimajohdon, merkittävästi parannettavan tien, kaivoksen ja putkilinjojen tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee varmistaa, etteivät uudet yhteydet katkaise ulkoilu-, melonta- ja moottorikelkkareittejä. Tarkemmassa kaivostoiminnan suunnittelussa tulee erityisesti huomioida Yli-Nuortin melontareitin kulkeminen kaivosalueen läpi. Kaavassa osoitetut moottorikelkkareitit voivat hallinnollisesti olla virallisia moottorikelkkareittejä tai moottorikelkkauria. Merkinnällä ev-1 on osoitettu sellaisia metsä- ja porotalousvaltaisten alueiden osia, jotka on varattu kaivoksen suojaviheralueeksi. Alueella ei saa suorittaa sellaisia maisemaa muuttavia toimenpiteitä, jotka heikentävät alueen merkitystä kaivoksen maisemallisia vaikutuksia lieventävänä puskurivyöhykkeenä. Metsänhoitotoimenpiteet on suoritettava alueen erityisluonteen huomioivalla tavalla siten, että maisemalliset arvot säilyvät. Merkinnällä on pyritty lieventämään kaivoksen maisemavaikutuksia erityisesti UKK-reitille ja Urho Kekkosen kansallispuiston suuntaan. 9.8 Johto- ja putkilinjat Osayleiskaavassa on esitetty maakuntakaavan mukainen voimajohtolinjaus Soklista Savukoksen kautta Pelkosenniemelle siltä osin kuin se sijoittuu osayleiskaavaalueelle. Merkintä on ohjeellinen. Tulppiojoen varrella, voimajohtolinjauksen lähellä sijaitsee Lapin Rajavartiolaitoksen helikopterikenttä, jonka turvaetäisyydet (lasku- ja lentoonlähtösektorit) tulee ottaa huomioon voimajohtolinjan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Voimajohdon suunnittelussa ja toteutuksessa on turvattava porotalouden harjoittamisen tarpeet ja varmistettava, ettei linjaus katkaise ulkoilu-, melonta- ja moottorikelkkailureittejä. Porotalouden kannalta keskeistä on huolehtia siitä, ettei poroille aiheuteta kohtuuttomia estevaikutuksia. Rikastamoalueelta EK-1 rikastushiekan läjitysalueelle EK-4 on osoitettu ohjeellinen putkilinjaus liete- ja vesijohtoa varten. Rikastushiekkaputken linjaus on osayleiskaavaluonnoksessa 8.4.2010 esitetyn vaihtoehdon VEa mukainen. Putken täsmällinen paikka ja korkeusasema määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Linjaus kulkee osin s-1-alueella sekä useiden virkistysreittien poikki, mikä tulee huomioida putkilinjan tarkemmassa suunnittelussa. Putkilinjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa on turvattava porotalouden harjoittamisen tarpeet ja varmistettava, ettei linjaus katkaise ulkoilu-, melonta- ja moottorikelkkailureittejä. On porotalouden kannalta suositeltavaa, että putkilinjat toteutetaan niin, että muodostuu riittävän laajoja yhtenäisiä jaksoja, joilla putket kulkevat maan alla tai tasossa, jolloin porojen liikkumiselle ei aiheudu haitallisia esteitä. Osayleiskaava-alueelta on osoitettu lounaaseen Kemijokea kohti kulkeva ohjeellinen putkilinjaus vesijohtoa varten. Kaivos- ja rikastamotoiminnassa muodostuvat prosessi- ym. vedet johdetaan putkea pitkin Kemijokeen. Putken täsmällinen paikka ja korkeusasema määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Putkilinjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa on turvattava porotalouden harjoittamisen tarpeet ja varmistettava, ettei linjaus katkaise ulkoilu-, melontaja moottorikelkkailureittejä. Porotalouden kannalta keskeistä on huolehtia siitä, ettei poroille aiheuteta kohtuuttomia estevaikutuksia. 9.9 Yleismääräykset Osayleiskaavassa on annettu viisi koko kaava-aluetta koskevaa yleismääräystä: Poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toimintaedellytykset on turvattava. Kaivosalueen, radan, voimajohdon, merkittävästi parannettavan tien, putkilinjojen ja metsätalouden suunnittelussa ja toteutuksessa on turvattava porotalouden harjoittamisen tarpeet. Porotalouden harjoittamisen tarpeet voivat liittyä esimerkiksi alueiden 41

aitaamistarpeeseen, voimajohdon, tien ja putkilinjojen yksityiskohtaisiin ratkaisuihin sekä metsänhoitotoimenpiteiden määrään ja laatuun. Porotalouden kannalta keskeistä on huolehtia alueen suunnittelussa ja toteutuksessa siitä, ettei poroille aiheuteta kohtuuttomia estevaikutuksia. Estevaikutusten lieventämiskeinoja on kuvattu tarkemmin yleiskaavaselostuksen luvussa 9.4. Rakennuksia ei saa sijoittaa alueille, joilla on tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Radan, voimajohdon, merkittävästi parannettavan tien ja putkilinjojen tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee varmistaa, etteivät uudet yhteydet katkaise ulkoilu-, melonta- ja moottorikelkkailureittejä. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on teknisin ratkaisuin varmistettava, ettei merkittävästi heikennetä läheisen Natura 2000 verkostoon kuuluvan Nuorttijoen vesistön luonnonarvoja eikä järvitaimenen elinympäristöä. Natura-alueiden luontoarvojen huomioon ottamista koskevan määräyksen merkitystä ja taustaa on tarkemmin kuvattu tämän selostuksen kohdassa 9.5.1. 42

10 OSAYLEISKAAVAN SUHDE SUUNNITELMIIN JA ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN 10.1 Osayleiskaavalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Seuraavassa on arvioitu sitä, miten osayleiskaavalle asetetut tavoitteet toteutuvat. Osayleiskaavan tavoitteet osoittaa yleispiirteisesti kaivoshankkeen tarvitsemat aluevaraukset sekä putkilinjojen, tie-, rata- ja voimajohtoyhteyksien sijoittuminen alueella osoittaa aluevaraukset työntekijöiden tilapäistä asumista varten suunnitella alueen maankäyttö luonto-, kulttuuri- (ml. muinaisjäännökset) ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla turvata alueen matkailu- ja virkistysarvot sekä osoittaa niille riittävät aluevaraukset, erityisesti tulee varmistaa UKK-reitin jatkuvuus Urho Kekkosen kansallispuiston ja Värriön/Tuntsan alueiden välillä sekä Nuorttijoen merkitys virkistyksen kannalta turvata alueen moninaiskäyttö sekä luontaistalouden, erityisesti porotalouden toiminta-edellytykset alueella ohjata alueen mahdollista asemakaavoitusta ja lupamenettelyjä Osayleiskaavan tavoitteiden toteutuminen Tavoite toteutuu. Osayleiskaavassa on osoitettu yleispiirteisesti kaivoshankkeen tarvitsemat aluevaraukset sekä putkilinjojen, tie-, rata- ja voimajohtoyhteyksien sijoittuminen alueella tavoitteen mukaisesti. Tavoite toteutuu. Työntekijöiden tilapäistä asumista varten on osoitettu osa-aluevaraus tavoitteen mukaisesti. Tavoite toteutuu osin. Alueen luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot säilyvät pääosin. Kaivosalueilla on arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita (muinaisjäännöksiä), joiden säilyminen riippuu kaivosalueiden jatkosuunnittelussa tehtävistä ratkaisuista. Tavoite toteutuu. UKK-reitin jatkuvuus on kaavaratkaisulla turvattu. Nuorttijoen ja Yli-Nuortin melontareitit on osoitettu säilytettäviksi. Tulppion konesavotan, Samperin veturitien ja Nuorttijoen ympäristöt on osoitettu metsä- ja porotalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Tulppion majojen mökkikylä on osoitettu matkailupalvelujen alueena. Yli-Nuortin melontareitin säilyminen EK-1-alueella tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Tavoite toteutuu osin. Suurin osa alueesta on osoitettu metsä- ja porotalousvaltaiseksi alueeksi. Kaivostoiminta kaventaa kuitenkin metsä- ja porotalouden harjoittamismahdollisuuksia. Tavoite toteutuu. Osayleiskaavalla on ohjattu mahdollista asemakaavoitusta ja lupamenettelyjä osoittamalla kaivoksen edellyttämät aluevaraukset ja yhteystarpeet yleispiirteisesti. Osayleiskaavassa on osoitettu asemakaavoitettavan alueen ohjeellinen raja. 10.2 Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 10.2.1 Toimiva aluerakenne Kaivoksen rakentaminen edistää ja monipuolistaa alueen kilpailukykyä sekä seudullista elinkeinotoimintaa. Hankkeella luodaan uusia työpaikkoja nykyiselle muuttotappioalueelle ja sillä on positiivista vaikutusta alueen väestökehitykseen. Suunniteltu maankäyttö perustuu ensisijaisesti alueen omiin vahvuuksiin, sillä Soklin fosfaattimalmivarannot ovat arvokas paikallinen resurssi. Hankkeella 43

saattaa olla haitallisia vaikutuksia alueen ympäristöarvoille. Hankkeella on haitallisia vaikutuksia porotalouteen. Kaavaratkaisulla on pyritty minimoimaan kaivoksen este- ja haittavaikutuksia porotaloudelle. Matkailuun voi kohdistua kaivoksen myötä haitallisia (kaivosalue, uudet yhteydet, maisemamuutokset) ja myönteisiä (yhteyksien paraneminen UK-puistoon) vaikutuksia. Kaivos sijaitsee alueella, joka ei liity selkeästi nykyiseen aluerakenteeseen, sillä sijainti määräytyy mineraaliesiintymän sijainnin perusteella. Olemassa olevaa aluerakennetta ja kyläverkostoa seudulla on mahdollisuus kehittää kunnan muun maankäytönsuunnittelun yhteydessä, kun kaavoitetaan asuinalueita kaivoksen työntekijöille (Savukosken kirkonkylä, Martti). 10.2.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Soklin hanke edistää Savukosken kunnan ja kuntakeskuksen taloudellista kestävyyttä. Pysyvää asutusta ei ole osoitettu osayleiskaava-alueelle, vaan kaivoksen työntekijöille tarvittava asuntorakentaminen pyritään kunnallisella tasolla ohjaamaan nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen (Savukosken kirkonkylä, Martti) vahvistaen kuntakeskuksen palveluiden väestöpohjaa ja eheyttäen yhdyskuntarakennetta. Osayleiskaavassa on otettu huomioon kaava-alueella olevat ulkoilureitit ja niiden jatkuvuus ja turvallisuus. Kaivoksen toiminnalla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia kaava-alueen ulkoilureittien laatuun (mm. melu ja maisemamuutokset). Mahdollisuudet joukkoliikenteen järjestämiseksi Soklin kaivosalueen työntekijöille tulee tarkemmissa suunnittelun asteissa kartoittaa. Hankkeella on haitallisia vaikutuksia vesistöihin, kalatalouteen, vesieliöstöön, maaekosysteemiin ja muuhun luontoon. Myös melu alueella lisääntyy. Odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja erityiset luonnonolot on huomioitu YVA:ssa ja ne tulee huomioida kaivoksen suunnitelmissa. Luontoarvoiltaan huomionarvoiset alueet on tunnistettu hankkeen suunnittelun yhteydessä ja ne on pyritty huomioimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kaivoksen ja sitä ympäröivien herkkien alueiden välille on osayleiskaavassa pyritty jättämään riittävän leveät varoalueet. Alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee pyrkiä minimoimaan haitalliset vaikutukset luontoarvoille ja teknisillä ratkaisuilla tulee pyrkiä estämään melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvia haittoja. Alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee myös huomioida tulvavesien riskit ja muut ilmastonmuutoksen tuomat lisävaateet suunnittelulle. Kaivoksen suunnitelmissa ja YVA-selvityksessä on pyritty ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennaltaehkäisemiseen. 10.2.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Osayleiskaavassa on otettu huomioon valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön (RKY, Tulppion konesavotta) kohteet ja ne on kaavassa osoitettu säilytettäviksi. Kohteet tulee huomioida tarkemmissa suunnittelun asteissa. Luontoarvoiltaan huomionarvoiset alueet on tunnistettu ja osoitettu kaavakartassa. Alueet tulee huomioida mahdollisimman kokonaisvaltaisesti alueen tarkemmassa suunnittelussa. Kaivostoiminnan seurauksena muuttuvilla alueilla alkuperäiset elinympäristöt muuttuvat paikoin voimakkaasti ja osin tuhoutuvat. Kaivostoiminta haittaa lähiympäristönsä virkistyskäyttöä ja luontomatkailua. Kaavassa on osoitettu tarvittaessa korvaavat virkistysreitit kaivosalueella sijaitsevien tilalle. Radan, voimajohdon, merkittävästi parannettavan tien ja putkilinjojen tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee varmistaa, etteivät ulkoilu-, melonta- ja moottorikelkkailureitit sekä porotalouden kannalta merkittävät yhteydet katkea. Valtakunnallisesti merkittävä UKK-reitti säilyy nykyisellä paikallaan. Suojelualueet ja arvokkaat kulttuurikohteet on huomioitu osana kaavan viherverkkoa. Ratkaisu turvaa alueen luontomatkailun kehittämisen. Kaivostoiminnot on sijoitettu siten, etteivät ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset aluekokonaisuudet pirstoudu, mutta rikastamo- (EK-1) ja avolouhosalueet (EK-2) saattavat kuitenkin katkaista Yli-Nuortin ekologisen yhteyden. Kaava mahdollistaa kaivoksen rakentamisen Sokliin ja alueen luonnonvarojen hyödyntämisen. Kaivoshankkeen yhteydessä on selvitetty alueen käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä soveltuvuus kiviaineshuoltoon on selvitetty. 44

10.2.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueen liikenneyhteydet paranevat merkittävästi. Radan rakentaminen ja kaivokselle johtavan tien rakentaminen parantavat liikenneturvallisuutta. Ratayhteys edistää ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä ja vähentää tiestön kuormitusta, millä on merkittävästi liikenneturvallisuutta parantava ja liikenteen haittoja lieventävä vaikutus. Kaavan tieverkkoratkaisu perustuu pääosin nykyiseen tieverkkoon. Kaivokseen liittyvä tilapäinen asuminen on sijoitettu lähelle rikastamoa, mikä vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta. Henkilöautoliikenne lisääntyy kuitenkin työmatkaliikenteen johdosta, sillä kaivostoimintaan liittyvä uusi vakituinen asuminen sijoittuu olemassa oleviin taajamiin kaava-alueen ulkopuolelle (pääosin Marttiin ja Savukoskelle). Suunnittelun yhteydessä on pyritty minimoimaan alueen maankäyttöön ja sen kehittämistarpeisiin, arvokkaisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin ja -alueisiin sekä maiseman erityispiirteisiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Arvot on pääosin mahdollista säilyttää tai ottaa huomioon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sään ääri-ilmiöt ja tulvien riskit on huomioitu hankkeen suunnittelussa ja YVAmenettelyissä. 10.2.5 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Suunnittelualue on osa Lapin tunturialueiden luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityistä aluekokonaisuutta. Kaavaratkaisu aiheuttaa paikallisesti haitallisia muutoksia alueen luontoarvoihin ja maisemaan. Kaivostoiminta ja em. yhteydet haittaavat paikallisesti poronhoitoa ja sen toimintaedellytyksiä, koska laidunten käyttö sekä poroilla että poronhoitajilla vaikeutuu ja laidunmaita menetetään. 10.2.6 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Soklin kaivoshankkeen osayleiskaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja edistää niiden toteuttamista. Kaavoituksessa tehdyt valinnat ja ratkaisut, erityisesti kaivosalueiden rajausten osalta, varmistavat parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteiden toteutumisen kokonaisuutena, vaikkakin yksittäisten tavoitteiden osalta onkin huomattavia eroja sisältöratkaisujen ja tavoitteiden välisessä suhteessa. Kaavan toteuttamisessa on mahdollista ottaa vähintään kohtuullisesti huomioon toimivaan aluerakenteeseen, elinympäristön laatuun, kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön, luonnonvaroihin, toimiviin yhteysverkostoihin sekä Lapin tunturialueisiin ja poronhoitoon kohdistuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 10.3 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaava-alueella on voimassa Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava ja Itä-Lapin maakuntakaava. Maakuntakaavojen osayleiskaava-aluetta koskeva sisältö sekä merkinnät ja määräykset on kuvattu tämän selostuksen luvussa 4.1 Maakuntakaavoitus. Osayleiskaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen ja täsmentää sen sisältöä. Osayleiskaavassa on esitetty maakuntakaavaa tarkemmin kaivostoimintojen aluevaraukset sekä merkittävästi parannettavan yhdystien, sivuradan ja sähkölinjan linjaukset. Osayleiskaavassa on osoitettu kaivostoiminnan edellyttämät putkilinjat sekä paikallisesti merkittävät tieyhteydet, joita ei ole osoitettu maakuntakaavassa. Maakuntakaavan mukaista yhteystarvetta Venäjälle ei ole osoitettu osayleiskaavassa. Osayleiskaavassa on maakuntakaavan yleismääräysten mukaisesti tutkittu tarkemmin kaivosalueen toimintaan liittyvän väliaikaisen asumisen sijoittuminen Maakuntakaavassa luonto-, virkistys- maisema-, ja kulttuuriympäristöarvokohteet on huomioitu pääsääntöisesti vain kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa arvokohteet on osoitettu maakuntakaavaa tarkemmin ja laajemmin. Osayleiskaavan on merkitty suojeltavat rakennukset (sr), muinaismuistokohteet (sm), paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristökohteet (s-3), Tulppion konesavotan kulttuurihistoriallisesti arvokas alue (sku), pohjavesialueet (pv), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet (luo-1 ja luo-2) sekä suojeltavat luontokohteet (s-1 ja s-2). 45

Osayleiskaavassa on maakuntakaavan tavoin kaavamääräys alueella olevien luontodirektiivin liitteessä IV (b) tarkoitettujen kasvilajien huomioimisesta luonnonsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaisesti. Lajeihin ei saa kohdistaa LSL 42 :n 2 momentin mukaista toimenpidettä ilman LSL 49 :n 3 momentin mukaista menettelyä. Lajien esiintymisalueet on rajattu osayleiskaavakartalle ja merkitty s-1- merkinnällä. Tältä osin osayleiskaava tarkentaa maakuntakaavaa. Maakuntakaavassa edellytetään, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava vaikutukset luontotyypille Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit, ottaen huomioon myös järvitaimenelle aiheutuvat vaikutukset. Maakuntakaavamääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistettava, ettei merkittävästi heikennetä niitä luontoarvoja, joiden perusteella luontotyyppi on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Soklin kaivoshankkeen vaikutuksia Natura-alueisiin on arvioitu vuosien 2009 ja 2011 YVA-selvitysten yhteydessä sekä täydennetty lupa- ja kaavoitusmenettelyä varten vuonna 2013 erillisessä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa Natura-arvioinnissa (Pöyry Finland Oy). Natura-arvioinnin perusteella kaivoshankkeella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena olevan Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyypille ja sen tunnusomaiselle lajille järvitaimenelle. Natura-alueen eheyteen osayleiskaavalla arvioidaan olevan vähäinen kielteinen vaikutus. Vuoden 2013 Natura-arviointi on kaavaselostuksen liitteenä 8 ja arvioinnista saatu ELYkeskuksen lausunto liitteenä 9. Osayleiskaavassa on lisäksi annettu aluetta koskeva yleismääräys luontoarvojen huomioimisesta. Keskeisimmät eroavaisuudet voimassa olevan maakuntakaavan ja osayleiskaavan välillä ovat seuraavat: Maakuntakaavassa osoitetun kaivosalueen (EK 1901) sijainti ja siihen liittyvät toiminnot avolouhoksen ympäristössä on osoitettu osayleiskaavassa maakuntakaavaa tarkemmin (EK-1-, EK-2-, EK-3-, EK-4- ja EK-5-alueet) Maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M 4518) on osoitettu osayleiskaavassa pääosin metsä- ja porotalousvaltaisina alueina, jotka on jaettu erityyppisiin alueisiin ympäristön ominaispiirteidensä mukaisesti (MP, MPU ja MPY). Ratkaisussa on otettu huomioon alueen sijainti ja merkitys poronhoidolle. Lisäksi Soklin alue sijaitsee maakuntakaavassa esitetyllä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Tältä osin osayleiskaava täsmentää maakuntakaavamerkintää. Osayleiskaavassa on osoitettu pohjavesialueet, joita ei ole osoitettu maakuntakaavassa Luonto-, virkistys- ja kulttuuriympäristön arvokohteet ja suojelu on osoitettu osayleiskaavassa maakuntakaavaa tarkemmin Osayleiskaavassa on osoitettu paikalliset putkilinjat ja melontareitti, joita ei ole osoitettu maakuntakaavassa Osayleiskaavassa on esitetty asemakaavoitettavan alueen ohjeellinen raja. 10.4 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä on säädetty yleiskaavan sisältövaatimuksista. Seuraavassa on arvioitu, miten yleiskaavan sisältövaatimukset toteutuvat Soklin kaivoshankkeen osayleiskaavassa. Osayleiskaava perustuu riittäviin lähtötietoihin ja selvityksiin, jotka on kuvattu tarkemmin luvussa C Lähtötiedot. Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen osayleiskaavassa Voimassa olevat Itä-Lapin maakuntakaava ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava on otettu huomioon osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaavaratkaisu perustuu vaihemaakuntakaavaan kaivoksen aluevarausten, radan, parannettavan tien ja voimajohdon osalta. Maakuntakaavan ohjausvaikutus on kuvattu tarkemmin kappaleessa 10.3. 46

Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Ympäristöhaittojen vähentäminen Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaivostoiminnot ja kaivoksen edellyttämät yhteydet on sijoitettu siten, että ne muodostavat toimivan ja taloudellisen kokonaisuuden. Rikastushiekan läjitysalue (EK-4) on sijoitettu kauemmaksi muista kaivostoiminnoista YVA-vaihtoehdon VE 1.2 mukaisesti siksi, että muut esillä olleet sijoitusvaihtoehdot olisivat porotaloudelle ja luonnolle haitallisempia. Alue on pääosin rakentamaton, joten olevaa yhdyskuntarakennetta ei alueella harvaa tiestöä ja hajaasutusta lukuun ottamatta ole. Osayleiskaavassa esitetyllä ratkaisulla voidaan hyödyntää alueella olevia rakenteita kuten teitä. Virkistykseen soveltuvat alueet säilyvät pääosin nykyisellään. Alueelle ei sijoiteta pysyvää asumista tai palveluita. Pysyvän asumisen sijoittuminen sekä palvelujen järjestäminen ratkaistaan muun suunnittelun yhteydessä. Rakennettava rautatie vähentää maantieliikenteen tarvetta ja siitä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Energiahuollon turvaamiseksi alueelle on osoitettu voimajohtoyhteys. Tilapäisen asumisen alue on sijoitettu kävelyetäisyydelle rikastamosta, mikä vähentää alueen sisäistä liikennettä ja parantaa kevyen liikenteen mahdollisuuksia. Vesi- ja jätehuollon ratkaisut tutkitaan tarkemmin lupamenettelyjen ja muun jatkosuunnittelun yhteydessä. Alueelle ei sijoiteta pysyvää asumista. Osayleiskaavan mahdollistaman kaivoshanke parantaa ja monipuolistaa kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä merkittävästi. Porotalouteen kohdistuu kuitenkin haitallisia vaikutuksia. Kaivostoimintojen sekä kaivokseen liittyvien voimajohto-, rata- ja tieyhteyksien sekä putkilinjojen sijoittelulla on pyritty vähentämään kaivoksesta syntyviä ympäristöhaittoja. Kaivoksen vesistöihin liittyvien ympäristöhaittojen lieventäminen tutkitaan tarkemmin lupamenettelyissä. Kaivoksen aluevaraukset sekä voimajohto-, rata- ja tieyhteydet sekä putkilinjat on sijoitettu siten, että alueen rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot voidaan säilyttää mahdollisimman hyvin. Avolouhoksen ja murskaamon alueen luonnon ja kulttuuriympäristön (muinaisjäännökset) arvokohteiden säilyminen riippuu kaivostoiminnan teknisistä ratkaisuista ja avolouhoksen tarkemmasta sijoituksesta. Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön, Tulppion konesavotan ja siihen liittyvän Samperin veturitien, parhaiten säilyneen ja maastossa edelleen näkyvän kokonaisuuden säilyminen on kaavaratkaisulla turvattu. Kaavassa on pyritty 47