laadun arvioinnista ja merkityksestä Sosiaalinen hyvinvointi yhteisöjen voimavarana miten rakennan yhteisöllisyyttä? Jyväskylä 28.4.2010 Merja Hovi Helsingin nuorisoasiainkeskus
Näkökulmat Nuorisotalo nuorten yhteisönä Nuorisotyön Miksi Mikä Miten Arviointi reflektointi kehittäminen nuorten hyvinvointi
Nuorisotalot nuorten yhteisöinä Nuorisotyössä nuorisotaloilla tehtävä työ on (yksi) keskeinen toimintamuoto toimintamuodon syntymisen taustalla yhteiskunnallinen huoli nuorten vapaa-ajankäytöstä: nuorten liikehdintä julkisissa tiloissa koettiin ongelmallisena tarve valvotuille tiloille sama toiminta, monta nimeä: avointen ovien kerho, avoin kerhotoiminta, avointen ovien toiminta, avoin toiminta, tilatyö, talotyö, avoimet nuorten illat Tänä päivänä nuorisotalot eivät enää ole pelkkiä tiloja, joissa nuoret voivat viettää vapaa-aikaa nuorisotyöntekijöiden työssä painotetaan nuorten tukemista ja työntekijöiden kasvatuksellista roolia sekä nuorten integroimista yhteiskuntaan nuorisotyöntekijöiden pedagoginen tietoisuus ja kasvattajan rooli korostuvat
Tukeeko nuorisotalojen toiminta nuorten integraatiota, yksilöllistä kasvua ja oppimista? Ruotsissa ja Englannissa on tehty pitkittäistutkimuksia, joissa vertailtiin nuorisotaloilla aktiivisesti käyvien nuorten ja näitä palveluja käyttämättömien nuorten elämänpolkuja (Feinstein, Bynner & Duckworth 2006; Koutakis 2008; Mahoney, Stattin & Magnusson 2001) Ruotsalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että sellainen vapaa-ajan toiminta, jota luonnehtii vähäinen ohjaus, vähäiset mahdollisuudet taitojen oppimiseen, vertaisryhmän antisosiaalisuus ja toiminnan epäselvä rakenne ei toimi suojaavana mekanismina (Mahoney ym. 2001) Anu Gretschel (2007) on todennut, että Suomessa on tapana toistella nuorten pysyvän poissa kaduilta, kun heillä on hyviä harrastuksia. Tuolloin nuorisotalo on toki jotain, mutta ei ole vielä kovin paljon mitään. Hän pitää ongelmallisena sitä, että nuorisotalo saattaa tarjota nuorelle vain asiakkaan roolin. haasteena yhdessä puhumisen kulttuurin synnyttäminen nuorisotyöntekijän tärkeänä tehtävänä nuorten toimijuuden mahdollistaminen nuorisotaloilla voi oppia ainakin vaikuttamista, osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta.
Nuorisotalot mahdollistavana lähiyhteisönä (Gretschel) Nuorten kasvun tukemista ja turvallisen aikuisen kohtaamista pidetään usein nuorisotaloilla tehtävän työn ytimenä yksilökeskeisyys? Kiilakoski (2007) viittaa Freireen todetessaan, että pelkkä jaarittelu ei ole kasvatusta keskustelujen sisältö olennaista - kasvatuksella on aina sisältö ja tavoite pelkkä yksilöiden kasvun ja kehityksen tukeminen eivät riitä kun halutaan tukea nuoria oman elämän ohjaamisessa myös sosiaalisen ympäristön tulee muuttua nuorisotaloilla huomion kiinnittäminen työntekijöiden ja nuorten välisen vuorovaikutuksen lisäksi positiivisen vertaisryhmätoiminnan syntymiseen sekä osallisuuteen ja oppimiseen
Nuorisotyön - miksi Nuorisotyössä tarvetta laadulliselle arvioinnin välineelle määrälliset tunnusluvut tärkeä, mutta eivät riittävä keino nuorisotyö arvioinnissa Arviointia tarvitaan kehittämistyön perustaksi Tärkein tavoite on se, että auditoinneista ja itsearvioinneista syntyy hyötyä nuorille
Mikä Erityisesti nuorisotyöhön kehitetty arvioinnin väline, jonka avulla arvioidaan ja kehitetään nuorisotyön keskeisiä toimintamuotoja: 1. Avoimet nuorten illat 2. Tavoitteelliset pienryhmät 3. Leiritoiminta 4. Verkkoperustainen nuorisotyö Arvioinnin kohteena Nuorisotyön kasvatuksellisuus Nuorisotyön käytännön laatu
Jokaiselle toimintamuodolle luotu kriteeristö 15-44 kriteeriä, jotka on kuvattu neljällä tasolla erinomainen (4) hyvä (3) tyydyttävä (2) heikko/puutteellinen (1) Kriteerit kuvaavat asioita, joita ko. toimintamuodossa pidetään tärkeinä, tavoiteltavina ja hyvän nuorisotyön edellytyksinä Kriteerit on tehty työryhmissä, joissa on ollut edustajia kaikista kaupungeista: nuoriso-ohjaajia, esimiehiä, suunnittelijoita moniäänisyys mallin kehittämisen ja käytön tärkeä periaate Kriteeristöjä kehitetään ja päivitetään n. 2 vuoden välein
Avoimet nuorten illat toiminnan kriteerit Yhteisön toiminta Nuorten toiminta Resurssit 1. Ohjaajien vastuujaot 2. Ohjaajien osaamisen hyödyntäminen 3. Tilan hallinta 4. Tilanteiden hallinta 5. Vuorovaikutuksen aktiivisuus 6. Nuorten kohtaaminen yksilöinä 7. Asiakaspalautteiden hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa 8. Tunnuslukujen hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa 9. Alueen tuntemus 10. Yhteistyö ja kumppanuus 11. Yhteistyöverkostot 12. Toiminnan suunnitelmallisuus 13. Sukupuolisensitiivisyys 14. Rasismin vastaisuus 15. Etninen yhdenvertaisuus 16. Nuorisotyölliset menetelmät 17. Ympäristökasvatus 18. Mediakasvatus 19. Terveiden elämäntapojen edistäminen 20. Yhteistyö kotien kanssa 21. Toimintamallit 22. Säännöt 23. Turvallisuus 24. Ohjaajien välinen vuorovaikutus 25. Sisäinen tiedonkulku ja ohjaajien välinen viestintä 26. Käytös- ja puhekulttuuri 27. Nuorten oppiminen 28. Osallisuuden laajuus 29. Päätöksentekorakenne 30. Nuorten osallistuminen viestintään 31. Vertaisryhmätoiminta 32. Nuorten työnjako, kuormittavuus 33. Nuorten välinen vuorovaikutus 34. Ohjausresurssit 35. Tilojen hyödyntäminen 36. Tilojen kalustus 37. Toimintavälineet 38. Tietokoneet 39. Tilojen siisteys ja yleisilme 40. Lajittelu ja kierrätys 41. Kestävät hankinnat 42. Energiankulutus 43. Nuorille suunnattu tiedotusmateriaali 44. Toiminnasta tiedottaminen
Pari esimerkkiä kriteereistä arviointikriteerit 4 erinomainen 3 hyvä 2 tyydyttävä 1 puutteellinen/heikko 14. Rasisminvastaisuus Ohjaajien työstä heijastuu aktiivinen rasisminvastainen työote. Toiminnan suunnitellussa ja toteutuksessa rasisminvastaisuutta edistetään tavoitteellisesti. Ohjaajilla on herkkyyttä tunnistaa rasistista toimintaa, esimerkiksi tunnetaan keskeisiä rasistiseen toimintaan liittyviä symboleita. Ohjaajilla on valmiutta ja halukkuutta käydä keskusteluja rasismista nuorten kanssa sekä tukea rasismia kohdanneita nuoria. Rasistiseen toimintaan ja puheeseen puututaan. Työyhteisöllä on yhteiset pelisäännöt rasistiseen puheeseen ja toimintaan puuttumisessa. Nuoret tuntevat linjaukset. Rasistiseen puheeseen ja toimintaan puututaan vain ylilyöntitilanteissa. 16. Nuorisotyölliset menetelmät ja välineet Menetelmät ja välineet ovat kasvatuksellisesti perusteltuja. Niiden valinnasta ja merkityksestä käydään yhteisöllisiä keskusteluja. Menetelmät ja välineet ovat monipuolisia, ohjaajilla on hyvä osaaminen niiden käytössä. Niiden käyttö tukee toiminnan tavoitteita. Menetelmät ja välineet ovat kohderyhmälle sopivia. Menetelmien ja välineiden käyttöä ei ole pohdittu. 29. Nuorten välinen vuorovaikutus Nuorten välinen vuorovaikutus on aktiivista. Uudet nuoret otetaan tasaveroisina toimintaan mukaan. Nuorilla on mahdollisuus löytää tai rakentaa itselleen merkityksellinen yhteisö. Nuoret pystyvät itse ratkaisemaan ongelma tilanteita. Erilaisuus hyväksytään, esim. vammaisuus, kulttuurit, alakulttuurit, ikä. Nuorten välinen vuoro vaikutus on luontevaa, mutta ohjaajaa tarvitaan usein ongelmatilanteiden selvittelyissä. Nuorten välinen vuorovaikutus on valikoivaa. Osa nuorista jää porukoiden ulkopuolelle.
Vertaisauditoinnit Miten Auditoinnit järjestetään PKS-yhteistyönä, esim. vantaalainen ja espoolainen nuorisotyöntekijäpari tekee auditoinnin Helsinkiin Työntekijät koulutetaan tehtävään Auditointi on arviointia, mutta ei konsultointia: auditointipari antaa havaintonsa työyhteisön käyttöön, joka yhdessä esimiehensä kanssa päättää kehittämiskohteista Auditointeja järjestetään avoimet nuorten illat, tavoitteelliset pienryhmät ja leiritoiminnasta Itsearvioinnit Helsingissä avoimet nuorten illat itsearviointeja tehty vuodesta 2007 Itsearvioinnin vaiheet yksilövaihe jokainen ohjaaja tekee itsearvioinnin itsenäisesti työyhteisö tekee yhteisen arvioinnin yksilöarviointien pohjalta: syntyy moniäänistä keskustelua työstä! valitaan kehittämiskohteet, tehdään niille toimenpidesuunnitelma ja sovitaan seurannasta
Mallin avulla voidaan myös Tehdä työtä näkyväksi Eri toimintojen ja sitä kautta nuorisotyön kuvaaminen auttaa nuorisotyön vaikutusten ja merkityksen perusteluissa Oppia kollegojen työstä auditointien avulla Hyvin ideoiden pölliminen ja hiukan huonommistakin oppiminen Jäsentää työtä ja virittää keskustelua työn sisällöistä, kasvatuksellisuudesta ja oman toiminnan taustalla olevista käyttöteorioista Kriteerien ja tasokuvausten avulla luodaan yhteinen merkitys ja ymmärrys laadukkaan toiminnan sisällöstä Perehdyttää uusia työntekijöitä Osallistaa nuoria Nuoret auditoimassa
Ja lopuksi Arviointi ei itsessään riitä, tarvitaan aina kehittämistyötä, jonka avulla toiminta muovautuu, muuttuu ja kehittyy Eri toimintamuotojen arviointi ei suoraan tuota hyvinvointia tai yhteisöllisyyttä, mutta antaa välineen paneutua näiden kehittämiseen
Kiitos! merja.hovi@hel.fi p. 050-559 1757