Osallisuus ja maakunta. Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkosto

Transkriptio

1 Osallisuus ja maakunta Tomi Kiilakoski sotutkimusverkosto

2 Myllyniemi: sobarometri /1/18 Tomi Kiilakoski

3 Lasten rooli Alamainen = sote-toimien ja päätösten kohde, jonka olisi parasta ottaa, mitä annetaan. Asiakas = toimenpiteiden kohde, joka iän mukaan on tai ei ole kykenevä käyttämään lähinnä aikuisille tehtyjä arvioinnin tapoja Osallistujakansalainen = päätöksiin osallistuva kansalainen, joka keskustelee, voi vaikuttaa ja jolle on rakennettu joukko vuorovaikutuksen areenoita. Oikeussubjekti = olento, jolla on joukko peruuttamattomia oikeuksia joiden toteutumista tulee seurata ja arvioida jo päätöksiä tehdessä. 24/1/18 Tomi Kiilakoski

4 Maakunnan tehtävät 1. Maakunta on palvelujen tuottaja tai ainakin tilaaja. HE 15/2017: Virallisen viestinnän ohella tulisi ylläpitää osallisuuden areenoja, joissa asukkaat ja palvelujen käyttäjät voivat tuoda esille omia näkemyksiään ja vaikuttaa prosessiin. 2. Maakunta on uusi suomalaisen lähidemokratian yksikkö. HE 15/2017: Vaikutukset riippuvat merkittävästi siitä, millaiseksi maakuntien toiminta ja muun muassa toimielin- ja päätöksentekorakenteet muodostuvat ja missä määrin maakunnissa otetaan käyttöön lain mahdollistamia osallistumis- ja vaikuttamistapoja ja miten niitä eri maakunnissa sovelletaan Uuden hallinnontason perustamisen vaikutukset demokratiaan kytkeytyvät myös siihen, missä määrin maakunnan asukkaat kiinnostuvat vaikuttamisesta ja haluavat osallistua maakunnan toimintaan. - Mikä näiden kahden välinen suhde on? Ovatko ne irrallisia vai voiko ne saada samaan aikaan? 24/1/18 Tomi Kiilakoski

5 Lasten ei ole helppo osallistua 24/1/18 Tomi Kiilakoski

6 Osallisuus palvelujen vastaanottamisessa 1) tieto palvelun olemassaolosta, luonteesta ja laadusta osallisuuden lähtökohtana 2) osallisuus palvelujen käyttäjänä ja kehittäjänä 3) osallisuus palvelujen suunnittelu-, kehittämis- ja päätöksentekoprosesseihin 4) lasten ja nuorten oma toiminta hyvinvointia kehittämässä 24/1/18 Tomi Kiilakoski

7 Minna Malja 2017 Erilaisia verkostoja ja tiimejä irrallaan niin muista nuorista kuin päätöksenteostakin. Kunnantalo Anu Gretschel & Timo Mulari (2013) Ryhmistä verkostoksi ja verkoston toiminta laadukkaaksi. Allianssi ja sotutkimusverkosto.

8 Minna Malja 2017 Kunnes piuhat yhdistetään. Mutta myös koordinaatiota tarvittaisiin. Kunnantalo Anu Gretschel & Timo Mulari (2013) Ryhmistä verkostoksi ja verkoston toiminta laadukkaaksi. Allianssi ja sotutkimusverkosto.

9 Erilaiset demokratiakäsitykset ja niiden suhde lapsille ja nuorille luotuihin toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksiin Anu Gretschel & Tomi Kiilakoski (2012) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. sotutkimusverkosto/sotutkimusseura, s. 41

10 Vuorovaikutus Kansalaisten ja maakunnan väleissä ei ole kysymys vain kuulemisesta ja aloitteista, vaan vuorovaikutuksesta. Miten nämä kaksi kohtaavat: -Vuorovaikutuksen kesto (pistemäistä vai jatkuvaa?) -Vuorovaikutuksen laajuus (minkälaiset lapset ja nuoret tavoitetaan)? -Vuorovaikutuksen tavat (Haetaanko one size fits all-ratkaisua, vai tunnistetaanko erilaisuus?) -Miten erityistarpeisiin suhtaudutaan? Arvioidaanko asioita yhdenvertaisuuden näkökulmasta -Mikä on vuorovaikutuksen luonne, laatu ja vaikuttavuus? (Seurataanko, miten lapset ja nuoret vuorovaikutuksen kokevat?) 24/1/18 Tomi Kiilakoski