PERUSTERVEYDENHUOLLON JA VAN- HUSTEN LAITOSHOIDON LIIKELAITOS KYSTERI

PERUSTERVEYDENHUOLLON JA VAN- HUSTEN LAITOSHOIDON LIIKELAITOS KYSTERI Palvelualuekertomus 2013

Palvelualuekertomus Numero 2 (44) n hallinto Sisällys 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 2. KYSTERIN TOIMINTA-ALUE 4 2.1 Väestö 4 2.2 Alueen kuntien ja KYSTERI liikelaitoksen talouskatsaus 6 2.3 Organisaatio 15 2.4 Henkilöstö 17 3. RISKIT JA SISÄISEN VALVONNAN SELONTEKO TOIMINTAKAUDELTA 18 4. KEHITTÄMISTOIMINTA 20 5. KYSTERIN TULOSLASKELMA 22 6. HALLINTO-, TALOUS- JA TUKIPALVELUT 23 6.1 Johtokunta 23 6.2 KYSTERIN strategian ja puitesuunnitelman toteutuminen 23 6.3 Hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut 27 6.4 Tietohallinto 27 6.5 Kiinteistö- ja muut tukipalvelut 28 7. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 28 7.1 Asiakaslähtöisyys 28 7.2 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaamisen tukeminen 30 7.3 Palvelujen toimivuus 32 7.3.1 Palveluyksiköiden toiminnalliset kuvaukset 33 7.3.2 Hyvien toimintamallien tunnistaminen ja vertaileminen 39 7.3.3 Merkittävimmät ulkoisten palvelujen tuottajat palveluyksiköille 39 7.4 Taloudellisuus ja tehokkuus 40 7.5 Jäsenkuntien palvelut ja maksuosuudet 43 n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 3 (44) n hallinto 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2013 on perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos n toinen talousarvio- ja tilivuosi. n tulokertymä muodostuu pääasiassa jäsenkunnilta kannettavista ennakoista, jotka perustuvat arvioituihin suoritemääriin ja n tuotehinnastoon. Vuonna 2013 jokaisen palveluyksikön tavoitteena oli tilinpäätöksessä nollatulos. Kuntakohtainen toteuma riippuu kuitenkin palvelujen käytöstä. Koska vuoden 2013 suoritemääristä kertyvä tulokertymä jäi osittain alle suunnitellun, niin kokonaisuuden näkökulmasta tämä edellyttää hintojen nostamista tilinpäätösvaiheessa. Palveluyksiköiden menoissa kiinnitettiin erityistä huomiota henkilöstökuluihin. Kokonaisuutena vuoden 2013 toiminnallista ja taloudellista tulosta voidaan pitää hyvänä. Palvelutoimintaa ja sen kattavuutta seurataan ja arvioidaan kunnittain toteutuneiden palvelusuoritteiden määrällä 1000 asukasta kohti. n alueella palveluja pystyttiin toteuttamaan palveluyksiköittäin suunnitellusti ja hoidon saatavuus vastaanottotoiminnassa sekä suun terveydenhuollossa toteutui hoitotakuun mukaisesti. Päiväaikaisen toiminnan tehostaminen vastaanottotoiminnassa on selkeä kehittämiskohde, jonka suuntaisesti 2013 Kaavin terveysasemalla uudistettiin toimintakäytäntöjä. Tätä kehittämistyötä jatketaan muilla terveysasemilla. n ongelmat henkilöstön saatavuudessa ovat olleet vähäisiä. Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana lääkäreiden ja hammaslääkäreiden sijaistarpeessa oli puutteita Koillisella alueella. Tilanne korjaantui tältä osin elokuussa, ja loppuvuoden aikana saatiin lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vakanssit täytetyksi. Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana toteutettiin kuntaneuvottelut vuosien 2014-2017 puitesuunnitelman valmisteluun liittyen ja vuoden 2014 lähtökohtien ja tavoitteiden tarkastelemiseksi. Neuvotteluista voidaan todeta, että kuntien taloustilanteen kireys aiheuttaa painetta liikelaitoksen talouden suunnitteluun. Kiristyvän taloustilanteen hallinta on avannut keskustelun palvelurakenteista ja -tasosta. Taloustilanteen niin vaatiessa joudutaan laitoshoidon ja osittain päivystysjärjestelyjen rakenteelliseen muutokseen. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkojen suunnitelmallinen vähentäminen on tavoitteena. Liikelaitos on pyrkinyt avoimuuteen ja tarkastelemaan palveluprosesseja yhteisen hyödyn näkökulmasta niin kuntien kuin myös erikoissairaanhoidon palvelutuotannon suhteen. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma ja liikelaitoksen oma Sote -eheys - hanke ovat nostaneet nämä teemat keskiöön. KYSin tuottavuushankkeen edistäminen on myös liikelaitoksen näkökulmasta keskeistä, jotta koko sosiaali- ja terveystoimen kustannusrakennetta saadaan sopeutettua. Liikelaitoksen henkilökunta on osallistunut aktiivisesti sairaanhoitopiirin tuottavuushankkeen työryhmiin. Lainsäädännön edellyttämää Sote-eheyttä valmisteltiin alkuvuodesta 2013 ja toisen vuosikolmanneksen aikana ohjausryhmässä päätettiin jatkovalmistelujen linjaukset tavoitteena integraation toteutuminen vuonna 2016. Tulevan toiminnan suunnittelua ohjaa jatkossa kuntien hyväksynnässä oleva n kuntien terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma ja kansallinen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 4 (44) n hallinto 2. KYSTERIN TOIMINTA-ALUE 2.1 Väestö Alueen väestön ikärakenne ja väestökehitys sekä huoltosuhde n alueen kuntien väestön kokonaismäärä on 31929. n alueen kolme palveluyksikköä ovat kooltaan lähes samankokoisia. Nilakan alueen väestö on 11434 Leppävirran 10274 ja Koillis-Savon 10221 (31.12.2012). Loppuvuoden 2012 mukaisesti koko alueen väestöstä oli 0-14 -vuotiaita 13,5, 15-64 vuotiaita 58,9 ja yli 65 vuotiaita 27,6 prosenttia. 0-14 ja 15-64 -vuotiaiden osuus on pienempi ja yli 65 vuotiaiden suurempi kuin muualla Pohjois-Savossa. Leppävirran palveluyksikössä on enemmän 0-14 vuotiaita kuin Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköissä. Nilakassa on puolestaan enemmän yli 65 -vuotiaita kuin Leppävirralla ja Koillis-Savossa. (Tilastokeskus www.stat.fi, 2013.) n alueen kuntakohtaisessa tarkastelussa n alueella yli 65 vuotiaiden suurin osuus on Rautavaaralla ja Vesannolla. Seuraavaksi eniten heitä on Pielavedellä. Leppävirralla yli 65- vuotiaita on n alueen kuntien vertailussa vähiten. (Taulukko 1.) n alueen kuntien taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2012 koko maan ja Pohjois-Savon alueen keskiarvon yläpuolella. n alueen kunnista Pielavedellä ja Vesannolla oli korkein huoltosuhde vuonna 2012. (Taulukko 1.) (http://www.pohjoissavo.fi/fi/psl/tietopalvelu/tilastotieto.php) Taulukko 1. KYSTERIn alueen, Pohjois-Savon ja koko maan väestön 0-14, 15 64 ja yli 65 - vuotiaat (n ja % osuus väestöstä) sekä huoltosuhde 31.12.2012 Väestö %-osuudet Väestöllinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus Yhteensä 14 15-64 65-14 15-64 65 - *) Keitele 2 476 313 1 497 666 12,6 60,5 26,9 65 Pielavesi 4 926 723 2 745 1 458 14,7 55,7 29,6 79 Tervo 1 704 174 1 033 497 10,2 60,6 29,2 65 Vesanto 2 328 266 1 304 758 11,4 56,0 32,6 79 Juankoski 5 093 645 3 142 1 306 12,7 61,7 25,6 62 Kaavi 3 315 458 1 888 969 13,8 57,0 29,2 76 Rautavaara 1 813 202 1 025 586 11,1 56,5 32,3 77 Leppävirta 10 274 1 531 6 182 2 561 14,9 60,2 24,9 66 KYSTERIn alue 31 929 4 312 18 816 8 801 13,5 58,9 27,6 70 POHJOIS-SAVO 248 233 38 106 158 463 51 664 15,4 63,8 20,8 57 KOKO MAA 5 426 674 891 392 3 517 089 1 018 193 16,4 64,8 18,8 54 *) väestöllinen huoltosuhde = alle 15-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohden n alueella väestön määrä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vähenee vuosien 2012 2030 ja 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa. Kasvu on selkeintä Leppävirralla, Juankoskella ja Keiteleellä. Väestöennusteiden mukaisesti tarkasteltaessa 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvu on kuitenkin n alueen kunnissa maltillisempaa kuin kokonaisuudessaan Pohjois-Savossa. (Taulukko 2.). n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 5 (44) n hallinto Taulukko 2. KYSTERIn alueen 75 vuotta täyttänyt väestö vuonna 2012 ja ennuste vuodelle 2030 Väestö v. 2012 Ennuste v. 2030 Muutos Ennuste 2030 Yht. 75 v. % Yht. 75 v. % % 75 84-v.osuus % Keitele 2 476 334 13,5 2162 499 23,1 49 17,4 Pielavesi 4 926 764 15,5 4092 974 23,8 28 17,2 Tervo 1 704 269 15,8 1478 365 24,7 36 18,1 Vesanto 2 328 393 16,9 2026 492 24,3 25 17,5 Nilakka 11 620 1779 15,3 9758 2330 23,9 31 Juankoski 5 093 621 12,2 4297 928 21,6 49 16,2 Kaavi 3 315 457 13,8 3024 617 20,4 35 14,5 Rautavaara 1 813 288 15,9 1479 373 25,2 29 18 Koillis-Savo 10 379 1343 12,9 8800 1918 21,8 30 Leppävirta 10 274 1192 11,6 9175 1789 19,5 50 14 POHJOIS-SAVO 248 233 24 282 10 246 139 40 260 16,4 67 Lähde. Tilastokeskus Kuntien väestöstä vuonna 2012 yli 85 vuotiaiden osuus oli suurin Vesannolla (5 %) ja pienin Leppävirralla (2,9 % ). Näin jakautui myös 75-vuotiaiden osuus. Ennusteen mukaan vuonna 2030 vanhin väestö on n alueen kunnista Tervossa (Taulukko 2.). Alueen väestön koulutustaso n alueen kuntien väestöstä tutkinnon suorittaneita oli vuoden 2011 tilastojen mukaan vähän yli puolet (56,3 %, vrt. Pohjois-Savo 67,7 ja koko maa 67,7 %) ja ilman tutkintoa olevia vajaa puolet (43,4 %, vrt. Pohjois-Savo 32,3 ja koko maa 32,3 %). Tutkinnon suorittaneista keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 42,6 (vrt. Pohjois-Savo 43 ja koko maa 39,5 %) ja korkea-asteen tutkinnon 14,4 prosenttia (vrt. Pohjois-Savo 24,7 ja koko maa 28,2 %). Korkeaasteen tutkinnon suorittaneita oli n alueen väestöstä eniten Leppävirralla (21,7 %) ja vähiten Koillis-Savossa (12,6 %). Ilman tutkintoa olevia oli eniten Koillis-Savossa (45,1 %) ja vähiten Leppävirralla (35,9 %). Edellä kuvatut tiedot on koottu Pohjois-Savon liiton tilastotiedoista vuodelta 2012. (Taulukko 3.) Taulukko 3. 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukan 31.12.2011 15-vuotta Tutkinnon suorittaneita Keskiaste Korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä täyttänyt % 15-v % 15-v % 15-v % 15-v väestö henk. täyttäneistä henk. täyttäneistä henk. täyttäneistä henk. täyttäneistä Keitele 2 203 1 293 58,7 964 43,8 329 14,9 910 41,3 Pielavesi 4 288 2 415 56,3 1 822 42,5 593 13,8 1 873 43,7 Tervo 1 523 863 56,7 662 43,5 201 13,2 660 43,3 Vesanto 2 111 1 097 52,0 802 38,0 295 14,0 1 014 48,0 Nilakka 10 125 5 668 55,9 4 250 41,9 1 418 14,0 4 457 44,1 Juankoski 4 486 2 725 60,7 2 068 46,1 657 14,6 1 761 39,3 Kaavi 2 905 1 571 54,1 1 229 42,3 342 11,8 1 334 45,9 Rautavaara 1 642 819 49,9 630 38,4 189 11,5 823 50,1 Koillis-Savo 9 033 5 115 54,9 3 927 42,3 1 188 12,6 3 918 45,1 Leppävirta 8 829 5 655 64,1 3 739 42,3 1 916 21,7 3 174 35,9 KYSTERIN alue 56,3 42,6 14,4 43,4 POHJOIS-SAVO 209 883 142 042 67,7 90 223 43,0 51 819 24,7 67 841 32,3 KOKO MAA 4 512 285 3 056 326 67,7 1 783 389 39,5 1 272 937 28,2 1 455 959 32,3 Lähde: Pohjois-Savon liitto 2013. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 6 (44) n hallinto Alueen väestön työttömyysaste Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2012 n alueen kunnissa 11 prosenttia (ka). Pohjois-Savossa työttömyysaste oli tuolloin 10,7 ja koko maan 9,4 prosenttia. Korkein työttömyysaste n alueen kunnista oli vuonna 2012 Kaavilla (12,3 %) ja matalin Tervossa (9,4 %) Pitkäaikaistyöttömiä on väestöstä eniten Keiteleellä (3,5 %) ja vähiten Rautavaaralla (1,8 %). Nuorisotyöttömien osuus on suurinta Leppävirralla (18,1 %) ja vähäisintä Vesannolla (6,9 %). Vaikeasti työllistyviä on n alueen kuntien väestöstä kokonaisuudessaan hieman yli neljä prosenttia. (Pohjois-Savon liitto, 2013) Alueen väestön hyvinvointi ja terveydentila Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Kuviossa 1 on kuvattu n alueen kuntien väestön ikävakioidut sairastavuusindeksit. Voidaan todeta, että vuonna 2012 sairastavuusindeksi oli korkein Rautavaaralla ja matalin Leppävirralla. Vuosien 2010 2012 vertailussa sairastavuusindeksit ovat laskeneet vuonna 2012 Kaavilla ja Rautavaaralla. Vesannolla ikävakioitu sairastavuusindeksi kasvoi tuolloin. Kuvio 1. KYSTERIN alueen kuntien ikävakioidut sairastavuusindeksit vuosina 2010 2012 n alueen väestön ikävakioidut sairastavuusindeksit vuosina 2010-2012 126,6 146,9 127,4 122,5 128,9 149,4 129,4 135 2010 2011 2012 Lähde THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 (Kela ikävakioitu) 2.2 Alueen kuntien ja KYSTERI liikelaitoksen talouskatsaus Verotulot ja valtionosuudet sekä toimintatuotot Kuviossa 2 on kuvattu n alueen kuntien taloutta toimintatulojen ja menojen, verotulojen ja valtionosuuksien avulla ( /asukas). n alueen kunnista heikoin toimintakate vuonna 2012 oli Rautavaaralla. Parhaimmat toimintatuotot olivat Tervossa. Suurimmat verotulot / asukas olivat Juankoskella ja pienimmät Vesannolla. Valtion osuuksia eniten sai tuolloin Rautavaara ja vähiten Leppävirta. Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintamenot ovat kasvaneet, mutta valtionosuudet ja verotulot eivät ole kasvaneet riittävästi kattaakseen kuntien vuosikatteen heikentymisen. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 7 (44) n hallinto Kuvio 2. KYSTERIn alueen kuntien talous: toimintatulot, - menot, verot ja valtionosuudet, / asukas vuonna 2012 KYSTERIN alueen kuntien talous vuodelta 2012 Leppävirta Rautavaara Kaavi Juankoski Vesanto Tervo Pielavesi Keitele 6089 7854 7138 6971 7667 7577 7118 6790 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Juankoski Kaavi Rautavaara Leppävirta Toimintamenot /asukas 6790 7118 7577 7667 6971 7138 7854 6089 Toimintatuotot /asukas 1189 998 1849 1271 1500 1067 1416 1077 Valtionosuudet, /asukas 2877 3656 3560 4303 2808 3611 4355 2277 Verotulot, / asukas 2662 2438 2280 2191 2875 2468 2534 2800 Väestö 2 476 4 926 1 704 2 328 5 093 3 315 1 813 10 274 Lähde: Tilastokeskus 6.11.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset menot Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas ilmaistaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Taulukossa 4 on kuvattu n alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset nettokustannukset vuodelta 2012. Tämä oli n ensimmäinen toimintavuosi. n alueen kuntien keskinäisessä vertailussa suurimmat sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot tuolloin olivat Vesannolla (P-S vrt. luku 126) ja pienimmät Leppävirralla (P-S vrt. luku 94). Vuonna 2011 suurimmat sosiaali- ja terveystoimen menot olivat Rautavaaralla. Suurimmat sosiaalitoimen menot olivat vuonna 2012 Rautavaaralla (P-S vrt. luku 138) ja pienimmät Leppävirralla (P-S vrt. luku 71). Erikoissairaanhoidon menot olivat Vesannolla suurimmat ja Keiteleellä pienimmät. (Taulukko 4) Taulukko 4. Sosiaali- - ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas vuonna 2012 n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 8 (44) n hallinto KYSTERIn talouskatsaus Tässä talouskatsausosiossa käydään läpi n talousarvion toteumista. Toimintavuoden 2013 n hallinnon, Leppävirran, Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköiden käyttötalouden toteutumisvertailut ovat tämän palvelualuekertomuksen sivuilla 10-4. Koko n tasolta tuloslaskelman toteutumisvertailu on kuvattu luvussa 5. Liikevaihto n liikevaihto oli yhteensä 31, 6 M. Poistoja oli yhteensä 94 518,93 euroa. Poistot koostuivat sijoitusrahastoon kiinnitetyistä omaisuuseristä. Kuntayhtymän yhdistelmätilillä oli vuoden vaihteessa 4,508 M. lle perustettiin sijoitusrahasto, johon lle toiminnan luovuttaneiden kuntayhtymien ja kuntien taseessa 31.12.2011 ollut omaisuus siirrettiin. Sijoitusrahaston säännön mukaan rahastoon siirtyi luovutushetkellä tasearvoltaan vähintään 8000 :n omaisuus. Rahaston pääoma oli 1.1.2013 yhteensä 470 939,14. Toimintatulot n jäsenkunnilleen myymät palvelut toteutuivat talousarvioon verraten noin 96 %:sti. Jäsenkuntamyynti oli yhteensä 30,488 M. Hoitopalveluja myytiin ulkokunnille 16 % yli talousarvion, yhteensä 1,08 miljoonaa euroa. Muu ulkoinen myynti ylittyi yhteensä 45 % (193 228 ). Liiketoiminnan muut tuotot, johon luetaan mukaan asiakasmaksut, olivat 4,3 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot olivat yhteensä 23 872,01 ja muille maksetut korot yhteensä 18 018,90. Poistoja oli yhteensä 94 518,93. Poistot koostuivat sijoitusrahastoon kiinnitetyistä omaisuuseristä. Toimintamenot n henkilöstökulut toteutuivat talousarvioon verrattuna 93,7 %:sti, josta palkat toteutuivat 96 %:sti. Henkilöstömenot olivat yhteensä 21,710 M, josta palkkojen osuus oli 17,988 M. Eläkemenoihin ei sisälly eläkemenoperusteisia eläkemenoja. Lisäksi ns. varhaiseläkemaksuja (= varhe) ei myöskään kohdistunut lle yhtään. Materiaalin ostot alittivat talousarvion noin 6 %:lla. Apteekkitarvikemenot ylittivät talousarvion 6 %:lla. Materiaalin ostot olivat yhteensä 2,2 M (talousarvio 2,38 M ). Palveluiden ostot ylittivät talousarvion 7,8 %:lla. Ulkoisten palveluiden ostot yhteensä olivat 7,7 M ja sisäisten palveluiden ostot 0,61 M, yhteensä palveluiden ostot olivat 8,34 M. Menojen ylitys johtui pääosin ICT - menoista ja asiantuntijapalveluista. Atk-menoja ostettiin yhteensä 1,2 M, joka ylittyi 4,8 %:lla. Näillä katettiin kaikki ostot Istekiltä, mukaan lukien atklaitteiden hankinnat palvelupakettina sekä ohjelmistojen kehittämiskulut ja lisenssimaksut. Postipalvelut ylittyivät 49,5 %:lla (90 338.91 ). Telepalvelut toteutuivat talousarvion mukaan. Tutkimus- ja hoitopalvelut kokonaisuudessaan ylittivät arvion 14,7 %:lla. Ne olivat yhteensä 3,9 M. Siitä laboratoriopalveluiden osto Islabilta oli 1,7 M, mikä on 7,6 % yli arvioidun. Muut tutkimus- ja hoitopalvelut ylittyivät 14,4 % koko palvelualueella 1, 0 M. Tämä ylitys johtuu Koillis-Savon ostopalveluista. Työterveyshuollon menot ylittivät selkeästi budjetoidun, 42,5 %:lla. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 9 (44) n hallinto Muut menot ja vuokrat toteutuivat n palvelualueena tasolla tarkasteltuna lähes budjetoidusti. Kunnille maksettiin vuokratuloa toimintavuoden aikana 3,3 M. Rahoitusmenoissa on varauduttu peruspääoman koron maksuun jäsenkunnille sekä sijoitusrahaston pääomasta maksettavaan korkoon. Korkokulut ovat yhteensä 18 018,90. Rahoitustuloja on kertynyt yhdistelmätilin korosta kaikkiaan 23 872,01. Sijoitusrahaston pääoma oli 31.12 2013 yhteensä 470 939 euroa. KYSTERI liikelaitoksen tilikauden tulos on +-0. Investointien toteutuminen n vuoden 2013 talousarviossa ei varauduttu investointimenoihin. Tietohallinnollinen infrastruktuuri ja päätelaitteet on hankittu Istekiltä palvelupakettina. Rahoituslaskelman toteutuminen n rahavarojen muutos on yhteensä 23 081,22. Yhdistelmätilin saldo 31.12.2013 oli 4508110,55. Peruspääoma on yhteensä 100 000. Liikealijäämä on -5 853,11 euroa. Tilikauden tuloksen yli-/alijäämä on nolla euroa. Poistot ovat yhteensä 94 518,93 (talousarvio 94 518,93 ). Nettorahoitustuotot ovat yhteensä 5 853,11 (talousarvio 44 582 ). Palveluyksikkökohtaiset tulokset olivat vuonna 2013 seuraavat: PY 400 Hallinto Henkilöstömenot alittivat budjetoidun tason. Palvelujen ostot kuntayhtymältä ylittivät budjetoidun tason 2,4 %:lla. Muut budjetoidut menot alittivat talousarvion. Tulos poistojen jälkeen on nolla euroa. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 10 (44) n hallinto KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2013 PY400 KYSTERIN HALLINTO TILINPÄÄTÖS ALKUPERÄINEN TILINPÄÄTÖS POIKKEAMA Tot.% 2012 TALOUSARVIO 2013 2013 2013 2013 Liiketoiminnan muut tuotot 1 112 963,60 1 342 132 1 024 361,80-317 770,20 76,32 Materiaalit ja palvelut -721 363,46-860 688-638 226,56 222 461,44 74,15 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -16 967,28-9 000-1 596,28 7 403,72 17,74 Ostot tilikauden aikana -16 967,28-9 000-1 596,28 7 403,72 17,74 Ulkoiset -16 967,28-9 000-1 596,28 7 403,72 17,74 Palvelujen ostot -704 396,18-851 688-636 630,28 215 057,72 74,75 Ulkoiset -315 889,33-494 519-270 791,61 223 727,39 54,76 Palvelualueen sisäiset Kuntayhtymältä -388 506,85-357 169-365 838,67-8 669,67 102,43 Henkilöstökulut -393 216,53-443 547-372 893,88 70 653,12 84,07 Palkat ja palkkiot -323 950,01-355 740-303 848,31 51 891,69 85,41 Henkilösivukulut -69 266,52-87 807-69 045,57 18 761,43 78,63 Eläkekulut -51 126,91-68 021-51 790,45 16 230,55 76,14 Muut henkilösivukulut -18 139,61-19 786-17 255,12 2 530,88 87,21 Liiketoiminnan muut kulut -22 616,80 41 269-34 113,37-75 382,37-82,66 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) -24 233,19 79 166-20 872,01-100 038,01-26,36 Rahoitustuotot ja -kulut 24 233,19 3 372 20 872,01 17 500,01 618,98 Korkotuotot 24 742,95 20 000 23 872,01 3 872,01 119,36 Muille maksetut korkokulut -9,76 0 0,00 0,00 Korvaus peruspääomasta -500,00-16 628-3 000,00 13 628,00 18,04 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0,00 82 538 0,00-82 538,00 n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 11 (44) n hallinto PY 410 Leppävirta Tulot Myyntitulot ylittivät budjetoidun tason. Ylitys selittyy lähinnä ulko- ja jäsenkuntakuntamyynnillä. Maksuissa jäätiin budjetoidusta tasosta (toteuma 94,6 %). Tuet ja avustukset (työterveyshuollon korvaukset) ja valtiolta saadut koulutuskorvaukset toteutuivat hieman yli budjetoidun tason. Menot Henkilöstömenot alittivat budjetoidun tason. Materiaalin ostot (aineet, tarvikkeet, tavarat) ylittivät budjetoidun tason, näin myös palvelujen ostot. Jälkimmäinen asia selittyy pääasiassa ostopalveluina korvatuilla henkilöstöresursseilla. Tutkimus- ja hoitopalvelut toteutuivat hieman yli budjetoidun 2,2 %. Kuntoutuspalveluiden ostot alittivat budjetoidun tason (1,8 %). Vuokramenot alittuivat hieman. Kokonaisuutena palveluyksikön vuoden 2013 tilinpäätös on poistojen jälkeen nolla euroa. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2013 PY410 LEPPÄVIRTA TILINPÄÄTÖS ALKUPERÄINEN TILINPÄÄTÖS POIKKEAMA Tot.% 2012 TALOUSARVIO 2013 2013 2013 Liikevaihto 8 355 593,30 8 612 093 8 665 122,12 53 029,12 100,62 Hoitopalveluiden myynti jäsenkunnille 8 165 375,24 8 440 959 8 468 515,68 27 556,68 100,33 Hoitopalveluiden myynti ulkokunnille 155 632,78 153 034 159 741,07 6 707,07 104,38 Muu ulkoinen myynti 34 585,28 18 100 36 865,37 18 765,37 203,68 Liiketoiminnan muut tuotot 1 435 233,22 1 416 512 1 434 272,08 17 760,08 101,25 2013 Materiaalit ja palvelut -3 187 513,34-3 184 146-3 322 870,06-138 724,06 104,36 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -704 891,32-658 552-691 028,25-32 476,25 104,93 Ostot tilikauden aikana -704 891,32-658 552-691 028,25-32 476,25 104,93 Ulkoiset -520 207,84-477 540-469 422,64 8 117,36 98,30 Kuntayhtymältä -184 683,48-181 012-221 605,61-40 593,61 122,43 Palvelujen ostot -2 482 622,02-2 525 594-2 631 841,81-106 247,81 104,21 Ulkoiset -2 062 929,00-2 025 604-2 224 386,75-198 782,75 109,81 Palvelualueen sisäiset -356 128,44-448 745-342 471,30 106 273,70 76,32 Kuntayhtymältä -63 564,58-51 245-64 983,76-13 738,76 126,81 Henkilöstökulut -5 893 285,46-6 157 623-6 010 523,31 147 099,69 97,61 Palkat ja palkkiot -4 925 632,07-4 987 164-4 990 845,85-3 681,85 100,07 Henkilösivukulut -967 653,39-1 170 459-1 019 677,46 150 781,54 87,12 Eläkekulut -783 010,72-954 809-831 361,68 123 447,32 87,07 Muut henkilösivukulut -184 642,67-215 650-188 315,78 27 334,22 87,32 Poistot ja arvonalentumiset -15 920,21-15 920,22-15 920,22 n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 12 (44) n hallinto Suunnitelman mukaiset poistot -15 920,21-15 920,22-15 920,22 Liiketoiminnan muut kulut -691 719,48-697 085-747 620,33-50 535,33 107,25 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 2 388,03-10 249 2 460,28 12 709,28-24,01 Rahoitustuotot ja -kulut -2 388,03 0-2 460,28-2 460,28 Muille maksetut korkokulut -2 388,03-2 460,28-2 460,28 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0,00-10 249 0,00 10 249,00 0,00 PY 420 Nilakka Tulot Hoitopalveluiden myynti jäsenkunnille alitti budjetoidun tason (-8,65 %). Ulkokunta myynti puolestaan ylittyi selkeästi. Maksutuotot alittivat budjetoidun (-0,2 %). Tuet ja avustukset (työterveyshuollon korvaukset) ja valtioilta saadut koulutuskorvaukset toteutuivat yli budjetoidun tason kuten myös vuokratulot. Menot Henkilöstömenot alittivat budjetoidun tason (-7,73 %). Alitus johtui pääosin lääkärihenkilöstöstä. Hoitohenkilöstö ylittyi hieman. Myös materiaalin ostot alittivat selkeästi budjetoidun tason (- 13,1 %). Apteekkitavaroiden ostoissa oli ylitystä 1,19 prosenttia. Palvelujen ostot ylittyivät 14 795 euroa. Vuokramenot alittivat budjetoidun tason. Kokonaisuutena palveluyksikön vuoden 2013 tilinpäätös on poistojen jälkeen nolla euroa. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2013 PY420 NILAKKA TILINPÄÄTÖS ALKUPERÄINEN TILINPÄÄTÖS POIKKEAMA Tot.% 2012 TALOUSARVIO 2013 2013 2013 2013 Liikevaihto 12 534 636,95 13 734 665 12 646 542,86 Hoitopalveluiden myynti jäsenkunnille 12 041 199,06 13 399 785 12 147 492,59-1 088 122,14 92,08-1 252 292,41 90,65 Hoitopalveluiden myynti ulkokunnille 400 131,53 275 200 400 351,59 125 151,59 145,48 Muu ulkoinen myynti 93 306,36 59 680 98 698,68 39 018,68 165,38 Liiketoiminnan muut tuotot 1 904 189,04 1 772 800 1 894 700,35 121 900,35 106,88 Materiaalit ja palvelut -3 816 204,47-4 089 018-3 945 157,77 143 860,23 96,48 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -858 140,89-997 446-872 014,17 125 431,83 87,42 Ostot tilikauden aikana -858 140,89-997 446-872 014,17 125 431,83 87,42 Ulkoiset -627 996,94-765 515-623 413,40 142 101,60 81,44 Kuntayhtymältä -230 143,95-231 931-248 600,77-16 669,77 107,19 n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 13 (44) n hallinto Palvelujen ostot -2 958 063,58-3 091 572-3 073 143,60 18 428,40 99,40 Ulkoiset -2 465 545,22-2 523 891-2 618 149,70-94 258,70 103,73 Palvelualueen sisäiset -401 209,53-482 068-367 965,74 114 102,26 76,33 Kuntayhtymältä -91 308,83-85 613-87 028,16-1 415,16 101,65 Henkilöstökulut -9 180 363,39-9 901 911-9 136 501,58 765 409,42 92,27 Palkat ja palkkiot -7 687 753,64-7 971 486-7 575 609,09 395 876,91 95,03 Henkilösivukulut -1 492 609,75-1 930 425-1 560 892,49 369 532,51 80,86 Eläkekulut -1 219 237,21-1 526 487-1 261 322,99 265 164,01 82,63 Muut henkilösivukulut -273 372,54-403 938-299 569,50 104 368,50 74,16 Poistot ja arvonalentumiset -69 134,59-69 135-69 134,61 0,39 100,00 Suunnitelman mukaiset poistot -69 134,59-69 135-69 134,61 0,39 100,00 Liiketoiminnan muut kulut -1 363 186,21-1 431 801-1 379 327,69 52 473,31 96,34 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 9 937,33 15 600 11 121,56-4 478,44 71,29 Rahoitustuotot ja -kulut -9 937,33-200 -11 121,56-10 921,56 *** Muille maksetut korkokulut -9 937,33-200 -11 121,56-10 921,56 *** TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0,00 15 400 0,00-15 400,00 0,00 PY 430 Koillis-Savo Tulot Hoitopalveluiden myynti jäsenkunnille alitti budjetoidun tason (-1,15 %). Ulkokunta myynti puolestaan ylittyi. Tuet ja avustukset (työterveyshuollon korvaukset) ja valtiolta saadut koulutuskorvaukset toteutuivat yli budjetoidun tason. Menot Henkilöstömenot alittivat budjetoidun tason (- 7 %). Myös materiaalin ostot alittivat selkeästi budjetoidun tason (-6,6 % ). Palvelujen ostot ylittyivät reilusti. Palvelujen ostoissa budjetoitua suurempi kuluerä oli henkilökuntaresurssien korvaaminen ostopalveluilla. Kokonaisuutena palveluyksikön vuoden 2013 tilinpäätös on poistojen jälkeen nolla euroa. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 14 (44) n hallinto KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2013 PY430 KOILLIS-SAVO TILINPÄÄTÖS ALKUPERÄINEN TILINPÄÄTÖS POIKKEAMA Tot.% 2012 TALOUSARVIO 2013 2013 2013 Liikevaihto 10 127 961,32 10 424 523 10 323 303,71-101 219,29 99,03 Hoitopalveluiden myynti jäsenkunnille 9 556 500,95 9 871 165 9 745 486,91-125 678,09 98,73 Hoitopalveluiden myynti ulkokunnille 512 924,55 498 058 520 152,56 22 094,56 104,44 Muu ulkoinen myynti 58 535,82 55 300 57 664,24 2 364,24 104,28 Liiketoiminnan muut tuotot 1 151 717,34 1 056 500 1 062 993,78 6 493,78 100,61 2013 Materiaalit ja palvelut -3 586 319,07-3 348 190-3 696 320,54-348 130,54 110,40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -703 235,35-717 795-670 373,50 47 421,50 93,39 Ostot tilikauden aikana -703 235,35-717 795-670 373,50 47 421,50 93,39 Ulkoiset -568 264,19-582 571-514 688,53 67 882,47 88,35 Kuntayhtymältä -134 971,16-135 224-155 684,97-20 460,97 115,13 Palvelujen ostot -2 883 083,72-2 630 395-3 025 947,04-395 552,04 115,04 Ulkoiset -2 425 058,95-2 137 213-2 613 802,67-476 589,67 122,30 Palvelualueen sisäiset -354 467,55-411 319-313 547,42 97 771,58 76,23 Kuntayhtymältä -103 557,22-81 863-98 596,95-16 733,95 120,44 Henkilöstökulut -6 284 340,70-6 670 076-6 190 284,15 479 791,85 92,81 Palkat ja palkkiot -5 259 744,83-5 408 668-5 117 989,45 290 678,55 94,63 Henkilösivukulut -1 024 595,87-1 261 408-1 072 294,70 189 113,30 85,01 Eläkekulut -833 801,65-1 020 821-853 378,99 167 442,01 83,60 Muut henkilösivukulut -190 794,22-240 587-218 915,71 21 671,29 90,99 Poistot ja arvonalentumiset -9 464,10 0-9 464,10-9 464,10 Suunnitelman mukaiset poistot -9 464,10 0-9 464,10-9 464,10 Liiketoiminnan muut kulut -1 398 065,79-1 419 884-1 488 791,64-68 907,64 104,85 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 1 489,00 42 873 1 437,06-41 435,94 3,35 Rahoitustuotot ja -kulut -1 489,00-10 -1 437,06-1 427,06 Muille maksetut korkokulut -1 489,00-10 -1 437,06-1 427,06 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄ- MÄ) 0,00 42 853 0,00-42 853,00 0,00 n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 15 (44) n hallinto Yhteenveto Vuonna 2013 budjetoinnin laadinnassa voitiin arvioida ensimmäistä toimintavuotta. Päätöksissä on linjattu, että liikelaitos tarvittaessa tarkistaa palveluyksikkökohtaista hinnoittelua. Näin pyritään siihen, että kustannukset kohdistuisivat palveluyksiköihin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Hinnat tarkistettiin tilinpäätöksessä kustannuksia vastaavasti ja niin, ettei palveluyksikkötasoilla kerry merkittävää yli tai alijäämää. Hintojen tarkistusten muutokset ovat alla koottuna. Tarkistetut hinnat: Leppävirta - Avosairaanhoidon suoritehinta + 1,21 % - Vuodeosaston hoitopäivähinta + 0,37 % - Suun terveydenhuollon suoritehinnat - 4,82 % Nilakka - Avosairaanhoidon suoritehinta - 3 % - Vuodeosaston hoitopäivähinta - 16,25 % - Suun terveydenhuollon suoritehinnat - 16,22 % Koillis-Savo - Avosairaanhoidon suoritehinta + 3,4 % - Vuodeosaston hoitopäivähinta - 6,05 % - Suun terveydenhuollon suoritehinnat - 6,62 % Tarkistetun hinnoittelun pohjalta voidaan todeta, että avohoidon suoritteiden asukaskohtainen hinta palveluyksiköissä vaihtelee 394,71 623,39 euron, suun terveydenhuollon 52,10 90,50 euron ja vuodeosastojen 178,87 660,69 euron välillä. Tehdyssä tarkastuksessa avoterveydenhuollon hintojen hajonta säilyi entisellään, suun terveydenhuollon hintojen pieneni ja vuodeosastojen hoitopäivähintojen hieman suureni. 2.3 Organisaatio Palvelujärjestelmä ja rakenne KYSTERIN keskushallinto ja palvelujen järjestämisvastuu Juankosken kaupunki, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kunnat siirsivät perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisvastuun n kuntayhtymälle. Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos on yksi palvelualue sairaanhoitopiirin kolmesta palvelualueesta. (Kuvio 3.) Tuotettavat palvelut jäsentyvät lähi-, seudullisiksi ja alueellisesti palveluiksi. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva puitesuunnitelma valtuustokausittain. Puitesuunnitelma käsitellään sairaanhoitopiirin ja kuntien valtuustoissa. Samoin sairaanhoitopiiri ja kunnat valmistelevat vuosittain palvelusopimuk- n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 16 (44) n hallinto set kuntien väestölle tuotettavista palveluista. Palvelusopimusten valmistelun yhteydessä voimassa olevaa puitesuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Puitesuunnitelma on kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen strateginen suunnitelma, jonka avulla suunnitellaan, yhteen sovitetaan ja dokumentoidaan kuntalaisille hankittavia palveluja koskevat tavoitteet ja toimintalinjat sekä palveluihin suunniteltavat muutokset siten, että ne muodostavat lähtökohdat palvelusopimusten ja talousarvioiden laadinnalle. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi on muodostettu sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteinen toimielin, tilaajatoimikunta, jossa on sairaanhoitopiirin ja kuntien edustus. Tilaajatoimikunnan esittelijänä toimii johtajaylilääkäri. Johtokunta vastaa tuottajan toiminnasta. KYSTERIn alueen kahdeksan kuntaa muodostavat kolme seudullista palveluyksikköä, jotka ovat tulosvastuullisia toiminnallisia yksiköitä ja joilla on oma johtonsa (Kuvio 4.). Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto muodostavat Nilakan palveluyksikön, ön kuuluvat Kaavi, Juankoski ja Rautavaarassa. Kolmannen palveluyksikön muodostaa Leppävirta. Väestöpohja on yhteensä 31929 asukasta. Kuvio 3. Organisaatio KYS Sairaanhoitopiirin johtaja Johtoryhmä HALLINTOKESKUS KLIINISET HOITOPALVELUT KLIINISET TUKIPALVELUT KYSTERI- LIIKELAITOS Kuvio 4. Liikelaitoksen organisaatio n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 17 (44) n hallinto Liikelaitoksen toimintaa johtaa johtokunnan valitsema toimitusjohtaja. Hallinnossa toimivat toimitusjohtajan lisäksi, johtava hoitaja, hallintopäällikkö sekä hallintosihteeri. Liikelaitoksella on oma johtoryhmä. Johtoryhmän tehtävänä on tukea toimitusjohtajaa liikelaitoksen toiminnan kehittämisessä sekä asioiden valmistelussa Johtoryhmässä on myös henkilöstön edustaja. n taloushallinto tukeutuu KYSin taloushallintoon. Kirjanpito, laskutus, arkistointi, palkkaohjelmat ovat muun muassa yhteisiä. llä on kuitenkin joitakin omia keskitettyyn järjestelmään tukeutuvia toimintamalleja, mikä johtuu organisaatiomallista ja toimintojen hajautuksesta. Henkilöstöhallinnon tukitehtävät hoidetaan ssä hajautetusti pääosin omana toimintana. 2.4 Henkilöstö ssä henkilöstöä on täytetyissä viroissa ja toimissa yhteensä 420. Täyttämättömät vakanssit mukaan laskien määrä on 423. Henkilöstö jakautuu siten, että heistä lääkäreitä ja hammaslääkäreitä on yhteensä 40,5, hoitohenkilöstöä 301,5 ja huolto-, toimisto, -tutkimus ja hallintohenkilöstöä 78. Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat suurimpana ryhmänä laitoshuoltajat. Taulukoon 5 on koottu n henkilöstö ja heidän ikäjakauma kuvioon 5. Tässä taulukossa ei ole huomioitu vakanssien jakoa ja toimen tai viran osittaista hoitamista tai osaaikaisuutta. Taulukossa on n henkilöstön tilanne 11.12.2013. Vuonna 2013 ssä oli eripituisissa palvelusuhteissa töissä keskimäärin 496,7 henkilöä. Henkilöstö jakautui siten, että heistä vakinaisia oli 385 (77,5 %) ja määräaikaisia 112 (22,5 %). Palveluyksiköiden vertailussa määräaikaisten työntekijöiden käyttö on ollut runsainta Nilakassa ja vähintä Koillis- Savossa. (Psshp, tuloskortti 14.1.2014, Taulukko 8, sivu 33 ). Henkilöstön ikäjakauma on kuvattu kuviossa 5. Taulukko 5. KYSTERIN henkilöstö n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 18 (44) n hallinto Kuvio 5. KYSTERIN henkilöstön ikäjakauma KYSTERIn henkilöstön ikärakenne 11.12.2013 104 73 79 39 47 59 44 36 4 14 0 Alle 20 21-25 26-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 56-60 61-65 66 ja yli 3. RISKIT JA SISÄISEN VALVONNAN SELONTEKO TOIMINTAKAUDELTA Yleistä n ja samalla n liikelaitoksen valvontajärjestelmä on kokonaisuus, jonka muodostavat toimivasta johdosta riippumaton ulkoinen valvonta ja osana operatiivista johtamista toimiva sisäinen valvonta. liikelaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty n ohjeistuksella, jonka liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt. Toimintaprosesseja on arvioitu sisäisen valvonnan näkökulmasta, ts. sisäinen valvonta on otettu käyttöön osaksi arkityötä. Kokonaisuutena sisäisen valvonnan toimivuutta arvioidaan vuosittain toteutettavalla sisäisen valvonnan raportoinnilla. Yleisten sääntöjen noudattamisen ja laillisuusvalvonnan rinnalla sisäinen valvonta kohdistetaan myös riskienhallintaan riskiprofiilin suuntaisesti. Palveluyksiköt ovat toteuttaneet oman sisäisen valvontaprosessinsa annettujen ohjeiden mukaisesti. Palveluyksiköiden hallinnon sisäinen valvonta on toteutettu palvelualueen toimesta ja hallintopäällikkö on toteuttanut palvelualueen keskushallinnon sisäisen valvonnan. Liikelaitoksen riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintakeinojen kuvaaminen on toteutettu palvelualuehallinnon ja palveluyksiköiden välisissä yhteisissä tapaamisissa. Sisäinen valvonnan avulla organisaation toiminnasta, sen tavoitteiden mukaisuudesta ja ohjeiden mukaisesta toiminnasta on saatu varsin luotettava kuva. VUOSI 2013 Yleiset havainnot Liikelaitoksen toiminnan käynnistymisprosessi on ohitettu. Toiminta on vakiintunut ja seurantatiedot kustannusten ja toiminnan näkökulmasta ovat vertailtavia. Toiminnallisesti parhaat käytännöt on tunnistettu ja otettu käyttöön. Henkilöstön osalta harmonisointityö on toteutunut. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 19 (44) n hallinto Vuoden 2013 painotuksia Henkilöstön palkat, etuudet ja osittain myös työaikamuodot on harmonisoitu. Lisäksi henkilöstön mitoitusta on arvioitu pääasiallisesti keskittyen vuodeosastoihin. Tavoitteena on pitkäaikaisten hoitopaikkojen määrän vähentäminen yhteistyössä kuntien kanssa. Potilastietojärjestelmän vaatimat kehittämistoimenpiteet on toteutettu, muun muassa sähköisen reseptin käyttöönotto toteutui helmikuussa 2013. Potilastietojärjestelmän käytön seurannassa on jouduttu toimimaan vielä ilman tarkennettua suunnitelmaa, koska lokitietojen tarkastamiseen liittyvä KYSin ohje ei ole ollut vielä käytössä. Jatkossa tukeudutaan siihen. Henkilöstöä on lisäkoulutettu toiminnan kehittämisen näkökulmasta ja uusia järjestelmiä käyttöön otettaessa. Valmistuneen raportointijärjestelmän kehittämistä on jatkettu. Vuoden 2013 tarkastusten yhteydessä todettuihin virheisiin ja puutteisiin on reagoitu. Yleisen oikeellisuuden tarkastamisen rinnalla tavoitteena on suunnata sisäistä valvontaa syvemmin riskienhallinnan kautta syntyneen riskiprofiilin tarkasteluun. Riskienhallinta Riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa häiriötön palvelutuotanto. Riskienhallinta on liikelaitoksessa jatkuva prosessi ja tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Raportointi on tärkeä osa riskienhallintaa ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Raportoinnin läpikäymistä toteutetaan suunnitelmallisesti. Menotalouden ja potilastietojärjestelmän kautta syntyvää tietoa seurataan kuukausitasolla ja osavuosikatsauksissa. Riskienhallinnan työkalujen avulla on tunnistettu toimintaan liittyviä riskejä, joista on valittu vakavimmat ja vaikeasti hallittavat riskit. Näiden hallintakeinoja arvioitiin ja laadittiin suunnitelmat riskeihin varautumisessa. Tunnistetuista ja arvioiduista riskeistä merkittävimmiksi riskeiksi nousivat vuonna 2013 seuraavat: konesalin tuhoutuminen tai merkittävä käyttökatko, uhkaava väkivallanteko, kuntien maksukyvyn ja yleensäkin taloudellisen tilanteen heikentyminen, potilastietojärjestelmän tekniikan ja soveltuvuuden pettäminen ja se, ettei saada pätevää henkilöstöä. Lisäksi sote - rakenne kysymyksen epävarmuus, avainhenkilöiden vaihtuvuuteen liittyvät riskit, sote - eheys hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit ja tuottavuusohjelman vaikutukset perusterveydenhuollon toimintaan. Potilasturvallisuussuunnitelma on osa riskienhallintaa. Tähän liittyen koko hoitohenkilöstö suorittaa kymmenen erillisen osion sisältävän Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuskokonaisuuden. Merkittävimpiin toiminnallisiin, taloudellisiin, potilas-, henkilöstö- ja omaisuusriskeihin on varauduttu henkilöstön perehdytyksellä, koulutuksella ja johtosäännön mukaisella johtamis- ja organisaatiojärjestelmällä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta liikelaitoksessa noudatetaan n hankintaohjetta. Hankintavaltuudet on määritelty hankinta- ja johtosäännön soveltamisohjein sekä viranhaltija- n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 20 (44) n hallinto tasoisin delegointipäätöksin. Hankintapäätöksiä on tarkastettu osana sisäistä valvontaa. Puutteita ei ole todettu. IS- Hankinta Oy vastaa seudullisesti keskitetyistä hankinnoista, materiaalitoimen tietojärjestelmistä ja logistisista ratkaisuista ns. HALO- yhteisöjen alueella. on Halo- yhteisön jäsen ja siten IS- Hankinta Oy on merkittävä yhteistyökumppani sosiaali- ja terveystoimen hankinnoissa. Tavoitteiden toteutuminen ja tuloksellisuuden arviointi Tavoitteiden toteutumista ja tuloksellisuuden arviointia on yksityiskohtaisemmin käsitelty tilinpäätöksessä ja palvelualuekertomuksessa palveluyksiköitä koskevassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailuissa. Palvelutoiminnan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on raportoitu ja käsitelty johtokunnan kokouksissa ja johtoryhmän kokouksissa säännöllisesti. Sopimusten hallinta Sopimusten hallinnan kehittämisessä on päästy varsin hyvään tilanteeseen. Tämä on ollut vuoden 2013 sisäisen tarkastuksen kehittämiskohde. Sopimusten hallinta selkeytyy vuonna 2014 käyttöön otettavan DOHA sopimusrekisterin avulla. Kehityskohteita vuodelle 2014 Johtoryhmätyöskentelyä tulee tehostaa. Kokoontumisajankohdat sovitaan etukäteen suunnitelmallisesti. Lisäksi tavoitteena jatkossa on lyhyemmissä kokouksissa käyttää hyväksi sähköisiä kokousjärjestelyjä. Koulutusten toteuttamisessa hyödynnetään videointitekniikkaa. Henkilöstöhallinnossa pyritään hallitsemaan ylitöiden syntymistä 4. KEHITTÄMISTOIMINTA Liikelaitoksena organisoitu perusterveydenhuollon toiminta osana sairaanhoitopiirin toimintaa on merkittävä näköalapaikka yhdessä toimimisen kehittämiseen. Liikelaitos on organisaationa nuori ja toiminnan kehittämistyö näin alussa. Liikelaitoksen sisäisen toiminnan kehittämisessä on hyödynnetty n kolmen hyvin lähelle samankokoisen palveluyksikön toiminnallisten ja taloudellisten tietojen vertailua. Palveluyksiköiden vertailukelpoisuus synnyttää hyvän asetelman taloudellisuuden ja tuottavuuden arvioitiin ja mahdollisuuden parhaiden toimintamallien löytämiseen ja monistamiseen palveluyksiköiden välillä. Vuoden 2013 toiminnan kehittämiseen liittyviä kehittämishankkeita: Vuoden 2013 aikana jatkettiin Sote-eheys hanketyötä omana toimintana. Hanke eteni suunnitellusti. Sitä jatketaan vuosien 2014 2015. Toiminta käynnistyy vuonna 2016. eresepti - hanke päättyi tammikuun lopulla 2013 ja sähköinen resepti otettiin käyttöön helmikuussa. Tämä onnistui ongelmitta. Vuoden 2013 aikana käynnistyi sähköisen potilastiedon n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 21 (44) n hallinto arkiston käyttöön ottoon tähtäävä hanke KArkisto hanke. Tämä hanke jatkuu edelleen vuoden 2014 aikana. Tässä hankkeessa n edustajat ovat mukana ja lisäksi toteuttamista varten on oma projektiryhmä. liikelaitos on ollut mukana vuoden 2013 aikana Alue Pegasoksen kehitystyössä toimintamallien edelleen kehittämisen suunnittelussa ja ottanut kantaa yhteiseen organisoitumiseen niin pääkäyttäjä- kuin manageritoiminnoissa. Tässä asiassa muutokset toteutuivat marraskuussa 2013. Alue Pegasoksen manageritoiminta hoidetaan Istekistä ja llä on jokaisessa palveluyksikössä pääkäyttäjä. Alueellisen apuvälinekeskuksen toimintamallien suunnittelu ja alueen apuvälinetarpeiden kartoitus saatettiin loppuun keväällä 2013 (AAPA - hanke). Hanketyö päättyi tältä osin. Toiminta käynnistyy vuonna 2015. Henkilöstömme on ollut mukana useissa sairaanhoitopiirin kehittämishankkeissa (muun muassa Kotoa kotiin, Tuloskortti, Infoke, Kaatumisen ehkäisy, Kuntouttava työote, Työn kierto hankkeet). Tämän lisäksi n henkilökuntaa on koulutettu käyttämään potilasturvallisuuteen liittyviä laatutyökaluja. Vastaanottotoiminnassa (poliklinikka, lääkärit ja hoitajat) toteutetun potilastyytyväisyyskyselyn tuloksia käytiin läpi vuoden 2013 alkupuolella palveluyksiköittäin. Näiden pohjalta esitettiin kehittämistavoitteita. Vastaanottotoiminnassa lääkäreiden ja hoitajien työparityömallin käyttöönotto on toiminnallisena tavoitteena. Kaavin terveysasemalla tämän toimintamalli otettiin käyttöön 1.12.2013. Muutosta valmisteltiin hankkeena. Keskeistä tässä oli kokonaisuudessaan toiminnan organisoinnin suunnittelutyö. Tähän kuuluvia ratkaisuja vaativia asioita olivat muun muassa työtilat, väestön jakautuminen työpareille, tiedottaminen, prosessin kuvaaminen ja hoitohenkilöstön koulutukset. Näihin koulutuksiin osallistuivat myös Juankosken ja Rautavaaran hoitajat. Sairaanhoitopiirissä käynnistyi vuonna 2013 Tuottavuushankeohjelma hanke. Hankkeen tehtävänä on kehittää terveydenhuollon hoitoketjuja ja palvelulogistiikkaa asiakkaan tarpeista lähtien vailla keinotekoisia raja-aitoja. Toiminnallisia muutoksia tavoitellaan kumppanuuteen perustuen muodostamalla yhdessä sovittuja optimaalisia palvelukokonaisuuksia. Tämän hankkeen johtoryhmässä on palvelualueen hallinnosta edustus ja työryhmissä edustajia palvelualueelta ja yksiköistä. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 22 (44) n hallinto 5. KYSTERIN TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA VUODELTA 2013 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Liikevaihto 31 634 968,69 31 018 191,57 Hoitopalveluiden myynti jäsenkunnille 30 361 495,18 29 763 075,25 Hoitopalveluiden myynti ulkokunnille 1 080 245,22 1 068 688,86 Muu ulkoinen myynti 193 228,29 186 427,46 Liiketoiminnan muut tuotot 4 392 343,55 4 492 200,20 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -2 235 012,20-2 283 234,84 Ulkoiset -1 609 120,85-1 733 436,25 Kuntayhtymältä -625 891,35-549 798,59 Palvelujen ostot -8 343 578,27-7 916 359,98 Ulkoiset -7 727 130,73-7 269 422,50 Kuntayhtymältä -616 447,54-10 578 590,47-646 937,48-10 199 594,82 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -17 988 292,70-18 197 080,55 Henkilösivukulut -3 721 910,22-3 554 125,53 Eläkekulut -2 997 854,11-2 887 176,49 Muut henkilösivukulut -724 056,11-21 710 202,92-666 949,04-21 751 206,08 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -94 518,93-94 518,93-94 518,90-94 518,90 Liiketoiminnan muut kulut -3 649 853,03-3 475 490,80 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) -5 853,11-10 418,83 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 23 872,01 24 742,95 Muille maksetut korkokulut -15 018,90-13 824,12 Korvaus peruspääomasta -3 000,00 5 853,11-500,00 10 418,83 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0,00 0,00 n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 23 (44) n hallinto 6. HALLINTO-, TALOUS- ja TUKIPALVELUT 6.1 Johtokunta Vastuuhenkilö: Johtokunnan puheenjohtaja Paula Tiihonen, esittelijä toimitusjohtaja Mikko Korhonen, vs. toimitusjohtaja 30.12. 31.12.2013 Hannele Holopainen Liikelaitosta johtaa valtuuston ja hallituksen alaisena johtokunta. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja riskienhallinnasta. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunnan tehtävistä määrätään johtosäännössä. 6.2 KYSTERIn strategian ja puitesuunnitelman toteutuminen Toiminta-ajatus ja visio n toiminta-ajatus - on edistää alueen väestön terveyttä ja järjestää yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa tarpeellinen sairauksien hoito. n visiona on - on tarjota parasta perusterveydenhuoltoa n strategian toteutuminen Liikelaitoksella palveluntuottajana on oma puitesuunnitelmaan pohjautuva strategia. Strategia on keskeinen väline liikelaitoksen ja sen palveluyksiköiden toiminnan viitoittajana. n strategia valmistellaan nelivuotiskausittain (valtuustokausittain) ja sitä tarkistetaan tarvittaessa vuosittain. n ensimmäistä strategiaa luotiin KYSTERI- hankkeessa määriteltyjen toimintalinjausten ja puitesuunnitelman hengessä. Lisäksi elementtejä strategiseen ajatteluun on haettu sairaanhoitopiirin strategiasta. KYSTERIn strategiassa on seitsemän keskeistä päämäärää 1. Väestön terveyden edistäminen Väestön terveyden edistäminen on nähtävä useiden hallinnon alojen vahvana yhteistyönä. Kunnissa on valmisteilla hyvinvointikertomukset, joissa linjataan kuntatasolla hyvinvoinnin edistämisen pääpainoalueet. Perusterveydenhuollon toimijana toimii yhteistyössä kunnan eri toimialojen kanssa niin hyvinvointikertomusten tavoitteiden toteuttamisessa kuin sairauksin primääri- ja sekundääripreventiossakin. Yhteistyö kunnan eri toimijoiden kanssa terveyden edistämisen näkökulmasta on osin vielä vakiintumatta. liikelaitoksesta on ollut edustajat mukana n terveyden edistämisen ja kansansairauksien ehkäisyn maakunnallisessa työryhmässä. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 24 (44) n hallinto 2. Palvelujen tasapuolinen saatavuus Tavoitteena on, että palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten toimintakyky, terveydentila ja siihen vaikuttavat tekijät seurannan perusteella edellyttävät. Palvelujen tarpeen arviointi toteutuu lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen tai muun hoidon ja hoivan tarpeen arvioinnin mukaisesti. ssä tehtävä yhdenmukaistamistyö tasapainottaa aikajänteellä palvelukulttuurien eroja poimien parhaita ja kustannustehokkaimpia käytäntöjä edelleen edistettäväksi. Lainsäädännöllinen normi palvelujen saatavuudessa eli hoitotakuu on toteutunut kaikissa toimipisteissä. 3. Lähipalvelujen turvaaminen n strategian yksi keskeisimpiä tavoitteita on lähipalvelujen turvaaminen. Strategisessa ajattelussa oleellista on turvata lähipalvelut ja keskittää ne palvelut, joissa suuremmalla organisaatiokokonaisuudella on saavutettavissa kustannustehokkuutta. Näitä tunnistettuja keskitettyjä palveluita ovat tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto mukaan lukien rekrytointi. Näitä edelleen keskittämällä ja kehittämällä sekä kilpailuttamalla voidaan tulevaisuudessa kustannustaakkaa keventää. Palvelutuotannossa haasteena on ollut lähipalvelujen turvaaminen erityistyöntekijöiden ja lääkärihenkilökunnan saatavuudessa. Ongelma on valtakunnallinen ja koskee ssä pidempien matkojen päässä olevien terveysasemien toiminnan turvaamista. 4. Tasapainoinen palvelurakenne Tasapainoista palvelurakennetta tavoiteltaessa on oleellista, että liikelaitoksen toiminnan rajapinnat ja mitoitukset niin kuntien omaan palvelutuotantoon kuin erikoissairaanhoidon palvelutuotantoon nähden ovat selkeät. n valmisteluprosessin ja kahden toimintavuoden ajan liikelaitos on pitänyt prioriteettina rajapintatarkastelua. Osaoptimointia vältetään ja pyritään saavuttamaan koko palveluprosessia ajatellen hyvä palvelujen laadullinen toimivuus ja kokonaiskustannusten kannalta optimaalisin tulos. Vuoden 2013 aikana käynnistynyt sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma ja toisaalta liikelaitoksen Sote-eheys - hanke pitävät tämän teeman keskiössä ja valmistelussa useamman vuoden ajan. 5. Sujuvat palveluketjut Asiakasnäkökulmasta, mutta myös kustannusten kannalta, on optimaalista tavoitella sellaista tilaa, jossa potilas on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Toiminnallisesti tämä tavoite ulottuu oman organisaation palveluprosessien lisäksi erikoissairaanhoidon ja kuntien toimintaan liittyviin palveluprosesseihin. Tavoitetta on tarkasteltu muun muassa ikäihmisten pitkäaikaisen laitoshoidon määrän ja siirtoviivemaksujen kertymisen arvioinnilla. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollonyksikkö ja Tuottavuushankkeen ryhmät toteuttavat hoitoprosesseja kuvaavaa selvittelytyötä. liikelaitos on ollut näissä prosesseissa aktiivisesti mukana. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 25 (44) n hallinto 6. Vetovoimainen toimintakulttuuri Henkilöstö on liikelaitoksen tärkein voimavara. Vetovoimaisella toimintakulttuurilla edesautetaan henkilöstön työhyvinvointia ja toisaalta helpotetaan rekrytointia. Uusi suurempi organisaatio on tuonut mukanaan positiivista kehittämisilmapiiriä. Vertaisoppimisen hyödyntäminen on tuonut palveluyksiköille mahdollisuuden vertaisarviointiin, mikä näkyy pyrkimyksenä sisäisen toiminnan edelleen kehittämisessä esimerkiksi vastaanottopalveluissa. Keskitetty rekrytointitoiminta ja oppilaitosyhteistyö ovat avanneet uusia mahdollisuuksia rekrytoinnin edelleen kehittämiseen. Rekrytointia on pyritty hallitsemaan toimintavuonna mm. osallistumalla rekrytointitapahtumiin ja kilpailutuksilla. Tilanne onkin korjaantunut merkittävästi. Vuoden 2013 painopistealueena on rekrytointitoiminnan edelleen kehittäminen. 7. Hallittu kustannuskehitys Palvelujen uudelleenjärjestelyn avulla pyritään muun muassa ikärakennekehityksen johdosta kasvavien tarpeiden tyydyttämiseen tarpeen kasvua vastaavasti toimimaan pienemmällä resursoinnilla. Merkittävimmät hyödyt saadaan toiminnallisista järjestelyistä. ssä keskitettyjä palveluita ovat tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto, mukaan lukien rekrytointi. Varsinkin tietohallinnollisen infrastruktuurin harmonisointi, on omiaan säästämään kustannuksia siirryttäessä kansallisten palvelujen käyttöön ereseptin kuin myös kantapalvelujen käyttöönoton yhteydessä. Suhteellisen pienten ja haavoittuvien toimintayksiköiden toiminta voidaan turvata suuremman palvelukokonaisuuden avulla. Tämän tavoitteen voi katsoa toteutuneen kahtena ensimmäisenä toimintavuonna. Kustannusten suora vertaaminen menneiden vuosien kustannustasoon on edelleen haasteellista, koska n käynnistymisen yhteydessä tapahtui myös toiminnallisia muutoksia. Työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta vastaa Soisalon työterveyshuolto liikelaitos ja ensihoidon palvelut sairaanhoitopiiri. Lisäksi kotisairaanhoidosta ja kuntien kotipalvelusta muodostettiin kuntiin kotihoidon yksiköt. Kustannusten kannalta oleellisia tekijöitä on tavoitteissa mainitut tasapainoinen palvelurakenne ja sujuvat palveluketjut. Toisin sanoen kokonaiskustannus on ratkaiseva, syntyi kustannus liikelaitokseen kuuluvan kunnan tai erikoissairaanhoidon toiminnasta. Tämä kustannuskehityksen hallinta on keskeistä tulevien vuosien taloussuunnittelussa. Puitesuunnitelman tavoitteet ja niiden toteutuminen Talouteen ja asiakasnäkökulmaan liittyvät tavoitteet ja niiden toteutuminen on kommentoitu omissa osiossaan palveluyksiköiden toiminnan kuvauksissa. Tilaaja - tuottaja toiminta Palvelusopimuksen toteutumista kommentoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Toimintamallina ns. sisäinen tilaaja - tuottaja malli on käynnistynyt ja toiminnan voidaan jo katsoa vakiintuneen. Taloussuunnitteluprosessiin pyritään sitomaan tilaajatoimikunta ja kunnat aiempaa vahvemmin mukaan. Tilaajatoimikunta on kokoontunut vuoden 2013 aikana neljä kertaa. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 26 (44) n hallinto Kilpailutus Ensimmäisenä toimintavuotena kilpailutettiin merkittävimmät ulkopuolisten toimijoiden sopimukset. Näitä olivat mammografia seulontatutkimukset, lääkäreiden viikonloppupäivystyksen tuottaminen, radiologiapalvelut, veteraani avohoitopalvelut ja lääkärien ostopalveluna toteutettava päiväaikainen vastaanottotoiminta sekä toimintaterapian palvelut. Kokonaisuutena arvioiden kilpailuttamalla on saavutettu merkittäviä taloudellisia säästöjä ja merkittäviä ulkopuolisia sopimuksia ei ole nyt kilpailutettavissa. Sote - eheys Paras lainsäädännön mukaan kuntien tulee siirtää sosiaalitoimi lukuun ottamatta päivähoitoa samaan organisaatioon terveydenhuollon kanssa 1.1.2015 mennessä. Tähän liittyen toimintavuonna 2012 organisoiduttiin suunnittelutyöhön. Toimeenpanon suunnittelutyö jatkettiin hanketyönä johtoryhmä- ja työryhmätyöskentelynä vuonna 2013. Yhteisen toiminnan aloittamisajankohdasta pyydettiin syksyllä 2013 kunnilta vastausta. Näiden perusteella Sote -eheys johtoryhmä linjasi toiminnan aloittamisen vuodelle 2016. Näin ollen valmistelutyö jatkuu edelleen vuosina 2014 2015. Laitoshoidon osuus yli 75 määrään suhteutettuna in kuuluvien kuntien väestökehitys on ollut taantuvaa ja väestömäärän ennustetaan edelleen vähenevän tarkastelujaksolla, joka ulottuu vuoteen 2030. Ikärakenteeltaan n alueen väestö on Pohjois-Savon mittakaavassa hyvin ikääntynyttä. Tämä aiheuttaa paineita palvelutarjontaan ja rahoituksen riittävyyteen. Ikäihmisten palveluissa yhteistyö ja tarkoituksenmukainen palvelurakenne mahdollistavat kustannustehokkaan kokonaisratkaisun ilman osaoptimointia. Lähtökohtana voidaan pitää laitoshoidon purkamista ikäihmisten laatusuosituksen tasolle. Vuodeosastojen toiminnan suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että KYSissa vuodeosastotoiminta vähenee ja muuttuu lyhytkestoisemmaksi. Siirtoviivemaksuja ei saa kertyä. Uudessa kansallisessa ikäihmisten laatusuosituksessa esitetään, että 2-3 % yli 75-vuotiaista saa olla pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Tämä tarkoittaa n tasolla kahdella prosentilla arvioituna 49 pitkäaikaishoidon laitospaikkaa. Kaikissa n alueen kunnissa on ollut tavoitteena pitkäaikaisen laitoshoidon korvaaminen asumispalveluratkaisuilla. Tervossa, Rautavaaralla ja Kaavilla näin jo toimitaan. ssä pitkäaikaishoidon laitospaikkoja vuoden 2013 lopussa oli yhteensä noin 70 (suositus 3 %, 86). Siirtoviivemaksut Siirtoviivemaksuja kohdistuu kunnille, jos erikoissairaanhoidosta ei saada sijoitettua potilaita hoidon niin vaatiessa terveyskeskusten vuodeosastoille hoitoon. Vuoden 2013 aikana n alueen kunnille ei ole kohdistunut siirtoviivemaksuja. Päivystyskäyntien määrä Toiminnallisena tavoitteena on päiväaikaisen toiminnan tehostaminen siten, että päivystyskäyntien määrä on laskeva. Tarkasteltaessa päivystyskäyntien kokonaismäärää vuoteen 2012 verrattaessa voidaan todeta, että päivystyksen käyttö on vähentynyt Koillis-Savossa 10 %, Nilakassa 3,6 %. Leppävirralla se on säilynyt ennallaan. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 27 (44) n hallinto 6.3 Hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut PY 400 Vastuuhenkilö Toimitusjohtaja Mikko Korhonen Hallinto Liikelaitoksen toimintaa johtaa johtokunnan valitsema toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tukena toimii liikelaitoksen hallinto, jossa työskentelee toimitusjohtajan lisäksi johtava hoitaja, hallintopäällikkö ja hallintosihteeri. Ensimmäisen toimintavuoden aikana liikelaitoksen strategia ja liiketoimintasuunnitelma vahvistettiin. Puitesuunnitelma päivitettiin kevään 2013 aikana. Palvelutuotanto pohjautuu puitesuunnitelmaan perustuviin palvelusopimuksiin. Toimintavuoden 2013 aikana liikelaitoksen johtokunta on kokoontunut seitsemän kertaa. Liikelaitoksen johtoryhmä on kokoontunut noin kerran kuukaudessa pois lukien lomakaudet. n keskushallinnon tehtävänä on liikelaitoksen tuotantotoiminnan ja laadun kehittäminen, viestinnästä ja suhdetoiminnasta sekä talous-, henkilöstö- ja tietohallinnosta huolehtiminen sekä muiden liikelaitoksen hallinto- ja talousasioiden sekä sisäisen valvonnan hoitaminen. Näiden tehtävien lisäksi keskushallinnon vastuulla on ollut kehittämistoiminta ja keskitettyjen hankintojen organisointi. Talous- ja henkilöstöhallinto n taloushallinto tukeutuu mahdollisimman paljon KYSin taloushallintoon. Kirjanpito, laskutus, arkistointi, raportointi ja palkkaohjelmat ovat muun muassa yhteisiä. llä on kuitenkin joitakin omia keskitettyyn järjestelmään tukeutuvia toimintamalleja, mikä johtuu organisaatiomallista ja toimintojen hajautuksesta. Henkilöstöhallinnon tukitehtävät hoidetaan ssä hajautetusti pääosin omana toimintana. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiossa tukeudutaan pääosin sairaanhoitopiirin järjestelyihin ja linjauksiin. lle valittiin oma työsuojeluvaltuutettu syksyllä 2013. Palvelu- ja työsuhde-etujen harmonisoimiseksi ensimmäisen kahden toimintavuoden aikana oli liikelaitokselle nimetty oma työtyhmä, jossa on johdon edustuksen lisäksi järjestöjen edustus. Näiden kahden toimintavuoden aikana on linjattu harmonisoinnin periaatteita, koottu tehtävänkuvaukset ja työn vaativuuden arviointi ammattiryhmittäin ja henkilöstön palkkojen harmonisaatio. Tässä yhteydessä saatiin lähes 80 %:lle henkilöstöstä ammattiryhmittäin sama palkka. 6.4 Tietohallinto n toiminnan käynnistyessä tehtiin mittava laitekannan harmonisointi ja modernisointi. Liikelaitoksen tietohallinnon infrastruktuurista, sovelluksista ja pääte- ja oheislaitteista vastaa Istekki oy. Tietohallinnollista yhteistyötä on leimannut myös vahva alueellinen ulottuvuus, joka parhaiten näkyy potilastietojärjestelmän kehitystyössä. Kumppani organisaatioiden kanssa rakennettu uusi alueellinen potilastietojärjestelmä kattaa valtaosan maakunnasta. Liikelaitoksen rekisterin pitäjänä toimii. Sairaanhoitopiirin tietohallinto on ohjannut ja tukenut asiantuntijuudellaan liikelaitoksen tietohallinnollista kehitystyötä. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 28 (44) n hallinto Tietosuojavastaavan ja potilasasiamiehen osalta liikelaitos tukeutuu sairaanhoitopiirin järjestelyihin kuitenkin siten, että molemmille vastuualueille on nimetty yhdyshenkilöt palveluyksiköihin. 6.5 Kiinteistö- ja muut tukipalvelut liikelaitos on vuokrannut toimintansa vaatimat tilat toiminta-alueensa kunnilta ja kunnat tuottavat ruokahuollon palvelut vuodeosastoille ja henkilöstön työpaikkaruokailuun. Laitoshuolto toteutetaan omana toimintana. Vaatehuollon tuottaa Sakupe. Laitoshuollon mitoitukseen, toimintatapojen yhtenäistämiseen ja harmonisointiin ostettiin vuoden 2013 asiantuntijapalveluja Servicalta. 7. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 7.1 Asiakaslähtöisyys Keskeisin toiminnan päämäärän ssä on turvata lähipalvelujen saatavuus. ssä tavoitteena on taata toimiva yhteydenottomahdollisuus terveydenhuoltoon ja hoidon tarpeen arvioon sekä pääsy terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle hoitotakuulainsäädännön asettamien määräaikojen puitteissa. Hoitotakuu koskee kiireetöntä hoitoa. Kiireellinen potilaan tutkimus ja hoito toteutetaan sairauden edellyttämällä tavalla. n internetsivuilla n kotisivuilla () on väestölle tietoa n palveluista, ajankohtaisista asioista ja lisäksi sinne on koottu hoitotakuutiedotteet ja yhteystiedot. KYSTERI tiedottaa hoitotakuun toteutumisesta kolme kertaa vuodessa toukokuussa, syyskuussa ja joulukuun tilanne tilinpäätöksen yhteydessä. Kokonaisuudessaan hoitotakuu toteutui lain mukaisesti vuonna 2013. Kiireettömän hoidon tarpeen arviointi toteutui kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Tammi-joulukuussa lääkäreiden vastaanotoille hoitoon pääsy toteutui 14 päivän ja hoitajien vastaanotoille 5 päivän kuluessa. Hoitoa odottamaan laitetaan potilastietojärjestelmään potilaita silloin, kun suunnitellaan etukäteen määritellylle kuukaudelle pitkäaikaissairauteen liittyvä seurantakäynti. Suunniteltu vastaanottokäyntiä odottavia oli vuoden 2013 viimeisellä kolmanneksella siten, että alle kuukauden päähän oli suunniteltu aika puolella potilaista, 1-2 kuukauden päähän 13 %:lla, 2-3 kuukauden päähän 8 %:lla ja yli kolmen kuukauden päähän vajaalla kolmanneksella asiakkaista (29 %). Suun terveydenhuollossa kiireelliseen hoitoon n palveluyksiköissä pääsee saman päivän aikana. Hoidon tarpeen arviointi pyritään tekemään saman päivän aikana yhteydenotosta, kuitenkin viimeistää kolmen päivän sisällä. Kiireettömään hammashoitoon pääsee Leppävirralla ja Koillis-Savossa 4-8 viikon kuluessa, joskus jopa nopeammin. Nilakassa kiireettömään hoitoon pääsy on vaihdellut 1-4 kk:teen hammashoitolasta riippuen. Perutut ajat täytetään. Puhelinyhteydensaanti on varmistettu n terveysasemilla siten, että on arkisin virkaaikana kahdeksassa kunnassa yhteensä 20 suoraa numeroa, joitten avulla välitön yhteydensaanti terveysasemien vastaanotoille toteutuu lain mukaisesti. Lisäksi käytössä on Nispa takaisinsoittojärjestelmä, johon asiakas voi jättää viestin hoitajalle. Viestiin vastataan samana päivänä. Vuoden 2013 Nispan raportointitietojen mukaan palveluyksiköissä oli käsitelty kaikki soittopyynnöt. Takaisinsoittojen käsittelyviiveen keskiarvo oli Koillis-Savossa kaksi tuntia, Leppävirralla 16 minuuttia ja Nilakassa 1 tunti 13 minuuttia. Puhelujen kesto oli kaikilla vajaa kolme minuuttia. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 29 (44) n hallinto Asiakasnäkökulmasta potilastyytyväisyyttä ja - turvallisuutta, potilaiden omahoitoa ja sairauksien ennalta ehkäisyä pyritään tehostamaan. Edellä mainittuun liittyen voidaan seurantatiedoista todeta seuraavaa. Potilasasiamiehelle tuli suoria yhteydenottoja n alueelta vuoden aikana 43 kappaletta ja lisäksi palveluyksiköihin nimetyille potilasasiamiesyhdyshenkilöille 56 kappaletta. Pääasiallisimmat yhteydenoton syyt olivat hoidon laatuasiat (n = 13). Näistä 11 tapausta johti muistutuksen tekemiseen. Edellisistä kuusi tapausta koski huonoa kohtelua. Hoitovahinkoepäilyjä oli kaikkiaan 9 tapausta. Näistä kuusi tapausta johti potilasvahinkoilmoituksen tekemiseen. Hoitoon pääsystä valitti viisi henkilöä ja sairaalamaksuja koskevia valituksia oli neljä. Lisäksi yhteensä viisi valitusta koski tiedonsaantioikeutta omassa asiassa, tapaturmavahinkoa ja esinevahinkoa. Potilasasiamiehen tekemät toimenpiteet kohdistuivat suurimmaksi osaksi kuunteluun ja neuvontaan. Potilasasiamiehen näkemyksen mukaan potilaita ja omaisia informoidaan ja ohjataan näistä asioista varsin tehokkaasti. HaiPro eli vaaratapahtumien raportointijärjestelmä on ollut käytössä n toiminnan ajan. n alueelle tuli vuonna 2013 HaiPro ilmoituksia yhteensä 190 kappaletta. Näistä oli käsitelty 92 % ja neljä prosenttia oli käsittelyssä. Eniten ilmoituksia oli lääkehoitoon liittyen (n = 147 ), sitten tiedonkulkuun (n = 23) ja kolmanneksi muuhun hoitoon ja seurantaan (n =5) ja tapaturmiin ja onnettomuuksiin liittyen sekä väkivaltaisuuteen liittyen (n = 10). (Kuvio 6). Riskiluokkiin jaoteltuna tapahtumista 133 oli merkityksettömiä (69 %), niissä vähäinen riski oli 42 (22 %) tapauksessa ja kohtalainen riski kolmessa tapauksessa. Potilaalle ei haittaa aiheutunut 60 % tapauksista, haitta oli lievä 24 %:ssa tapauksista. Kohtalainen haitta aiheutui yhdessä tapauksessa ja yhdessä tapauksessa vakava haitta. Yksikölle merkittävin seuraus tapahtumista oli lisätyön tai vähäisten hoitotoimenpiteiden lisääntyminen (36,3 %). Kuvio 6. Tapahtuman tyyppi Tavoitteisiin on lisäksi asetettu potilaiden omahoidon ja sairauksien ehkäisyn tehostaminen. Tämä kehittämistyö on käytännössä toteutunut osittain. Työtä jatketaan kaikissa palveluryhmissä n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 30 (44) n hallinto 7.2 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaamisen tukeminen n henkilöstövoimavarojen hallinnan ja osaamisen tukemisen tavoitteena on kohdentaa voimavaroja henkilöstön osaamisen kehittämiseen, onnistuneeseen rekrytointiin ja perehdytykseen. Lisäksi tavoitteena on edesauttaa henkilöstön työhön sitoutumista ja pyrkiä luomaan hyvinvoiva ja vetovoimainen työyhteisö. Vertaisoppimista hyödynnetään palveluyksiköiden ja - ryhmien kesken. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrällistä suhdetta ja henkilöstön työpanoksen kehitystä seurataan suunnitelmallisesti. Lisäksi seurataan koulutussuunnitelman toteutumista, koulutusmääriä ja tästä aiheutuvia kustannuksia. Vuonna 2013 ssä oli eripituisissa palvelusuhteissa töissä keskimäärin 496,7 henkilöä. Henkilöstö jakautui siten, että heistä vakinaisia oli 385 (77,5 %) ja määräaikaisia 112 (22,5 %). Palveluyksiköiden vertailussa Määräaikaisten työntekijöiden käyttö on ollut runsainta Nilakassa ja vähintä Koillis-Savossa. (Psshp, tuloskortti 14.1.2014, Taulukko 6.) Taulukko 6. KYSTERIn palveluyksiköiden vakinainen ja määräaikainen henkilöstö vuonna 2013 Henkilöstötunnusluvut, henkilöstö keskimäärin Tammi - joulukuu 2013 PY430 KOILLIS-SAVO PY 410 LEPPÄVIRTA PY420 NILAKKA Muutos Muutos Muutos 2012 2013 2012 2013 2012 2013 Henkilöstö keskimäärin 141 143,9 3 Henkilöstö keskimäärin 144 141,8-1,9 Henkilöstö keskimäärin 206,1 211.0 4,9 - vakinaiset 115 114,4-1,1 - vakinaiset 111 112,6 1,6 - vakinaiset 156,7 158,1 1,5 - määräaikaiset 28,3 27,5-0,8 - määräaikaiset 30 31,4 1,4 - määräaikaiset 49,4 52,8 3,5 Lääkärit 12,4 12,3-0,1 Lääkärit 12,7 14 1,3 Lääkärit 18,6 20,3 1,6 Tutkimushenkilöstö 2 2 0,1 Tutkimushenkilöstö 1,3 1,5 0,2 Tutkimushenkilöstö 1,8 2 0,2 Hoitohenkilöstö 104 102,2-1,8 Hoitohenkilöstö 107 108 1,4 Hoitohenkilöstö 149,9 152,8 2,8 Huolto-, toimisto- ja Huolto-, toimisto- ja Huolto-, toimisto- ja hallintohenkilöstö 25,3 25,4 0,1 hallintohenkilöstö 20,4 20,5 0,1 hallintohenkilöstö 35,7 36 0,2 Vuonna 2013 n henkilöstöllä oli poissaoloja yhteensä 44 669 henkilötyöpäivää. Näistä sairauspoissaoloja 18,8 %, vuosilomapäiviä lähes puolet (45 %) ja lakisääteisiä ja muita poissaoloja yli kolmasosa (36,2 %). Vuoteen 2012 verrattaessa tavoitteiden mukaisesti sairauspoissaolojen määrä on laskenut 20,4 prosentista 18,8 prosenttiin. Rekrytoinnissa onnistuttiin siten, että lääkäreiden kaikki virat täytettiin viimeisen vuosikolmanneksen aikana. Tukija liikuntaelinsairaudet olivat työterveyshuollosta saadun tiedon mukaan suurin sairauspoissaoloja aiheuttava syyryhmä, joskin näiltä osin ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty erityistä huomiota. Taulukossa 7 on kuvattu vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön työpanos. Tästä todettakoon, että kokonaisuudessaan Nilakan vakinaisen henkilöstö työpanos laski vuosien 2012 2013 välisessä vertailussa ja Leppävirran Määräaikaisten työpanoksen kasvu oli suurinta Nilakassa ja vähäisintä Koillis-Savossa. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 31 (44) n hallinto Taulukko 7. KYSTERIn vakinainen henkilöstö ja vakinaisen sekä sijaishenkilöstön työpanos vuonna 2013 Nettotyöpanos Tammi - joulukuu 2013 PY430 KOILLIS-SAVO PY 410 LEPPÄVIRTA PY420 NILAKKA 2012 2013 Muutos 2012 2013 Muutos 2012 2013 Muutos Nettotyöpanos 110 108,1-2,1 Nettotyöpanos 106 108,1 1,9 Nettotyöpanos 158,9 160,4 1,6 - vakinaiset 84 83,6-0,4 - vakinaiset 79,3 79,7 0,4 - vakinaiset 113,7 112,6-1 - määräaikaiset 26,2 24,5-1,7 - määräaikaiset 26,9 28,4 1,5 - määräaikaiset 45,2 47,8 2,6 Lääkärit 10,4 10-0,4 Lääkärit 10,1 11,1 1 Lääkärit 14,7 16 1,3 - vakinaiset 8 9,1 1,1 - vakinaiset 7,5 8 0,6 - vakinaiset 10,1 11,4 1,3 - määräaikaiset 2,4 1-1,4 - määräaikaiset 2,7 3,1 0,4 - määräaikaiset 4,6 4,6 0 Tutkimushenkilöstö 1 1,1 0,1 Tutkimushenkilöstö 0,7 0,7 0,1 Tutkimushenkilöstö 1,6 1,8 0,2 - vakinaiset 0,9 1,1 0,1 - vakinaiset 0,4 0,3-0,1 - vakinaiset 1,6 1,8 0,2 - määräaikaiset 0 0 0 - määräaikaiset 0,3 0,4 0,1 - määräaikaiset 0 0 0 Hoitohenkilöstö 79 77,5-1,5 Hoitohenkilöstö 79,5 80,4 0,9 Hoitohenkilöstö 114 114,3 0,3 - vakinaiset 60,4 59,3-1,2 - vakinaiset 60,3 60,4 0 - vakinaiset 81,2 80,5-0,6 - määräaikaiset 18,6 18,2-0,4 - määräaikaiset 19,1 20 0,9 - määräaikaiset 32,8 33,8 1 Huolto-, toimisto- ja Huolto-, toimisto- ja Huolto-, toimisto- ja hallintohenkilöstö 19,9 19,5-0,4 hallintohenkilöstö 16 15,9-0,1 hallintohenkilöstö 28,6 28,4-0,2 - vakinaiset 14,6 14,1-0,5 - vakinaiset 11,2 11-0,2 - vakinaiset 20,8 19-1,9 - määräaikaiset 5,3 5,4 0,1 - määräaikaiset 4,8 4,9 0,1 - määräaikaiset 7,8 9,4 1,6 Vuodelle 2013 laaditun koulutussuunnitelman toteutumista on arvioitu osavuosikatsauksissa ja palvelualuekertomuksessa. n henkilöstöstä on vuoden aikana osallistunut koulutukseen yhteensä 468 henkilöä. Koulutuksen käytetyt 951,4 henkilötyöpäivää jakautuivat siten, että niistä käytti huolto-, toimisto- ja hallintohenkilöstöstä 8 %, hoitohenkilöstöstä 78 %, lääkäreistä ja suun terveydenhuollosta sekä tutkimushenkilöstöstä 14 %. Työaikaa koulutukseen käytettiin 0,9 % kokonaistyöajasta. Koulutuskustannukset vuoden 2013 olivat yhteensä 96819,19 euroa. Koulutussuunnitelman mukaiset koulutukset toteutuivat. Tämän lisäksi henkilöstö on käynyt hyvin kattavasti alkusammutus-, Avekki, elvytys-, infektioiden torjunta, potilasturvallisuus- ja tietoturva- ja suoja- sekä sähköisen potilastiedon Kanta-arkisto koulutukset. Perehdytykseen laadittiin vuoden 2013 aikana yleisohje ja paikalliset palveluyksikkö- ja ryhmäkohtaiset ohjeet. Lisäksi n työntekijöiden perehtymistä tuetaan KYSin intranetiin kootun verkkopohjaisen perehdytyssivuston, iopen avulla. Rekrytoinnissa ollaan mukana KYSin rekrytointijärjestelmässä, jossa on käytössä Kuntarekry ohjelmisto. Tämän on koettu auttavan ja tukevan hyvin henkilöstön rekrytointia avoimiksi tulevien sijaisuuksien, toimien ja virkojen haussa. Yhtenäiset hakuajat ja ilmoitukset ovat käytössä Vetovoimaisuutta ja henkilöstön työhön sitoutumista on pyritty edesauttamaan henkilöstön koulutuksella ja verkostoitumisella sekä uuden tekniikan ja laitteiston käyttöön otolla. Työhyvinvointiin edistämiseen on kohdennettu erillismäärärahaa 30 / henkilö. Työpaikkaselvityksiä toteutettiin työterveyshuollon toimintasuunnitelman edellyttämällä tavalla. Kehityskeskustelut toteuttamisessa uudistettiin käytännöt siten, että keskustelujen toteuttamisessa hyödynnetään verkkolomakkeita ja tehdyt kehityskeskustelut raportoituvat sähköiseen muotoon. Henkilöstöryhmien yhteisissä kokoontumisissa on toiminnoittain käyty läpi nykyisiä käytäntöjä ja toimintatapoja. Samalla on pohdittu kehittämistavoitteita. ja pyritty tunnistamaan parhaita toimintamalleja edelleen monistetavaksi. Palveluyksikkö- ja ryhmätasolla on toimintatavoissa eroja. Ryhmämuotoisen toiminnan edelleen kehittäminen on kehitysteemana edelleen suunnitteluvuosina. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 32 (44) n hallinto Vuoden 2013 palkkojen toteuma alittuu budjetin mukaisista palkkamenoista 3,5 prosentilla. Taulukkoon 8 on koottu vuoden 2013 talousarvio ja toteuma sekä budjetista toteutunut osuus (%). Taulukossa 10 on yhteenveto n henkilöstön vuoden 2013 palkkamenoista. Taulukko 8. KYSTERIn henkilöstön palkkamenot vuonna 2013 Toteuma 2013, Talousarvio 2013, % Budjetista Palkkamenot 16835985,24 17443115,00 95,5 Lääkärit 3392438,74 3908241,00 86,8 Tutkimushenkilöstö 178672,32 188863,00 94,6 Hoitohenkilöstö 10730349,41 11091005,00 96,7 Huolto-, toimisto- ja hallintohenkilöstö 2534524,77 2243566,00 113,0 Henkilöstön työterveyshuolto n henkilökunnan työterveyshuollon palvelut tuottaa Soisalon työterveyshuolto. Työterveyshuollon sisältö noudattelee KYSin henkilöstölle järjestettävän työterveyshuollon mukaista mallia. Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Käytössä on työkyvyn varhaisen tukemisen ja sairauspoissaolojen seurantamalli sekä päihdetyön hoitoonohjausmalli. Työssä jaksamista tuetaan, reagoidaan varhain ongelmiin ja pyritään ennaltaehkäisemään niitä. Työterveyshuollon toiminnan painopistealueita ovat työntekijän psyykkisen kuormituksen huomioinen, työssä jaksamisen edistäminen ja muutoksissa tukeminen sekä varhaisen puuttumisen mallin käyttöön otto. Ja lisäksi painopistealueina ovat ikääntyvien työntekijöiden huomioiminen, heidän työssä jaksamisen tukeminen ja edistäminen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien huomioiminen ja ennaltaehkäisyn tehostaminen ja työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioiminen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan ja - valtuutetun kanssa kolme kertaa vuodessa työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat työterveyshuollosta saadun tiedon mukaan suurin sairauspoissaoloja aiheuttava syyryhmä, joskin näiltä osin ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty huomiota. n henkilöstön työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2013 Leppävirran, 80210,90, Koillis-Savon 79191,38, Nilakan palveluyksiköissä 85934,14 ja palvelualueen hallinnossa (tth:n matka ym. kustannukset) 2617,10. 7.3 Palveluiden toimivuus Tässä osassa kuvataan palveluyksiköiden näkemyksiä palveluiden toimivuudesta ja tavoitteiden toteutumisesta ja sitä kuinka palvelusopimusten mukainen palvelutuotanto on toteutunut sekä miten määrälliset tavoitteet ovat toteutuneet palveluyksiköissä ja koko n tasolla. (Kuviot 7-15) n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 33 (44) n hallinto 7.3.1 Palveluyksiköiden toiminnalliset kuvaukset, vastuuhenkilö: palveluyksikön johtaja Jari Lukkarinen n Leppävirran palveluyksikön toiminta on nyt toisen toimintavuoden aikana ollut selväpiirteisempää edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilökunta on kiitettävästi omaksunut muuttuneet, lähinnä tietotekniset, käytännöt. Suurin muutos vuonna 2013 on ollut sähköiseen e-reseptiin siirtyminen, mikä myös on onnistunut hyvin. Vastaanottotoiminta Palveluyksikön vastaanottotoiminta on toiminut suunnitellusti mukaan lukien kesäaika, jolloin toimittiin juhannuksen jälkeen kuusi viikkoa päivystysluonteisesti. Kaikki lääkäreiden virat ovat olleet täytettyinä ja myös hoitohenkilökuntaa on ollut riittävästi. Ostopalveluna on hankittu, kuten aiemminkin, psykiatrian ja geriatrian erikoislääkäreiden palveluja. Puheterapia, mielenterveystyö, neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto ja fysioterapia ovat sujuneet ongelmitta. Lääkäreiden vastaanotto- ja päivystyskäyntien määrät ovat edelliseen vuoteen nähden samalla tasolla kaikissa käyntityypeissä. Hoitajavastaanottojen käyntimäärät lisääntyivät vajaalla 900 sadalla käynnillä verrattuna vuoteen 2012. Kuviossa 7 on kuvattu kaikki avohoitokäynnit ja kuviossa 8 lääkäreiden ja hoitajien avohoitokäynnit ja puhelut 1000 asukasta kohden. Kuvio 7. Leppävirran palveluyksikön avohoitokäynnit / 1000 asukasta 1.1 31.12.2013. Leppävirran palveluyksikön avohoitokäynnit / 1000 asukasta 1.1.-31.12.2013 1140 1509 168 536 182 49 386 33 Laitoshoito Vuodeosastojen kuormitus on ollut kohtuullisella tasolla. Edelliseen vuoteen verrattuna on erityisesti lyhytaikainen hoito vähentynyt 1500 hoitopäivällä. Pitkäaikaishoitopäivien määrä puolestaan lisääntyi 514 päivällä. Etenkin erikoissairaanhoidosta on tullut jatkohoitoon entistä vaativampaa hoitotyötä tarvitsevia potilaita. Tämän vuoksi on jouduttu käyttämään ylimääräistä henkilökuntaa vierihoitajina. Myös materiaalikustannuksiin tämä on heijastunut. Siirtoviivemaksuja ei ole tullut. Vuodeosastoilta on kokeiluluonteisesti vähennetty kuusi sairaansijaa. Toiminta ei ole tästä vaikeutunut. Osastoilla on edelleen jatkettu hoitotyössä kuntouttavaa työotetta. Kuvioissa 8 on kuvattu laitoshoidon hoitopäivät 1000 asukasta kohden. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 34 (44) n hallinto Kuvio 8. Leppävirran palveluyksikön laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta 1.1 31.12.2013. Leppävirran palveluyksikön hoitopäivät / 1000 asukasta 1.1.-31.12.2013 1442 1273 Lyhyet hoitopäivät Pitkät hoitopäivät Suun terveydenhuolto Leppävirran hammashoitolassa on työskennellyt kolme hammaslääkäriä ja yksi orientoivan vaiheen hammaslääkäri, joten hammaslääkärivakanssit ovat olleet täynnä. Suukirurgian palveluja on ostettu vähäisiä määriä. Oikojahammaslääkärin palveluja on ostettu entiseen tapaan. Hammashuollon vastaanottohuoneiden ikääntynen ja osin jo työturvallisuuttakin heikentäneen kalustuksen uusiminen on saatettu loppuun kuluneena vuonna. Kuviossa 9 on kuvattu suun terveydenhuollon käynnit 1000 asukasta kohden. Lyhenteet HML tarkoittaa hammaslääkäriä ja suuhyg lyhenteenä tarkoittaa tässä suuhygienistiä, hammashuoltajaa ja - hoitajaa. Kuvio 9. Leppävirran palveluyksikön suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta 1.1 31.12.2013. Leppävirran palveluyksikön suun terveydenhuollon käynnit /1000 asukasta 1.1-31.12.2013 1011 358 Suun th HML Suun th SHG, vastuuhenkilö: palveluyksikön johtaja Esa Häkli Kokonaisuutena arvioiden palvelutuotanto on toteutunut lähes suunnitellusti. Kesäaikaiset toiminnan supistukset toteutuivat ilman merkittäviä ongelmia, myöskään päivystystoiminta ei kuormittunut tuolloin. Suunnitellun mukaisesti päivystyskäyntien määrä on laskenut palveluyksikössä l0 % verrattuna vuoteen 2012 ja sairaanhoitajavastaanottojen kävijämäärät ovat kasvaneet koko palveluyksikössä yli 10 % vastaavalla ajanjaksolla. Lääkärien vastaanottomäärät ovat pysyneet ennallaan ja kaikki palveluyksikön virat on saatu täytettyä vuoden aikana. Alkuvuodesta jou- n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 35 (44) n hallinto duttiin turvautumaan ostopalvelulääkäreihin omien virkalääkäreiden erikoistumispalveluiden vuoksi. Kesällä kaksi virkalääkäriämme sai yleislääketieteen erikoislääkärioikeudet. Kaavin palveluryhmässä on käynnistetty hoitaja-lääkäri-työparitoiminta, jolta odotetaan hoidon porrastukseen ja jatkuvuuteen liittyen edelleen parannusta; toiminnan aloittamiseen on liittynyt koulutusta ja suunnittelukokouksia, joista huolimatta hoidontarpeeseen on pystytty vastaamaan edellä kuvatulla tavalla. Neuvolatoiminta ja fysioterapia on toiminut suunnitellusti Mielenterveystyössä on ollut työntekijävajetta. Erityistyöntekijöiden (puheterapeutti ja psykologi) resurssi on ollut riittämätön tarpeeseen nähden johtuen virkavapauksista ja ostopalveluiden järjestämisongelmista. Rautavaaran palveluryhmän lääkäripalvelut on tuotettu Juankoskelta käsin, kuten myös muistihoitajan palvelut. Aiemmin ostopalveluna tuotetut muistilääkäripalvelut on ostopalveluneurologin eläköidyttyä tuotettu Juankoskelta virkalääkärityönä. Päiväaikaisten toimintojen tehostumisen myötä rautavaaralaisten päivystyspotilaiden määrä on edelleen vähentynyt ja on merkittävästi matalampi muihin palveluyksikön kuntiin verrattuna. Juankoskella päivävastaanottotoiminta on pysynyt olennaisesti ennallaan sekä hoitaja - että lääkärikäyntien osalta ja lääkäreiden ostopalveluista on pystytty syksyn myötä luopumaan. Johtokunnan luvalla täytettiin 5. virkalääkärin virka ja kaikissa viroissa on vakinaiset lääkärit. Kuviossa 10 on kuvattu Koillis-Savon palveluyksikön avohoitokäynnit ammattiryhmittäin jaoteltuna 1000 asukasta kohden. Hoitohenkilöstön osuudessa on hoitotyöntekijöiden yhteenlasketut suoritteet. (Mt lyhenne tarkoittaa psykiatristen hoitajien, puheterap. -, fysiot. tarkoittaa fysioterapeuttien yksilöryhmä- ja apuvälinekäyntejä ja lyhenne puheterap. puheterapeutin suoritteita) Kuvio 10. Koillis-Savon palveluyksikön avohoitokäynnit / 1000 asukasta 1.1 31.12.2013. Koillis-Savon palveluyksikön avohoitokäynnit / 1000 asukasta 1.1.-31.12.2013 Fysiot. Neuvolavo Hoitajavo Lääkärivo Mt Puheterap Psykologi Päiv Eshkons. Juankoski 567 387 1205 1193 138 36 54 661 10 Kaavi 380 492 2043 1463 129 34 72 427 5 Rautavaara 484 484 2076 1711 464 10 218 218 58 Koillis-Savo 261 402 1631 1373 193 33 52 507 17 n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 36 (44) n hallinto Laitoshoito Vuodeosastojen kuormitus sekä Kaavilla että Juankoskella oli korkea johtuen pitkäaikaispotilaiden jatkohoitopaikkojen järjestämisongelmista. Juankosken osastonpaikkamäärän lasku 28:sta 25:een on asettanut erityisen haasteen akuuttiin ja KYSin osastojen jatkohoitohaasteeseen vastattaessa. Rautavaaralaisten potilaiden määrä on ollut pieni suhteessa väestöön ja heidän jatkohoitonsa on ollut sujuvinta. Jatkohoidon siirtoviivemaksuja ei peruskunnille ole muodostunut, vaan vuodeosastoille on tilapäisesti otettu potilaita myös nk. ylipaikoille varsinkin viikonloppuisin. Kuviossa 11 on kuvattu Koillis-Savon palveluyksikön hoitopäivät 1000 asukasta kohden. Kuvio 11. Koillis-Savon palveluyksikön laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta 1.1 31.12.2013. Koillis-Savon palveluyksikön hoitopäivät / 1000 asukasta 1.1.-31.12.2013 2273 1678 1456 1462 1575 1765 Pitkä hoitopv 876 876 Lyhyt hoitopv Yhteensä 508 221 113 Koillis-Savo Juankoski Kaavi Rautavaara Suun terveydenhuolto Kaavin, Rautavaaran ja Juankosken virkahammaslääkäritilanne on varsin hyvä. Juankosken tilannetta on paikattu ostopalveluilla. Suukirurgin palvelujen toimenpiteiden tuottamista omana toimintana pyritään lisäämään. Kesäaikainen toiminta vuorotteluperiaarteella onnistui hyvin. Oikomishoidoissa on tukeuduttu ostopalveluihin. Hoitotakuu toteutui. Kuviossa 12 on kuvattu suun terveydenhuollon käyntimäärät 1000 asukasta kohden. Lyhenteet HML tarkoittaa hammaslääkäriä ja suuhyg lyhenteenä tarkoittaa tässä suuhygienistiä, hammashuoltajaa ja - hoitajaa. Kuvio 12. Koillis-Savon palveluyksikön suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta 1.1 31.12.2013 Koillis-Savon palveluyksikön suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta 1.1.- 31.12.2013 1063 877 977 1056 907 787 186 190 150 1074 243 1317 HML SHG YHT. Koillis-Savo Juankoski Kaavi Rautavaara n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 37 (44) n hallinto, vastuuhenkilö: vs. palveluyksikönjohtaja Eija Kemppainen Nilakan lääkäreiden 13 virkapohjasta 12 on täytettynä vakinaisesti. Vesannolla toista virkapohjaa hoitaa edelleen sijainen. Vesannon lääkäritilanne on siten parantunut vuoteen 2012 verrattuna. palveluyksikön johtajan sijaisuusjärjestelyiden vuoksi myös muiden lääkäreiden toimipaikkoja on väliaikaisesti vaihdettu. Vaihdoksilla on ollut vaikutuksia poliklinikoiden työjärjestyksiin ja vastuualueisiin, mutta kokonaisuudessaan lääkäritilanne on ollut hyvä. Vastaanottotoiminta Kesäaikainen Vesannon ja Tervon supistettu toiminta ruuhkautti jossakin määrin etenkin Vesannon kiireettömän hoidon vastaanottoa. Myös Keiteleellä kiireettömän hoidon vastaanottoajoista on ajoittain ollut pulaa, sekä Vesannolla että Keiteleellä ruuhkatilanteita on purettu lisävastaanottotoiminnalla. Ostopalvelulääkäreitä ei vastaanotoilla vuoden 2013 aikana ole käytetty. Päivystystoiminta on aikaisempaan tapaan toteutettu ympärivuorokautisena omana toimintana. Erikoislääkäripalveluista vuoden 2013 aikana on psykiatrin ja sisätautilääkärin vastaanottotoiminta jatkunut aikaisempaan tapaan sisältäen tähystykset ja rasituskokeet. Sydämen ultraäänitutkimukset sekä radiologipalvelut on hankittu ostopalveluina. Myös puheterapeutin ja psykologin toiminta on jatkunut ennallaan, toimintaterapeutin palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Hoitajien vastaanottotoiminta Vesannolla on vakiintunut ja Tervossa, Keiteleellä ja Pielavedellä jatkunut ennallaan. Terveydenhoitajissa on ollut vaihtuvuutta Vesannolla ja Tervossa, mutta toimet on saatu hyvin täytettyä. Fysioterapiatoiminta on jatkunut ennallaan, vuorotteluvapaan sekä äitiyslomien vuoksi osittain sijaisten hoitamana. Pielavedellä terveysaseman remontin vuoksi neuvola- mielenterveys- ja fysioterapiatoiminta siirtyi marraskuussa väistötiloihin. Mielenterveyshuollossa on edelleen ollut käytettävissä oma terveyskeskuslääkärin virassa toimiva psykiatri, joka palveluyksikön psykiatrikonsultaatiot. Mielenterveyshuollon työryhmän toiminta on vakiintunut ja se on vastannut palvelutarpeeseen. Kokeiluluonteisesti nuorten mielenterveystyötä suunnattiin osan vuodesta yhdelle sairaanhoitajalle. Tämä lisää kuitenkin työntekijän matkustamista toimipisteiden välillä sekä huonontaa tavoitettavuutta. Jatkossa on syytä harkita nuortenkin palvelujen tuottamista toimipisteiden omien hoitajien kautta ja samalla on myös mietittävä henkilöstöresurssien parempaa kohdentamista väestöpohjan mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhden sairaanhoitajan toimen siirtoa Vesannolta Pielavedelle. Kuviossa 13 on kuvattu Nilakan palveluyksikön avohoitokäynnit ammattiryhmittäin jaoteltuna 1000 asukasta kohden. Hoitohenkilöstön osuudessa on hoitotyöntekijöiden yhteenlasketut suoritteet. (Mt lyhenne tarkoittaa psykiatristen hoitajien, puheterap. -, fysiot. tarkoittaa fysioterapeuttien yksilöryhmä- ja apuvälinekäyntejä ja lyhenne puheterap. puheterapeutin suoritteita) n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 38 (44) n hallinto Kuvio 13. Nilakan palveluyksikön avohoitokäynnit / 1000 asukasta 1.1 31.12.2013. Nilakan avohoitokäynnit / 1000 asukasta 1.1.-31.12.2013 Fysiot. Neuvolavo Hoitajavo Lääkärivo Mt Puheterap Psykologi Päiv Eshkons. Pielavesi 376 373 1171 1686 260 50 60 612 125 Keitele 718 489 1767 1527 265 30 49 699 135 Tervo 686 278 1472 2037 335 29 56 229 105 Vesanto 752 398 1332 1641 252 36 16 280 78 Nilakka 573 389 1378 1695 271 40 48 506 115 Laitoshoito Palveluyksikön vuodeosastohoito toteutetaan Keiteleen, Pielaveden ja Vesannon osastoilla. Kaikki tarpeellinen akuutti vuodeosastohoito on pystytty toteuttamaan Keiteleen ja Pielaveden osastoilla niin, että KYSin siirtopotilaat on otettu välittömästi terveyskeskukseen jatkohoitoon. Pielaveden ja Keiteleen vuodeosastojen kuormitukset ovat olleet tavoitteita alhaisempia, mikä on johtunut pääasiassa pitkäaikaissairaansijojen arvioitua pienemmästä käytöstä. Etenkin Keiteleen osaston kohdalla matalampi kuormitus on auttanut vaikeahkossa henkilökunnan rekrytointitilanteessa. Vanhusten kotiutuksessa tuetun asumisen ja kotihoidon piiriin on ilmennyt ajoittain vaikeuksia. Vesannolla n vuodeosastojen käyttöä on lisännyt myös Simolan palvelukeskuksen saneeraus. Syksyn aikana Nilakan alueen kunnat ovat ilmaisseet halukkuutta vähentää tulevaisuudessa merkittävästi pitkäaikaissairaansijojen käyttöä. Pitkäaikaispaikkojen hallittua alasajoa valmistellaan ja toteutetaan tulevana vuonna yhdessä peruskuntien kanssa. Kuviossa 11 on kuvattu Nilakan palveluyksikön hoitopäivät 1000 asukasta kohden. Kuvio 14. Nilakan palveluyksikön laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta 1.1 31.12.2013. Nilakan palveluyksikön hoitopäivät / 1000 asukasta 1.1.-31.12.2013 4992 3216 1943 2029 1273 1387 1422 1682 2850 2142 1497 1595 3092 Pitkä hoitopv Lyhyt hoitopv Yhteensä 643 260 Pielavesi Keitele Tervo Vesanto Nilakka n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 39 (44) n hallinto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon vastaanottotoiminta on vuoden 2013 aikana korjautunut normaaliksi. Kaikissa toimipisteissä on ollut riittävästi henkilöstöä. Kiireettömään hoitoon pääsy on vaihdellut 1-4 kk:teen hoitolasta riippuen. Kuviossa 15 on kuvattu suun terveydenhuollon käyntimäärät 1000 asukasta kohden. Lyhenteet HML tarkoittaa hammaslääkäriä ja suuhyg lyhenteenä tarkoittaa tässä suuhygienistiä, hammashuoltajaa ja - hoitajaa. Kuvio 15. Nilakan suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta 1.1 31.12.2013. Nilakan palveluyksikön suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta 1.1.- 31.12.2013 1401 1208 1118 1020 876 810 332 308 382 1129 1252 831 899 298 354 HML SHG YHT. Nilakka Pielavesi Keitele Tervo Vesanto 7.3.2 Hyvien toimintamallien tunnistaminen ja vertaileminen Saatavissa olevien raportointitietojen ja toiminnan vakiintumisen myötä on mahdollista tunnistaa palveluyksiköiden ja ryhmien vertaisarvioinnilla hyviä toimintamalleja. Palvelukohtaista tarkastelua toimintavuoden aikana on tehty, erityisesti vuodeosasto- ja neuvolatoiminnasta, myös kuntoutuspalveluissa toimintakäytäntöjä on pyritty harmonisoimaan ja kehittämään. Vastaanottotoiminnassa sisäisen kehittämisen tarve on tullut päiväaikaisen toiminnan tehostamistarpeesta. Tämä työ on alkanut toimintavuonna ja jatkuu 2013. 7.3.3 Merkittävimmät palveluyksiköiden ulkoisten palvelun tuottajat Ulkoistettu viikonloppupäivystys Leppävirralla ja Koillis-Savossa viikonloppupäivystyksen lääkärityö on osittain ulkoistettu. Mammografia Mammografia - seulontatutkimukset käynnistyivät kilpailutuksen jälkeen myöhästyneenä. Tästä johtuen lakisääteisten seulontatutkimusten toteuttamisessa tuli kiire siten, että osa tutkimuksista siirtyi aivan vuoden 2013 alkuun. Ongelmista on reklamoitu palveluntuottajalle. Työterveyshuolto Soisalon työterveysliikelaitos tuottaa terveydenhuoltolain mukaiset työterveyshuollon palvelut n kuntien alueella. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 40 (44) n hallinto Ensihoito Ensihoidon järjestämisestä huolehti jo vuonna 2012 n kuntien alueella terveydenhuoltolain hengen mukaisesti sairaanhoitopiiri. Rautavaaralla sairaankuljetuksesta huolehti määräaikaisen sopimuksen päättymiseen saakka (8/2013) sopimuksen mukainen palveluntuottaja. Vuonna pyrittiin löytämään synergiahyötyjä niin hoidontarpeen arvioinnissa kuin käytännön palvelutuotannossa ensihoidon Enter hankkeen myötävaikutuksella. Laboratorio Laboratoriopalvelut keskittyvät lslab:lle ja ovat toimineet ilman merkittäviä ongelmia. Irtosoluseulonta ja muut patologian palvelut Sairaanhoitopiirin patologian palveluryhmä vastaa gynekologisten joukkotarkastusnäytteiden, histologisten ja sytologisten näytteiden tutkimisesta sekä obduktioista. Palvelu tuotetaan sairaanhoitopiirin omana toimintana tai kokonaistaloudellisesti kilpailutettuna. Toiminta on toteutunut ilman ongelmia. Hammaslääkäripäivystys Hammaslääkäripäivystys on järjestetty yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa siten, että alueen kunnat vastaavat väestöosuutensa mukaisesta määrästä viikonloppu-päivystyksiä tuottaen päivystyksen omana työnä tai ulkoistettuna palveluna. Hammaslääkäripäivystys kilpailutettiin viikonloppujen ja arkipyhien osalta hankintatoimessa 12/2010. n palvelut tuottaa kilpailutuksen perusteella Attendo Oy. Toimina on toteutunut ilman merkittäviä ongelmia. Radiologitoiminta Leppävirta tukeutuu radiologisessa toiminnassa Varkaudesta saataviin konsultaatioihin. Nilakka ja Koillis-Savo ovat tukeutuneet radiologisessa toiminnassa ostopalveluun. Toimintavuoden aikana ei ole ollut merkittäviä ongelmia palvelutuotannossa. Radiologian ostopalvelusopimukset kilpailutettiin vuodelle 2013. Muita n alihankintana toteutettavia vakiintuneita palveluita ovat muun muassa silmäpohjakuvaukset ja veteraanien avokuntoutuspalvelut sekä koululaisten silmälääkäritarkastukset, jotka ovat toteutuneet ongelmitta. 7.4 Taloudellisuus ja tehokkuus Keskeinen tavoite ssä on toimia siten, että palvelujen rahoitustaso vastaa kuntien taloudellisia mahdollisuuksia. Keskeistä on kuitenkin vastata siitä, että palvelutaso on lainsäädännön edellyttämä. Kunnille kohdistuvaa arvioitua kustannus- ja palvelutasoa on kuvattu palvelusopimuksessa. Vuonna 2013 kunnilta kannettu ennakko kattaa palvelualueen menot. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 41 (44) n hallinto KYSTERIn toiminnan toteutumisen suoritetasoinen arviointi Vastaanottotoiminta Avovastaanottotoiminnan suoritekertymä arvioitiin palvelusopimuksessa hieman yli toteuman. Kuitenkin palvelusuoritteiden määrän arviointi vuodelle 2013 oli selkeämpää tehdä kuin ensimmäiselle toimintavuodelle. Saatavissa oli suoritetietoa puolen vuoden ajalta. Kuviossa 16 on vuoden 2013 palvelusopimuksessa arvioidut suoritemäärät ja niiden toteuma (%). Kuvio 16. Vuoden 2013 palvelusopimuksessa arvioitujen palvelujen suoritemäärät ja toteuma Vuoden 2013 palvelusopimuksessa arvioitujen suoritteiden vertailu toteutuneisiin suoritteisiin % 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Hoitajavo Lääkäriv o Neuvola Fysioter. Mt Puheter. Psykologi Päivystys Lyhyt hoito Pitkähoit o Hml Suuhyg Koillis-Savo, % 100 92 95 111 122 60 144 72 108 76 123 86,5 Nilakka, % 106 93 83 110 86 91 79 89 111 76 86 97 Leppävirta, % 125 95 89 60 93 67 99 80 116 104 73 Lääkäreiden vastaanottokäyntien määrät jäivät kaikissa palveluyksiköissä hieman alle suunnitellun. Päivystyskäyntien suoritemäärät olivat suunnitelmia alhaisemmat Koillis-Savossa ja Nilakassa ja Leppävirralla suunnitelman mukaiset. n toiminnallisena tavoitteena on vähentää päivystyskäyntien määrää ja lisätä ns. virkatyöajan vastaanottotoimintaa. Hoitajien vastaanottokäynnit olivat hyvin suunnitelman mukaiset Koillis-Savossa. Nilakassa nämä ylittyivät kuusi prosenttia ja Leppävirralla peräti 25 prosenttia. Leppävirran muutos selittynee toiminnan vakiintumisella. Neuvolatoiminnassa (äitiys-, lastenneuvolat ja kouluterveydenhuolto) jäätiin arvioiduista palvelusuoritemääristä kaikissa palveluyksiköissä. Koillis-Savon palveluyksikössä arvio toteutui parhaiten. Fysioterapian suoritemäärät (yksilö-, ryhmä- ja apuvälinekäynnit) jäivät alle suunniteltujen suoritemäärien Leppävirralla, muissa palveluyksiköissä ne toteutuivat hieman yli suunnitellun. Mielenterveystyön, puheterapian ja psykologin palvelut toteutuivat arvioitua pienemmällä suoritemäärällä Nilakassa ja Leppäviralla ja puheterapian osalta Koillis-Savossa. Huomioitava tässä on, että Leppävirralla ei ole omaa psykologia. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 42 (44) n hallinto Kuviossa 17 on kuvattu Leppävirran, Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköiden kaikki avohoitokäynnit 1000 asukasta kohden. Kuvio 17. Avohoitokäynnit KYSTERIn palveluyksiköissä / 1000 asukasta 1.1 31.12.2013. Palveluyksiköiden avohoitokäynnit/ 1000 asukasta 1.1.-31.12.2013 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Koillis-Savo Leppävirta Nilakka Laitoshoito Koillis-Savossa lyhytaikaisen hoidon hoitopäivät ylittyivät (+1155 hpv) ja pitkäaikaisen hoidon alittuivat suunnitellusta (-699 hpv). Nilakassa lyhytaikaishoitoa toteutettiin suunniteltua enemmän (+1829 hpv) ja pitkäaikaishoitoa suunniteltua vähemmän (-5514 hpv). Leppävirralla pitkäaikaishoito toteutui suunniteltua suurempana (+ 2045 hpv) ja lyhytaikaista hoitoa oli suunniteltua vähemmän (- 3350 hpv). Kuviossa 18 on kuvattu Leppävirran, Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköiden laitoshoidon hoitopäivät vuonna 2013 1000 asukasta kohden. Kuvio 18. Laitoshoidon hoitopäivät KYSTERIn palveluyksiköissä / 1000 asukasta 1.1-31.12.2013. Palveluyksiköiden hoitopäivät / 1000 asukasta 1.1-31.12.2013 Koillis-Savo Leppävirta Nilakka Pitkä hoitopv 221 1273 1497 Lyhyt hoitopv 1456 1442 1595 Yhteensä 1678 2715 3092 n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 43 (44) n hallinto Suun terveydenhuolto Suoritteiden mukaisesti arvioituna hammaslääkäreiden toiminta toteutuivat palvelusuunnitelmaan nähden siten, että Nilakassa hammaslääkäreiden käynnit alittuivat (-14 %) ja Koillis- Savossa (+ 23 %) sekä Leppävirralla (+ 4 %) ylittyivät. Suuhygienistien palvelusopimuksessa arvioidut käynnit alittuivat suunnitellun tason kaikissa palveluyksiköissä. Suurin ero oli Leppävirralla. Kuviossa 19 on kuvattu Leppävirran, Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköiden suun terveydenhuollon käynnit vuodelta 2013. Tässä ovat yhteenlaskettuna hammaslääkäreiden ja suuhygienistien sekä hammashoitajien käyntimäärät 1000 asukasta kohden. Lyhenteet hml tarkoittaa hammaslääkäri ja shg lyhenteenä tarkoittaa tässä suuhygienistä, hammashuoltajaa ja hammashoitajaa. Kuvio 19. Suun terveydenhuollon käynnit KYSTERIn palveluyksiköissä / 1000 asukasta 1.1.-31.12.2012. Suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta 1.1-30.12.2013 1369 1208 1011 876 877 1063 Leppävirta Nilakka 358 332 186 Koillis-Savo HML SHG YHT. 7.5 Jäsenkuntien maksuosuudet Talousarvion (TA) kustannukset ovat alkuperäisen palvelusopimuksen mukaisia kustannuksia. Jäsenkuntien maksuosuudet on koottu taulukkoon 9. Taulukoon 10 on koottu n alueen kunnilta kannettavat tai palautettavat jäsenmaksuosuudet. Kuntakohtaista toteumaa arvioitaessa on syytä huomioida, että vuodeosastojen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista vaihtelee selkeästi kunnan palvelurakenteen mukaisesti. Kunnissa, joissa kuntien omana tuotantona tuotettu tehostetun palveluasuminen korvaa n tuottamaa pitkäaikaishoivaa, on vuodeosastopalvelujen käyttö ja kustannukset vähäisemmät. Avohoidon asukaskohtaisten kustannusten vaihtelu tilipäätösvaiheessa (394,71 623,39 / as) ei poikkea huomattavasti talousarvioista (389,98 639,29 / as). Edellisen vuoden tilinpäätöksessä ero oli suurempi. Suun terveydenhuollossa vastaavasti talousarvion tekovaiheessa kuntakohtaisten kustannusten vaihteluväli oli 54,47 112,10 /as. Tämä toteutui tilinpäätösvaiheessa budjetoitua pienempänä 52,10 90,50 / as. n hallinto

Palvelualuekertomus Numero 44 (44) n hallinto Taulukko 9. KYSTERIn jäsenkuntien vuoden 2013 talousarvion ja tilinpäätöksen mukaiset maksuosuudet ja / asukas Kuntien lopullinen maksuosuus määräytyy käytön mukaan. Taulukossa 10. on kuvattu lopulliset jäsenkuntaosuudet. Neljän kunnan osalta kustannustaso alitti palvelusopimustason Keiteleellä selvimmin (- 21,3 %). Neljän kunnan osalta kustannukset ylittyivät palvelusopimustasosta. Suurin muutos oli Tervo (+6.55 %) + 89 6624 euroa. Taulukko 10. KYSTERIin kuuluville kunnilta kannettava tai palautettava jäsenkuntaosuus LOPULLINEN JÄSENKUN- TAOSUUS 2013 Ennakko Kunta lopullinen Erotus Palvelusopimus Jäsenkuntaosuus Erotus palvelusopimus % Juankoski 4865806 4865805 4724232-141573 -141574-3,00 Kaavi 3436472 3436472 3487571 51100 51099 1,47 Rautavaara 1566097 1566097 1533683-32414 -32414-1,31 Keitele 3145990 3145989 2475838-670151 -670152 Pielavesi 6113174 6113173 5216549-896624 -896625-21,30-17,19 Tervo 1440016 1440015 1540970 100955 100954 6,55 Vesanto 2765063 2765062 2914136 149074 149073 5,12 Leppävirta 8432620 8440959 8468516 27557 35896 0,42 Yhteensä 31765237 31773572 30361495-1412077 -1403742-4,62 Jäsenkuntaosuus Erotus + kannetaan lisää, - palautetaan kunnalle n hallinto