Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valtuusto 56 07.09.2015 N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavamuutos 45/10.02.03/2013 MAAJAOS 60 Maankäyttöjaosto 12.6.2013 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti / Jarkko Lyytinen, jarkko.lyytinen (at) sipoo.fi N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavan muutoksen vireille tulosta kuulutettiin kunnan virallisissa ilmoituslehdissä ja ilmoitustaululla 16.5.2013 Asemakaavan muutosalue sijaitsee Nikkilän keskustassa. Asemakaavan muutos koskee korttelia 1014. Alue rajautuu idässä Isoon Kylätiehen, etelässä Mixintiehen, lännessä Svärdfältinpolkuun ja pohjoisessa Eläkeläispolkuun. Asukkaita asemakaavan muutosalueelle tulisi n. 150-180, rakennusoikeutta 8 800 k-m2 ja alueen koko on n.0,9 ha. N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavan muutoksen tavoitteena on toteuttaa Sipoon kasvustrategiaa mahdollistamalla uusien asuntojen rakentaminen olemassa olevaa taajamaa tiivistämällä. Alueen asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnanhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2013-2016. Alue on pääosin yksityisessä ja pieneltä osin Sipoon kunnan omistuksessa (katualuetta). Alueen kaavoituksesta on myös tehty asemakaavoituksen käynnistämissopimus. N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavan muutos on edennyt vaiheeseen, jossa asemakaava voidaan asettaa mielipiteiden keräämiseksi luonnoksena nähtäville. Liitteet: - Kaavaselostus liitteineen, kaavakartta määräyksineen, liite 1/ 60 Kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa kaavaluonnoksen ja muun valmisteluaineiston nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti sekä pyytää tarpeelliset lausunnot. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. MAAJAOS 107 Maankäyttöjaosto 27.11.2013

Valmistelija/Beredare: kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen, jarkko.lyytinen (at) sipoo.fi Asemakaavan muutos koskee korttelia 1014. Asemakaavan muutosalue (n.0,9 ha.) rajautuu idässä Isoon Kylätiehen, etelässä Mixintiehen, lännessä Svärdfältinpolkuun ja pohjoisessa Eläkeläispolkuun ja rakennusoikeutta on 9 000 k-m2. Uutta rakennusoikeutta kaavamuutoksella tulee AK-7 korttelialueelle 6800 k-m2:ä asuinrakentamiseen, josta maksimissaan 15%, 1020 k-m2:ä voidaan käyttää liikerakentamiseen. Lisäksi kunnan tontille tulee 2200 k-m2 asumiseen, josta uutta on 1240 k-m2. N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavan muutoksen luonnoksesta saatiin nähtävillä oloaikana 12.8. 9.9.2013 neljä mielipidettä ja yksi lausunto. Lyhennelmä Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseon lausunnosta ja ehdotus vastineeksi: Olemassa olevat rakennukset esitetään vaikeasti korjattavissa olevina ja asuinkerrostalokäyttöön huonosti tai täysin soveltumattomina purettaviksi. Kulttuuriympäristön kannalta kaavahankkeessa on ongelmallisinta Iso Kylätien varressa sijaitsevan kaksikerroksisen, vuodelta 1943 peräisin olevan liikerakennuksen purkaminen. Rakennus on arvotettu Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksessä, ja on paitsi rakennuksena säilynyt osin hyvinkin alkuperäisessä kunnossa, myös merkityksellinen dokumentaatio 1940-luvun Varuboden-osuuskauppa -arkkitehtuurista, ja on lisäksi tärkeä osa Ison Kylätien taajamakokonaisuutta. Kaavaselostuksessa todetaan, ettei rakennus vastaa alueen kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen ollessa kyseessä, tulisi alueen kehittämisen tavoitteissa ottaa huomioon myös alueen historiallisen rakentumisen myötä syntyneet arvot. Vaikka rakennus on perustuksiltaan eittämättä huonossa kunnossa, on kyseessä niin merkittävä rakennus, että ennen rakennuksen mahdollista purkupäätöstä tulisi huolellisesti selvittää olisiko kohde vielä realistisin kustannuksin pelastettavissa. Tätä selvitystä kaava-aineistossa ei ole, ja Porvoon museo esittää että asia selvitetään ennen kaavan viemistä eteenpäin. Mikäli rakennus ei ole realistisin keinoin pelastettavissa, ja kohteen sijalle tulee uudisrakennus, niin nyt esitetyssä kaavaluonnoksessa 4-kerroksinen asuinrakennus tässä kohtaa Ison Kylätien vartta vaikuttaa liian korkealta. Uudisrakennusten korkeuksia tuleekin

kaavaprosessin aikana vielä vaikutusten arvioinnissa perusteellisemmin tutkia. Ehdotus vastineeksi: Porvoon museon lausunnon pohjalta Lasse Morander, Rakennuspalvelu Lasse Morander Oy, on laatinut selvityksen korjauskustannuksista. Alla ote loppupäätelmästä: Rakennus on silmämääräisen tarkastelun pohjalta vaikeasti monivikainen ja vikojen laajuuden selvittämiseksi sekä niistä johtaviin korjaussuunnitelmiin teettäminen on suuruudeltaan huomattava. Pahin ongelma on Ison Kylätien puoleisen perustuksien voimakas painuminen ja tästä johtuva rakennuksen vääntyminen sekä rakenteiden ratkeaminen. Vajoamisen syynä voidaan arvioida olevan perustuksien perustaminen kiviarinalla koheesiomaan päälle, rakennuksen etuosa on vähemmän kantavan perusmaan varassa. Tästä johtuen vajoa rakennuksen etuosa enemmän kuin takaosa. Lisäksi vajoaminen nopeutuu koska perusmaa on alttiina voimakkaalle tärinälle johtuen raskaasta liikenteestä sekä tavarajunaliikenteestä. Yksistään vajoamisen hallinta ja siitä aiheutuvien korjauksien kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi. Tämän lisäksi pitäisi kiinteistössä tehdä raju peruskorjaus sisältäen mm. uuden vesikaton rakenteineen, salaojien/ vesieristeiden tekemisen ja rungon kosteusvahinkojen korjauksen. Mielestäni rakennus on korjauskelvoton jossa kustannukset nousevat suuriksi eikä varmuutta niiden onnistumisesta ole. Kaiken kaikkiaan rakennuksen korjauskustannukset ovat yli viisi miljoonaa euroa, ja tästä suurin osa menisi kellarin ja perustusten kokonaan uudelleen rakentamiseen, samalla kun kannateltaisiin tilapäisillä tuilla muutenkin haljennutta kivirakennusta. Viitesuunnitelmassa Iso Kylätiessä kiinni olevat rakennusmassat ovat yksi kolmekerroksisia. Asemakaavan muutoksen määräyksiin on lisätty määräys, joka ohjaa tiehen kiinni tulevien rakennusten julkisivujen maksimikorkeuden kolmekerroksiseksi. Nikkilän maisemaselvitystä on päivitetty, ja laajemmassa maisemassa rakennukset eivät näy esim. Nikkiläntielle muiden rakennusten ja puuston joukosta. Samoin viitesuunnitelman istuvuutta Iso Kylätien ilmeeseen on havainnollistettu eri suunnasta olevalla havainnekuvalla. Lyhennelmä mielipiteestä ja ehdotus vastineeksi, Tuula Ojaluoma, Markus Rönkkö: Korttelin rakennussuunnitelmassa on unohdettu yhdyskuntarakenteen kehittäminen siten että edistettäisiin elinympäristön sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kestävyyttä. Suunnitelma vaikuttaa siltä että tavoitteena on ollut maksimoida

tontista saatava taloudellinen hyöty. Tutustuttuani alueelle suunniteltuihin vaihtoehtoihin havaitsin että suunnittelussa ei ole annettu arvoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kylä kuvalle. Sipoon kunnan aiemmin tekemät vastuuttomat päätökset mm. Iso kylätien koron nostamisesta puutalojen sokkelien yläpuolelle on viimeistään tämän mahdollisen muutoksen yhteydessä korjattava, jotta katukuvaan saadaan myös muilta osin ryhtiä. Seuraavat lähtökohdat huomioitava alueen suunnittelussa: 1. Iso kylätien välittömään läheisyyteen sijoitetut rakennukset saavat olla maksimissaan kaksi kerroksisia. 2. Iso kylätien korko laskettava Mixintieltä radalle päin itäpuolelle jäävien puutalojen sokkelikoron alapuolelle. (Tällä mahdollistetaan myös mahdollisen alikulkutunnelin rakentaminen radan alta) 3. SR-korttelin itäpuolelle, Iso kylätien varteen rakennettava liiketiloja pienimuotoiseen yritystoimintaan soveltuvaksi että saamme pienyrittäjiä takaisin katukuvaan (parturi/kampaamo, suutari, kahvila, erikoisliikkeitä jne...) 4. Rakennusten ulkomuodon mukailtava kyläkuvaa toisin kuin aineistossa esitellyissä kuvissa. Ko. rakennukset soveltuvat paremmin Korso/Kerava tyylisille alueille joissa kaikki vanha on jo tuhottu eikä alueen viihtyisyydelle juuri aseteta arvoa. (Ottakaa mallia Vaasan Vöyrinkadun läheisyyteen suunnitelluista 2-kerroksisista puukerrostaloista niin voitte rakentaa tontin vaikka tiiviimminkin kun alue on viihtyisäksi ja ympäristöön soveltuvaksi suunniteltu). Muilta osin on merkityksetöntä käytetäänkö rakennusmateriaalina puuta vai kiveä, kunhan katukuvaan sopiva tyyli säilytetään. 5. Iso kylätien varteen suunniteltavan katuosuuden tulee olla riittävän leveä että se luo mahdollisuuden kuntalaisille luontevaan kokoontumiseen kadun varren liiketiloihin ikäryhmästä riippumatta ja parkkipaikkoja siten että liiketiloissa käynti yksinkertaista. Näiden faktojen lisäksi viimeinen kommenttini Iso kylätien asukkaana: Paikalliset vanhukset pysähtyvät lukuisat kerrat rollaattoreiden kanssa taloni ulkopuolelle ja jäävät muistelemaan menneitä. Toivon että tuleva SR-korttelin rakennuskompleksi antaisi arvon myös näiden 'Sipoon rakentajien' toiveille eli rakennetaan miellyttävä asuinympäristö kaikille kuntamme asukkaille, sellainen mistä voimme kaikki olla ylpeitä. Sen jälkeen Sipoota voisi markkinoida todella ihmisystävälliseksi kunnaksi. Jos näihin 3, 4 ja 5-kerroksisiin rakennuksiin sorrutaan kylätien varrella, olemme enää yksi muiden rumien kylien joukossa. Ehdotus vastineeksi: 1. Iso Kylätien varrella on jo nyt lukuisia nelikerroksisia rakennuksia eri vuosikymmeniltä. Samoin mittakaavaltaan ja korkeudeltaan kolmekerroksisen nykyrakennuksen korkuisia rakennuksia on useita,

mm. vastapäätä Iso Kylätie 47:ssä. Viitesuunnitelmassa esitetty korkeusmaailma on osoitettu mm. alueleikkauksilla hyvin taajan mittakaavaan ja korkeuksiin sopivaksi, lisäksi rakennusten sinänsä suuri yhden kerroksen pinta-ala on pilkottu visuaalisesti kahtena massana hahmottuvaan taajaman rakeisuuteen hyvin sopivaan rakennusmassaan. Myös nykyisen linja-autoaseman tontti on myös kaavoitusohjelmassa ja lähivuosina Iso Kylätien katutilaa ja ilmettä voidaan edelleen kehittää ja eheyttää toisiinsa sopivaksi. Asemakaavan ehdotukseen on lisätty määräys, joka ohjaa Iso Kylätiehen kiinni tulevan julkisivun korkeintaan kolmekerroksiseksi. 2. Iso Kylätien laskeminen tarkoittaisi tieverkon lisäksi kunnallistekniikan uudelleen rakentamista laajalta alueelta. Radan alikulku on mahdollista toteuttaa monella tavalla, myös nykyisellä korkotilanteella. Tämä ei ole tällä asemakaavan muutoksella ratkaistavissa oleva asia ja kaavamuutos ei ota kantaa tieverkon korkoihin. 3. Tähän kaavamuutoskin pyrkii liiketilojen syntymistä tukevalla kaavamääräyksellä. Samantyyppisiä liiketiloja mahdollistavia tai pakottavia määräyksiä on käytetty kaikissa nyt tekeillä olevissa kaavamuutoksissa Iso Kylätien varrella. 4. Asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma on mahdollistanut melko pienimittakaavaisen ilmeen tuottavan rakentamisen, joka on silti taloudellisesti toteutettavissa oleva. Samoin käytetyt materiaalit ovat ajattomia, ja aikaa kestäviä ja lisäksi samoja joita on jo Iso Kylätiellä käytetty. Vaikka ilme onkin oman aikansa kuva ja moderni, tuo se silti sopivan lisän Iso Kylätien katunäkymään ja sitoutuu myös vanhaan rakenteeseen. 5. Iso Kylätien leveyttä ei olla muuttamassa tällä asemakaavan muutoksella, eikä tarvetta muutokselle ole laajemminkaan varsinkin kun tietä on juuri kohennettu mm. valaisimin, puuistutuksilla ja reunakivin. Lisäksi olemassa oleva rakennuskanta estää muutokset. Iso Kylätien varrella olevaa Nikkilän toria ollaan kehittämässä Dominon kaavamuutoksen yhteydessä ja näin julkisen tilan ilme paranee ja syntyy kohtaamispaikkoja. Korjauskelvottomien talojen korvaaminen uudisrakennuksilla, jota mittakaavaltaan eivät juuri poikkea jo tien varrella olevista kerrostaloista on tärkeä osa Iso Kylätien ilmeen ja koko Nikkilänkin vetovoiman nostamisessa. SR-Raudan talon perustukset ovat pettäneet ja talo on haljennut ja painunut osittain, rakennuksen korjaaminen ei ole mahdollista ilman erittäin suuria kustannuksia. Lyhennelmä mielipiteestä ja ehdotus vastineeksi, Sakari Sainio, Jean Sai (nimi ei luettavissa), Aune Ojanluoma: Suunnittelussa ei ole annettu arvoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kyläkuvalle. Iso kylätien koron nostamisesta puutalojen sokkelien yläpuolelle on korjattava samassa yhteydessä. Tontin suunnittelussa huomioitava asioita: 1. Iso kylätien välittömään läheisyyteen sijoitetut rakennukset saavat

olla maksimissaan kaksi kerroksisia. 2. Iso kylätien korko laskettava Mixintieltä radalle päin itäpuolelle jäävien puutalojen sokkelikoron alapuolelle jotta myös kadun toisella puolella sijaitsevat asuinrakennukset liittyvät luonnollisesti rakennettavaan kokonaisuuteen. 3. SR-korttelin itäpuolelle rakennettava liiketiloja pienimuotoiseen yritystoimintaan soveltuvaksi. 4. Rakennusten ulkomuodon suunnittelussa huomioitava olemassa oleva rakennuskanta, vähintään Iso Kylätien varteen sijoitettavien rakennuksien osalta. 5. Riittävän leveä jalkakäytävä ja riittävästi parkkipaikkoja kadun varteen niin että tuleviin liiketiloihin helppo kulkea. Ehdotus vastineeksi: Mielipide on asiasisällöltään yhtenevä Tuula Ojaluoman ja Markus Rönkkön mielipiteen kanssa, ja heille annettu vastine on vastine myös näihin mielipiteisiin. N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavan muutos on edennyt vaiheeseen, jossa asemakaava voidaan asettaa ehdotuksena nähtäville. Liitteet: - Kaavakartta ja kaavamääräykset, liite 1/ 107 - Kaavakartta ja kaavamääräykset, A4, liite 2/ 107 - Kaavaselostus liitteineen, ehdotus, liite 3/ 107 - Maisemakuva, liite 4/ 107 Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että kaavaehdotus ja rakentamistapaohjeet asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti nähtäville, ja että kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 381 Kunnanhallitus 10.12.2013 Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttöjaoston ehdotuksen. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Liitteet 1-4/ 381 MAAJAOS Maankäyttöjaosto 10.12.2014 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen, jarkko.lyytinen (at) sipoo.fi Kaavaehdotus oli nähtävillä 3.1.2014-3.2.2014 välisenä aikana ja siitä annettiin kolme lausuntoa. Asemakaavahankkeen sisältöä ja selvitysaineistoa on täydennetty saatujen lausuntojen pohjalta. Lyhennelmät lausunnoista ja ehdotukset vastineiksi: 1. Lyhennelmä Uudenmaan ELY -keskuksen lausunnosta: N 44 SR-Raudan korttelin asemakaava-alue sijaitsee Sipoon kunnan keskustaajamassa Nikkilässä. Suunnittelualue on Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Vahvistettavana olevassa Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee keskustatoimintojen alueella sekä tiivistettävälle taajamatoimintojen alueella. Myös Sipoon yleiskaavassa 2025 suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen. N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavaehdotus toteuttaa hyvin ylempien kaavatasojen tavoitetta tiivistyvästä keskustatoimintojen alueesta. Kaava-aineisto on kuitenkin puutteellinen kaava-alueen maaperän tarkastelun osalta. Savinen maaperä voi vaikuttaa merkittävästi tontin rakennettavuuteen, lisätä rata- ja katutärinän vaikutuksia ja vaikeuttaa pohjaveden suojelua. EL Y-keskus katsoo, että tontin käytettävyyden ja mm. pohjavesien suojelun varmistamiseksi kaava-alueen maaperän kerrosrakenteesta ja rakennettavuudesta sekä pohjavesiolosuhteista tulee tehdä riittävät selvitykset osaksi kaava-aineistoa: Mitä maakerroksia alueella on ja miten tulevat rakennukset tullaan/joudutaan perustamaan? Miten maanpinnan alaiset kerrokset tullaan rakentamaan? Kaava-alue sijaitsee sellaisen pohjavesialueen tuntumassa, jossa usein esiintyy paineellista vettä, ja pohjavettä salpaavien kerrosten puhkaiseminen esimerkiksi paalutuksella voi aiheuttaa ongelmia. Siksi on tarpeen selvittää pohjaveden pinnankorkeus ja virtaussuunta sekä mahdollinen paineellisen pohjaveden esiintyminen. Lisäksi kaavaselostukseen suunnittelun lähtötietoihin tulee lisätä maininta pohjavesialueen läheisyydestä. Pohjaveden suojelumääräyksessä "Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaperän pilaamiskielto) ja 8 (pohjaveden pilaamiskielto)" mainitut lait ovat

muuttuneet. Lainsäädännön mahdollisten muutosten takia kaavamääräyksessä tulee lakipykälien Iuettelemisen sijaan avata tarkoituksenmukaisilta osin lain sisältöä. Asemakaavaselostuksen kohdassa 3.1.3 Erityispiirteet ja ympäristön häiriötekijät kerrotaan, että ratatärinän vaikutukset maaperään ja sitä kautta rakennusten perustamiseen selvitetään ehdotusvaiheessa tarkemmin. Saman selostuksen kohdassa 5.5 Ympäristön häiriötekijät on todettu, että ratatärinän vaikutusta mm. rakennuksen perustuksiin tulee selvittää rakennuslupavaiheessa. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että ratatärinän ja -melun vaikutukset tulee selvittää asemakaavan laadinnan yhteydessä ja liittää osaksi kaava-aineistoa. Kaava-alueella toimii rautakauppa, jonka toiminta on saattanut aiheuttaa maaperän pilaantumista. Lisäksi suunnittelualueen eteläpuolella, Nikkilän linja-autoaseman yhteydessä on ollut huoltoasema, joka on ilmoitettu Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) luokituksella "Alueet, jotka on arvioitava ja tarvittaessa puhdistettava" ja jolle on asetettu maankäyttörajoitus. Kaavassa tulee selvittää onko aikaisemmasta tai naapurissa olleesta toiminnasta aiheutunut sellaista maaperän likaantumista, joka voisi vaikuttaa tontin suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Kaavaselostuksen lukua 5.4 Kaavan vaikutukset tulee täydentää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaiseksi. Maaperään kohdistuvia vaikutuksia (pohjavesi, hulevedet, ratatärinä ja pilaantuneet maat) tulee arvioida riittävästi ja huomioida, että esimerkiksi tiivistyvä yhdyskuntarakenne lisää hulevesien määrää ja edellyttää niiden huolellista käsittelyä pohjavesialueella. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Sipoon N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavaa on täydennettävä edellä mainituilta osin, jotta se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 sisältövaatimukset asemakaavalle. Ehdotus vastineeksi: Asemakaavahankkeeseen on teetetty rakennettavuusselvitys Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy:llä ja tämä selvitys on liitetty kaava-aineistoon. Alueen pintarakenteiden ja pintahumuskerroksen alla on 4 9m paksuinen savikerros, jonka yläosassa on ohut kuivakuorikerros. Saven alapuolella on tiiviydeltään vaihteleva kitkamaakerros. Kairaukset ovat ulottuneet tähän kerrokseen päättyen joko tiiviiseen lohkareisen muodostumaan tai peruskallioon, kairaussyvyyksillä 6 14 metriä. Rakennukset suositellaan perustettavaksi tiiviiseen moreeniin tai kallioon tukeutuvilla lyötävillä teräsbetonisilla tukipaaluilla. Lattiat

perustetaan kantavina laattoina. Maaperä on routivaa ja rakennukset on routasuojattava. Varsinaisia kokonaan maan alaisia tiloja ei asemakaavaan liittyvä viitesuunnitelma sisällä, pysäköintikannet on upotettu rinteeseen niin että osa niistä sekä niiden katto on maan pinna yläpuolella. Rakennukset eivät ulotu missään lähelle pohjaveden pintaa. Pohjaveden taso on vaihdellut pohjavesien havaintoputkissa tasoilla +13,3 +10,3 (luoteisnurkka) ja +9,6 - +8,7(kaakkoisnurkka), jolloin väliin jää useita metrejä rakennuksiin nähden. Pohjaveden virtaussuunta on selvitetty kaavahankkeen tuntumassa olevassa N 46 Domino-korttelin hankkeessa, ja virtaussuunta on Sipoonjoen suuntaan, lännestä itään kohti alavaa jokilaaksoa. Paineellista pohjavettä ei ole havaittu SR-Raudan korttelin maaperäselvitystä tehtäessä. Korttelialue ei ole pohjavesialuetta, mutta pohjavesialue on lähellä ja pohjavesien suojelemiseksi alueella on sovellettu pohjavesien suojelumääräyksiä, joita on täsmennetty ja korjattu asemakaavakarttaan ELY-keskuksen lausunnon pohjalta. Hulevesien kannalta tämä asemakaavan muutos ei merkittävästi muuta tilannetta alueellaan ja sillä ei siten ole vaikutusta. Hulevesien aiheuttamia ongelmia kaavamuutosalueella tai valumareitillä Sipoonjokeen ei ole ollut. Nykyisen SR-Raudan tontin alue on lähes kokonaan joko asfaltoitu tai rakennusten kattopintaa. Kaavamuutoksessa istutettavan alueen määrä tällä AK-7 -korttelialueella lisääntyy noin 1000m2. Vastaavasti A-4 -korttelialue on tällä hetkellä tilapäiskäytössä pysäköintialueena ja sorapintainen. Uuden rakentamisen aiheuttama vettä imemätön pohjapinta-ala on noin 1700m2. Kaavamuutoksen mahdollistama muutos vallitsevaan nykytilanteeseen on hulevesien kannalta hyvin vähäinen. Lisäksi verrattuna alkuperäiseen vuoden 1972 asemakaavaan istutettavan vettä imevän rakenteen määrä on suurempi asemakaavan muutoksen jälkeen. Lisäksi kaavakarttaan on lisätty pysäköintialueilla mahdollisten autojen öljyvuotojen vuoksi pohjavesien suojelumääräykseen vettä läpäisemättömän pinnan ja öljynerotuskaivon vaade. Ratatärinästä on laadittu laaja selvitys Talma-Nikkilä-rataosuus, raideliikennetärinäselvitys, Promethor Oy, 2010. Raideliikenteen aiheuttamaa tärinää mitattiin neljässäkymmenessäviidessä (45) pisteessä maasta. Lähin mittauspiste 2. sijaitsi aivan SR-Raudan korttelin luoteiskulmalla ja piste 1. n. 30m päässä. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus uusien rakennusten vaurioitumisriskin, tilojen käyttö- ja asumisviihtyvyyden sekä runkomelun kannalta. Selvityksen tuloksia on tarkasteltu VTT:n esittämiä suositusarvoja käyttäen. Suoritettujen mittausten mukaan raideliikenne aiheuttaa merkittävää ja maankäytön suunnittelussa huomioon otettavaa tärinää. Rakennusten vaurioriski rajoittuu lähelle rataa

suojaetäisyyden ollessa suurimmillaan 50 m. SR-Raudan kortteli on lähimmilläänkin yli 100 m päässä junaradasta. Mittaustulosten perusteella laadittiin tärinän vaikutusaluekartat. Tämän selvityksen mittaustuloksena on myös ilmoitettu tärinän tunnusluku vw,95, jota suositellaan käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. VTT:n suosituksen mukaan uusilla asuinalueilla normaaleille asuinrakennuksille on pyrittävä siihen, ettei tunnusluku ylitä arvoa 0,30 mm/s. Näissä kartoissa SR-Raudan kortteli sijoittuu pääosin, n. 80%, kauimmaiselle vyöhykkeelle, jolle voidaan asuinrakennuksia sijoittaa ilman vaimennustoimenpiteitä ja lisätutkimuksia. Noin 20% osuudella korttelin koillisnurkalla kortteli on vihreällä vyöhykkeellä, jolla tärinän lisämittausten tarve on arvioitava tapauskohtaisesti ennen uutta asuinrakentamista (0,1 0 mm/s < vw,95 < 0,20 mm/s). Tällä alueella ei siis ole juurikaan rakenteellisten vaurioiden riskiä, mutta tärinän mukavuusarvo voi ylittyä. Rakennussuunnitteluvaiheessa talojen rakenteet ja perustustapa suunnitellaan niin, että tämä mukavuusarvokaan ei ylity. Asemakaavakarttaan on lisätty /tär merkintä määräyksineen koko kortteliin, jotta ratatärinä varmasti tulee huomioitua korttelin toteutuksessa. Ratamelusta on laadittu laaja selvitys Talma-Nikkilä-rataosuus, raideliikennemeluselvitys, Promethor Oy, 2010. Selvityksessä on määritetty raideliikenteen aiheuttama melutaso kyseisellä rataosuudella nyky- ja ennustetilanteessa 2030. Selvityksen mukaan radalle suunnitellulla henkilöliikenteellä ei ole laskennassa käytetyillä junamäärillä juurikaan vaikutusta tarkastelualueen melutasoihin. Suurimmat melutasot aiheutuvat tavarajunista ja niiden vaikutus näkyy myös asuinrakennusten ääneneristävyysvaatimuksissa. Raideliikenteen melu jää sekä nykytilanteessa että ennustetilanteessa 2030 SR-Raudan korttelissa alle valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 ulkona mitattavalle ympäristömelulle annettujen ohjearvojen. Oleskelupihojen meluisuus on tässäkin mitoittava tekijä, ja kortteleissa on jo ennen rakentamista riittävän melutonta oleskelualuetta. Lisäksi Nikkilän kehityskuvassa 2009 ja käynnissä olevassa uudessa kehityskuvatyössä radan välittömään läheisyyteen ollaan osoittamassa merkittävää lisärakentamista, joka myös parantaa tämän korttelin melutilannetta edelleen. Pohjaveden virtaussuunta on selvitetty kaavahankkeen tuntumassa olevassa N 46 Domino-korttelin hankkeessa, ja virtaussuunta on Sipoonjoen suuntaan, lännestä itään kohti alavaa jokilaaksoa. Mahdolliset entisen huoltoaseman (nyk. bussiasema) haitta-aineet eivät siten kulkeudu vedenkään mukana SR-Raudan korttelin alueelle. Asemakaavan muutoksen alueella tehtiin maaperän mahdollisesta saastumisesta tutkimus laboratoriokokeineen.

Tutkimusalueelta otettiin maaperänäytteitä kolmesta tutkimuspisteestä (7, 8 ja 9) noin 5,0 metrin syvyyteen maanpinnasta. Maaperänäytteitä otettiin 15 kappaletta ja pisteiden sijainnit on esitetty tutkimuskartassa 14239.01. Analysoitujen maanäytteiden kokonaishiilivetyjen pitoisuudet eivät ylittäneet miltään osin tutkittujen haitta-aineiden osalta ko. yhdisteelle säädettyä alempaa ohjearvotasoa. Asemakaavan selostukseen on lisätty vaikutusten arviointia ELY-keskuksen esittämistä asioista ja tehtyjen selvitysten pohjalta. Samoin asemakaavakartan määräyksiä on täsmennetty ja korjattu ELY-keskuksen lausunnon pohjalta. 2. Porvoon museo: Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseo on tutustunut asemakaavamuutosehdotukseen koskien ns. SR-Raudan korttelia Nikkilän keskustassa, ja toteaa lausuntonaan seuraavan. Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Porvoon museo kiinnitti huomiota 1940-luvulta peräisin olevan osuuskaupparakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon suhteessa sen tuolloin vielä tutkimattomaan kuntoon sekä mahdollisen tulevan uudisrakentamisen korkeuden huolellisempaan tarkasteluun. Museon huomioihin on kaavan vastineessa vastattu asianmukaisesti. Rakennuksesta on teetetty museon vaatima kuntoarvio, jossa todetaan vaikeasti monivikainen rakennus korjauskelvottomaksi. Museo tyytyy esitettyihin näkökantoihin, eikä vaadi rakennukselle suojelumerkintää, mutta sen sijaan Porvoon museo haluaa painokkaasti muistuttaa Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen päivityksen ja täydentämisen tärkeyttä vastaavan kaltaisissa, Sipoon uudempaan rakennusperintöön oleellisesti vaikuttavissa hankkeissa. Ehdotus vastineeksi: N 44 SR-Raudan kaavahankkeessa on selvitetty nykyisten rakennusten kunto ja korjausmahdollisuudet Porvoon museon toivomalla tavalla. Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen korjaus- ja täydentämistyötä on aloitettu ohjelmoimaan vuodelle 2015. Tarkoitus on aloittaa työ Nikkilän taajamasta, jossa on ollut eniten haasteita sovittaa vanhaa ja uutta rakentamista yhteen taajaman kehittyessä. 3. Museovirasto: Museovirastolla ei ole kaavaehdotukseen arkeologisen

kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Alueelta ei tunneta Museoviraston käytettävissä olevien tietojen perusteella muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia tai tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta lausunnon antaa Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen mukaan Itä-Uudenmaan maakuntamuseo. Ehdotus vastineeksi: Itä-Uudenmaan maakuntamuseo, Porvoon museo, on antanut lausuntonsa rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta ja siinä esitetyt näkemykset on pystytty huomioimaan kaavatyössä. Kaavaehdotukseen on tehty teknisiä korjauksia määräyksiin saatujen lausuntojen perusteella, täydennetty selvitysaineistoa ja asemakaavan selostusta. Liitteet: Liite 1/111. MAAJAOS: Asemakaavaehdotuksen kaavakartta Liite 2/111. MAAJAOS: Asemakaavaselostus Liite 3/111. MAAJAOS: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy vastineet ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja että se esittää edelleen N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavan muutoksen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 166 Kunnanhallitus 25.8.2015 Liitteet: Liite 1/ 166 KH: Asemakaavaehdotuksen kaavakartta Liite 2/ 166 KH: Asemakaavaselostus Liite 3/ 166 KH: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy vastineet SR-Raudan korttelin asemakaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja esittää asemakaavamuutosehdotuksen valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

KV 56 Valtuusto 7.9.2015 Liitteet: Liite 1/56 KV: Asemakaavaehdotuksen kaavakartta Liite 2/56 KV: Asemakaavaselostus Liite 3/56 KV: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päätös Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen.