Aineiston analyysi: aineiston koodaaminen, teemoittelu ja grounded theory



Samankaltaiset tiedostot
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 6

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Sisällönanalyysi. Sisältö

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Reserviläisjohtajana sodassa

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Kvalitatiivisen aineiston analyysi

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

Heidi Kassara Kasvatustieteen jatko-opiskelija, Tampereen yliopisto

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat:

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Haastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 8

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Arviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä Jaana Ilomäki

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta

TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO

Aineistonkeruumenetelmiä

HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN MIKÄ ON HAVAINTO?

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

Toimiva työyhteisö DEMO

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Grounded theory. Historia

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari

Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri Ruoholahti

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen

Katetta kumppanuudelle

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Narratiivinen haastattelu käytännössä. -ja mitä sen jälkeen?

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk Mikkeli

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

Liite A: Kyselylomake

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

YHTEISKEHITTÄMISELLÄ VAIKUTTAVAMPAA TUKEA ELINTAPOIHIN OUTI HIETALA, VTT & ERIKOISTUTKIJA-KEHITTÄJÄ INSPIROU

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

EDUTOOL 2010 graduseminaari

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen

Verkoston tilanneanalyysi

Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Kooste maahanmuuttajanaisten kehollisuusryhmän ohjaajien kokemuksista

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

Gradu-seminaari (2016/17)

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa

Transkriptio:

Aineiston analyysi: aineiston koodaaminen, teemoittelu ja grounded theory Kvalitatiiviset menetelmät Helsingin yliopisto 3.11.2010 VTT Pekka Mattila 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 1 Sisältö 1. Tekstianalyysi - Sarja valintoja 2. Grounded theory (GT) eli aineistolähtöinen teoria menetelmänä: mahdollisuudet ja rajoitteet 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 2 1

1. Tekstianalyysi - Sarja valintoja Toiminta, valta ja kokemus organisaation muutoksessa Tutkimus kolmesta suuryrityksestä 2003/2004-2006 Varsinaisen analyysin kohteena ollut aineisto: yli 150 avointa teemahaastattelua Taustaa työlle antanut aineisto: yli 300 kirjoitettua muutoselämäkertaa Aineistonkeruu kaksivaiheisesti (2004-2005) kolmesta suomalaisesta suuryrityksestä: Suomen Posti / Itella, Mehiläinen Yhtymä ja Vattenfall 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 3 1. Tekstianalyysi - Sarja valintoja Sosiologi liikkeenjohdon teorian äärellä: laadullista tutkimusta numeroiden viitoittamalla tiellä Diskurssianalyysi melko huteraa tai varsin raskasta Muutospuhe omana aiheenaan Tutkijaluku ja analyyttinen lähiluku tuntuivat epämetodeilta 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 4 2

1. Tekstianalyysi - Sarja valintoja Grounded theory / aineistolähtöinen teoria vaikutti puolestaan työläälle Lopputulosten puolinaisuus: mitä sitten? Tutkimuksen aiherajaus ja tutkimuskysymykset oppaina Vähän tutkittu alue (ei laajaa sosiologista traditiota) Integroiva tavoite Tavoitteena mallin ja jäsennyksen luominen 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 5 GT syntyi laadullista sosiologista tutkimusta varten Pohjalla Barney Glaserin ja Anselm Straussin 1960- luvulla suurten teorioiden (grand theory) perinteeseen kohdistama kritiikki Todellisuuspako Sovelluskelvottomuus (Glaser & Strauss 1999(1967).) Lähtökohtana George Herbert Meadin ajattelun pohjalta syntynyt symbolisen interaktionismin koulukunta 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 6 3

GT-tutkimusten pääasiallisina aineistoina ovat informanttien haastattelut ja havainnointi Halu tavoittaa se, mitä osallistujat hahmottavat omana sosiaalisena todellisuutenaan Tutkija muodostaa hypoteeseja lähtökohtaisesti vasta olleessaan kentällä Teoreettinen otanta osa perusideologiaa: tutkija suuntaa ja rajaa aineistonkeruuta uudelleen sen mukaan, millaisia havaintoja ja ilmiöitä alkuvaihe paljastaa selvitettäviksi. Teoreettinen aineistonkeruu ja teorian löytäminen ovat tapahtumina yhdenaikaisia (Glaser & Strauss 1999(1967).) 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 7 GT-tutkijan on ihannetilassa voitava jatkaa aineistonkeruuta aina täydelliseen saturaatiopisteeseen asti (ei enää poikkeuksia) Teorian ytimenä kategorioiden ja niiden ominaisuuksien keskinäiset suhteet GT-teoria sisältää seuraavat elementit (Glaser & Strauss 1999(1967).) : Käsitteelliset kategoriat Näiden ominaisuudet Oletetut suhteet kategorioiden ja niiden ominaisuuksien välillä 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 8 4

Teoria ei "nouse aineistosta Teoriaan liittyvien käsitteiden tulee olla sekä analyyttisiä että herkistäviä Tietoiset kognitiiviset prosessit (Morse 1994.): 1. Ymmärryksen saavuttaminen (comprehending), 2. Syntetisointi (synthesizing) 3. Teoretisointi (theorizing) 4. Uudelleenkontekstualisointi (recontextualizing) 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 9 ( ) Ero sisällöllisen (substantive) ja perustavan (formative) teorian välillä Sisällöllisessä teoriassa tutkija keskittyy selkeästi yhdelle tasolle, ja teoriaan päädytään vertailevalla analyysillä yhden erityisen aihe- tai sovellusalueen sisällä Perustavaan teoriaan taas sisällytetään useita erilaisia toisiaan täydentäviä tapauksia riisuttuina kytköksistään niiden luomisen alueille 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 10 5

( ) Laadun kriteerit teorian on Oltava yhtenäinen ja sen osien on kiinnityttävä luontevasti toisiinsa Oltava käsitteellisesti tiheä ja sisällettävä useita osien välisiä käsitteellisiä suhteita Selitettävä sosiaalisten yksiköiden väliset toiminnan ja vuorovaikutuksen kategoriat sekä näiden muutokset 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 11 Erään näkemyksen mukaan GT-tutkijan tulisi ihannetilanteessa olla muukalainen valitsemassaan kentässä Silti onnistumisen edellytyksenä korkea omaksumiskyky ja Hyväksyttyys yhteisössä Koulukuntariita perustajien välillä: syntyvätkö tieto ja käsitteet yksin ja vain aineistosta käsin Tiukka linja (Glaser): objektiivinen tutkija löytää teorian puhtaan induktion kautta ja varmentaa sen jatkotutkimuksin tabula rasa 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 12 6

Koulukuntariita perustajien välillä: syntyvätkö tieto ja käsitteet yksin ja vain aineistosta käsin Liberaali linja (Strauss): subjektiivinen tutkija synnyttää teorian induktiivis-deduktiivisen päättelyn kautta Vuorovaikutus tutkijan ja informantin välillä muovaavana tekijänä Konstruktivismi Ulkopuolinen todellisuus ja ehdot: Ehdot ovat osa itse ilmiötä tai tilannetta 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 13 Oma näkökulma: Tutkija ei voi sammuttaa itseään Kokemus auttaa nopeammin jäljille Muu ympäristö tarjoaa hyödyllisiä virikkeitä Laadukas aineistolähtöinenkin tutkimus voi lainata aiemman teorian ja tutkimuksen tuloksia ja käsitteistöä silloin, kun se tuntuu istuvalta 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 14 7

Kolmas tie: abduktio Induktion ja deduktion välimaasto Havainnoinnissa vaikuttaa ennalta tunnistettu johtoajatus Molemmista päistä lähtevä iteraatio Tutkija voi rajata tarkastelunsa niihin kysymyksiin, jotka ennakkoasetelman perusteella vaikuttavat kiinnostavimmilta 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 15 Kolmas tie: abduktio Tulokulma voi tutkimusprosessin edetessä täsmentyä tai kokonaan vaihtua Useista mahdollisista selityksistä valitaan soveltuvimmalta tuntuva Lainatut herkistävät käsitteet Esimerkiksi Foucaul t tulkinta vallasta taustaparametrina 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 16 8

Analyysin ytiminä jatkuva vertailu, selkeä koodaus sekä teorian vaiheittainen työstäminen Jatkuvan vertailun menetelmä etenee nelivaiheisesti 1. Kategorioiden tapausten vertailu 2. Kategorioiden ja niiden ominaisuuksien integrointi 3. Teorian rajoittaminen 4. Teorian kirjoittaminen (Glaser & Strauss 1999(1967).) Alkuvaiheen apuna värikoodaus Jatkuva (ja puuduttavakin) iteraatio 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 17 Strauss ja Corbin suosittavat aineiston kolmivaiheista koodausta (Strauss & Corbin 1990.) 1. Avoin koodaaminen Kategorioille nimet haastateltavien omista ilmaisuista 2. Aksiaalinen koodaaminen: kategorioiden vertailu ja niiden välisten yhteyksien paikantaminen 3. Valikoiva koodaaminen: muutoksen kannattamisen ja vastustamisen perusprosessin paljastaminen 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 18 9

() Taso Nimi Tarkoitus Tulos Taso I Avoin koodaaminen Muutoksen kannattamista ja vastustamista kuvaavien käsitteiden työstäminen aineiston avulla Taso II Aksiaalinen koodaaminen Muutoksen kannattamista ja vastustamista kuvaavien käsitteiden ja kategorioiden välisten yhteyksien löytäminen Taso III Valikoiva koodaaminen Löytää muutoksen kannattamisen ja vastustamisen perusprosessi Käsitteet luotu Kategorioiden ja nimet luotu ja ominaisuudet tunnistettu Käsitteiden ja kategorioiden väliset yhteydet paikannettu ja kuvattu Päällekkäiset kategoriat yhdistetty, hierarkia muodostettu ja yläkategoriat tunnistettu Muutoksen ja vastarinnan kokonaismalli luotu kategoriarakenteen ja käsitejärjestelmän pohjalta 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 19 Koodauksen tulee olla eksplisiittistä ja selitettävissä Maalaisjärki tarpeen Luottamuksen yhden yläkategorian rakentuminen: "luottamus työnantajaa ja johtoa kohtaan" 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 20 10

Näyte tason I avoimesta koodaamisesta Lause tai lauseet Ominaisuus / sisältö ja koodi H206a: Postin puolellahan meillä on paljon semmosta ilmapiiriä ja kannanottoa ihan väärien ihmisten keskuudessa jotka on ikään kuin edunvalvonnassa, että tulee työnantajapuolelta minkä tahansa lainen ehdotus niin siinä on ikään kuin aina koira haudattuna, että sitä ei voi missään nimessä hyväksyä. H130: Ja tavallaan kuitenkin istuttiin alas, ja meillä oli erilaisia ideoita miten olis voinut markkinoita piristää ja mitä muuta ois voinut tarjota niin ne kyllä ihan systemaattisesti aina, jätettiin huomioimatta ja keskusteltiin keskustelun vuoksi mutta ei oikeesti sillä ajatuksella, että jos tästä yhdessä oikeesti saatais jotain parempaa aikaseks. H206a: Meidän henkilöstöllä ei oo kyllä kovin (iso) luottamus näitä meidän johtajia kohtaan, että ne pystyy ees tekeen järkeviä päätöksiä. Siis se, mä luulen, että aika monella on semmonen käsitys, että ne voi tyhmyyksissään tehdä jotain tämmöstä. Syntyneet vihollisasemat (A152) Kokemus sivuuttamisesta (A155) Epäusko johdon ammattitaitoon (A171) Epäusko vastuulliseen esimiestyöhön (A174) Alakategoria ja koodi Epäluottamus työnantajaan neuvotteluosa-puolena (A15) Epäluottamus johdon toimintaan (A17) 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 21 Näyte tason II aksiaalisesta koodaamisesta Alakategoria Ominaisuus / sisältö ja koodi Luottamus työnantajan huolenpitoon (A12) Epäluottamus työnantajaan neuvotteluosapuolena (A15) Epäluottamus johdon toimintaan (A17) Työnantajan näytöt > vahvistava suhde Työnantajan näytöt > heikentävä suhde Johdon näytöt > heikentävä suhde Yläkategoria Luottamus työnantajaa ja johtoa kohtaan (A1) (sis. myös negatiivisen ulottuvuuden) 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 22 11

Kolmannen tason valikoiva koodaaminen Tutkimusaiheen ytimeen kuuluvien, muutoksen kannattamiseen ja vastarintaan liittyvien luottamuksen yläkategorioiden ja niiden suhteiden ja pelkistämisen yhdeksi kokonaisesitykseksi Jäljelle jäi lopulta kolme ylätason kategoriaa: luottamus työnantajaa ja johtoa kohtaan (A1), luottamus työtovereita ja -yhteisöä kohtaan (A2) sekä kolmantena luottamus itseä kohtaan (A3) 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 23 Esiymmärrys tutkittavasta aihealueesta välttämätön ison aineiston ja laajan aiheen äärellä Aineiston (tahaton) vaiheistus: kvalitatiivinen laboratorio - muotti ja testaus 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 24 12

Löysinkö jotain, mitä muuten en olisi löytänyt? Tekikö metodi tutkimuksestani vakuuttavamman? Laadunvarmistus & uskottavuus Opettiko metodi itsessään jotain? Olinko tehokas? Tekisinkö uudelleen? 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 25 X. Miten sosiologia ja GT toimivat elämässä 1. Sosiologi- ja tutkijakoulutuksesta jokapäiväistä hyötyä informaatiomassojen käsittelyssä, suodattamisessa ja kriittisessä jäsentämisessä 2. Sosiologiasta on perustavaa hyötyä liike-elämässä toimivalle, sillä se auttaa ymmärtämään yritykset suhteessa kansalaisyhteiskuntaan Markkinointi ja viestintä 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 26 13

X. Miten sosiologia ja GT toimivat elämässä 3. Sosiologiasta on hyötyä esimiestyössä, koska se auttaa ymmärtämään työn, työpaikan ja työyhteisön sekä vallan ja hallinnan merkityksen ansaintaa, kuluttajuutta ja hallintotiedettä laajemmin 4. Sosiologiasta on haittaa arjessa, koska se pahimmillaan saa näkemään peikkoja kaikkialla ja pakenee maalaisjärkeä munkkilatinan suojiin 11/3/2010 Aineiston analyysi 3.11.2010 / VTT Pekka Mattila, Aalto 27 14