YTV versi 1.0 Yleiset tietmallivaatimukset 2012 Osa 7. Määrälaskenta
Sivu 1 / 24 Alkusanat Julkaisusarja Yleiset tietmallivaatimukset 2012 n laajaphjaisen kehittämishankkeen, COBIM, tuls. Tarve vaatimuksille juntaa rakennusalalla npeasti kasvavasta tietmallintamisen käytöstä. Rakennushankkeen kaikissa vaiheissa sapulilla n tarve määritellä entistä täsmällisemmin mitä ja miten mallinnetaan. Yleisten tietmallivaatimusten 2012 lähtökhtana vat lleet tilaaja-rganisaatiiden aikaisemmat hjeet ja niistä saadut käyttökkemukset sekä hjeitten kirjittajien seikkaperäinen kkemus malliphjaisesta timinnasta. Hankkeen sapulet: Rahittajat: Aitta Oy, Arkkitehtitimist Larkas & Laine Oy, buildingsmart Finland, Espn kaupunki Tekninen palvelukeskus, Future CAD Oy, Helsingin kaupunki Asunttutanttimist, Helsingin kaupunki Tilakeskus, Helsingin ylipist, Helsingin Ylipistkiinteistöt Oy, HUS- Kiinteistöt Oy, HUS-Tilakeskus, ISS Palvelut Oy, Kupin kaupunki Tilakeskus, Lemminkäinen Tal Oy, M.A.D. Oy, NCC Rakennus Oy, Sebicn Oy, Senaattikiinteistöt, Skanska Oy, SRV Rakennus Oy, SWECO PM OY, Tampereen kaupunki, Vantaan kaupunki Tilakeskus, ympäristöministeriö. Kirjittajat: Finnmap Cnsulting Oy, Gravicn Oy, Insinööritimist Olf Granlund Oy, Lemminkäinen Tal Oy, NCC Rakennus Oy, Pöyry CM Oy, Skanska Oyj/VTT, Slibri Oy, SRV Rakennus Oy, Tieta Finland Oy. Jht: Rakennustietsäätiö RTS. Vaatimukset n hyväksynyt Rakennustietsäätiön timikuntana TK 320 timinut hankkeen sapulista kstuva jhtryhmä, jka n myös itse aktiivisesti sallistunut vaatimusten sisällön kehittämiseen sekä lausuttamiseen niin massa kuin sidsryhmiensä keskuudessa.
Sivu 2 / 24 Osan 7 laatija Finnmap Cnsulting Oy Matti Tauriainen Sisällysluettel 1 Tietmallinnuksen päätavitteet 3 2 Jhdant 5 3 Määrälaskennan vaatimukset rakennuksen tietmalleille 6 3.1 Mallintamisen jhdnmukaisuus 6 3.2 Mallin tarkkuustas 6 3.3 Mallinnustyökalujen käyttö 7 3.4 Rakennus- ja taltekniikkasien tunnistaminen 7 3.5 Keskeiset mittatiedt 7 3.6 lmistjen käyttö ja tiednsiirt 8 4 Malliphjaisen määrälaskennan menetelmät ja liittyminen hankkeen hjaukseen, päätöksentekn ja mallinnusvaiheisiin 9 4.1 Määrälaskennan avainkäsitteitä 9 4.2 Mallitiedn hyödyntämisen päätast määrälaskennassa 10 4.3 Laskenta suunnitteluvaiheen aikana 11 4.3.1 Tunnuslukujen laskenta 11 4.3.2 Tilaphjainen laskenta 11 4.3.3 Alustava rakennussalaskenta 11 4.3.4 Tarkennettu rakennussalaskenta 12 4.4 Laskenta tarjus- ja rakentamisvaiheen aikana 12 4.4.1 Suritelaskenta 12 4.4.2 Laskenta sijainneittain 12 5 Määrälaskennan prsessi 14 5.1 Khteeseen tutustuminen 14 5.2 Lähdeaineistn kkaminen 14 5.3 Määrälaskenta ja laskennan surittaminen 15 5.3.1 Ohjattu hjelmallinen tunnistus ja laskenta 16 5.3.2 Määrien jhtaminen ja ruutumittaus 16 5.3.3 Mallin täydentäminen 16 5.4 Laadunvarmistus ja määrien timittaminen 16 6 Malliphjaisen määrälaskennan ngelmakhtia 18 6.1 Laskenta usean suunnittelualan malleista 18 6.2 Tiljen pinnat 18 6.3 Katt 18 6.4 Prtaat 18 6.5 Verhseinät 19 6.6 Parametriset mallisat 19 6.7 Gemetriset erikistapaukset 19 Liite 1: Eri suunnittelualjen malleissa esitettävät tuterakenteet
Sivu 3 / 24 1 Tietmallinnuksen päätavitteet Kiinteistöjen ja rakennusten mallinnuksen tavite n suunnittelun ja rakentamisen laadun, tehkkuuden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen mukaisen hanke- ja elinkaariprsessin tukeminen. Tietmalleja hyödynnetään kk rakennuksen elinkaaren ajan, lähtien suunnittelun alusta ja jatkuen vielä rakennusprjektin jälkeenkin käytön ja ylläpidn aikana. Tietmallit mahdllistavat mm: investintipäätöksien tuen vertailemalla ratkaisujen timivuutta, laajuutta ja kustannuksia energia-, ympäristö- ja elinkaarianalyysit ratkaisujen vertailua, suunnittelua ja ylläpidn taviteseurantaa varten suunnitelmien havainnllistamisen ja rakennettavuuden analysimisen laadunvarmistuksen, tiednsiirrn parantamisen ja suunnitteluprsessin tehstamisen rakennushankkeiden tietjen hyödyntämisen käytön ja ylläpidn aikaisissa timinnissa. Mallinnuksen nnistumiseksi n malleille ja mallien hyödyntämiselle asetettava hankekhtaiset painpistealueet ja tavitteet. Tavitteiden ja tämän julkaisusarjan yleisvaatimusten phjalta määritetään ja dkumentidaan prjektikhtaiset vaatimukset. Yleisiä mallinnukselle asetettuja tavitteita vat esimerkiksi: tukea hankkeen päätöksentekprsesseja situttaa sapulet hankkeen tavitteisiin mallin avulla havainnllistaa suunnitteluratkaisuja auttaa suunnittelua ja suunnitelmien yhteensvittamista nstaa ja varmistaa rakennusprsessin ja lppututteen laatua tehstaa rakentamisaikaisia prsesseja parantaa turvallisuutta rakentamisen aikana ja elinkaarella tukea hankkeen kustannus ja elinkaarianalyysejä tukea hankkeen tietjen siirtämistä käytönaikaiseen tiednhallintaan. Yleiset tietmallivaatimukset 2012 kattavat uudis- ja krjausrakentamiskhteet, sekä rakennusten käytön ja ylläpidn. Mallinnusvaatimuksissa esitetään vähimmäisvaatimukset mallinnukselle ja mallien tietsisällölle. Vähimmäisvaatimukset n tarkitettu nudatettavaksi kaikissa rakennushankkeissa, jissa näitä vaatimuksia halutaan käyttää. Vähimmäisvaatimusten lisäksi vidaan esittää lisävaatimuksia tapauskhtaisesti. Mallinnusvaatimukset ja sisältö n esitettävä kaikissa suunnitteluspimuksissa sitvasti ja yhdenmukaisesti.
Sivu 4 / 24 Julkaisusarja Yleiset tietmallivaatimukset 2012 kstuu seuraavista dkumenteista: 1. Yleinen suus 2. Lähtötilanteen mallinnus 3. Arkkitehtisuunnittelu 4. Taltekninen suunnittelu 5. Rakennesuunnittelu 6. Laadunvarmistus 7. Määrälaskenta 8. Mallien käyttö havainnllistamisessa 9. Mallien käyttö taltekniikan analyyseissä 10. Energia-analyysit 11. Tietmalliphjaisen prjektin jhtaminen 12. Tietmallien hyödyntäminen rakennuksen käytön ja ylläpidn aikana 13. Tietmallien hyödyntäminen rakentamisessa 14. Tietmallien hyödyntäminen rakennusvalvnnassa Jkaisen tietmallihankkeen sapulen n tutustuttava man alansa vaatimusten lisäksi ainakin yleiseen suuteen (sa 1) sekä laadunvarmistuksen periaatteisiin (sa 6). Prjektia tai prjektin tiednhallintaa jhtavan henkilön n hallittava tietmallivaatimusten periaatteet kknaisuutena.
Sivu 5 / 24 2 Jhdant Rakennuksen tietmallien avulla määrälaskentaa n mahdllista tehstaa ja määrätietjen käyttöä hyödyntää erilaisissa päätöksentektilanteissa humattavasti. Määrien manuaalinen mittaaminen piirustuksista krvataan määrien tietkneavusteisella mittaamisella mallista. Määriä vidaan mitata niin arkkitehdin, rakenne- kuin taltekniikan tietmalleista sekä näiden yhdistelmämalleista. Rakennuttajilla, suunnittelijilla, urakitsijilla ja tutesatimittajilla n mahdllista hyödyntää määrälaskentaa aivan uudella tavalla ja uusista näkökulmista. Tietmalleihin perustuva timinta muuttaa määrälaskijan työtä merkittävästi, rutiinityö vähenee ja samalla ammattitaidn vaatimus kasvaa. Määrälaskijasta tulee yhä vahvemmin määräasiantuntija. Rakennuksen tietmalli ei kuitenkaan ratkaise tyhjentävästi määrälaskentaan liittyviä kysymyksiä, eikä mallista vida laskea kaikkia hankkeen aikana tarvittavia määrätietja. Määräasiantuntijan ammattitaita tarvitaan edelleen laskennan lähtötietjen ja lähtömateriaalin arviinnissa, laskennan kattavuuden varmistamisessa, vaihtehtehtjen esille tumisessa ja tulsten jäsentämisessä. Tämä dkumentti ei sisällä hjeistusta sille, miten rakennuksen tietmalleihin perustuva määrälaskenta tulee surittaa. en tavitteena n antaa lukijalle käsitys siitä, mitä malliphjaisella määrälaskennalla tarkitetaan. essa käsitellään ainastaan määrien laskentaa rakennuksen tietmallista, ei näin tutettujen määrien hyödyntämistä esim. investinti- ja elinkaarikustannusten laskennassa, ympäristövaikutusten arviinnissa, aikataulutuksessa tai rakennusalan eri timijiden timinnassa. Tässä dkumentissa ei teta kantaa määrälaskennassa käytettäviin kaupallisiin hjelmistihin.
Sivu 6 / 24 3 Määrälaskennan vaatimukset rakennuksen tietmalleille 3.1 Mallintamisen jhdnmukaisuus Määrälaskennan näkökulmasta mallin tärkein minaisuus n jhdnmukaisuus: kaikki rakennus- ja tekniikkasat mallinnetaan prjektikhtaisten vaatimusten mukaan, ja käytetty mallinnustapa dkumentidaan tietmalliselstukseen. Hankaluuksia aiheuttavat tilanteet, jissa suunnitteluratkaisua ei le mallinnettu vaatimusten mukaan ja se n mallinnettu vielä eri tavalla saman mallin eri sissa. Mallissa vi kuitenkin lla sia, jtka n mallinnettu eri tarkkuustaslle, esimerkiksi kun rakenneratkaisua kkeillaan ensin vain yhdessä rakennuksen siivessä, tai mallissa n ainastaan tyyppirakenteet mallinnettu yksityiskhtaiselle taslle muiden rakenteiden sisältäessä ainastaan rakenteen gemetriatiedn. Suunnittelija kirjaa tällaiset tilanteet tietmalliselstukseen, ja määräasiantuntijan n tettava ne humin määrien laskennassa. 3.2 Mallin tarkkuustas Mallien tarkkuustas määritellään mallintamisen tilauksen yhteydessä, ja tarkkuustast n kuvattu suunnittelualja käsittelevissä mallinnusvaatimuksissa. Mallin tarkkuustas määrää mallista saatavien määrien tarkkuustasn. Kun arkkitehti-, rakenne- tai taltekniikkamalli n mallinnettu samalle tarkkuustaslle kk rakennuksessa, määrämittaustilanne n selkeä, ja mallin määrätiedt vidaan arviida yksiselitteisesti suhteessa mallin tarkkuustasn. Suunnitteluvaihe, suunnittelun eteneminen ja esimerkiksi suunnittelu lhkittain määrittelevät mallin tarkkuustasa. Tietmallin sisältö täydentyy suunnitteluvaiheittain. Määrälaskennassa yleishjeena vidaan pitää periaatetta, että määrätiedt lasketaan vaiheittain siitä mallista, jssa tietsisältö n täsmällisin, tarkin ja kattavin. Jskus n järkevää mallintaa sa rakennuksesta muita sia tarkemmin tai viedä svitut muutkset ensin vain saan mallista. Tällöin määrälaskennassa vidaan käsitellä mallin tarkempaa tai päivitettyä saa ja käyttää kertimia kk rakennuksen määrien selvittämiseksi. Esimerkiksi viisikerrksisessa rakennuksessa vitaisiin mallintaa väliseinät aluksi vain yhteen kerrkseen ja käyttää kerrinta 5 väliseinien määrän laskennassa. Js mallintaminen etenee lhkittain eri tarkkuustasssa, n erittäin tärkeää, että tarkempi mallintaminen tai päivitys tehdään lhkrajja nudattaen. Asia pitää myös kirjata selkeästi tietmalliselstukseen, jtta määräasiantuntija saa hyödyntää mallia ikealla tavalla.
Sivu 7 / 24 3.3 Mallinnustyökalujen käyttö Määrälaskennan kannalta n lennaista, että mallinnuksessa käytetään sellaisia mallinnustyökaluja, jiden avulla pystytään tuttamaan määrälaskennan tarvitsema mittatiet. Tämä vaatimus tteutuu parhaiten käytettäessä rakennussan mallintamiseen siihen tarkitettua työkalua, esimerkiksi seinät mallinnetaan seinätyökalulla. Js jnkin rakennussan mallintamiseen n käytetty määrälaskennan kannalta epäyhteenspivaa työkalua, ei kyseisen san määriä vida laskea autmaattisesti. Tällaisia tilanteita vi tulla vastaan, kun suunnittelijan hjelmistssa ei le erillistä työkalua mallinnettavalle rakennussalle, esimerkiksi kun arkkitehti- tai rakennesuunnitteluhjelmistlla mallinnetaan piha-alueiden rakenteita. Khdassa 6 n käsitelty määrälaskennassa tyypillisesti ilmeneviä ngelmatilanteita. 3.4 Rakennus- ja taltekniikkasien tunnistaminen Määrälaskennan näkökulmasta tietmallissa levat tilat, rakennus- ja tekniikkasat tulee vida tunnistaa yksilöidysti. Esimerkiksi seinien rakennetyyppi tai ilmanvaihdn kanavatyyppi pitää tunnistaa, kska kknaismäärät lasketaan summaamalla yksittäisistä määristä. Selkein tunnistetiet rakennussissa n rakennetyyppi, mutta tunnistamiseen vidaan käyttää mitä tahansa rakennussalla levaa tieta, kuten seinän krkeutta. Esimerkiksi erikrkuisilla puurakenteisilla seinillä, jtka arkkitehdin näkökulmasta vat samaa tyyppiä, vi tutannn näkökulmasta lla erilainen rakenne, jllin ne vat määrälaskennan näkökulmasta erityyppisiä. 3.5 Keskeiset mittatiedt Perinteisessä määrälaskennassa käytetään mittauksen, esimerkiksi digitinnin, npeuttamiseksi usein yksinkertaistettuja mittja, kuten prjektipinta-alaa tdellisen pinta-alan sijasta. Tietmallista saadaan rakennussien määrätietja mallinnusperiaatteita vastaavan tilanteen mukaan. Määrälaskennassa käytetään yleisesti seuraavia mittatietja: Kappalemäärä Pituusmitta pituus piiri krkeus Pinta-ala nettpinta-ala bruttpinta-ala
Sivu 8 / 24 Tilavuus netttilavuus brutttilavuus Pain nettpain bruttpain 3.6 lmistjen käyttö ja tiednsiirt Hankkeessa käytössä leva tiednsiirrn tteutus ja määrälaskennassa käytetty hjelmist vaikuttavat laskijan käytettävissä leviin määrä- ja mittatietihin ja niiden lutettavuuteen. Määrälaskennassa vidaan käyttää sekä suunnitteluhjelmistn alkuperäisessä tiedstmudssa ja IFC - tiedstmudssa levaa tietmallia. Mallin tietsisältö n täydellisimpänä alkuperäisessä tiedstmudssa levassa mallissa, ja n susiteltavaa käyttää suunnittelijan tekemää alkuperäistä mallia, mikäli se n saatavissa määrälaskennan surittamista varten. IFC-tyyppistä tiedstmuta käytettäessä määrälaskennassa, laskijan n varmistuttava siitä, mitkä rakennussat n luettu mukaan IFC-tiedstn natiivitiedststa ja miten määrälaskennassa käytettävä hjelmist pystyy käsittelemään IFC-tiedstssa levia rakennussia. Mallin mukaan n aina liitettävä tietmalliselstus, jssa kerrtaan keskeisesti mallin tietsisällön kattavuus ja mallin käyttötarkitus.
Sivu 9 / 24 4 Malliphjaisen määrälaskennan menetelmät ja liittyminen hankkeen hjaukseen, päätöksentekn ja mallinnusvaiheisiin Malliphjainen määrälaskenta antaa tehkkuutensa vuksi mahdllisuuden tehdä laskenta perinteistä useammin ja tutkia enemmän vaihtehtja. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheen aikaiset määrämuutkset vidaan myös analysida, havainnllistaa ja raprtida lutettavalla tavalla. Siitä, kuinka usein laskenta suritetaan ja kuinka paljn vaihtehtja tutkitaan, päätetään lunnllisesti hankkeen tarpeiden mukaan. Määrälaskennassa käytettävä mallidkumentaati sisältää rakennuksen tietmallit, tietmalliselstuksen ja usein rakennusselstuksen. Mallidkumentaatita vidaan täydentää muilla määrälaskennan kannalta lennaisilla dkumenteilla (esimerkiksi piirustukset ja luettelt) ja tiedilla. Määrälaskentaan timitettavat mallit tarkastetaan mallin laadun salta ennen niiden luvuttamista määrälaskentaan. Niissä ei saa lla päällekkäisiä rakennussia. Mallin tarkastusraprtti liitetään mukaan tietmalliselstukseen. 4.1 Määrälaskennan avainkäsitteitä Nimikkeistöjen käytöstä n svittava prjektikhtaisesti. Rakennus- ja tekniikkasatyypit täsmennetään nimikkeistöä käytettäessä julkisella tyyppitunnuksella, hankekhtaisella tyyppitunnuksella tai yrityskhtaisella tyyppitunnuksella, esimerkiksi Tal 2000 hankenimikkeistöä käytettäessä, seuraavasti: Rakennussa Tyyppi Kuvaus 1232 VS401 Teräsbetniseinä 180 mm 1241 US409 Betnielementtiseinä, klinkkerilaattapinta 320 mm Rakennussat ja tekniikkasat kuvaavat rakennusta fyysisenä kknaisuutena. Rakennussa n valmiina kknaisuutena tarkasteltavan rakennuksen käsitteellisesti itsenäinen sa. Rakennussat kstuvat rakennustutteista. Tekniikkasa n valmiina kknaisuutena tarkasteltavan rakennuksen taltekniseen laitejärjestelmään kuuluva käsitteellisesti itsenäinen aineellinen sa. Tekniikkasat kstuvat talteknisistä tutteista. Rakennustute n rakentamiseen käytettävä hyödyke, jka jää rakennuksen pysyväksi saksi tai käytetään lppuun rakentamisen aikana. Määrälaskennassa rakennus- ja tekniikkasat jaetaan tutesiin (tutenimike), jille määrät mitataan. Rakennus- ja tekniikkasat eritellään ja mitataan rakennussittain nimikkeistön mukaan. Nimikkeistöä käytetään, mikäli näin n prjektikhtaisesti svittu.
Sivu 10 / 24 Keskeiset talnrakennuksessa käytettävät nimikkeistöt vat: Tal 2000 Hankenimikkeistö Tal 2000 Tutantnimikkeistö Tal 2000 Rakennustutenimikkeistö LVI 2010-nimikkeistö S2010-nimikkeistö Määrälaskennan keskeisiä avainkäsitteitä vat myös luettel ja rakenne. Luettel erittelee rakennuksen suunnitelman mukaisia yksityiskhtia, esimerkiksi tilja, rakennussia ja rakennustutteita tai tehtäviä ja hankintja. Luettel, jssa n esitetty määrät, n määräluettel. Yleistettynä rakenne vallitsee kahden nimikkeen välillä ja kuvaa ylemmän nimikkeen yhden yksikön menekit alisteisella nimikkeellä. Käytännössä tällainen n rakennussan tuterakenne, jka kstuu siihen sisältyvistä rakennustutteista. Malliphjaisessa määrälaskennassa luetteln ja rakenteen tiedt periytyvät tietmalleista ja tarkentuvat hankkeen edistyessä. Usein luetteln ja rakenteen tietja judutaan täydentämään määrälaskennan aikana mm. suunnitelmista ja selstuksista. 4.2 Mallitiedn hyödyntämisen päätast määrälaskennassa Mallin tietsisältö vidaan määrälaskentamielessä jakaa rakennus- ja tekniikkasiin, nimikemääriin ja tute- ja tuterakennemääriin. Rakennus- ja tekniikkasia laskettaessa mallista raprtidaan sat suunnittelijan määrittämillä minaisuuksilla, esimerkiksi rakennetyypeittäin jäsenneltynä. Raprtti tutetaan määräluettelna suunnitteluhjelmistjen perusminaisuuksia käyttäen tai esimerkiksi siirtämällä IFC-tiedstssa leva tiet Eceliin. Nimikemääriin perustuvassa laskennassa rakennus- ja tekniikkasat lasketaan nimikkeiden mukaan. Tällöin esimerkiksi suunnittelijan US409 seinätyypin määrät sitetaan nimikkeelle 1241 Ulkseinät. Useasta mallissa levasta tyypistä vidaan yhdistää yksi nimike, tai mallissa levan yhden tyypin perusteella vidaan mudstaa useita määrälaskennan nimikkeitä. Tuterakennemääriin perustuvassa laskennassa rakennussaa kuvaavan nimikkeen takaa löytyy tuterakenne, jka kuvaa yksilöidysti rakennussan. Tuterakennetta käytetään esimerkiksi laskettaessa surite- tai pansphjainen kustannusarvi. Tuterakennetta käytetään myös tutantaikataulusuunnittelussa tehtävien kestn mitittamiseksi. Tuterakenteiden perustella vidaan myös mudstaa erilaisia hankintapaketteja. Js kustannuslaskennassa ja aikataulusuunnittelussa käytettävien pansrakenteiden kaavat n viritetty krjaamaan määrämittauksen yksinkertaistuksia, n tuterakenteiden laskentasääntöjä kehitettävä malliphjaiseen laskentaan spivaksi määrälaskijan massa timinnassa.
Sivu 11 / 24 4.3 Laskenta suunnitteluvaiheen aikana 4.3.1 Tunnuslukujen laskenta Mallista lasketaan perustunnuslukuja kuten rakennuksen bruttala, tilavuus ja julkisivun pinta-ala. Perustunnuslukujen avulla mudstetaan jhdettuja tunnuslukuja, esimerkiksi tilavuuden ja julkisivun pinta-alan suhde. Jhdettujen tunnuslukujen perusteella tutkitaan esimerkiksi suunnitteluratkaisun tehkkuutta. Perustunnuslukujen laskentaan tarvitaan arkkitehtisuunnittelun tilamalli tai rakennussamalli Tunnuslukuja vidaan laskea myös rakennussakhtaisesti esimerkiksi runkrakenne- tai talteknisistä järjestelmistä. Vidaan arviida esimerkiksi alustavia runkelementtimääriä tai vesi- ja viemäripisteiden lukumääriä. Tällöin laskennassa käytetään suunnittelualakhtaisia tietmalleja. 4.3.2 Tilaphjainen laskenta Mallista lasketaan tilahjelmaan kuuluvien ja tarpeen mukaan myös tilahjelmaan kuulumattmien tiljen pinta-alat tilatyypeittäin laajuuslaskelmana. Laajuuslaskelmaa ja tilaluettela vidaan verrata tilahjelmaan, käyttää tavitehinnan arviinnissa ja asetannassa sekä suunnittelun hjauksessa rakennuttajan asettamien tavitteiden saavuttamiseksi. Tilaphjaista laskentaa käytetään myös arviitaessa vukrattavien ja/tai mistettavien tiljen pintaalja. Tilaphjaiseen laskentaan tarvitaan arkkitehtisuunnittelun tilamalli. 4.3.3 Alustava rakennussalaskenta Mallista lasketaan määriä mallissa levien rakennus- ja tekniikkasien perusteella, esimerkiksi kantavien seinien ja erilaisten väliphjien määrät tai ilmanvaihdn palvelualueiden mukaiset keskussat kuten tul- ja pistilmakneet Lasketut määrät mudstavat perinteisen rakennussamääräluetteln. Määräluettela vidaan hyödyntää määrämuutsten selvittämiseen ja kustannusarviintiin suunnittelun hjaamiseksi sekä alustavan rakennusaikataulun ja tutantratkaisujen arviintiin. Alustavaan rakennussalaskentaan tarvitaan vähintään arkkitehtisuunnittelun alustava rakennussamalli ja talteknisen suunnittelun mallialueet sekä palvelualuekaavit. Alustavassa rakennussamallissa laskija tekee mallissa levien rakennussien ja tyyppirakenteiden perusteella letuksia rakennussien tarkemmista tyypeistä ja määristä. Mallin bjektit vat rakennussia, esimerkiksi seinä mallinnetaan yhtenä bjektina eikä seinän jkaista
Sivu 12 / 24 rakennekerrsta erikseen. Rakennussamallissa tarkemmat tyyppitiedt löytyvät mallista, jten laskija tekee vähemmän letuksia. 4.3.4 Tarkennettu rakennussalaskenta Mallista lasketaan rakennussien määrä mallissa levien rakennus- ja tekniikkasien perusteella. Tässä vaiheessa n käytettävissä yleensä arkkitehtisuunnittelun rakennussamalli, rakennesuunnittelun yleissuunnitteluvaiheen tai hankintja palveleva rakennemalli ja mahdllisesti taltekniikkasuunnittelun järjestelmämalli. Alustavaan rakennussalaskentaan verrattuna rakennus- ja tekniikkasien määriä täsmennetään mallissa levilla tuterakenteilla ja tutetiedilla. Arkkitehdin mallissa rakennussien rakennekerrkset vat eriteltävissä. Rakennemallissa rakennetyypit vat yksilöity. Mallin tietsisältö n rakennussien, tuterakenteiden ja taltekniikan järjestelmien salta täydentynyt alustavasta rakennussamallitassta. 4.4 Laskenta tarjus- ja rakentamisvaiheen aikana 4.4.1 Suritelaskenta Suritelaskenta perustuu täydellisiin tuterakenteisiin. Käytettävissä vat arkkitehtisuunnittelun rakennussamalli, talteknisen suunnittelun järjestelmämalli ja rakennesuunnittelun hankintja palveleva rakennemalli sekä tteutussuunnittelun rakennemalli. Mallista lasketaan hanketai tutantnimikkeistön mukaan rakennus- ja talteknisten sien määrät tuterakenteineen työsuritteiden määrittämistä varten. Esimerkiksi anturan raudituksen määrä vidaan jhtaa jk anturaa esittävän bjektin tilavuudesta (kg/m3) tai laskea mallissa levista rauditusbjekteista. Mallille asetettavat vaatimukset vat samat kuin tarkennetussa rakennussalaskennassa, mutta suritelaskentaa käytetään yleensä hankintaja rakentamisvaiheessa erilaisten tarjusten ja tilausten mudstamiseksi sekä tutannn tehtävien ja aikataulun suunnittelemiseksi. Eri suunnittelualjen malleissa esitettävät tuterakenteet, ks. liite 1. 4.4.2 Laskenta sijainneittain Mallista lasketaan määrät käyttäen jtain edellä luetelluista menetelmistä ja määrät jäsennetään sijainneittain. Usein käytettyjä sijainteja vat saprjekti, lhk, kerrs, tilaryhmä ja tila. Sijainneittain laskettuja määriä käytetään tyypillisesti hankinnissa ja rakentamisen aikataulun suunnittelussa.
Sivu 13 / 24 Mallille asetettavat vaatimukset vat samat kuin rakennussalaskennassa, lisäksi pitää mallintaa sijainnit. Rakennussien liittäminen edellä mainittuihin sijaintiryhmiin vi käytettävästä hjelmasta riippuen vaatia erilaisia lisätimenpiteitä, vaikka kaikilla mallin bjekteilla nkin gemetrinen sijainti mallissa.
Sivu 14 / 24 5 Määrälaskennan prsessi Rakennuksen tietmalleista tehtävän määrälaskennan prsessi eraa mnin sin perinteisestä suunnitteludkumentteihin perustuvasta määrälaskennan prsessista. Seuraavassa n esitetty prsessi, jka lu edellytykset malliphjaisen määrälaskennan nnistumiselle. 5.1 Khteeseen tutustuminen Varsinainen khteeseen tutustuminen tehdään kerran ennen ensimmäistä laskentaa. Mallin avulla khteen laajuus ja muut minaispiirteet n helpmpi sisäistää. Mallin lisäksi n syytä tutustua khteen muuhun materiaaliin, esimerkiksi rakennusselstukseen, sekä keskustella suunnittelijiden kanssa. 5.2 Lähdeaineistn kkaminen Ennen jkaista laskentaa n kttava laskennan lähdeaineist ja varmistuttava siitä, että kaikista aineistn sisältämistä tiedstista n käytössä ikea versi. Prjektikhtaisesti svittavia selvitettäviä asiita: On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa yhden vai useamman suunnittelualan malleja. Js käytetään useamman suunnittelualan malleja, pitää selvittää, mitä määriä lasketaan kustakin mallista. Esimerkiksi lasketaank kantavat rakenteet rakennesuunnittelijan mallista ja vet sekä ikkunat arkkitehdin mallista. On selvitettävä, jakautuuk jkin suunnittelualan malli useampaan samalliin. On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa suunnittelijan alkuperäistä mallia vai siitä tutettua IFC-mallia. Mikäli laskennassa käytetään suunnittelijan alkuperäistä mallia, pitää varmistua siitä, että aineiststa löytyvät kaikki tarvittavat kirjast-sat ja ulkiset viitteet ja että malli avautuu ngelmitta laskijan hjelmistilla.
Sivu 15 / 24 On selvitettävä mallista laskettavan määrätiedn kattavuus, siis mitkä nimikkeet vat laskettavissa mallista ja mitkä n laskettava muilla menetelmillä On selvitettävä, nk kk malli mallinnettu samalle tarkkuustaslle ja lasketaank määriä kk mallista vai ainastaan sasta mallia. Malli saattaa sisältää esimerkiksi määrälaskennan ulkpulelle jääviä rakennus- ja tekniikkasia, tilja, varusteita ja kalusteita. Tässä tapauksessa n selvitettävä, vidaank laskentaan sisällytettävät ja sen ulkpulelle jäävät tietmallin sat tunnistaa esimerkiksi nimeämissääntöjen, visualisintien ja/tai kuvatasyhdistelmän avulla. Tieta mallinnustavasta löytyy mallin tekijän laatimasta tietmalliselstuksesta. Rakennusselstuksen salta n selvitettävä, nk se yhtenevä mallissa levien tietjen kanssa, esimerkiksi nk mallissa ja rakennusselstuksessa käytetty samja rakennetyyppejä. Rakennusselstukseen pitää viedä kaikki svitut muutkset, kska ei vida lettaa määräasiantuntijan selvittävän muutksia esimerkiksi suunnittelukkusten pöytäkirjista. On selvitettävä pääpiirteissään mallien ja rakennusselstuksen muutkset verrattuna edellisiin laskennassa käytettyihin versiihin. Mallien ja muun materiaalin mahdlliset puutteet selvitetään pääsin laadunvarmistuksessa ja kirjataan mallin tarkastusraprttiin, jhn laskijan n syytä tutustua hulellisesti. Lähdeaineistn mahdllisten sisäisten ristiriitjen selvittäminen ja niistä tiedttaminen n pääsuunnittelijan tai muun tilaajan nimeämän henkilön vastuulla. Puutteita vidaan hyväksyä, kunhan ne vat laskijan tiedssa ennen laskennan alittamista. Laskija vi lisäksi antaa man mielipiteensä siitä, nk laskenta aitussa laajuudessa mielekästä surittaa timitetun lähdeaineistn phjalta. Js puutteita n liikaa, vidaan harkita laskennan siirtämistä myöhempään ajankhtaan. Määrälaskennan lähdeaineistn versinhallinta prjektissa n suunnittelijiden ja pääsuunnittelijan vastuulla. Laskijan n vitava luttaa siihen, että laskentaan timitettu aineist sisältää ikeat versit kaikista tiedstista. Tämä varmistetaan siten, että kukin suunnittelija vastaa mien tiedstjensa versiinnista ja pääsuunnittelija tai muu tilaajan nimeämä vastuuhenkilö laskentaan lähetettävän tiedstpaketin kkamisesta, versiinnista ja julkaisusta. Laskijan pitää kuitenkin aina kerta tilaajan edustajalle, js epäilee saaneensa väärän versin jstain tiedststa. 5.3 Määrälaskenta ja laskennan surittaminen Malliphjainen laskenta suritetaan siihen sveltuvalla tietknehjelmistlla. Käytetyn hjelmistn minaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten lutettavaa ja tehkasta laskenta n esimerkiksi, kun laskentaan tulee uusi versi mallista tai laskijan tehtävänä n tehdä useita vaihtehtisia laskelmia saman mallin phjalta.
Sivu 16 / 24 5.3.1 Ohjattu hjelmallinen tunnistus ja laskenta Mallin tietsisältö ja rakennussat vidaan tunnistaa ja ryhmitellä hjelmallisesti ja niistä saadaan luettua määrälaskennan tarvitsema mittatiet. Tämä vaihteht hyödyntää tietmallia parhaalla mahdllisella tavalla. Määrät vidaan laskea npeasti ja lutettavasti sekä havainnllistaa mallin avulla. Määräasiantuntijan ei tarvitse muuttaa mallia, jten määrien päivittäminen mallin uuden versin avulla n tehkasta. 5.3.2 Määrien jhtaminen ja ruutumittaus Mallissa ei le suraan määrälaskentaan tarvittua tieta, mutta tiet vidaan jhtaa mallissa levista muista rakennussista. Esimerkiksi anturiden pituus vidaan suhteellisen tarkasti laskea alimman kerrksen kantavien seinien pituuden perusteella. Määräasiantuntijan ei tarvitse muuttaa mallia, jten määrien päivittäminen mallin uuden versin avulla n tehkasta. 5.3.3 Mallin täydentäminen Mallissa ei le suraan määrälaskennan vaatimaa tieta, jllin määräasiantuntija mallintaa puuttuvan tiedn käyttäen hyväksi mallissa levia muita rakennussia. Esimerkiksi vesikatn reunaan vidaan mallintaa räystäs seinätyökalulla. Tämän jälkeen räystäsrakenteeseen liittyvät määrät vidaan laskea melk lutettavasti ja melk npeasti. Määrät vidaan myös havainnllistaa mallin avulla. Menettelyyn liittyy mm. seuraava ngelma: muutksen tekemisessä käytetään väärää työkalua, jllin määrälaskija menettää tekemänsä mallimuutkset päivittäessään uuden suunnittelumallin määrälaskentaan, ellei suunnittelija le tehnyt vastaavia muutksia suunnittelumalliin. 5.4 Laadunvarmistus ja määrien timittaminen Määrälaskennan surittamisen jälkeen laskentatulkset analysidaan kattavuuden, tarkkuuden ja lutettavuuden salta. Laskentatulsten kattavuuden salta tarkistetaan, että kaikki määrälaskennassa mukana levat nimikkeet vat laskettu. Laskennassa mukana levat rakennus- ja taltekniset sat visualisidaan malliin laskennan kattavuuden arviimiseksi. Visualisintia verrataan esimerkiksi mallin piirustuksiin. Laskentatarkkuuden arviimiseksi nimikekhtaisesti tarkistetaan laskennassa saadut määrät esimerkiksi tunnuslukuvertailulla mahdlliseen referenssikhteeseen. Tarvittaessa suritetaan nimikkeen vertailulaskelma myös tisessa tiedstfrmaatissa levasta mallista tai piirustuksista. Laskelman lutettavuus arviidaan suhteessa lähtötietihin ja käytettäviin laskentamenetelmiin sekä laskelmassa tehtyihin letuksiin ja täydennyksiin muiden laskenta-aineistjen perusteella. Määrälaskennan lpputulksena syntyy määräluettel, jka timitetaan edelleen kustannuslaskentaan ja muuhun käyttöön tilaajan edellyttämällä tavalla jäsenneltynä. Luettel vidaan tallettaa useissa erilaisissa
Sivu 17 / 24 tiedstmudissa. Malliphjainen laskenta antaa mahdllisuuden havainnllistaa määriä uusilla tavilla. Suunnitteluhjelmassa tai suunnitteluhjelman ja määrälaskentahjelman välillä määrät linkitetään laskennassa käytettyyn malliin dynaamisesti, jllin määräluetteln kautta vidaan tarpeen mukaan visualisida määrärivien laskennassa käytetyt mallin sat. On tärkeää humata, että kaikki laskennan tulkset liittyvät määrälaskennassa käytettyyn lähdeaineistn tiedstpakettiin. Kaikki määräluettelt ja niistä edelleen jhdetut tiedt n syytä selkeästi liittää tähän pakettiin, kska yksinään tai jnkin muun paketin yhteydessä ne eivät enää tarja ikeaa tieta suunnitelmasta.
Sivu 18 / 24 6 Malliphjaisen määrälaskennan ngelmakhtia Tässä kappaleessa luetellaan malliphjaiseen määrälaskentaan liittyviä tyypillisiä ngelmakhtia. Listaus ei le kattava, mutta sen avulla saa käsityksen siitä, minkä tyyppisiin asiihin n syytä kiinnittää humita, kun määriä lasketaan suunnittelijiden tekemistä malleista. Kaikissa tapauksissa minimivaatimus mallille n mahdllisuus erttaa tisistaan laskennan kannalta lutettavat ja epälutettavat khdat. Kun ngelmatapaukset n havaittu, ne vidaan selvittää; vain havaitsematta jääneet ngelmat aiheuttavat virheitä laskennan lpputulkseen. 6.1 Laskenta usean suunnittelualan malleista Eri suunnittelualjen malleissa (arkkitehti, rakenne, taltekniikka jne.) n myös ikein tteutettuna päällekkäisyyttä. Arkkitehdin mallista löytyy samja kantavia rakenteita kuin rakennesuunnittelijan mallista ja arkkitehdin mallissa n usein mallinnettuna talteknisten järjestelmien päätelaitteita (lavuaarit, valaisimet jne.). Käytettäessä usean suunnittelualan malleja määrälaskennan lähtötietna, n päällekkäisyydet tiedstettava ja päätettävä, mistä mallista määrät lasketaan. Pääsääntöisesti rakennesuunnittelijan ja taltekniikan malleissa n tarkempaa tieta niihin kuuluvista rakennus- ja järjestelmäsista ja päätelaitteista kuin arkkitehdin mallissa, jssa kyseiset sat vat esitetty lähinnä tilavarauksina. 6.2 Tiljen pinnat 6.3 Katt 6.4 Prtaat Kska arkkitehtisuunnitteluhjelmistissa n usein puutteelliset työkalut tiljen pintjen mallintamiseen, niitä ei pääsin mallinneta erikseen, vaan ne lasketaan tilabjektin pinnista. Aikaisessa suunnitteluvaiheessa tämä tuttaa riittävän tarkkuuden, mutta suunnittelun tarkentuessa etenkin eri pintamateriaalein esitetyt sapinnat tuttavat ngelmia. Suunnitteluhjelmistissa n myös suuria erja sen suhteen, miten ne tunnistavat tilaa rajaavat rakennussat. Esimerkiksi kun kaksi tilaa liittyy suraan tisiinsa (ei seinää välissä) jtkin hjelmistt tuttavat tilapinnan myös tiljen välille. Tiljen lattiapintjen laskenta vi myös lla ngelmallista, js hjelmist tarjaa tilan hunetilahjelman mukaisen pinta-alan, eikä tilan tdellista pinta-alaa. Suunnitteluhjelmistt sisältävät työkaluja, jilla mnimutisia kattja vidaan mallintaa yhtenä kknaisuutena. Tämä tarjaa suunnittelun näkökulmasta ylivimaiset mahdllisuudet kattmutjen hallintaan ja mukkaamiseen. Määrälaskennan näkökulmasta tilanne n kuitenkin ngelmallinen, kska näin mallinnetuista kattrakenteista ei saada käytännössä mitään määrälaskennan tarvitsemia mittatietja. Kun prtaat lasketaan kappalemääränä, nykyiset mallit vat riittäviä. Ongelmia vi tuttaa prtaiden kmpnenttien, kuten kaiteiden, tasanteiden, askelmien yms. laskenta. Kmpnenttien siirtyminen laskentaan n varmistettava ennen laskentaan ryhtymistä.
Sivu 19 / 24 6.5 Verhseinät Suunnitteluhjelmistt sisältävät työkaluja, jilla verhseiniä (kevyt, ei-kantava ulkseinä, curtain wall) vidaan mallintaa kknaisuutena. Verhseinän kmpnenttien laskenta määrälaskennan edellyttämällä tavalla vi kuitenkin lla mahdtnta, kska mallinnushjelmistt keskittyvät lähinnä verhseinien gemetriaan eivätkä tietsisältöön. Verhseinän mallintaminen seinä-, ikkuna- ja vityökaluilla n määrälaskennan kannalta parempi vaihteht. 6.6 Parametriset mallisat Useimmat suunnitteluhjelmistt antavat käyttäjälle mahdllisuuden kehittää mia mallisia, jiden laajuutta ja sisältöä hjelmist ei määrittele tai rajita. Nämä sat vat parametrisiä eli ne sisältävät numeerisesti määriteltäviä minaisuuksia, jiden avulla samasta sasta saadaan mnta erilaista ilmentymää (instanssia). Esimerkiksi pöytää esittävässä sassa vi lla säädöt pöydän pituudelle ja pöydänjalkjen lukumäärälle. Tällöin sama sa vidaan säätää esittämään 120cm pitkää pöytää neljällä jalalla tai 200cm pitkää pöytää kuudella jalalla. Parametriset sat vivat esittää myös laajja kknaisuuksia, kuten kylpyhuneita tai jpa kknaisia rakennuksia Määrälaskennan kannalta parametriset sat vat kuitenkin ngelmallisia usealla taslla. Yksinkertaistenkin tyypin tunnistaminen n hankalaa, kska nimi ei kerr sen tarkkaa sisältöä, esimerkiksi pöydän dimensiita tai muita minaisuuksia. Tarkemmat minaisuudet löytyvät san instanssikhtaisista minaisuuksista. Määrälaskennan kannalta vaikeimpia tapauksia vat suuria kknaisuuksia esittävät parametriset sat. Esimerkiksi parveketrnia esittävästä parametrisestä sasta vi lla mahdtnta laskea parvekkeiden ja yksittäisten rakennussien määriä. Tällöin vaihtehdksi jää laskea san esittämä kknaisuus käsin tuterakenteen kautta. Määrälaskennan kannalta jkainen parametrinen sa n tutkittava erikseen. Kun parametrinen sa n tunnistettu, vidaan laskea sien, esimerkiksi parveketrnissa levien pilareiden ja laattjen kappalemääriä. Usein kappalemäärä ei kuitenkaan le riittävä, vaan määrätietna n käytettävä esimerkiksi pilarien pituuksia ja pikkileikkauskkja sekä laattjen pinta-alaa. Parametriset sat vi rakentaa siten, että ne pystyvät raprtimaan pituuksia, pinta-alja, tilavuuksia, painja jne., mutta näiden tietjen lutettavuus riippuu täysin san tekijästä. 6.7 Gemetriset erikistapaukset Rakennusten erikiset mudt tai ratkaisut vat usein määrä- ja kustannuslaskennan kannalta lennaisia. Tällaisia vat esimerkiksi kaarevat, kaltevat sekä erikisia aukkja, gemetrisia lisäyksiä ja pistja sisältävät rakennussat. Kska suunnitteluhjelmistilla n usein vaikeuksia tuttaa tällaisissa tapauksissa lutettavia määriä, näihin erikistapauksiin n kiinnitettävä määrälaskennassa erityistä humita.
Sivu 20 / 24 Liite 1: Eri suunnittelualjen malleissa esitettävät tuterakenteet Tuterakenteen ja tiedn lähde: = ensisijainen () = tissijainen Nimikkeet/ rakennussat (Tal 2000 Hankenimikkeistö) 1.1 Aluesat Arkkitehdin tietmalli Rakennesuunnittelijan tietmalli 1.1.1 Maasat () () () 1.1.2 Tuennat ja vahvistukset 1.1.3 Päällysteet 1.1.4 Aluevarusteet 1.1.5 Aluerakenteet () Tatejärjestelmämalli(t) Hum! 1.2 Tal-sat 1.2.1 Perustukset 1.2.2 Alaphjat () 1.2.3 Runk () 1.2.3.1 Väestönsujat () 1.2.3.2 Kantavat seinät () 1.2.3.3 Pilarit () 1.2.3.4 Palkit () 1.2.3.5 Väliphjat () 1.2.3.6 Yläphjat () 1.2.3.7 Runkprtaat () 1.2.3.8 Erityiset runkrakenteet 1.2.4 Julkisivut 1.2.4.1 Ulkseinät () 1.2.4.2 Ikkunat 1.2.4.3 Ulk-vet 1.2.4.4 Julkisivuvarusteet 1.2.4.5 Erityiset julkisivuvarusteet 1.2.6 Vesikatt 1.2.6.1 Vesikattrakenteet () 1.2.6.2 Räystäsrakenteet () () 1.2.6.3 Vesikatteet 1.2.6.4 Vesikattvarusteet 1.2.6.5 Lasikattrakenteet 1.2.6.6 Kattikkunat ja luukut 1.2.6.7 Erityiset vesikattvarusteet
Sivu 21 / 24 1.3 Tilasat 1.3.0 Tilabjektit 1.3.1 Tilan jak-sat 1.3.1.1 Väliseinät 1.3.1.2 Lasiväliseinät 1.3.1.3 Erityisväliseinät 1.3.1.4 Kaiteet 1.3.1.5 Välivet 1.3.1.6 Erityisvet 1.3.1.7 Tilaprtaat 1.3.1.8 Erityiset tilajak-sat 1.3.2 Tilapinnat 1.3.2.1 Lattiiden pintarakenteet 1.3.2.2 Lattiapinnat () 1.3.2.3 Sisäkattrakenteet 1.3.2.4 Sisäkattpinnat () 1.3.2.5 Seinien pintarakenteet 1.3.2.6 Seinäpinnat () 1.3.2.7 Erityiset tilapinnat () 1.3.3 Tilavarusteet () 1.3.3.1 ja 2 Kiintkalusteet 1.3.4 Muut tilasat 1.3.4.1 Hittas ja kulkurakenteet 1.3.4.2 Tulisijat ja savuhrmit () () () 1.3.4.3 Muut erityiset tilasat () Nimikkeet/ tekniikkasat (LVI2010- nimikkeistö) Arkkitehdin tietmalli Rakennesuunnittelijan tietmalli Tatejärjestelmämalli Hum! 21 LVI-perusjärjestelmät Järjestelmä mallinnetaan suunnitteluspimuksen ja mallintamisen tarkkuustasvaatimuksen edellyttämässä laajuudessa 21.1 Lämmitys-järjestelmät 21.11 Lämmityksen keskussat 21.12 Lämmityksen siirt-sat 21.13 Lämmityksen päätesat 21.14 Lämmityksen aluesat () 21.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 21.21 Vesi- ja viemärijärjestelmien keskussat
Sivu 22 / 24 21.22 Vesi- ja viemärijärjestelmien siirt-sat 21.23 Vesi- ja viemärijärjestelmien päätesat 21.24 Vesi- ja viemärijärjestelmien aluesat 21.3 Ilmastinti-järjestelmät 21.31 Ilmastinnin keskussat 21.32 Ilmastinnin siirt-sat 21.33 Ilmastinnin päätesat () 21.34 Ilmastinnin aluesat 21.4 Jäähdytys-järjestelmät 21.41 Jäähdytyksen keskussat 21.42 Jäähdytyksen siirt-sat 21.43 Jäähdytyksen päätesat () 21.44 Jäähdytyksen aluesat 21.5 Palntrjunta-järjestelmät 21.51 Palntrjunnan keskussat 21.52 Palntrjunnan siirt-sat () 21.53 Palntrjunnan päätesat () 21.54 Palntrjunnan aluesat () 21.6 Väestönsujien LVIjärjestelmät 21.61 Väestönsujien LVIjärjestelmien keskussat 21.62 Väestönsujien LVIjärjestelmien siirt-sat 21.63 Väestönsujien LVIjärjestelmien päätesat 21.64 Väestönsujien LVIjärjestelmien aluesat () () () () () () () 22 LVI-erityisjärjestelmät Suunnitteluspimuksen ja mallintamisen tarkkuustasvaatimuksen edellyttämässä laajuudessa. 22.1 Paineilmajärjestelmät 22.2 Kaasujärjestelmät 22.3 Höyryjärjestelmät 22.4 Nestejärjestelmät 22.5 Uima-altaiden vedenkäsittelyjärjestelmät 22.6 Ilmatekniset järjestelmät 22.7 Pttmttrien LVIjärjestelmät
Sivu 23 / 24 Sähköjärjestelmät Muuntajat Kjeistt Pääkeskukset Virtakiskt Kmpensintiparistt Akustt Jakkeskukset Ristikytkentätelineet Telejärjestelmien keskuslaitteet Turvajärjestelmien keskuslaitteet Kaapelihyllyt ja ripustuskiskt Jhtkurut Lattiakanavat ja rasiat Pystynusut Valaisimet Pistumistievalaisimet Vara- ja turvavalaisimet Kaiuttimet Ovihjauskeskukset RAU-keskukset