Liite 1. Projektisuunnitelma. Mikkeli Kimmo Haapasalo

Transkriptio

1 6. Liitteet Liite 1 Palveluverkkoselvityksen projektisuunnitelma 2 Liite 2 Henkilöstökyselyn tulokset (Kuntamaisema Oy) 17 Liite 3a Työpajojen yhteenveto perusopetus (Kuntamaisema Oy) 38 Liite 3b Työpajojen yhteenveto varhaiskasvatus (Kuntamaisema Oy) 61 Liite 4 Palveluyksiköiden toiminta ja resurssit (Kuntamaisema Oy) 81 Liite 5 Kaavasuunnitelmat (Mikkelin kaupunki) 102 Liite 6a Oppilaaksiottoalueet, päiväkodit 119 Liite 6b Oppilaaksiottoalueet, koulut 120 Liite 7 Opetuksen pedagoginen tarkastelu (Mikkelin kaupunki) 121 Liite 8 Koulurakennusten kuntoarviot (Mikkelin kaupunki) 127 Liite 9 Päiväkotirakennusten kuntoarviot (Mikkelin kaupunki) 129 Liite 10 Varhaiskasvatuksen pedagoginen tarkastelu (Mikkelin kaupunki) 131 1

2 Liite 1 Projektisuunnitelma Mikkeli Kimmo Haapasalo

3 Palveluverkkoselvityksen sisältö Palveluverkkoselvitys Perusopetus ja varhaiskasvatus

4 Palveluverkkoselvityksen sisältö Työn lopputuloksena kunta saa: 1.Analyysi palveluyksiköiden kiinteistöistä 2.Analyysi palveluyksiköiden toiminnasta ja resursseista 3.Analyysi henkilökuntakyselyistä (timanttimalli) 4.Simulaatiomallit ja laskelmat 5.Aikataulutettu toimenpidesuunnitelma Tehtävänä on muodostaa laajentuneelle Mikkelin kaupungille palveluverkkostrategia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta. Keskeisenä sisältönä on luoda kattava nykytilan ja tulevaisuuden kuvaus, jonka pohjalta toiminnan laatua saadaan nostettua ja kustannuksia pienennettyä.

5 Palveluverkkoselvityksen sisältö 1. Toimintaympäristö ja sen muutokset 2. Yksiköiden kiinteistötalous 3. Yksiköiden toiminta ja resurssit 4. Kyselyt henkilöstölle 5. Haastattelut yksiköiden johtajille/rehtoreille 6. Palveluverkkosuunnitelma 7. Simulaatiomallit askelmerkit tulevaisuuden rakentamiselle 8. Selvityksen eteneminen ja aikataulu

6 Palveluverkkoselvityksen sisältö 1. Toimintaympäristö ja sen muutokset (KM ja Asiakas) Nykytilanne varhaiskasvatus ja perusopetus Alueelliset ja ikäluokittaiset väestörakenteen muutokset Vaikutukset oppilasmääriin/asiakkaisiin Kartat Maankäytön suunnittelu (Asiakas / tekpa) Taajama-aste Maankäytön vaikutukset kasvatus- ja opetuspalveluihin

7 Palveluverkkoselvityksen sisältö 2. Palveluyksiköiden kiinteistötalous (KM) Analyysi yksiköittäin (tuotantokustannukset, tilapalvelut) Vertailua myös muiden kuntien vastaaviin tietoihin (Maisema BM) TILAPALVELUT SUUNNITTELU JA RAKENNUTTAMINE N KUNNOSSAPITO KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS TILAHALLINTO JA ISÄNNÖINTI Tilaajakustannukset (varhaiskasvatus ja perusopetus)

8 Palveluverkkoselvityksen sisältö 3. Palveluyksiköiden toiminta ja resurssit (KM) Palvelurakennekuvaus ja kuntavertailu (Maisema BM) Resurssit Sisäinen yksikkövertailu tunnusluvuilla ja mittareilla (tuottavuus-, laatu- ja vaikuttavuusmittarit) Opettajat / kasvattajat Oppilaat / asiakkaat Käyttöaste Koulukuljetus Kouluruokailu Paikkatietoanalyysit (matkatuotokset yksiköittäin) Oppilashuolto Kiinteistöt

9 Palveluverkkoselvityksen sisältö 4. Kyselyt henkilöstölle timanttianalyysi - nykytila ja tavoiteltava tila (KM) Analyysiulottuvuudet: Fyysinen ympäristö Timanttianalyysi Taloudelliset resurssit Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen Johtaminen Oppilaan/asiakkaan kohtaama laatu opettajan näkökulmasta Tarvittaessa kyselyt oppilaille / vanhemmille 5. Haastattelut yksiköiden johtajille/rehtoreille (KM) Päiväkotiyksiköt Kouluyksiköt

10 Palveluverkkoselvityksen sisältö 6. Palveluverkkosuunnitelma (KM) Palvelurakennekysyntä (väestö-, alueellinen muutos) Kiinteistöjen kunto ja investointitarpeet [tarvittaessa Granlund Oy (toimitilastrategia) tai tilahallinto] Pedagoginen näkökulma (asiakas) Päiväkodin esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö Toimintaympäristö Yksikkökohtaiset arviointikriteerit (BSC) ja mittarit Talous, henkilöstö/resurssit, asiakas/oppilas, laatu 7. Simulaatiomalli (KM) Vaihtoehtoiset toimenpide-ehdotukset toivottuun strategiaan Aikataulu etenemiselle

11 Alustava projektisuunnitelma Hankkeeen aloitus Timanttianalyysi (henkilöstökysely) Haastattelut yksiköiden johtajille Toimintaympäris tö ja sen muutokset Yksiköiden kiinteistötalous Yksiköiden toiminta ja resurssit Palveluverkkosuunnit elma Simulaatiomallit Projektin päätös Huhtikuu Huhtikuu Huhtikuu toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Kesäkuu Elokuu Elokuu Työryhmä (T) ja konsultit (K) K ja T K ja haastateltavat K ja T K ja T K ja T K ja T K ja T K ja T Tavoitteet Kyselyt henkilöstölle Haastattelut yksiköiden johtajille/rehtoreille Toimintaympäris tö ja sen muutokset Yksiköiden kiinteistötalous Yksiköiden toiminta ja resurssit Palveluverkkosuunnite lma Simulaatiomallit askelmerkit tulevaisuuden rakentamiselle Tulosten esittely Loppuraportointi.ppt -muodossa Tehtävät työt ja vastuut - Kirje henkilöstölle tulevasta selvityksestä ja kyselyistä - Henkilöstökyselyn viimeistely - Henkilöstökyselyn teko Lyytiin - Tietojen kerääminen, kokoaminen ja kuvat - Haastatteluasetelman rakentaminen ja kysymykset - Haastattelupäivä - Tietojen koonti ja analysointi - Väestökysynnän muutokset - Alueellinen väestökysyntä, kartat - Maankäyttö - Analysointi - Analyysi yksiköittäin 67 kpl - BM-tiedot - Analyysi - BM-tiedot - Nykytilatiedot ja tulevaisuusasetelma - Valtionosuusennuste - Laskelmat ja aikataulutettu toimintasuunnitel ma - Kirjoitus, ulkoasu, kuvat, analyysin yhteenveto - Raportin purku - Analysointi

12 Alustava projektisuunnitelma Tehtävä Vk 15 Vk 16 Vk 17 Vk 18 Vk 19 Vk 20 Vk 21 Vk 22 Vk 23 Vk 24 Vk 25 Vk 26 LOMA Vk 31 Vk 32 Vk 33 Vk 34 Henkilöstökirje Henkilöstökysely Vertaishaastattelut Alueellinen väestökysyntä (0-6v ja 7-15v) Kartat Maankäyttö Yksiköiden kiinteistötalous Yksiköiden toiminta ja resurssit Palvelurakennesuunnitelma Simulaatiolaskelmat Loppuraportointi

13 Vaihe Henkilöstökysely (timanttianalyysi) Vk 15 Vk 16 Vk 16 Vk Vk 19 Vk 20- Kirje henkilöstölle tulevasta selvityksestä ja kyselyistä Henkilöstökyselyn viimeistely Henkilöstökyselyn teko Lyytiin Kyselyyn vastaaminen Vastausaika 2vka Tietojen kerääminen, kokoaminen ja kuvat Vastuu Asiakas KM ja Asiakas KM Henkilöstö KM KM Analysointi Vertaishaastattelut yksiköiden johtajille Vk 16 Vk Vk 20- Vaihe Henkilöstökyselyn viimeistely Haastattelupäivät x 2 Päivät sovittava pikaisesti (ma-ti ) Vastuu KM ja Asiakas Yksiköiden johtajat ja KM Tietojen koonti ja analysointi KM Perusopetus 3-ryhmää Päiväkodit 5-ryhmää Kesto a 1-1,5h

14 Vaihe Toimintaympäristö ja sen muutokset Vk 16 Vk Vk Vk 19- Väestökysynnän muutokset (Tilastokeskus) Vaikutukset oppilasmääriin ja asiakkaisiin Alueellinen väestökysyntä ikäjakaumalla 0-6v ja 7-15v Data ja kartat Nykyiset yksiköt kartalle Maankäytön vaikutukset kasvatus- ja opetuspalveluihin (kaavoitustilanne) Asuntomessut? Analysointi Vastuu KM Asiakas (tekninen) Asiakas (tekninen) KM Yksiköiden kiinteistötalous Vaihe Vk Vk Vk 20- Kiinteistöjen ja kiinteistöpalveluiden nykytilan kuvaus Kiinteistötaloudellinen analyysi: korjausvelka, tasearvo Kiinteistökustannukset per oppilas/asiakas Energia- ja ympäristöasiat? Käyttöaste? Analyysi yksiköittäin: Suunnittelu ja rakennuttaminen Kunnossapito Kiinteistönhoito Siivous Tilahallinto ja isännöinti Tuottajakustannukset vs. tilaajakustannukset yksiköittäin BM/kuntavertailua Vastuu Asiakas (tekninen) KM KM Analysointi

15 Yksiköiden toiminta ja resurssit Vaihe Vk Vk Vk Vk Vk 22- Paikkatietoanalyysit (matkatuotokset yksiköittäin), jos saatavilla Koulukuljetus: oppilaat ja erityispiirteet Palvelurakennekuvaus ja kuntavertailu (Maisema BM) Kiinteistöt (muu toiminta) Tilaryhmältä tietoa? Sisäinen yksikkövertailua eri tunnusluvuilla Opettajat / kasvattajat (eläköitymisennuste) Oppilaat ja asiakkaat Analysointi Käyttöaste yksiköittäin Koulu- ja pk-ruokailu Oppilashuolto ja avustajat Vastuu Asiakas ja KM KM Asiakas KM ja asiakas KM

16 Palveluverkkosuunnitelma ja simulaatiomallit Vk Heinäkuu Vk ja Vk Vaihe Nykytilatiedot ja tulevaisuusasetelma Valtionosuusennuste Off season Simulaatiolaskelmat Aikataulutettu toimintasuunnitelma Projektin päätös Vastuu KM KM KM

17 Liite 2 Mikkeli Henkilöstökysely

18 Kyselyn tulokset - Vastaukset yhteensä Yhteensä 317 vastausta Perusopetuksen yksiköistä 216 (68 % vastauksista) Varhaiskasvatuksen yksiköistä 101 (32 % vastauksista) Vastaukset annettiin aikavälillä

19 Kyselyn tulokset - Varhaiskasvatuksen vastaukset yksiköittäin 14 Vastausten lukumäärät, varhaiskasvatuksen yksiköt Varhaiskasvatuksen vastauslukumäärät yksiköittäin Vastauksia yhteensä 30 yksiköstä

20 Kyselyn tulokset - Perusopetuksen vastaukset yksiköittäin Vastausten lukumäärät, perusopetuksen yksiköt Perusopetuksen vastauslukumäärät yksiköittäin Vastauksia yhteensä 25 yksiköstä

21 Kyselyn tulokset - Vastausten käsittely ja esitystapa Seuraavissa kalvoissa kysymysten vastaukset on käsitelty aihealueittain Vastausasteikko esitettyihin väittämiin oli pääosin viisiportainen: 1 = täysin eri mieltä 2 = osittain eri mieltä 3 = ei samaa eikä eri mieltä 4 = osittain samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä Poikkeuksina olivat kolme terveyshaittoja tarkastellutta kysymystä, joihin vastattiin vain 1 (kyllä) tai 5 (ei) Vastaukset on esitetty ns. polarisoituna hajontaja, mikä tarkoittaa sitä että vastausvaihtoehdot 1 ja 2 (täysin tai osittain eri mieltä), sekä 4 ja 5 (osittain tai täysin samaa mieltä) on yhdistetty, vaihtoehtoa 3 (ei samaa eikä eri mieltä) ei kuvaajissa näytetä Kuvaajissa positiivisten vastausten osuudet ovat aina vihreällä värillä oikealla ja negatiivisten vastausten osuudet punaisella vasemmalla Kyselyn osa-alueiden keskiarvoja esittävässä timanttikuvaajassa myös 3-vastaukset on otettu mukaan Keskiarvot on laskettu erikseen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vastauksista

22 Kyselyn tulokset - 1. Fyysinen ympäristö -62% Olen tyytyväinen yksikköni ulkoalueiden kuntoon ja varustelutasoon (1-5) -27% Tilapalveluiden yksikkööni tuottamat palvelut toimivat hyvin (1-5) -53% Olen tyytyväinen yksikköni sisätilojen kuntoon (1-5) -33% Työympäristöni on viihtyisä (1-5) -19% Yksikköni oppilaita / lapsia kuullaan tiloja tai ulkoalueita suunniteltaessa (1-5) -33% Yksikköni ruokahuolto ja siivouspalvelut toimivat hyvin (1-5) -32% Yksikköni sisätilat ovat turvallisia (1-5) -28% Yksikköni tilat ovat helposti muunneltavissa erilaisiin pedagogisiin tarpeisiin (1-5) -31% Arkirutiinit sisätiloissa toimivat tehokkaasti ja ongelmitta (1-5) 31% 35% 43% 55% 56% 59% 60% 60% 67% Osittain tai täysin eri mieltä Osittain tai täysin samaa mieltä -80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80%

23 Kyselyn tulokset - 1. Fyysinen ympäristö Eniten positiivisia vastauksia annettiin arkirutiinien toimivuudesta sekä tilojen turvallisuudesta ja muunneltavuudesta erilaisiin pedagogisiin tarpeisiin Sen sijaan sisätilojen kunto sekä ulkotilojen kunto ja varustelutaso herättivät eniten kritiikkiä

24 Kyselyn tulokset - 2. Taloudelliset resurssit -47% 41% Nykyisillä talouden resursseilla voin toteuttaa työtäni täysipainoisesti (1-5) -9% 76% Osittain tai täysin eri mieltä Osittain tai täysin samaa mieltä Yksikköni käyttää budjettinsa suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisesti (1-5) -80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80%

25 Kyselyn tulokset - 2. Taloudelliset resurssit Vastaukset jakautuivat lähes kahtia, kun kysyttiin voiko vastaaja toteuttaa työtään täysipainoisesti nykyisillä talouden resursseilla ( 47 % ei, 41% kyllä) Selkeä enemmistö (76 % vastauksista) kuitenkin kokee, että vastaajan yksikön budjetti käytetään suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Noin 9 % vastaajista oli eri mieltä.

26 Kyselyn tulokset - 3. Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen -32% Koen että työympäristöstäni aiheutuu minulle tiloista johtuvia terveyshaittoja (1-5) -18% Koen että työympäristöstäni aiheutuu minulle terveyshaittoja muista syistä (1-5) -17% Minulla on ollut työympäristöstäni johtuvia sairauspoissaoloja kuluneen 12 kuukauden aikana (1-5) 68% 82% 83% Osittain tai täysin eri mieltä Osittain tai täysin samaa mieltä -80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% -21% Olen tyytyväinen mahdollisuuksiini kehittyä työssäni (1-5) -19% Näkemyksiäni kuunnellaan ja huomioidaan muutoksia suunniteltaessa (1-5) 69% 70% Osittain tai täysin eri mieltä Osittain tai täysin samaa mieltä -80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80%

27 Kyselyn tulokset - 3. Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen Noin kolmasosa vastaajista kokee, että työntekijälle koituu työtiloista terveyshaittoja Yksi viidestä vastaajasta ilmoitti, että terveyshaittoja koituu työympäristössä jostain muusta kuin työtiloista johtuvista syistä Perusopetuksen puolella 33 % vastaajista on saanut työtiloista johtuvia terveyshaittoja, 45 %:lla vastaajista on ollut joko työtiloista ja / tai muista syistä johtuvia työympäristöperäisiä terveyshaittoja ja näistä 42 %:lla on ollut niitä kuluneen 12 kuukauden aikana Varhaiskasvatuksen puolella 28 % vastaajista on saanut työtiloista johtuvia terveyshaittoja, 37 %:lla vastaajista on ollut joko työtiloista ja / tai muista syistä johtuvia työympäristöperäisiä terveyshaittoja ja näistä 38 %:lla on ollut niitä kuluneen 12 kuukauden aikana

28 Kyselyn tulokset - Terveyshaittojen yksikkötarkastelu, perusopetus 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Työympäristössä työtiloista johtuvia sairaspoissaoloja Työympäristössä joko työtiloista ja / tai muista syistä johtuvia sairaspoissaoloja 100% Joko työtiloista tai muista syistä johtuvia sairaspoissaoloja kuluneen 12 kk aikana 90% 100% 80% 70% 75% 75% 60% 67% 50% 56% 40% 50% 50% 30% 33% 33% 33% 20% 27% 25% 25% 10% 17% 0% 0% 0% 0%

29 Kyselyn tulokset - Terveyshaittojen yksikkötarkastelu, varhaiskasvatus 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Työympäristössä työtiloista johtuvia sairaspoissaoloja Työympäristössä joko työtiloista ja / tai muista syistä johtuvia sairaspoissaoloja 100% Joko työtiloista tai muista syistä johtuvia sairaspoissaoloja kuluneen 12 kk aikana 90% 80% 70% 60% 67% 50% 56% 40% 50% 30% 36% 20% 10% 20% 0% 0% 0% 0%

30 Kyselyn tulokset - 3. Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen Sairaspoissaolojen yksikkötarkastelu Tarkastelu on tehty sekä perusopetuksen että varhaiskasvatuksen osalta siten, että kuvioissa on esitetty ainoastaan yksiköt, joista on tullut vähintään viisi vastausta Muut yksiköt on yhdistetty omaksi tolpakseen ( Muut yksiköt ) Kuvioissa on esitetty erikseen työympäristössään pelkistä työtiloista johtuneista sairaspoissaoloista vastanneiden osuudet, sekä joko työtiloista ja / tai muista syistä johtuneiden sairaspoissaolojen osuudet (ns. yksi sotu) kaikista ko. yksiköstä vastaneista Lisäksi on esitetty osuudet, kuinka monessa tapauksessa sairaspoissaoloja on ollut kuluneen vuoden aikana (syynä joko työtilat ja / tai muut syyt)

31 Kyselyn tulokset - 3. Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen Lähes 70 % vastaajista on tyytyväinen mahdollisuuksiin kehittyä omassa työtehtävässään, tyytymättömiä oli noin viidennes Tulokset olivat lähes vastaavat, kun kysyttiin kuullaanko ja huomioidaanko työntekijän mielipiteet työyhteisön muutoksia suunniteltaessa

32 Kyselyn tulokset - 4. Johtaminen -16% Henkilöstön työhyvinvointi ja motivaatio ovat yksikössäni systemaattisen seurannan kohteena (1-5) -12% Kannustava, vuorovaikutteinen ja osallistava toimintatapa toteutuu yksikössäni eri ammattiryhmien välillä (esim. neuvolat, oppilashuolto, nuorisotyö) (1-5) -11% Saan käyttööni yksikköäni koskevien arviointien tuloksia ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä (1-5) Yksikössäni rohkaistaan ja tuetaan uusia, tarkoituksenmukaisia työtapoja (1-5) -11% Kannustava, vuorovaikutteinen ja osallistava toim.tapa toteutuu yksikössäni henkilöstön kesken (1-5) -4% Kannustava, vuorovaikutt. ja osallistava toim.tapa toteutuu yksikössäni henkilöstön ja oppilaiden / lasten sekä vanhempien kesken (1-5) -8% Yksikössäni varmistetaan että henk.kunta ymmärtää toiminnan tärkeimmät päämäärät ja tavoitteet (1-5) -7% 67% 69% 69% 82% 82% 86% 88% Osittain tai täysin eri mieltä Osittain tai täysin samaa mieltä -80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80%

33 Kyselyn tulokset - 4. Johtaminen Johtamisosion kysymysten tulokset olivat valtaosaltaan positiivisia Vastausten perusteella yksiköissä varmistetaan hyvin, että henkilökunta ymmärtää toiminnan tärkeimmät tavoitteet ja päämäärät Vastaajat olivat myös tyytyväisiä yhteistyöhön lasten ja oppilaiden, sekä heidän vanhempiensa kanssa Verrattain eniten parannettavaa on vielä työhyvinvoinnin ja työmotivaation seurannassa (tässäkin kuitenkin tyytymättömiä alle viidennes)

34 Kyselyn tulokset - 5. Oppilaan / lapsen kohtaama laatu opettajan / kasvattajan näkökulmasta Oppilaat / lapset saavat antaa säännöllisesti palautetta yksikköni toiminnasta (1-5) -14% 58% Oppilaiden / lasten antama palaute otetaan huomioon yksikköni kehittämisessä (1-5) -11% -16% Oppilaat saavat koulussani / lapset päiväkodissani tarvitsemiaan kasvua ja kehitystä tukevia palveluita (1-5) -7% Yksikössäni arvioidaan säännöllisesti opetus- tai varhaiskasvatussuunnitelman toimivuutta ja suunnitelma pidetään ajan tasalla (1-5) Huoltajien kanssa tehdään tiivistä ja järjestelmällistä yhteistyötä (1-5) -6% 61% 76% 79% 89% Osittain tai täysin eri mieltä Osittain tai täysin samaa mieltä -11% Oppilaiden / lasten tarpeet ja edellytykset otetaan huomioon opetuksessa / kasvatuksessa (1-5) 89% -80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80%

35 Kyselyn tulokset - 5. Oppilaan / lapsen kohtaama laatu opettajan / kasvattajan näkökulmasta Kuten johtamisosiossa, myös oppilaan tai lapsen kohtaaman laadun osiossa vastaukset olivat pääosin positiivisia Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että opetus- tai varhaiskasvatussuunnitelma on vastaajan yksikössä ajan tasalla, huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja oppilaiden ja lasten tarpeet otetaan hyvin huomioon Oppilaiden ja lasten mahdollisuuksia antaa säännöllistä palautetta yksikköjen toiminnasta voidaan vastausten perusteella kuitenkin vielä parantaa

36 Kyselyn tulokset - Kyselyn osa-alueiden keskiarvot Keskiarvot Vastauslukumäärät Varhaiskasvatus Perusopetus Varhaiskasvatus Perusopetus 1. Fyysinen ympäristö 3,24 2, Taloudelliset resurssit 3,65 3, Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen 4,04 3, Johtaminen 4,06 3, Oppilaan / lapsen kohtama laatu opettajan / kasvattajan näkökulmasta 4,18 3,

37 Kyselyn tulokset - Kyselyn osa-alueiden keskiarvot Keskiarvoihin on laskettu mukaan ainoastaan todelliset vastaukset, eli mahdolliset vastaamattomat kysymykset on jätetty huomioimatta Varhaiskasvatuksen puolella vastausten keskiarvot ovat hieman perusopetusta korkeammat kaikilla viidellä osa-alueella Korkeimman kokonaisarvosanan vastaajat antavat varhaiskasvatuksen puolella oppilaan / lapsen kohtamasta laadusta sekä johtamisesta Perusopetuksessa tulokset ovat lähes samanlaiset (1. Johtaminen, 2. Henkilöstön hyvinvointi niukasti ennen oppilaan / lapsen kohtaamaa laatua) Fyysisen ympäristön tila sekä taloudelliset resurssit herättävät vastaajissa eniten kritiikkiä ja huolta.

38 Liite 3a Mikkeli Palveluverkkoselvitys Työpajat yhteenveto perusopetus

39 Työpajat 8 kpl, osallistujien määrä 2-7, kesto 1:15 Osallistujia yhteensä: Vaka 16 kpl 16 päiväkotia Ryhmäperhepäivähoito perhepäivähoito Perusopetus 17 kpl 20 koulua

40 PERUSOPETUS YHTEENVETO FYYSINEN YMPÄRISTÖ 1. Terveet koulut 2. Koulurakenteiden tiivistäminen tiedostaen, että eri kokoiset yksiköt ovat alakoulun rikkaus 3. Päätöksen teon ja sen toteuttamisen toimeenpano (hitaus, suunnitelmallisuuden puuttuminen, pedagogiikan huomioiminen) 4. Koulualueiden ja oppimisympäristöjen epätasaisuus koulujen välillä 5. Turvallisuus RESURSSIT 1. Resurssien jakaantuminen asiaa pohditaan muutenkin kuin oppilasmäärän kautta 2. Avustajatilanteen kartoitus 3. Elinkaariajattelu kuinka koulu voisi palvella pidempään kuin 10v 4. Henkilöstön hyvinvointi pomputtelu toimipisteiden välillä 5. Ryhmäkoot max 25- oppilasta LAATU 1. Laatu syntyy kun fyysinen ympäristö ja henkilöstö kunnossa 2. Mamu- ja erityisoppilaiden tulo kouluun strategiaa ei ole. 3. Selkeä koulupolku, laadun tasaisuus 4. Heikot yhteydet: palvelut Tieran kautta ei toimi, palvelun taso ei vastaa rahallista panosta 5. Oppilashuollon tukiverkko ei toimi YHTEISTYÖ 1. Yhteistyön lisääminen ja sen säännönmukaisuus (esiopetus ja alakoulut), mutta myös seutusoten kanssa mistä palveluita oikein saa? 2. Tiedottamisen, yhteisten käytäntöjen luominen 3. Lähikoulu kyläkoulu mahdollistaa tiiviin yhteistyön huoltajien kanssa 4. Avoin, tavoitteellinen 5. Sivistystoimessa koulujen huolet otetaan tosissaan, mutta päätöksen teossa ei

41 TIIVISTETTY/ ETELÄ FYYSINEN YMPÄRISTÖ RESURSSIT Terveet koulut Päätöksiä tehty, mutta ei pantu täytäntöön Koulut ovat väärässä paikassa Koulu muuhunkin kuin koulukäyttöön. Pienet yksiköt haavoittuvia, mutta kuitenkin eri kokoiset yksiköt ovat alakoulun rikkaus Ero koulujen välineistössä ja oppimisympäristöissä huima. Oppilasryhmät kuitenkin alle 25. Myös pedagogiikan huomioiminen, ei pelkkää numerotietoa. 0-2 luokka opettajalle haastava pienessä koulussa. Kohtuullinen koulumatka toteuduttava Tarpeen mukaan jakautuvat resurssit asiaa pohditaan muutenkin kuin oppilasmäärän kautta, esim. sosioekonomisen aseman kautta Henkilöstön pompottelua toimipisteiden välillä ei voi tehdä, suunnitelmallisuus Avustajatilanteen kartoitus Pienryhmiä -> resurssiopettajia LAATU Laatu syntyy kun fyysinen ympäristö ja henkilöstö kunnossa ja rahoitus käytetään oikeisiin asioihin. Heikot yhteydet: palvelut Tieran kautta ei toimi, palvelun taso ei vastaa rahallista panosta Mamu- ja erityisoppilaiden tulo kouluun strategiaa ei ole. Oppilashuollon tukiverkko ei toimi Ajanmukainen välineistö, mahd. kehittämistoimintaa koulun sisällä Kohtuullinen koulumatka Ammattitaitoiset opettajat Pedagogiikka edellä päätöksiin YHTEISTYÖ Vertikaalinen ja horisontaalinen yhteistyö esim. eskarit ja koulu, alakoulujen välinen jne. Koulupolku, fyysinen läheisyys on helpottanut Tiedottamisen, yhteisten käytäntöjen luominen Yhteistyön lisääminen ja säännönmukaisuus Sivistystoimessa koulujen huolet otetaan tosissaan, mutta päätöksen teossa ei

42 TIIVISTETTY/ ITÄ FYYSINEN YMPÄRISTÖ Terve koulu RESURSSIT Välineistöt kuntoon (pihat ja oppimisympäristö) Koulun sijainti suhteessa alueeseen, miltä lapset tulevat. Turvallisuus (polkupyörä ja linjaautojen reitit koulujen kautta) Nykyaikainen oppimisympäristö Verkkojen toimiminen, pienryhmätilat, eriyttämistilat, liikuntatilat ja kokoontumistilat uusissakin kouluissa puutteelliset Suunnittelu tilahallinnon ehdoilla, muu kuin pedagogiikka puhuu - lasten ja työympäristön viihtyisyyden huomioiminen puutteellista. Pedagogisen asiantuntemuksen sivuuttaminen päätöksenteossa. Huomioitava koulukuljetuksissa koulumatkan pituuden lisäksi hajaasutusalueiden teiden kunto. Resurssien jakautuminen Avustajien saaminen tarpeen mukaan Ryhmäkoon vaikutus Henkilöstön jaksaminen kun resurssit kunnossa Poliittinen päätöksenteko Lähikoulu, myös erityislapsille. Yksisarjainen koulu huono erityislapsille, kun pyritään integroimaan. Tukipalvelut Elinkaariajattelu miten koulu palvelee pitempään kuin 10 vuotta Koulujen muu käyttö Erityisluokkapaikkoja riittävästi LAATU Kyselyt Henkilöstö Tilojen tarkoituksenmukaisuus, välineistö Selkeä koulupolku, laadun tasaisuus Johtamisen kysymys Riittävästi tietoteknisiä välineitä Ryhmäkoko max 0-2 lk 20, 3-6 lk, 25 YHTEISTYÖ Yhteistyö myös sosiaalipalveluiden ja muihin tukipalveluihin, seutusoten selkiintyminen, ei tiedetä mistä palveluita saa. Millainen sosiaalityön palvelu jatkossa on, sosiaalityön ja koulun yhteistyö Asioihin puuttuminen varhain Selkeys Varhaiskasvatuksen ja alakoulun välinen uusi yhteistyö ajettava sisään Tiedonsiirto toimii Lähikoulu kyläkoulu mahdollistaa tiiviin yhteistyön huoltajien kanssa

43 TIIVISTETTY/POHJOINEN JA LÄNSI FYYSINEN YMPÄRISTÖ Rakenteen tiivistäminen Ajanmukaisuus, ilmiöpohjainen opetus, sähköinen materiaali Synergiaedut yksiköiden välillä Terveet koulut, piha-alueet Oppilashuolenpidon polku, oma kylä RESURSSIT Tukipalvelut, avustajat Ryhmäkoot Joustava resurssien käyttö, resurssien hyödyntäminen Tarpeen mukaisuus, tehostettu ja erityinen tuki LAATU Johtaminen Palveluverkon monimuotoisuus (Oppilaiden) osallisuus Tavoitteiden pitkäjänteinen toteuttaminen Henkilöstön ammattitaito Tekninen välineistö kokonaiskoulupäivä YHTEISTYÖ Tukipalvelut, esim. erikoissairaanhoito Avoin, tavoitteellinen Hallintokuntien välinen ja kaavoituksen yhteistyö Viestin kulkeminen palveluverkkosuunnitelman teossa yksiköistä päätöksentekoon, miten varmistetaan yksiköiden johtajien osallistuminen päätöksen synnyttämiseen. Toive koulukohtaisesta auditoinnnista tämän selvityksen osalta

44 KOKO/POHJOINEN JA LÄNSI FYYSINEN YMPÄRISTÖ Rakenteen tiivistäminen RESURSSIT Tukipalvelut, avustajat Ajanmukaisuus, ilmiöpohjainen opetus, Ryhmäkoot sähköinen materiaali Joustava resurssien käyttö, resurssien Synergiaedut yksiköiden välillä hyödyntäminen Terveet koulut, piha-alueet Tarpeen mukaisuus, tehostettu ja Jyväskylän tielle oma elinvoimainen koulu, jotta suunta ei tyhjene erityinen tuki Kalevankankaan koulu liikuntasalin puute ja siihen liittyvät oheistilat ja monitoimihallin toteutuksen epämääräinen tulevaisuus. Liittyy edelliseen. Rantakylän osalta remontti tai uudisrakennus, opettajien toive uudisrakennus. Viesti perille päättäjille. Otavan yhtenäiskoulun ajatus tutkitaan: Rantakylän tilanahtaus Kuljetuskustannukset Otava-Rantakylä- Otava Oppilashuolenpidon polku, oma kylä Synergia Otavan opiston kanssa: yhteiset opet, rakentaminen, opetuksen ja oppimisen kehittämishankkeet, esim. ilmiöpohjainen opetus Ihastjärven koulun oppilasalueen pohtiminen, mitkä ovat etäisyydet kouluun. Myös Päämajan koulun tulevaisuus vaikuttaa ratkaisuun. Savisillan Riutan oppilaat? LAATU Johtaminen Palveluverkon monimuotoisuus (Oppilaiden) osallisuus Tavoitteiden pitkäjänteinen toteuttaminen Henkilöstön ammattitaito Tekninen välineistö kokonaiskoulupäivä YHTEISTYÖ Tukipalvelut, esim. erikoissairaanhoito Avoin, tavoitteellinen Hallintokuntien välinen ja kaavoituksen yhteistyö Viestin kulkeminen palveluverkkosuunnitelman teossa yksiköistä päätöksentekoon, miten varmistetaan yksiköiden johtajien osallistuminen päätöksen synnyttämiseen. Toive koulukohtaisesta auditoinnnista!

45 KOKONAISUUS/ ETELÄ FYYSINEN YMPÄRISTÖ RESURSSIT Terveet koulut, huolto ja korjausrakentaminen Sisäilmaongelmista kärsivien ihmisten siirtäminen ei ole ratkaisu Ratkaisujen siirtyminen tulevaisuuteen, lappu on luukulla, mutta sitä ei panna käytäntöön aiheuttaa opettajien siirtymistä, kehittämisinto ja halu miettiä asioita loppuu, epätietoisuus aiheuttaa Päätöksiä tehty, mutta ei pantu täytäntöön Hallintokuntien kilpailu haitannut myös. Kaavoitusyhteistyön toimiminen suunnitelmien toteutuminen. Koulut on väärässä paikassa. Kaavoituksen toteuttaminen siten että asuinalueelle jatkuvasti lapsiperheitä. Koulu muuhunkin kuin koulukäyttöön. Koulukoon merkitys: pienet, huonokuntoiset koulut, olemassa suunnitelmat mutta ei panna täytäntöön. Pienet yksiköt haavoittuvia. Ero koulujen välineistössä on huikea, tekniset korjaukset ja varustelut tehdään remonttien yhteydessä. Menty varustelussa myös liian pitkälle, oppimisympäristöissä liian suuret erot. Koskee sekä välineistöä että pihoja. Sijainti asukkaille kuitenkin tärkein, asukkaat kuitenkin haluavat lähikouluun. On kuitenkin noussut esityksiä asukkailta koulupihojen parantamiseksi. Optimaalinen koulukoko? Yksisarjaisessa koulussa opettajien välinen yhteistyö vaikeaa, kun ei rinnakkaisluokkia. Oppilasryhmät kuitenkin alle 25. Myös tottumiskysymys. Pienessä kyläkoulussa lapselle voi olla hyvä sijoittua rauhalliseen miljööseen. Pienessä koulussa ongelmiin pakko reagoida nopeasti. Liian pienessä erikoistumisaineita ei voi toteuttaa. Yläkoulun puolella raja, mitä pienempi ei kannata olla. Alakoulussa rikkaus että on erilaisia kouluja. Myös pedagogiikan huomioiminen, ei pelkkää numerotietoa. Eskariasia: 0-2 luokka opettajalle haastava pienessä koulussa. Kohtuullinen koulumatka toteuduttava Opettajamäärä suhteessa oppilaisiin tasapainoon Epäsuhtaisesti jakautuu myös kouluavustajat ja koulusihteerit, esim. 50 oppilaan koulussa asetukset eivät toteudu Tarpeen mukaan jakautuvat resurssit asiaa pohditaan muutenkin kuin oppilasmäärän kautta, esim. sosioekonomisen aseman kautta Tälläkin hetkellä pyrkimys tasapainoon, ongelmana resurssien vähäisyys Henkilöstön pompottelua toimipisteiden välillä ei voi tehdä, suunnitelmallisuus Fläpeiltä: Avustajatilanteen kartoitus Pienryhmiä -> resurssiopettajia LAATU Laatu syntyy kun fyysinen ympäristö ja henkilöstö kunnossa ja rahoitus käytetään oikeisiin asioihin. Kehittäminen: esim. jos yo.kirjoitukset sähköisesti, lasten täytyy oppia sähköisen ympäristön oppiminen, yhteydet toimii, tilat ei suunniteltu tällaiseen käyttöön. Esim. keskitetyt palvelut Tieran kautta ei toimi, palvelun taso ei vastaa rahallista panosta Mamu-oppilaiden tulo kouluun, strategiaa ei ole. Sama erityisoppilaiden tulo kouluun Tiedottaminen Mamu-oppilaat resurssit tarpeen mukaan, sijoitus tasaisemmin eri puolille kaupunkia Oppilashuollon tukiverkko ei toimi, johtuu resurssien vähäisyydestä Fläpeistä: Sopivat ryhmäkoot, ajanmukainen välineistö, mahd. kehittämistoimintaa koulun sisällä Kohtuullinen koulumatka Ammattitaitoiset opettajat Pedagogiikka edellä päätöksiin YHTEISTYÖ Vertikaalinen ja horisontaalinen yhteistyö esim. eskarit ja koulu, alakoulujen välinen jne. Koulupolku, fyysinen läheisyys on helpottanut Tiedottamisen, yhteisten käytäntöjen luominen Yhteistyön lisääminen ja säännönmukaisuus, muutakin kuin yhteisten pelisääntöjen luomista. Kunnan koon suureneminen ja muut asiat (kiire) aiheuttaneet yksinäistä puurtamista. Työkokouksia, työtä tehdään tavatessa, ratkaisuja löytyy yhdessä paremmin Sivistystoimessa koulujen huolet otetaan tosissaan, mutta päätöksen teossa ei Fläpeistä: Erityisopetuksen uudelleen tarkastelu, on nyt hajautettu kuudelle koululle

46 KOKONAISUUS/ ITÄ FYYSINEN YMPÄRISTÖ Terve koulu Välineistö, myös esim. koulupihoille liikunnallisesti ja muuten aktivoivaa välineistöä Koulun sijainti suhteessa alueeseen, miltä lapset tulevat. Ratkaisuna uuden koulun rakentaminen Turvallisuus Pyörällä kouluun tuleminen turvalliseksi Pienet oppilaat vuorolinja-autoissa ja liikkuminen pysäkiltä kouluun, linja-autojen reitit koulujen kautta Nykyaikainen oppimisympäristö Verkkojen toimiminen, nykyaikaisen oppimiskäsityksen mukaiset tilat, pienryhmätilat, liikuntatilat ja kokoontumistilat uusissakin kouluissa puutteelliset Suunnittelu tilahallinnon ehdoilla, muu kuin pedagogiikka puhuu. Myös lasten ja työympäristön viihtyisyyden huomioiminen puutteellista. Pedagogisen asiantuntemuksen sivuuttaminen päätöksenteossa. Kuullaan mutta ei kuunnella. Käsitys, että rehtorien esitykset eivät ole uskottavia. Fläpeistä: Huomioitava koulukuljetuksissa koulumatkan pituuden lisäksi hajaasutusalueiden teiden kunto kelirikkoaikana pidentää aikaa Riittävästi tiloja opetuksen eriyttämiseksi Nykyaikainen ilme koulujen käytävillä Tiloista huolehdittava systemaattisesti Toiminnalliset piha-alueet RESURSSIT Tarpeen mukaisuus suora matemaattinen jako resursseissa tällä hetkellä Resurssien jakautuminen Avustajien saaminen tarpeen mukaan, lausunnoista huolimatta tarpeeseen ei vastata. Selvitykseenkin menee resursseja Ryhmäkoon vaikutus ei tarvita tukipalveluja Henkilöstön jaksaminen kun resurssit kunnossa Poliittinen päätöksenteko Lähikoulu, myös erityislapsille. Yksisarjainen koulu huono erityislapsille, kun pyritään integroimaan. Vaatii suuremmat resurssit kuin 2-3 sarjaisessa koulussa Tukipalvelut Elinkaariajattelu miten koulu palvelee pitempään kuin 10 vuotta Päätöksenteon viisautta Muu käyttö Fläpeistä: Erityisluokkapaikkoja riittävästi LAATU Kyselyt Henkilöstö Tilojen tarkoituksenmukaisuus, välineistö Selkeä koulupolku, laadun tasaisuus Fläpeistä: Riittävästi tietoteknisiä välineitä ja toimiva verkko Erityisluokkapaikkoja riittävästi, ryhmäkoko max 0-2 lk 20, 3-6 lk, 25 YHTEISTYÖ Yhteistyö myös sosiaalipalveluiden kanssa ja muihin tukipalveluihin, seutusoten selkiintyminen jatkossa, vielä ei tiedetä mistä palveluita saa. Varhaiskasvatuksen erkaantuminen muista sosiaalipalveluista, palveluiden pirstaloituminen: Johtamisen kysymys Millainen sosiaalityön palvelu jatkossa on, sosiaalityön ja koulun yhteistyö Asioihin puuttuminen varhain Selkeys Fläpeistä: Varhaiskasvatuksen ja alakoulun välinen uusi yhteistyö ajettava sisään Tiedonsiirto toimii Lähikoulu kyläkoulu mahdollistaa tiiviin yhteistyön huoltajien kanssa

47 Fyysinen ympäristö/et Terveet koulut, huolto ja korjausrakentaminen Sisäilmaongelmista kärsivien ihmisten siirtäminen ei ole ratkaisu Ratkaisujen siirtyminen tulevaisuuteen, lappu on luukulla, mutta sitä ei panna käytäntöön aiheuttaa opettajien siirtymistä, kehittämisinto ja halu miettiä asioita loppuu, epätietoisuus aiheuttaa Päätöksiä tehty, mutta ei pantu täytäntöön Hallintokuntien kilpailu haitannut myös. Kaavoitusyhteistyön toimiminen suunnitelmien toteutuminen. Koulut on väärässä paikassa. Kaavoituksen toteuttaminen siten että asuinalueelle jatkuvasti lapsiperheitä. Koulu muuhunkin kuin koulukäyttöön. Koulukoon merkitys: pienet, huonokuntoiset koulut, olemassa suunnitelmat mutta ei panna täytäntöön. Pienet yksiköt haavoittuvia. Ero koulujen välineistössä on huikea, tekniset korjaukset ja varustelut tehdään remonttien yhteydessä. Menty varustelussa myös liian pitkälle, oppimisympäristöissä liian suuret erot. Koskee sekä välineistöä että pihoja. Sijainti asukkaille kuitenkin tärkein, asukkaat kuitenkin haluavat lähikouluun. On kuitenkin noussut esityksiä asukkailta koulupihojen parantamiseksi. Optimaalinen koulukoko? Yksisarjaisessa koulussa opettajien välinen yhteistyö vaikeaa, kun ei rinnakkaisluokkia. Oppilasryhmät kuitenkin alle 25. Myös tottumiskysymys. Pienessä kyläkoulussa lapselle voi olla hyvä sijoittua rauhalliseen miljööseen. Pienessä koulussa ongelmiin pakko reagoida nopeasti. Liian pienessä erikoistumisaineita ei voi toteuttaa. Yläkoulun puolella raja, mitä pienempi ei kannata olla. Alakoulussa rikkaus että on erilaisia kouluja. Myös pedagogiikan huomioiminen, ei pelkkää numerotietoa. Eskariasia: 0-2 luokka opettajalle haastava pienessä koulussa. Kohtuullinen koulumatka toteuduttava

48 Resurssit/et Opettajamäärä suhteessa oppilaisiin tasapainoon Epäsuhtaisesti jakautuu myös kouluavustajat ja koulusihteerit, esim. 50 oppilaan koulussa asetukset eivät toteudu Tarpeen mukaan jakautuvat resurssit asiaa pohditaan muutenkin kuin oppilasmäärän kautta, esim. sosioekonomisen aseman kautta Tälläkin hetkellä pyrkimys tasapainoon, ongelmana resurssien vähäisyys Henkilöstön pompottelua toimipisteiden välillä ei voi tehdä, suunnitelmallisuus Fläpeiltä: Avustajatilanteen kartoitus Pienryhmiä -> resurssiopettajia

49 Laatu/et Laatu syntyy kun fyysinen ympäristö ja henkilöstö kunnossa ja rahoitus käytetään oikeisiin asioihin. Kehittäminen: esim. jos yo.kirjoitukset sähköisesti, lasten täytyy oppia sähköisen ympäristön oppiminen, yhteydet toimii, tilat ei suunniteltu tällaiseen käyttöön. Esim. keskitetyt palvelut Tieran kautta ei toimi, palvelun taso ei vastaa rahallista panosta Mamu-oppilaiden tulo kouluun, strategiaa ei ole. Sama erityisoppilaiden tulo kouluun Tiedottaminen Mamu-oppilaat resurssit tarpeen mukaan, sijoitus tasaisemmin eri puolille kaupunkia Oppilashuollon tukiverkko ei toimi, johtuu resurssien vähäisyydestä Fläpeistä: Sopivat ryhmäkoot, ajanmukainen välineistö, mahd. kehittämistoimintaa koulun sisällä Kohtuullinen koulumatka Ammattitaitoiset opettajat Pedagogiikka edellä päätöksiin

50 Yhteistyö/et Vertikaalinen ja horisontaalinen yhteistyö esim. eskarit ja koulu, alakoulujen välinen jne. Koulupolku, fyysinen läheisyys on helpottanut Tiedottamisen, yhteisten käytäntöjen luominen Yhteistyön lisääminen ja säännönmukaisuus, muutakin kuin yhteisten pelisääntöjen luomista. Kunnan koon suureneminen ja muut asiat (kiire) aiheuttaneet yksinäistä puurtamista. Työkokouksia, työtä tehdään tavatessa, ratkaisuja löytyy yhdessä paremmin Sivistystoimessa koulujen huolet otetaan tosissaan, mutta päätöksen teossa ei Fläpeistä: Erityisopetuksen uudelleen tarkastelu, on nyt hajautettu kuudelle koululle

51 Fyysinen ympäristö/itä Terve koulu Välineistö, myös esim. koulupihoille liikunnallisesti ja muuten aktivoivaa välineistöä Koulun sijainti suhteessa alueeseen, miltä lapset tulevat. Ratkaisuna uuden koulun rakentaminen Turvallisuus Pyörällä kouluun tuleminen turvalliseksi Pienet oppilaat vuorolinja-autoissa ja liikkuminen pysäkiltä kouluun, linja-autojen reitit koulujen kautta Nykyaikainen oppimisympäristö Verkkojen toimiminen, nykyaikaisen oppimiskäsityksen mukaiset tilat, pienryhmätilat, liikuntatilat ja kokoontumistilat uusissakin kouluissa puutteelliset Suunnittelu tilahallinnon ehdoilla, muu kuin pedagogiikka puhuu. Myös lasten ja työympäristön viihtyisyyden huomioiminen puutteellista. Pedagogisen asiantuntemuksen sivuuttaminen päätöksenteossa. Kuullaan mutta ei kuunnella. Käsitys, että rehtorien esitykset eivät ole uskottavia. Fläpeistä: Huomioitava koulukuljetuksissa koulumatkan pituuden lisäksi haja-asutusalueiden teiden kunto kelirikkoaikana pidentää aikaa Riittävästi tiloja opetuksen eriyttämiseksi Nykyaikainen ilme koulujen käytävillä Tiloista huolehdittava systemaattisesti Toiminnalliset piha-alueet

52 Resurssit/itä Tarpeen mukaisuus suora matemaattinen jako resursseissa tällä hetkellä Resurssien jakautuminen Avustajien saaminen tarpeen mukaan, lausunnoista huolimatta tarpeeseen ei vastata. Selvitykseenkin menee resursseja Ryhmäkoon vaikutus ei tarvita tukipalveluja Henkilöstön jaksaminen kun resurssit kunnossa Poliittinen päätöksenteko Lähikoulu, myös erityislapsille. Yksisarjainen koulu huono erityislapsille, kun pyritään integroimaan. Vaatii suuremmat resurssit kuin 2-3 sarjaisessa koulussa Tukipalvelut Elinkaariajattelu miten koulu palvelee pitempään kuin 10 vuotta Päätöksenteon viisautta Muu käyttö Fläpeistä: Erityisluokkapaikkoja riittävästi

53 Laatu/itä Kyselyt Henkilöstö Tilojen tarkoituksenmukaisuus, välineistö Selkeä koulupolku, laadun tasaisuus Fläpeistä: Riittävästi tietoteknisiä välineitä ja toimiva verkko Erityisluokkapaikkoja riittävästi, ryhmäkoko max 0-2 lk 20, 3-6 lk, 25

54 Yhteistyö/itä Yhteistyö myös sosiaalipalveluiden kanssa ja muihin tukipalveluihin, seutusoten selkiintyminen jatkossa, vielä ei tiedetä mistä palveluita saa. Varhaiskasvatuksen erkaantuminen muista sosiaalipalveluista, palveluiden pirstaloituminen Johtamisen kysymys Millainen sosiaalityön palvelu jatkossa on, sosiaalityön ja koulun yhteistyö Asioihin puuttuminen varhain Selkeys Fläpeistä: Varhaiskasvatuksen ja alakoulun välinen uusi yhteistyö ajettava sisään Tiedonsiirto toimii Lähikoulu kyläkoulu mahdollistaa tiiviin yhteistyön huoltajien kanssa

55 Laatu/koko Säännölliset kyselyt x 1 Henkilöstö x 3 Ammattitaito x 3 Henkilöstö kunnossa x 3 Laadun tasaisuus oppilaille kouluyksiköstä riippumatta x 2 Johtamisen pitkäjänteisyys ja toimintasuunnitelmat tulevalle puuttuvat x 2 Selkeä koulupolku, laadun tasaisuus Opetusryhmäkoot (ryhmäkoko max 0-2 lk 20, 3-6 lk, 25) Palveluverkon monimuotoisuus (pientä koulua, keskikokoista koulua ja isoa koulua) Erityinen tuki Mamu-oppilaiden tasaisempi jakaantuminen Fläpeistä: Riittävästi tietoteknisiä välineitä ja toimiva verkko Erityisluokkapaikkoja riittävästi,

56 Fyysinen ympäristö/pohj länsi Rakenteen tiivistäminen Ajanmukaisuus, ilmiöpohjainen opetus, sähköinen materiaali Synergiaedut yksiköiden välillä Terveet koulut, piha-alueet Jyväskylän tielle oma elinvoimainen koulu, jotta suunta ei tyhjene Kalevankankaan koulu liikuntasalin puute ja siihen liittyvät oheistilat ja monitoimihallin toteutuksen epämääräinen tulevaisuus. Liittyy edelliseen. Rantakylän osalta remontti tai uudisrakennus, opettajien toive uudisrakennus. Viesti perille päättäjille. Otavan yhtenäiskoulun ajatus tutkitaan Rantakylän tilanahtaus Kuljetuskustannukset Otava-Rantakylä-Otava Oppilashuolenpidon polku, oma kylä Synergia Otavan opiston kanssa: yhteiset opet, rakentaminen, opetuksen ja oppimisen kehittämishankkeet, esim. ilmiöpohjainen opetus Ihastjärven koulun oppilasalueen pohtiminen, mitkä ovat etäisyydet kouluun. Myös Päämajan koulun tulevaisuus vaikuttaa ratkaisuun. Savisillan Riutan oppilaat?

57 Fyysinen ympäristö/ koko Terve koulu x 3 Koulujen kiinteistön huolto x 2 Piha-alueet x 3 (varustelutaso, välineistö, pihojen parantaminen) Oppimisympäristö x 2 Nettiverkon toiminta x 2, sähköinen materiaali x 1 Oppimisympäristöjen erot x 1 Turvallisuus x 2 Koulumatkan kohtuullisuus x 1 Koulujen sijainti Lähikoulutoive x 2 Koulupolku (campus) x 1 Tilojen toimivuus Muu käyttö x 1 Eriyttämistilat x 2 Ajanmukaisuus, ilmiöpohjainen opetus x1 Optimaalinen koulukoko x 1 Synergiaedut yksiköiden välillä x1 Kaavoitus- ja tilojen suunnitteluyhteistyö x 2 Pedagoginen asiantuntemus sivuutetaan Päätöksien toimeenpanon hitaus x 1 Extrat: Jyväskylän tielle oma elinvoimainen koulu, jotta suunta ei tyhjene Kalevankankaan koulu liikuntasalin puute ja siihen liittyvät oheistilat ja monitoimihallin toteutuksen epämääräinen tulevaisuus. Liittyy edelliseen. Rantakylän osalta remontti tai uudisrakennus, opettajien toive uudisrakennus. Viesti perille päättäjille. Otavan yhtenäiskoulun ajatus tutkitaan Rantakylän tilanahtaus Kuljetuskustannukset Otava-Rantakylä-Otava Oppilashuolenpidon polku, oma kylä Synergia Otavan opiston kanssa: yhteiset opet, rakentaminen, opetuksen ja oppimisen kehittämishankkeet, esim. ilmiöpohjainen opetus Ihastjärven koulun oppilasalueen pohtiminen, mitkä ovat etäisyydet kouluun. Myös Päämajan koulun tulevaisuus vaikuttaa ratkaisuun. Savisillan Riutan oppilaat?

58 Resurssit/pohj länsi Tukipalvelut, avustajat Ryhmäkoot Joustava resurssien käyttö, resurssien hyödyntäminen Tarpeen mukaisuus, tehostettu ja erityinen tuki

59 Laatu/pohj länsi Johtaminen Palveluverkon monimuotoisuus (Oppilaiden) osallisuus Tavoitteiden pitkäjänteinen toteuttaminen Henkilöstön ammattitaito Tekninen välineistö kokonaiskoulupäivä

60 Yhteistyö/pohj länsi Tukipalvelut, esim. erikoissairaanhoito Avoin, tavoitteellinen Hallintokuntien välinen ja kaavoituksen yhteistyö Viestin kulkeminen palveluverkkosuunnitelman teossa yksiköistä päätöksentekoon, miten varmistetaan yksiköiden johtajien osallistuminen päätöksen synnyttämiseen. Toive koulukohtaisesta auditoinnnista!

61 Liite 3b Mikkeli Palveluverkkoselvitys Työpajat - varhaiskasvatus

62 Fyysinen ympäristö/moduuli 1 Puhtaat, terveet tilat uuden päiväkodin rakentamisen myötä Suuria yksiköitä Haukivuoressa tiloja odotellaan, liitosvaiheen suunnitelmien toteutumisesta ei tiedetä tarkkaan Sijaintia suunniteltaessa olisi huomioitava kasvavien alueiden tarpeet, yhteensovitettava rakentaminen tarpeeseen Liikuntatilojen riittävyys ja läheisyys varmistetaan. Myös mahdollisuus käyttää esim. koulun liikuntasaleja tai kenttää. Turvalliset Tarkoituksenmukaiset Esim. kahden kerroksen muokatut tilat eivät tarkoituksenmukaiset, tasoerot, kynnykset Pienryhmätilat Kalusteet ja pihat myös tarkoituksenmukaisia Tietotekniset välineet myös päiväkodin puolelle Tulevaisuuden suunnitelmista ei saa tarkkaa tietoa Fläpeistä: Varahoitotilojen mitoittaminen riittäväksi (4 paikkaa ei riitä)

63 Resurssit/moduuli 1 Riittävä koulutettu henkilöstö, täydennyskoulutukset. Henkilöstön saatavuus Työn keventäminen, ikääntyvien työntekijöiden huomioiminen, (syntyy rajoituksia työn laadulle) Isompien yksiköiden myötä sijaisten saaminen ja päiväkotien johtajat eivät enää ryhmissä. Jälkimmäisen pitäisi toteutua myös pienemmissäkin yksiköissä Ryhmiksenkin ryhmät toimiviksi (kolmas aikuinen kaikissa) henkilöstösuunnittelun kannalta. Myös tilat pitäisi olla riittävät. Perhepäivähoidon tilanne? Eltot, keltot resurssit riittäviksi Koulun eskarit varhaiskasvatukseen Haukivuorella, lisää työtä keltolle, muutenkin tilanne sekava Eskareiden siirtyminen kouluun, onko pelkästään hyvä esim. varhaiskasvatuksen laadun näkökulmasta. Mielletään lisäksi paremmaksi kuin perushoitotyö. Fläpeistä: Toimiva varahoitojärjestelmä

64 Laatu/moduuli 1 Resurssit, esim. koulutettu, motivoitu riittävä henkilöstö tuottavat laatua Perhepäivähoito: lasten ikätason mukaiset ryhmät yhdellä hoitajalla, lasten ikä ja erityistarpeet huomioidaan jo sijoitteluvaiheessa (pph) Tarpeiden huomioiminen Fläpeistä: Ei mammuttiyksiköitä Lapsiperheiden lähellä

65 Yhteistyö/moduuli 1 Moniammatillisuus, tarvittavat yhteistyökumppanit lähellä, verkoston saatavuus taattu Yhteistä toimintaa, koulutusta ja tapaamista esim. koulun tai sosiaalityöntekijöiden kanssa. Toimivia käytäntöjä jo olemassa, esim. varpu-ryhmät, tutustumiset kouluihin, siirtopalaverit Moduulin sisäinen yhteistyö jatkuu, esim. tapaamiset Kasvatuskumppanuus edelleen toimii Yhteistyö sivistystoimen kanssa, esim. rehtoreiden kanssa, Fläpeistä: yhteistä koulutusta, tapaamisia, koulupolku tutuksi varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta kouluun Yhteistyö kaupungin pph:n kanssa, nyt olematonta, vertaistuki

66 Fyysinen ympäristö/moduuli2 Mikkelin pitkän tähtäimen suunnitelma, joka lähtee tarpeesta ja tilat pysyvät, kunnolliset. Olemassa olevien tilojen ylläpito toimii tulevaisuudessa, vastuu oltava korjattavien kohteiden korjaamisesta, jos puutteista viestitetään. Laadun arviointi, myös esim. ruokapalvelut, siivous. Palautteen purkaminen palveluista myös, esim. moduulitasolla Lehmuskylä, Siekkilä, Rantakylä ratkaistu Ristiinan eskaritilat esim. luokkatiloja eikä eskaria varten suunniteltuja nyt Oppiminen ja kasvatus tarkoituksenmukaisissa tiloissa, jossa erilainen oppiminen huomioitu Myös luonnonympäristön hyödyntäminen Turvallisuus: aidat kunnossa Perhepäivähoito käyttää yleisiä puistoja, joiden oltava Eu-direktiivien mukaisia sekä hyvin ylläpidettyjä. Myös liikuntakasvatus toteutuu. Elinkaarimallin mukaiset puistot, joita siis eri ikäryhmät voivat käyttää ja jotka ovat osa ihmisten arkiympäristöä Kaavoituksen ja maankäytön suunnitelmassa varhaiskasvatuksen tarkempi huomioiminen myös lapsiperheiden määrä kasvaa edelleen Ryhmäperhepäivähoidosta jouduttaneen luopumaan tai vähentämään painetta edelleen päiväkotien tiloille Uuden lain myötä tilat toiminnallisesti monimuotoisiksi, esim. pienryhmätilat

67 Resurssit/moduuli2 Lastentarhanopettajien määrä turvattu, saatavuus turvattu, henkilöstöllä oikea koulutus paitsi esiopetuksessa myös pienempien osalta. Koordinoidaan henkilöstön tarvetta, esim. lasten tuen tarpeen perusteella. Ratkaisuna esim, että jokaisessa ryhmässä vähintään yksi lto. Eläköityvien tietotaidon siirtäminen ja hyödyntäminen Henkilöstöön resursointi tuottaisi tulosta kaupungille, resursseja myös uusien palvelukäytäntöjen kehittämiseen, esim. joustoyksikkö. Motivointi: myös palautteen antaminen. Toimintamäärärahat perustoimintaan

68 Laatu/moduuli2 Isot talot: lapselle ja sisaruksille polku omassa yksikössä. Haavoittuvuuden väheneminen, esim. henkilöstömitoituksen ja arvioinnin suhteen. Toiminta organisoitava, esim. Pienryhmätoiminta mahdollista isossakin talossa. Pienen talon etuna tiivis vuorovaikutus esim. vanhempien kanssa. Toimintakulttuuri kokoa tärkeämpi. Riittävät hoitopaikat alueella, jotta koulupolku alueella toteutuu Laatu= Isoja ja pieniä ja erilaisia palveluita tarjolla, jotka eivät kilpaile keskenään Suunnitelmallisuus Asiakkaat tyytyväisiä ja lojaaleja palveluun esim. muutoista huolimatta Kuka on laadun tekijä? Henkilöstölle palautetta ja palkkaa?

69 Yhteistyö/moduuli2 Raja-aitoja muodostunut nyt hallinnollisen muutoksen myötä joillakin alueilla. Kasvatusalan esimiehen alla esim. koulujen eskarit myös. Hallinnolisten rajojen Pikkulasten koulun toteutuminen 5-8 vuotiaille ja ryhmät siellä kypsyystason mukaan Avohuollon tukitoimena toteutuva päivähoito toteutuu suunnitellusti sosiaalitoimen kanssa Avoin pk-toiminta joustavasti vaihtoehtona esim. avohuollon tukitoimenpiteenä toteutettavalle päivähoidolle Keltojen ja koulujen ela-opettajien kanssa toimiva yhteistyö Alueittainen yhteistyörakenne, ihmiset konkreettisesti työskentelevät alueella Lapsesta lähtevät prosessit, ei hallinnollisten rajojen mukaan

70 Fyysinen ympäristö/moduuli3 Erikuntoisia, erikokoisia yksiköitä, paljon korjaustarvetta, kiinteistönhuolto huonossa jamassa, pieniinkään korjauksiin ei rahaa. Tulee tarve purkaa kun ei pidetä yllä Ei enää kädestä suuhun, nyt raha menee lyhytjänteisesti, pidemmän tähtäimen suunnittelu puuttuu Lasten koulupolku mahdollistuu Henkilöstön käyttö Keskustaan keskitetty yksikkö? Hyvä tontti, hyvät kulkuyhteydet, olisi laajentamisen varaa, yhteistyötä voisi tehdä koulun kanssa. Toisaalta palveluita oltava myös reuna-alueilla Toimivat ja muunneltavat tilat myös sisältä laajennuksia voisi tehdä lasten tarpeen mukaan, kun ne muuttuvat esim. lasten kasvaessa, erityisryhmien tarpeiden huomioiminen, monikäyttöisyys ja muotoisuus. Esimiesten tilat ei keskellä ryhmätilaa, muut henkilöstön tarpeet, vaitiolovelvollisuuden toteutuminen, miten toteutuu esim. asuintaloissa Muu käyttö päiväkodeissa, esim. koulun kerhotoiminta, Turvallinen, terveellinen työympäristö, lainmukainen.

71 moduuli3 Henkilöstön joustava käyttö, kun tilat lähellä toisiaan Kaupungin bussilippu sijaisille, edellyttäisi hyviä kulkuyhteyksiä

72 Yhteistyö ja johtaminen/moduuli3 Tiedonkulun parantaminen palveluverkon muutoksista hallinnosta työntekijöille ja takaisinpäin Yhteistyö yksiköiden välillä: päivähoidon kasvatushenkilöstö voi siirtyä tarvittaessa toiseen yksikköön. Henkilöstöresurssien joustava ja taloudellinen käyttö mahdollistuu. Myös esim. keltot, puheterapeutit, s2- opettaja Hallinnolliset rajat eivät saisi olla esteenä yhteistyölle. Rajanveto pitäisi saada pois esim. esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaiden välillä. Esim. starttiluokalle ei nyt oteta esioppilaita. Sivistystoimen sisällä henkilöstöresurssien järkevä käyttö, koordinoidusti, esim. puheopetuksessa. Tähän tarvittaisiin henkilö, joka miettii henkilöstön käyttöä: Erityisosaamisen hyödyntäminen hallintokunnan sisällä siten, että se tukee lapsen/oppilaan oppimista oikea-aikaisesti Hallintojen yhdistyessä ihmiset jatkossakin tekevät työn, eli pitäisi johtaa tätä muutosta jotta yhteistyö mahdollistuisi. Johtamisen kysymys. Esim. yhteisiin tilaisuuksiin osallistuminen opetuksen ja varaiskasvatuksen osalta erilaista. Johtamisen ongelmana - muutoksen johtaminen, yhteistyön synnyttäminen ja ylläpitäminen Työntekijöillä aito halu yhteistyön kehittämiseen, lähtee esimiehistä Kenttää paremmin kuuntelemalla tarpeet saataisiin paremmin esille, esim. s2 oppilaiden siirtyminen Sairaspoissaolojen lisääntyminen, kun henkilöstö uupuu Eläminen tässä hetkessä, tulevaisuutta ei suunnitella ja pohdita, jolloin ratkaisut saattavat olla jatkossa kalliita Työnohjauksen ja koulutuksen tarjoaminen Yhteiset linjaukset kirjattuna Tiedonkulku kuka tekee ja mitä tekee. Tieto yhdessä paikassa.