SILJA VUORI. Raision mallasohralla läheltä piti -tilanne
|
|
- Kalevi Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUMINA SILJA VUORI kiri Hyvä Sato -kisan voittoon Hyvä Sato -kilpailu Bernerin viljelemä kumina voitti tämänvuotisen Hyvä Sato -viljelykilpailun ylivoimaisesti. Vastaavaan katteeseen olisi tarvittu noin 12 tonnia mallasohraa. 10 B ernerin joukkueen kapteenilla Lasse Matikaisella on syytä hymyyn. Voitto Hyvä Sato -viljelykilpailussa tuli huikein tuloksin. Satotuottoja kertyi Bernerin lohkolta yli kahden tonnin kuminasadolla lähes euroa hehtaarilta. Se on enemmän kuin mikään joukkue on sadostaan saanut Hyvä Sato -kilpailun kolmivuotisen historian aikana. Sadon eteen tehtiin myös paljon töitä, mikä näkyy historian suurimpina työkustannuksina. Siemeneksi viljelty kuminasta maksetaan sama hinta kuin muustakin kuminasta eli 0,60 euroa kilolta plus 0,20 euroa kilolta siemenlisää. Muuta plussaa hintaan toivat ostajan eli TransFarmin taulukon mukaiset öljypitoisuus- ja puhtauslisät. Kaikilta menevän lajittelumaksun jälkeen hinnaksi tuli 0,88 senttiä kilolta. Raision mallasohralla läheltä piti -tilanne Luomuviljelijät onnistuivat tänä vuonna saamaan hyvän kilon hernesadon. Siirtymäkauden valkuaisrehulle maksettava hyvä hinta ja luomutuotannon tuki nostivat joukkueen hopealle talouskisassa. Eroa kolmanneksi tulleeseen Nylands Svenska Lantbrukssällskapin joukkueeseen tuli lopulta vain vähän. Ilman luomutukea joukkueet olisivat suurin piirtein tasoissa. NSL:n joukkueen kapteeni Krister Hildén on tyytyväinen tulokseen. Mallasohran hinta on ollut suotuisa ja sato hyvä, joten sadon arvosta jäi työ- ja muuttuvien kustannusten jälkeen reilut 700 euroa hehtaarilta. Toinen mallasohraa viljellyt joukkue eli Raisio jäi reilun sadan euron päähän NSL :sta. Raision Chill-mallasohran valkuainen oli täsmälleen hyväksymisrajalla. Hivenen reilu typpilannoituksemme siis kostautui, mutta oli vähällä kostautua vielä pahemmin. Korkea valkuainen söi erikoismallasohran 10 euron lisähin-
2 Työvoitto Kuminan tulos on kadehdittavan kova. Kate vaati silti rutkasti työtä, mikä näkyy talouskisan työkustannuksissa. Kun kasvinsuojeluaineita ei voitu taimien pienen koon vuoksi ottaa avuksi, kävi Bernerin joukkueen sitkeä kapteeni Lasse Matikainen kitkemässä kisalohkojaan käsin. Kahteen eri otteeseen tehty työ vei hehtaaria kohden laskettuna aikaa 36 tuntia. Kun työlle laskettiin hintaa 14,90 euroa tunnilta, se tuli maksamaan 538 euroa hehtaaria kohden. Tästä kustannuksesta pitkän linjan kasvinsuojelumies on ihan mielissään. Kalliimpikin kasvinsuojeluaine nimittäin vaikuttaa sen rinnalla suorastaan edulliselta. Hyvä Sato -kisan tulospalaverissa kilpakumppanien havainnot kesältä vahvistivat, että kitkentä todennäköisesti pelasti koko kuminasadon. SV Onnea voittajalle! Hyvä Sato-kilpailun tulokset 2011 Joukkue Kate /ha 1) Berner Pro Agria Luomu Nylands Svenska Lantbrukssällskap Raisio Helsingin Yliopisto Öljypellavayhdistys 886 Elosato 514 1) Kate B = Sadon arvo ja tuet yhteensä - muuttuvat ja työkustannukset yhteensä Hyvä Sato -kilpailussa viljeltyjen satojen hinnoitteluun vaikuttavat laatutiedot Joukkue Berner Sadon laatu Kuminan kylvösiemen (Koncewicki) Itävyys 72% Öljypitoisuus 5,6 % Puhtaus 99,9 % Nylands Svenska Lantbrukssällskap Raisio Mallasohra (Fairytale) Valkuainen 11,80% Lajittelu 1 58,40% Lajittelu 2 33,20% Lajittelu ,60% Lajittelu 4 2,00% Itävyys 99,50% Haljenneita jyviä 1,50% Homeisia jyviä 0,0 kpl/200 g Hehtopaino 66,3 kg Mallasohra (Chill) Valkuainen 12,9 % Lajittelu 1 73,7 % Lajittelu 2 21,4 % Lajittelu ,1 % Lajittelu 4 2,0 % Itävyys 98,5 % Haljenneita jyviä 0,5 % Homeisia jyviä 0,0 kpl/200 g Hehtopaino 65,7 kg nan, kapteeni Jaakko Laurinen kertoo. Jos valkuainen olisi ollut vähänkin 12,9 prosenttia korkeampi, Raisio olisi menettänyt noin 40 euroa tonnilta ja joukkue olisi tippunut tulosluettelossa alemmaksi. Laurinen tunnustaa, että NSL:n viljelemä Fairytale on satoisuudessa melko ylivoimainen lajike tällä hetkellä. Sen ongelma on pieni jyväkoko, joka on monilla johtanut tänä vuonna matalaan lajitteluasteeseen. Jyvien pienuus näkyy myös Hyvä Sadon laatuanalyyseissa, vaikka ne eivät aiheuttaneetkaan NSL:lle ongelmia. Näkisin, että suurin osa erosta se- Bernerin Kasvinsuojeluosaston joukkue pelasti kuminasatonsa ja kitki samalla itsensä Hyvä Sato -kisan voittoon. Öljypellavayhdistys Öljypellava (Laser) Öljypitoisuus Hehtolitran paino Lehtivihreäpitoisuus Rikapitoisuus Kiillottomat ja rikkoutuneet siemenet Helsingin Yliopisto Laatutulokset eivät vielä valmistuneet Herneen kylvösiemen (Rocket) Itävyys 97% Puhtaus 100% TSP 270,5 g Hyvä Sato viljelysten tuotot, kustannukset ja katteet on laskenut maatalousekonomisti Timo Sipiläinen Helsingin Yliopiston Taloustieteen laitokselta. Laskelmat perustuvat viljelytietoihin, sadon määriin ja laatuihin. 11
3 Hyvä Sato -viljelysten joukkuekohtainen tulos vuonna 2011 Joukkue Berner ProAgria Nylands Svenska Raisio Helsingin Öljypellavayhdistys Elosato Luomu Lantbrukssällskap Yliopisto 5) Myytävä sato ja sen määrä Siemenkumina Rehuherne Mallasohra Mallasohra Siemenherne Öljypellava Rehuhärkäpapu kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha TUOTOT Sadon arvo Tuet yhteensä Tilatuki LFA Ympäristötuki Muut tuet 1) Tuotot yhteensä /ha MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Siemenet Lannoitus Kasvinsuojelu Muut muuttuvat kustannukset 2) Muuttuvat kustannukset yhteensä 2) Työkustannukset yhteensä 2) Kustannukset yhteensä /ha KATE A 3) KATE B 4) KATE A ilman tukia KATE B ilman tukia ) Muut tuet sisältävät rehuherneellä, härkäpavulla, öljypellavalla ja siemenherneellä öljy- ja valkuaiskasvipalkkion, luomujoukkueilla luomutuen sekä kuminalla tuhoeläinten tarkkailutuen. 2) Muuttuvat panokset on hinnoiteltu kevättalven 2011 hintojen mukaan. Työ on määritelty TTS-kone-laskentaohjelmaa apuna käyttäen. Muut muuttuvat sisältää traktorin ja puimurin poltto- ja voiteluaineen, kuivatuksen energian ja liikepääoman koron ja myös mahdollisen luomutarkastusmaksun ja kalkituksen. 3) Kate A = Tuotot yhteensä - Muuttuvat kustannukset yhteensä. 4) kate B = Tuotot yhteensä -(Muuttuvat kustannukset + Työkustannukset) yhteensä. 5) Öljypellavayhdistyksen tulokset on laskettu Elixi Oilin arvioimalla 400 euron tonnihinnalla sadon laatuanalyysien viivästymisen takia. littyy lajikkeella. Toinen ero voi tulla muokkauksesta. NSL:n ruutuhan oli kynnetty. Muita merkittäviä eroja viljelyohjelmissa ei ollut. Olen kuitenkin tyytyväinen, että useita tiimejä jäi taaksemme eli suorituksemme arvosana on vähintään tyydyttävä, ehkä peräti hyvä, Laurinen sanoo. Hernettä viljelivät tänä vuonna sekä Helsingin yliopiston professoreiden joukkue että toiseksi sijoittunut Pro Agrian luomutiimi. Luomutiimi selätti proffat isommilla tuotoilla ja pienemmillä kustannuksilla. Tavanomaisesti viljelleet professorit pääsivät loppujen lopuksi vain vähän luomujoukkuetta Kitkentä kannatti! parempaan satoon. Noin 700 kiloa parempi sato ei riittänyt korvaamaan noin sata euroa suurempia kustannuksia. Luomusadon arvo rehuksi myytynä oli noin 40 euroa tavanomaista, sertifioiduksi siemeneksi myytyä satoa parempi. Kun se vielä lisäksi sai luomun tuen, ei 700 kilon lisäsato painanut katelaskelmassa juuri mitään. Öljypellava ja härkäpapu pettivät tänä vuonna Öljypellavan ja härkäpavun tulokset jäivät selvästi muita heikommiksi. Härkäpavun sato jäi niin pieneksi, että osa työja muuttuvista kustannuksista jouduttiin kattamaan tuilla. Jos niitä ei o lisi ollut, olisi kate ollut miinusmerkkinen. Öljypellavan laatutietoja odotettiin loppuun asti, mutta ne eivät ehtineet juttuun. Etukäteisarvio on, että laadussa on tällä kertaa huomauttamista. Elixi Oilin viljelypäällikkö ja Öljypellavayhdistyksen joukkueeseen kuuluva Matti Mäkelä ei ole tyytyväinen sadosta puristetun öljyn väriin. Hän odottaa öljyn laadun pudottavan pellavasta joukkueelle maksettavaa hintaa. Lehtivihreäpitoisuus vaikuttaa eniten öljyn laatuun ja hintaan. Öljyn väristä päätellen sato sisältää lehtivihreää ja sitä kautta tulee hinnanalennusta. Mäkelä arvioi, että keskimääräisellä pudotuksella päädytään noin 400 euroon tonnilta. Pellavan tulos on laskettu tällä arviohinnalla. Mistä lehtivihreäpitoisuuden nousu sitten johtuu, on vaikeaa sanoa. Pellava kylvettiin kohtuuaikaisin ja se puitiin niin myöhään, että kasvuaikaa piti olla. Jälkiversonta voisi olla selittävä tekijä. Vuosi sitten tämä ongelma oli käytännön viljelijöillä. Silloin lehtivihreä nousi monella jälkiversonnan takia. Tänä vuonna tätä ei ole ollut kuin muutamissa tapauksissa. Poikkeuksellinen kuivuus saattoi tänä vuonna vaikuttaa. Myöhemmin tulleet sateet ehkä laukaisivat uutta kasvua. 12
4 SILJA VUORI Näin viljeltiin voittajasato Hyvä Sato -kilpailun voittajakasvi kylvettiin jo keväällä 2010 herneen aluskasviksi. Näin sen kasvu eteni Bernerin joukkueen huolellisessa viljelyssä. Hyvä Sato -kilpailu Kuvat: Lasse Matikainen n Berner kylvi kuminan toukokuun lopussa 2010 herneen aluskasviksi. Herne oli kylvetty niin aikaisin kuin se vain maan kosteuden puolesta oli mahdollista. Se varmistaisi aikaisen herneen puinnin, jolloin kuminalle jäisi valmistautumisaikaa ennen talven tuloa. Kuminan kylvettiin vasta sitten, kun ensimmäiset Väderstad Rapidilla kylvetyt herneen taimet olivat päässeet pintaan. Kylvö tehtiin Väderstadia kevyemmällä, ilman takapyöriä olevalla Tumella 1 2 sentin syvyyteen. Raskas takapyöräkone olisi joukkueen mielestä voinut vaurioittaa herneen taimia. Siementä kylvettiin normaalia vähemmän, koska tavoitteena oli jo tässä vaiheessa viljellä kuminaa vain yhtenä vuonna. Herneen ja kuminan kylvöjen välille oli tärkeää jäädä mahdollisimman pitkä aika. Silloin herneen rikkakasvit ehtivät taimettua ennen kuin kuminan taimia tulee pintaan. Silloin torjuntaan voidaan käyttää herneelle hyväksyttyjä valmisteita eikä kuminasta tarvitse huolehtia. Bernerin joukkue torjui rikkakasvit herneeltä menestyksekkäästi ruiskuttamalla hehtaarille 0,6 litraa Fenixiä ja 0,2 kiloa Senkoria. Tätä seosta ei voi käyttää, jos kumina on taimella, koska Senkor tappaisi kuminan. Fenix sopii molemmille, mutta se ei ole yksinään riittävän tehokas. Syksyllä 2010 Bernerin joukkue havaitsi, että kisalohkolla on kuminan seassa myös saunakukan taimia. Ne olisi ollut kätevää torjua Matrigonilla. Tähän ei kuitenkaan voitu ryhtyä, koska kuminan taimet olivat kuivana kesänä jääneet turhan hennoiksi herneen alla. Käsittely olisi voinut vioittaa niitä. Joukkue oli herneen puinnin jälkeen jopa huolestunut siitä, ehtiikö kumina kasvaa tarpeeksi isoksi tuottamaan siemensadon seuraavana kesänä. Sadon korjuun jälkeen sateet ja lämpö kuitenkin mahdollistivat kuminan taimien kasvun riittäväksi siemensadon muodostumiseen n Toukokuussa joukkue oli vienyt pellolle kelta-ansat. Ne helpottavat tuhohyönteisten seurantaa ja ovat puutarhakasvien ympäristötuen ehto. Kasvinsuojeluhenkinen joukkue odotti lohkolleen kovasti ainakin kuminakoita, jotka torjutaan usein kuminaviljelyksistä. Myös kuminan rengaspunkki on riesana monilla kuminan viljelyalueilla. Niin kuitenkin kävi, että tuhohyönteisiä ei tullut eikä ruiskutuksille ollut tarvetta. n Kun muiden joukkueiden kisalohkot olivat vielä mustina, lähti kumina jo huhtikuussa vahvan juurensa ansiosta kasvuun. Juolavehnä torjutaan usein kuminalta tässä vaiheessa valikoivilla torjunta-aineilla. Sen siemeniä ei saa kuminan seasta pois edes pakkaamolla. Viikin pellolla juolavehnää ei kuitenkaan kasvanut, joten torjunnalle ei ollut tarvetta. Kuvat: Lasse Matikainen 13
5 Kuvat: Silja Vuori n Saunakukka oli todellinen haaste Bernerin joukkueelle. Koska Matrigonruiskutusta ei syksyllä voitu tehdä, olivat kaikki syksyllä itäneet taimet keväällä valmiina kuminan seassa. Ainoa mahdollisuus oli turvautua käsinkitkentään. Ensimmäisen kerran Bernerin joukkue kitki kuminapeltonsa toukokuun lopulla. Kapteeni Lasse Matikainen viimeisteli kitkentää vielä heinäkuun alussa. Kitkennässä paloi aikaa ja talouskisassa tärkeää rahaa. Hehtaaria kohden laskettuna aikaa kului 36 tuntia, mikä merkitsi 536 euron kustannusta 14,90 euron tuntipalkalla laskettuna. Jos syksyllä olisi päästy ruiskuttamaan Matrigonia, kustannukset olisivat jääneet kymmenesosaan tästä. Jälkeenpäin ajateltuna sijoitus oli kannattava. Tärkeää oli myös tehdä kitkentä riittävän aikaisin eli jo toukokuun puolella. Silloin saunakukkayksilöitä kitkettiin pellosta enemmän kuin toisella kitkentäkerralla. Se mahdollisti kuitenkin kuminakasvuston kehittymisen hyväksi. Harvoissa kohdissa kasvit pystyivät muodostamaan haaroja. Työstä huolimatta kuminan kukinnan loppupuolella saunakukkia oli pellolla jäljellä kohtalaisen paljon Hyvän kuminasadon mahdollistivat Kuva: Piia Kekkonen n Kumina päästiin puimaan ensimmäisenä Hyvä Sato -kilpailun kasveista jo 20. heinäkuuta. Kilpailun avointa pellonpiennarpäivää varten kuminaa oli jätetty pieni ala pystyyn. Yleisesti kuminakasvustosta otetaan kaksi siemensatoa. Bernerin joukkue oli kuitenkin jo alun perin päättänyt, että kisakasvi vaihtuu ensimmäisen kuminavuoden jälkeen. Siksi kylvösiementä käytettiin vain 11 kiloa hehtaarille. Kapteenin mukaan kahta siemensatovuotta varten kylvömäärän pitäisi olla vähintään 17 kiloa. Kuvat Silja Vuori 1. Viljelypaikkana Helsinki pääkaupungissa ei aiemmin viljelty kuminaa, siksi ei ollut ongelmina kuminan rengaspunkkia eikä kuminakoita rengaspunkki aiheuttaa kuminanviljelyalueilla vuosittain useiden kymmenien prosenttien sadonmenetykset, sitä ei ole mahdollista torjua kemiallisesti 2. Tavoitteena oli vain yksi siemensatovuosi siementä kylvettiin 11 kg/ha, lajike Koncewicki 3. Hyvässä kasvukunnossa oleva pelto hyvä maalaji, viljelykierto, herneen esikasviarvo 4. Saunakukkien kitkentä käsin 5. Kesäkuun helleviikko ei häirinnyt kukintaa meren läheisyys esti liiallisen kuumuuden muiltakin osin kasvukauden sää oli kuminalle suotuisa Aikainen sadonkorjuu, puinti 20. heinäkuuta puintikosteus yli 25 %, ei ehtinyt syntyä varisemistappioita Listan laati Bernerin joukkueen kapteeni Lasse Matikainen 14
6 Hyvä Sato -kilpailu Härkäpavun viljelyvarmuus hukassa JOUKO KLEEMOLA Alkukesästä Elosadon härkäpapu oli vielä hyvässä kasvussa. Kesäkuun 8. päivänä tehdyt kasvustotiheysmittaukset kertoivat neliöllä kasvavan reilut 85 yksilöä, mikä on vähän enemmän kuin suositeltu papua neliölle. T iheys toki vaihteli jonkin verran koeruutujen eri osissa, mutta keskimäärin tilanne näytti hyvältä. Kesäkuun lopulla tehty satoennuste lupaili myös vähintään kohtuullista satoa. Kaiken piti siis olla hyvin. Heinäkuun lopulla alkoi kuitenkin näkyä ensimmäisiä merkkejä siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Kasvuston sisälle kurkistettaessa näkyi mustia kohtia, joissa oli katkenneita varsia ja mustuneita lehtiä. Näihin tuhoutuneisiin kasvustokohtiin oli lisäksi iskeytynyt kirvoja täydentämään tuhoa. Kasvustomassaa näyttäisi siis olleen riittävästi kohtuullisen sadon tuottamiseen, mutta jostakin syystä palot ja pavut jäivät kasveilta tekemättä. Syksyn mittaan järjestetyissä Hyvä Sato -joukkueiden kokouksissa on ihmetelty porukalla Kontun sadon pienuutta. Joukkueiden keskuudessa tuntuu olevan aika suuri konsensus siitä, että savimaat, kuumuus ja kuivuus eivät sovi Kontulle. Samalla aukealla hyviäkin satoja Kuumuus ei kuitenkaan ainakaan yksinään oikein sovi syypääksi sadon epäonnistumiseen. Samalla peltoaukealla muissa kokeissa Kontu nimittäin tuotti jopa viiden tonnin satoja. Myöskään kuivuus sadonalentajana ei sovi kovin hyvin kuvaan, koska samassa kokeessa esimerkiksi mallasohrasta tuli reilusti yli kuusi tonnia satoa. Lisäksi loppukesästä vettä tuli kohtuullisesti, joten kasvustot tuskin kärsivät kovin pahasti kuivuudesta kesäkuun jälkeen. Kontun alhainen sato jäänee siis mysteeriksi. Juuri tällaiset selittämättömät ongelmat tahtovat nakertaa viljelijöiden uskoa tähän uuteen valkuaiskasviin, niin hyvä lisä kun se viljelykasvipalettiimme olisikin. Uusia lajikkeita tarvitaan Lajikevalikoimaan pitäisi siis mitä ilmeisimmin saada joku uusi, viljelyvarmempi lajike. Kontua on pidetty viljelyvarmana, koska sillä on härkäpavuksi lyhyt kasvuaika, mutta lyhyen kasvuajan tuoma tuleentumisvarmuus ei taida juuri lohduttaa, jos satoa ei tule. Katja Hämäläinen Boreal Kasvinjalostus Oy:stä kertoo, että Kontun viljelyvarmuuden puutteet ovat heidän tiedossaan ja uusien lajikkeiden kehitys on käynnissä. Menneenä kesänä Kontu tosin menestyi kohtuullisesti Borealin kokeissa. Menestymistä saattoivat auttaa kokeisiin sattuneet rehevät maalajit. Hyvä Sato -kilpailun härkäpapukasvusto näytti hyvältä vielä heinäkuun lopulla. Kasvuston sisälle kurkistettaessa tuhoja oli kuitenkin jo nähtävissä. Valoa näkyvissä tunnelin päässä Hämäläisen mukaan uudet lajike-ehdokkaat ovat niin pitkällä, että niitä saatetaan nähdä jo ensi kesänä virallisissa kokeissa. Näille pohjoisiin oloihin tarkoitetuille lajikkeille luulisi olevan kysyntää. Suoraan ulkomailta tuodut, eteläisempiin oloihin tarkoitetut lajikkeet voivat tuottaa epämiellyttävän yllätyksen, kun seuraava niin sanottu normaali kesä koittaa. Kahden viime kesän suuret lämpösummakertymät saattavat hämärtää sitä tosiasiaa, että Kontunkin kaltaisen kohtuuaikaisen lajikkeen tuleentuminen ja puiminen voisi olla hankalaa keskimääräisenä kesänä. Toivotaan joka tapauksessa, että härkäpavun lajikevalikoimaan saadaan pian jostakin parannusta. Pettymykset nykyisten lajikkeiden viljelyssä nakertavat nopeasti uskoa härkäpavun mahdollisuuksiin nostaa maamme valkuaisomavaraisuutta. 15
YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotHerneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
LisätiedotKuminan kasvinsuojelua
Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen
LisätiedotÖljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy
Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi
LisätiedotKuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotKuminan kasvinsuojelu
Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma
LisätiedotKumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotKUMINAN KASVINSUOJELU 2018
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018 Lepaa 24.3.2018 Asmo Saarinen Viljelijän Berner KASVINSUOJELU KUMINAN PERUSTAMISVUONNA KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN TULEVIEN SATOVUOSIEN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
LisätiedotElixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta
Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 Somerolainen yritys, perustettu v. 1993 Erikoistunut öljypellavan (tavanomainen & luomu) viljelyttämiseen
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotLajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta
Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotHärkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR
Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.y-k@netti.fi puh. 0400-121539 Louhi BOR Kontu BOR Parikkalalaisesta Tyrjän kylän maatiaiskannasta valittu Hankkijan Mikko laskettiin kauppaan
LisätiedotKuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
LisätiedotTukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot
Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotSyysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Seurantakokeen taustaa: Seurattiin 5 tilan syysrypsilohkojen kehitystä keväästä
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotTukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011
Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotKUMINAN KASVINSUOJELU 2016
KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen
LisätiedotLuomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo
Luomukasvintuotannon kannattavuus ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo Luomukasvintuotannon kannattavuus Luomumallasohraa 2017 Lohkon sato 2330 kg/ha 2 Luomukasvintuotannon
LisätiedotKuminan kasvattaminen Suomessa
Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)
LisätiedotÖLJYKASVIEN TUOTANTO
20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
LisätiedotVALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola
VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotHankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
LisätiedotLuomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotNytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy
Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotPalkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala
Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotKasvinviljelytila Lahdessa
Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotKUMINAN KASVINSUOJELU 2015
KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 Artic Taste Kuminaseminaari Lepaa 28.3.2015 Lasse Matikainen ESITYKSEN AIHEET Katsaus koetoiminnan historiaan Saunakukka ongelmallisin kuminan rikkakasvi Rikkakasvitorjuntaohjelmat
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
LisätiedotÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS
ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS MMM Ari Klemola 31.01.2010 SISÄLLYS SIVU JOHDANTO 3 1. KYSYMYKSET JA VASTAUSTEN TIIVISTELMÄT 4 2. TULOSTEN TARKASTELU 8 3. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 9 2 JOHDANTO
LisätiedotViljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala
Viljelyvarmuutta herneelle Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Herne on valkuaisomavaraisuutta Rypsi 1 500 kg/ha 330 kg raakavalkuaista Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha
LisätiedotONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON
ONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON Huittinen 6.3.2018 Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset- ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 ELIXI OIL OY SOMEROLLA SUOMALAISTA
LisätiedotKuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä
Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,
LisätiedotKasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006
LisätiedotLuomutuotannon kannattavuus
Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotKuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö
Kuminan viljely Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja Huittinen 10.3.2017 Hämeenkyrö 13.3.2017 Dan Kjällberg Tehtaanjohtaja Caraway Finland Oy 050 444 0524 dan.kjallberg@carawayfinland.fi Kumina suositellaan
LisätiedotÖljypellavan viljely
Öljypellavan viljely - Gluteeniton viljelykierto tunnetuksi Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset- ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 Elixi Oil Oy suomalaista öljypellavaa jo vuodesta
LisätiedotMatkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
LisätiedotKasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Krister Hildén
Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotKuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö
Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotPetri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotGluteenittoman tattarin viljely
Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu
LisätiedotLuomukasvinviljelyn erikoiskasvit
Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNEN Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen
LisätiedotLuomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki
Luomusiementuotanto Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus 13.11.2014 Helsinki Sisältö Luomusiementuotannon tilanne Suomessa Kannattavuushaasteet Tilastrategiat 2013 luomusiementuotannon
LisätiedotKokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011
Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011 Erja Huusela-Veistola & Asko Hannukkala MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari
LisätiedotHaasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018
Haasteet sadesyksyn jälkeen Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9,4 milj. euroa 140 työntekijää Peltojen kasvukunto
LisätiedotKM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows
Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016
Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä
LisätiedotPalkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita
Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotSatafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009
Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotTutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia
Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MMT Erikoistutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Kuminaviljelyttäjien tilaisuudet kevät 213 Esitykset sekä muutakin
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Kaustinen 7.2.2018 Kalajoki 8.2.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotKuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina
LisätiedotRehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla
Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Herneen viljely-seminaari,seinäjoki 6.2.2019 Monipuolisuutta Viljelykiertoon- hanke Noora Laitila Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Kokemuksia kasvukaudelta
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö
LisätiedotLuomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa
LisätiedotKerääjäkasvikokemuksia
Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotTuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi
Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Sieppari pellossa hanke 21.11.2017 Tuorla Oiva Niemeläinen ja Markku Niskanen, LUKE Luonnonvarat ja biotalous Siitä
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotSuperior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.
Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen
LisätiedotKuminan kasvattaminen Suomessa
Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotPeltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018
Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018 25.4.2018 PELTOKASVIPALKKIO 25.4.2018 2 Peltokasvipalkkion yleiset tukiehdot Aktiiviviljelijä, ikä ei ole rajoittava tekijä Lohko, jolle haet palkkiota,
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotLuomukokeet Loviisa Micaela Ström
Luomukokeet Loviisa 2017 Micaela Ström Luomu kokeita, yhteistyö NSL:n ja EkoNu projektin kanssa! Aloitettiin 2012 (6 viljelykautta) Luomu kokeiden tarkoitus: Suomessa on liian vähän luomukokeita! Vertailla
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
Lisätiedot