Palvelu- ja hankintapoliittiset linjaukset Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Palvelu- ja hankintapoliittiset linjaukset Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Palvelu- ja hankintapoliittiset linjaukset , sisältö Johdanto Prosessikuvaus työn etenemisestä Toimintaympäristömuutokset ja haasteet Kaupunkistrategia ja muut strategiset asiakirjat Merkittävien palvelujen tulevaisuuden suuntaviivat Palvelu- ja hankintapoliittiset linjaukset Tavoitetila vuoteen 2020 Toimenpideohjelma Seuranta ja raportointi 2

3 Johdanto Kouvolan kaupungin Palvelustrategia on näkemys siitä, miten kaupunki aikoo järjestää palvelutuotannon vuosina Kaupungilla ei ole ollut erillistä hankintastrategiaa, vaan Palvelustrategiassa on joitakin hankintaa koskevia linjauksia ja sen lisäksi kaupungilla on voimassa oleva Hankinta-ohje. Kaupungin hankintatoimessa strateginen toiminta on ollut vähäistä. Näillä Palvelu- ja hankintapoliittisilla linjauksilla suunnataan palvelutuotantoa ja hankintoja vuoteen 2020 ja luodaan pohja vuosina rakennettavalle Tulevaisuuden palvelumallille ja 2016 päivitettävälle Hankinta-ohjeelle. Tulevaisuuden palvelumalli on yksityiskohtaisempi kuvaus kaupungin palvelutuotannosta vuoteen 2020 ja korvaa nykyisen Palvelustrategian. 3

4 Johdanto Palvelu- ja hankintapoliittisten linjausten valmistelu käynnistyi valtuustoaloitteesta hankintastrategian luomiseksi ( ). Toiminnanohjauksessa valmisteltiin Hankintojen nykytilaselvitys, jossa on kuvattu hankintojen nykytila eli volyymitietoja vuosilta , hankintojen organisointi, toimittaja-analyysi ja tulevia toimintaympäristömuutoksia. Nykytilaselvitys merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksessa Huhtikuussa 2014 perustettiin työryhmä valmistelemaan Palvelu- ja hankintapoliittisia linjauksia vuosille

5 Johdanto Työryhmän puheenjohtajana toimii strategia- ja kehittämisjohtaja Jyrki Harjula ja sihteerinä kehittämispäällikkö Liisa Kolari. Muita työryhmän jäseniä ovat yhdyskuntatekniikan johtaja Anne Ahtiainen, talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell, yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister, hankintapäällikkö Marja-Liisa Jyrkilä, vt. hankejohtaja Harri Kivelä, kasvatusjohtaja Liisa Korppi, vs. terveysjohtaja Kari Kristeri, ikääntyneiden palvelujen johtaja Arja Kumpu, palvelupäällikkö Minna Laakso ja sairaalahoidon vastaava ylilääkäri Tero Tapiola. Työryhmässä on edustettuna palvelut, joissa merkittävä osuus palveluista järjestetään ostopalveluna. 5

6 Prosessikuvaus työn etenemisestä 6

7 Toimintaympäristömuutokset ja haasteet EU:n hankintadirektiivi Euroopan parlamentti hyväksyi täysistunnossaan uudet hankintadirektiivit. Hankintadirektiivin mukaan lainsäädäntö pitää saattaa uuteen uskoon jäsenmaissa 24 kuukauden kuluessa siitä, kun direktiivit on lopullisesti hyväksytty. Sähköisiin hankintoihin siirtymisaikaa on enemmän eli 54 kuukautta, tosin yhteishankinta-yksiköillä vain 36 kuukautta. Uusi hankintalaki olisi näillä näkymin siis voimassa Suomessa vuonna 2016 keväällä. Kouvolan kaupungin hankinta-ohje päivitetään uuden hankintalain myötä

8 Toimintaympäristömuutokset ja haasteet Sote-uudistus järjestämislakiluonnoksen mukaan Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Lähtökohtana on lähipalvelujen turvaaminen. Palvelujen tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä. Tuottamisvastuun edellytykset määritellään uudessa laissa. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Nämä tehtävät edellyttävät omaa henkilöstöä ja muita voimavaroja. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. (Lähde: 8

9 Toimintaympäristömuutokset ja haasteet Sote-uudistus järjestämislakiluonnoksen mukaan Tuottamisvastuussa olevat kunnat tai kuntayhtymät voivat järjestämispäätöksen mukaisesti edelleen tuottaa palveluja itse tai hankkia palveluja myös muutoin, kuten järjestöiltä, yrityksiltä ja palveluseteliä käyttämällä. Myös sote-alueella voi olla omaa tuottamisvastuuta tukipalveluista, ja vain poikkeustapauksessa joistakin muista palveluista. Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Lisäksi sote-alueella voidaan tehdä päätös, että myös muita mahdollisia valtionosuustekijöitä otetaan huomioon. Sote-alueet puolestaan rahoittavat palvelujen tuottamisen. Rahoituksen periaatteista neuvotellaan tuottamisvastuussa olevien kanssa, mutta rahoituksessa tulee huomioida palvelujen tarve, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Lopullinen määrittely tehdään järjestämispäätöksessä. Kouvola seuraa Sote-uudistuksen etenemistä ja tekee tarvittaessa muutoksia palvelu- ja hankintapoliittisiin linjauksiin. (Lähde: 9

10 Toimintaympäristömuutokset ja haasteet Markkinatilanne erityisesti hyvinvointipalveluissa /Tarjonta Kouvolan seudulla (Kouvola ja Iitti) on n. 300 hyvinvointipalveluja tarjoavaa yritystoimipaikkaa (Asiakastieto,toimipaikkarek. 8/2014) Toimipaikkarekisteri ei kata yhdistysten yms. ylläpitämää palvelutoimintaa Palveluntuottajat ovat voineet maksuttomasti ilmoittautua kaupungin tukemalle sivustolle, josta löytyy tietoa myös palvelusetelituottajaksi hakeutumisesta. Sivustolle on ilmoittautunut tällä hetkellä 85 palveluntuottajaa. Työvoiman osalta Te-toimiston ilmoituksen mukaan Kouvolan seudulla oli syyskuun puolivälissä n. 40 työtöntä lähihoitajaa (noin puolella määräaikaisia keikkatyösuhteita lähes jatkuvasti). Sairaanhoitajien työllisyystilanne on ollut toistaiseksi hyvä. TEM:n raportista 24/2014 (Palveluasumisen markkinat Suomessa 2010-luvun vaihteessa) voidaan lukea, että yksityiset palvelutalo- ja asumispalvelut ovat Suomen yksi nopeimmin kasvaneista toimialoista. Yritysten rinnalla asumisen palveluja tuotetaan järjestöpohjaisesti, josta on Kouvolan seudullakin useita esimerkkejä. Tieto Kymenlaakson tilanteesta on kuitenkin huolestuttava. Maakunta kuuluu siihen ryhmään, jossa kuntien ostopalveluiden kasvu on yli keskitason ja yritysten toimipaikkojen määrä alle keskitason. 10

11 Toimintaympäristömuutokset ja haasteet Markkinatilanne erityisesti hyvinvointipalveluissa /Kehittämistarpeet Palveluasumisen kehittymisessä jatkossa ovat kiinteistöihin ja toimitiloihin liittyvät kysymykset keskeisessä asemassa Yksi palveluasumisen taustatekijä on kuka rakennuttaa ja omistaa kiinteistön, jossa palvelutuotanto tapahtuu. Kysymyksiä on syntynyt kustannuksista, kun palveluasumisen markkinoilla on toiminut samanaikaisesti omalla rahoituksella toimitilansa rakentaneita yrityksiä sekä yrityksiä, joiden toimitilat on rakennettu julkisella rahoitustuella tai toimimalla läheisessä yhteistyössä yleishyödyllisten toimitilarakennuttajien kanssa. Yksityisten hyvinvointipalveluiden toimitilakysymystä tulisi tarkastella myös kaupungin roolin näkökulmasta (esim. kaupungin omistamat kiinteistöt/tilat toimitilavarantona) Em. hyvinvointipalveluiden kehittämisnäkökulmien lisäksi ja tueksi tarvittaisiin laajempi analyysi- ja kehittämishanke markkinoiden muodostumisen edellytyksistä ja reunaehdoista eri toimialoilla. Tämän avulla voitaisiin tarkemmin tukea julkisen kysynnän ja yritysten tarjonnan kohtaamista palvelukohtaiset tarpeet/ehdot sekä paikallisen yrityskentän rakenne ja yritysten valmiudet huomioiden. 11

12 Kaupunkistrategia ja muut strategiset asiakirjat Kaupunkistrategian päämäärä Tasapainoinen talous merkitsee Optimaalista palvelutarjontaa ja verkkoa Arvioimme palvelutarjontaa (mitä), -verkkoa (missä) ja järjestämistapaa (miten, oma/osto) koskevien päätösten vaikutuksia jo ennen päätöksentekoa. Palvelujen ja tuotteiden hankinnoissa otamme huomioon suomalaisuuden ja paikallisuuden hankintalain puitteissa. Palvelujen sijoituksessa ja henkilöstömitoituksessa otamme huomioon palvelutarpeen ja palvelujen vaikutusalueen. 12

13 Kaupunkistrategia ja muut strategiset asiakirjat Kaupunkistrategian päämäärä Elinvoimainen kaupunki merkitsee Yrittäjyyden edistämistä päätöksenteossa ja johtamisessa Olemassa oleville ja uusille yrityksille luomme kehittymisen edellytyksiä kaikilla tasoilla. Edistämme johdon ja päätöksentekijöiden yrittäjämyönteisyyttä ja yritysvuorovaikutusta. Yritystoiminnan hyvät olosuhteet, kuten yrityspalvelu, kilpailukykyiset toimitilat sekä yrittäjyyttä suosiva asenne ovat liiketoiminnan syntymisen ja kasvun edellytyksiä. 13

14 Kaupunkistrategia ja muut strategiset asiakirjat Kaupunkistrategian päämäärä Asiakaslähtöinen toiminta merkitsee Yhteisöllisyyden kehittämistä Yksipuolisesta virkamiestoiminnasta siirrytään sellaiseen toimintatapaan, jossa kansalaisyhteiskunnan toimijat osallistuvat aktiivisesti yhteistä hyvinvointia lisäävän toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Aktivoimme ja kannustamme järjestöjä ja kyläyhteisöjä edistämään hyvinvointia ja tuottamaan palveluita yhteistyössä kaupungin kanssa. 14

15 Kaupunkistrategia ja muut strategiset asiakirjat Elinkeino-ohjelman läpäisevä teema YRITTÄJYYS JA UUDET YRITYKSET Monipuolisen toimialaperustan kehittymisedellytysten varmistaminen Yritysidean kehittämistä tukevien toimintamallien, toimintaympäristöjen ja verkostojen ylläpito Yrittäjämyönteisen ja yrittäjyyttä arvostavan toimintatavan edistäminen päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä Hyvän yrittäjyysilmapiirin elinvoimamerkityksen korostaminen ja aktiivinen vaikuttaminen tämän kehittymiseen Kaupungin hankinnat yritystoiminnan vipuna; toimintamallien kehittäminen ja käytännön toimenpiteet Alueen haluttavuuden kehittäminen yritystoiminnan näkökulmasta 15

16 Kaupunkistrategia ja muut strategiset asiakirjat Kouvolan kaupungin valtuustosopimus 2014 Oikein mitoitettu henkilöstömäärä ja oikein kohdistetut ja mitoitetut palvelut ovat ensisijaisia keinoja palvelujen kehittämisessä ja kaupungin talouden tasapainottamisessa. Palvelujen kehittämisessä painotetaan ennaltaehkäisevien palveluiden käyttöönottoa. Kaupungin palveluja toteutetaan joustavasti ja tarvittaessa yksityisiä palveluntarjoajia ja palveluseteleitä hyödyntäen. Kouvolan kaupungin hankintojen kilpailutuksessa tavoitteena on, että vähintään 50 % hankinnoista pystytään ohjaamaan paikallisille toimijoille. Valtuusto määrittelee linjaukset lähipalveluina toteutettaville palveluille vuoden 2015 loppuun mennessä. 16

17 Kaupunkistrategia ja muut strategiset asiakirjat Valtuustoaloite hankintastrategian luomiseksi Valtuustoaloitteessa esitetään, että Kouvolan kaupungin hankintaohje avataan ja kaupunki suunnittelee hankintastrategian ja ohjeistuksen, joiden päämääränä on julkisten hankintojen kokonaistaloudellinen arviointi. Sen lisäksi kaupungin tulee järjestää hankintapolitiikkaan liittyvää koulutusta luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. 17

18 Merkittävien palvelujen tulevaisuuden suuntaviivat Palvelustrategiaan oli kirjattu keskeiset muutokset hyvinvointipalvelujen järjestämisessä vuodesta 2010 vuoteen 2017 otsikoittain Ostopalvelut lisääntyvät, Ostopalvelut vähenevät ja Palvelusetelijärjestelmä otetaan käyttöön. Ennakoitua muutosta oli kuvattu sekä prosentteina kokonaisvolyymistä että euromääräisellä muutoksella. Pääosassa palveluista vuoden 2013 toteuma oli mahdoton laskea, koska tarvittavaa tietoa siitä mitä lähtöarvoihin 2010 oli sisällytetty, ei ollut saatavilla tilirakenteen muutoksen ja henkilövaihdosten takia. Ne palvelut, joissa toteuma pystyttiin laskemaan poikkesivat pääosin ennakoidusta. Esim. varhaiskasvatuksessa palvelusetelin käyttöönotosta ei ollut vielä tietoa palvelustrategian valmisteluvaiheessa. Tässä kuvataan ainoastaan suuruusluokkatasolla merkittävimmät palvelut palveluketjuittain ja palvelutuotannossa ennakoitavat muutokset. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ovat niin nopeita, että on mahdoton ennustaa yksityiskohtaisia muutoksia pitkällä aikavälillä. 18

19 Konsernipalvelut 2013 Toimintamenot 25,3 M ja niiden jakautuminen M 0,07 0,2 1,2 Henkilöstömenot 7 Palvelujen ostot (66,4%) Muut toimintamenot Avustukset 16,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (0,8%) 19

20 Konsernipalvelut 2013 Palvelujen ostot ovat 16,8 M. Palvelujen ostoista (16,8 M ) on ulkoisia ostoja 16,6 M, ei merkittäviä keskinäisiä palvelujen ostoja Ulkoiset palvelujen ostot (16,6 M ) ovat kaikki muiden palvelujen ostoja Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,2 M, kaikki ulkoisia, ei merkittäviä keskinäisiä ostoja Merkittävimmät muiden palvelujen ostot; 6,9 M Palo- ja pelastustoimi 2,7 M Työterveyshuolto (koko kaupungin osuus) 2,2 M Osuus verotuskustannuksiin 1,7 M ATK-palvelut 20

21 Lasten ja nuorten palvelut

22 Lasten ja nuorten palvelut 2013 Palvelujen ostot 66,4 M sisältää KSAO:n toiminnan 26,8 M. Pois lukien KSAO, palvelujen ostot ovat 39,6 M. Palvelujen ostoista (39,6 M ) on ulkoisia ostoja 36,7 M, jotka sisältävät keskinäisiä palvelujen ostoja 8,4 M (mm. Teknisen tuotannon liikelaitokselta) Ulkoiset palvelujen ostot (36,7 M ) jakaantuvat asiakaspalvelujen ostoihin 14,2 M ja muiden palvelujen ostoihin 22,5 M. Kun ulkoisista palvelujen ostoista vähennetään keskinäiset palvelujen ostot, jää markkinoilta ostettaviksi 14,2 M asiakaspalvelujen ostoja ja 14,1 M muiden palvelujen ostoja. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3,9 M, kaikki ulkoisia, ei merkittäviä keskinäisiä ostoja Alla olevassa taulukossa merkittävimmät hankinnat markkinoilta; Aineet, Asiakaspalvelut Muut palvelut tarvikkeet ja Palveluyksikkö M M tavarat M YHT. M Perusopetus 1,8 5,7 1,6 9,1 Lasten sijaishuolto 7,4 1,5 8,9 Ammatillinen koulutus 0,4 3,3 1,4 5,1 Varhaiskasvatus* 2,2 1,1 0,3 3,6 Lasten suojelun avopalvelut 2,1 0,4 2,5 13,9 12,0 3,3 29,2 * myönnettyjen palvelusetelien arvo

23 Lasten ja nuorten palvelut vuoteen 2020 Päiväkotihoidossa luovutaan ostopalveluista vuoden 2014 loppuun mennessä; palveluseteli korvaa ostopalvelut. Palvelusetelin käyttöä pyritään hieman lisäämään vuoteen 2020 mennessä. Yksityisiin uusiin palvelutuottajiin suhtaudutaan myönteisesti. Kaupungin päättämä palvelusetelin arvo on ystävällinen uusille tuottajille sekä heidän tuleville asiakkailleen, koska palvelumaksu perheille pysyy samana tai vain vähän korkeampana kuin se olisi kaupungin omassa tuotannossa. Valtakunnallisesti (2012) yksityisen päiväkotipalvelun osuus (pl. yksityisen hoidon tuki) on 7,2 % tuotannosta. Kouvolassa se on tällä hetkellä noin 11,5 %. Koko Suomessa yksityisen osuus on pk-hoidossa kasvussa. Niin myös Kouvolassa. Esim. Kuopiossa yksityisen päiväkotihoidon osuus on yli 13 %. Valtaosa yksityisen päiväkotitoiminnan palvelusetelituottajista on paikallisia yhdistyksiä, jotka ovat aikaisemmin toimineet ostopalvelutuottajina. 23

24 Lasten ja nuorten palvelut vuoteen 2020 Perheiden varhaisen tuen palveluissa otetaan käyttöön lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli v alussa. Näissä palveluissa volyymit ovat pienet. Ostopalvelujen määrä saattaa hieman kasvaa tai pysyä nykytasolla. Ostopalveluilla tasataan esim. ruuhkia tai hankitaan erityistä, harvoin tarvittavaa palvelua, johon ei ole omaa osaamista. Lastensuojelun ostopalvelut tulevat vähenemään oman uuden laitosyksikön verran. Asiakasmääriä pyritään ohjaamaan ehkäisevien palvelujen piiriin tai ne pysyvät nykyisellä tasolla. Kokonaisuutena kaikkiin ostopalveluihin on luotu kriteeristö, jolla pyritään pienentämään ostopalvelujen käyttöä. Perusopetuksessa ostopalvelujen määrä hieman pienenee oppilasmäärien vähenemisen kautta, mutta psykologi-/psykososiaalisen oppilashuollon palvelutarve tulee pysymään ennallaan johtuen uuden oppilashuoltolain edellytysten ja oppilaiden tuen tarpeen vuoksi. Psykologipalvelut tullaan tuottamaan joko omana palveluna tai ostopalveluna. Nuorisopalveluissa tavoite on vähäisessä määrin lisätä vielä ostopalveluja järjestöiltä nuorisotilojen toiminnan pyörittämisessä erityisesti pienissä taajamissa. PARIKilta tehtävät ostot ovat vakiintuneet, mutta ne laskevat hieman tulevina vuosina kun omaa toimintaa kehitetään. Tämän hetkisen näkemyksen mukaan ostopalvelut kokonaisuutena säilyvät ennallaan vuoteen 2020 mennessä tai laskevat vähän. 24

25 Aikuisväestön palvelut

26 Aikuisväestön palvelut 2013 Palvelujen ostot ovat 125,1 M. Palvelujen ostoista (125,1 M ) on ulkoisia ostoja 122,5 M, jotka sisältävät keskinäisiä palvelujen ostoja 4,2 M (mm. Teknisen tuotannon liikelaitokselta) Ulkoiset palvelujen ostot (122,5 M ) jakaantuvat asiakaspalvelujen ostoihin 93,1M ja muiden palvelujen ostoihin 29,4 M. Kun ulkoisista palvelujen ostoista vähennetään keskinäiset palvelujen ostot, jää markkinoilta ostettaviksi 93,1 M asiakaspalvelujen ostoja ja 25,2 M muiden palvelujen ostoja. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10,3 M, kaikki ulkoisia, ei merkittäviä keskinäisiä ostoja Alla olevassa taulukossa merkittävimmät hankinnat markkinoilta; Aineet, Asiakaspalvelut Muut palvelut tarvikkeet ja Palveluyksikkö M M tavarat M YHT. M Erikoissairaanhoito 60,7 5,0 1,6 67,3 Erityisryhmien asumispalvelut 10,9 0,2 0,1 11,2 Pth:n vastaanotot ja erityistyöntekijät 4,4 4,5 2,0 10,9 Aikuissosiaalityö* 6,6 1,5 8,1 Päivystys 3,0 4,4 0,5 7,9 85,6 15,6 4,2 105,4 * myönnettyjen palvelusetelien arvo

27 Aikuisväestön palvelut vuoteen 2020 Sote-uudistuksessa järjestäjä- (tilaaja) ja tuottajavastuu eriytetään Järjestämissopimuksessa voidaan sopia myös ulkoistamisesta Erityiset (vaativat) erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Kouvolan ulkopuolella Erityisryhmien palveluja puretaan osin kunnan omaksi palvelutuotannoksi Hyvinvoinnin edistämisen palveluissa lisätään ulkoisten palvelujen käyttöä (yritykset, järjestöt) 27

28 Ikääntyneiden palvelut

29 Ikääntyneiden palvelut 2013 Palvelujen ostot ovat 24,1 M. Palvelujen ostoista (24,1M ) on ulkoisia ostoja 23,1 M, jotka sisältävät keskinäisiä palvelujen ostoja 5,2 M (mm. Teknisen tuotannon liikelaitokselta) Ulkoiset palvelujen ostot (23,1 M ) jakaantuvat asiakaspalvelujen ostoihin 14,2 M ja muiden palvelujen ostoihin 8,8 M. Kun ulkoisista palvelujen ostoista vähennetään keskinäiset palvelujen ostot, jää markkinoilta ostettaviksi 14,2 M asiakaspalvelujen ostoja ja 3,6 M muiden palvelujen ostoja. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,1 M, kaikki ulkoisia, ei merkittäviä keskinäisiä ostoja Alla olevassa taulukossa merkittävimmät hankinnat markkinoilta; Aineet, Asiakaspalvelut Muut palvelut tarvikkeet ja Palveluyksikkö M M tavarat M YHT. M Hoiva-asuminen* 12,9 1,2 1,3 15,4 Kotihoidon tukipalvelut 0,7 0,8 1,5 Kotihoito** 0,9 0,4 1,3 Omaishoito*** 0,6 0,1 0,7 14,2 2,9 1,7 18,8 * myönnettyjen palvelusetelien arvo ** myönnettyjen palvelusetelien arvo *** myönnettyjen palvelusetelien arvo

30 Ikääntyneiden palvelut vuoteen 2020 Palveluseteli on käytössä tehostetussa palveluasumisessa, omaishoidossa ja pienimuotoisesti kotihoidossa. Tehostetussa palveluasumisessa nykyisistä palveluntuottajista 13 kpl on myös palvelusetelituottajia. Haasteena on ollut asiakkaan motivoiminen palvelusetelin käyttäjäksi. Palvelusetelin käyttöönoton laajentamisen alustava aikataulutus Säännöllisen kotihoidon palveluseteli otetaan käyttöön vuonna 2015 (määrärahavaraus ). Haasteena kriteerit täyttävien palvelutuottajien rekrytointi. Tavallisen palveluasumisen palveluseteli otetaan käyttöön ja kohdentuu eniten hoitoa vaativiin asiakkuuksiin. Tilapäisen kotihoidon palveluseteliin laajenee kattamaan myös sairaanhoitopalvelut vuonna 2016 Ikääntyneiden päivähoidon palveluseteli otetaan käyttöön vuonna Alustavan suunnitelman mukaan noin puolet 300 asiakkaasta ohjataan palvelusetelin käyttäjiksi. Haasteena kriteerit täyttävien palvelutuottajien rekrytointi. Neuvottelut potentiaalisten palvelutuottajien kanssa aloitettu. 30

31 Ikääntyneiden palvelut vuoteen 2020 Palveluiden oston kilpailutukset 2015: alkaen uudet sopimuskaudet - ateria- ja kuljetuspalvelu tai ao. palvelut erikseen. Tavoitteena on asteittain ohjata asiakkaita omakustanteisen ateriapalvelun piiriin, mikäli asiakas ei tarvitse muuta kuin kotihoidon tukipalveluna ateriapalvelun eli ateriapalvelu kohdentuisi jatkossa säännöllisen kotihoidon asiakkaille. - kauppapalvelu - kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden lääkkeiden koneellisen annosjakelun kilpailutus alkaen uusi sopimuskausi - tehostettu palveluasuminen 31

32 Kaupunkikehitys 2013 (vuoden 2015 alusta Tekniikka- ja ympäristöpalvelut) 32

33 Kaupunkikehitys 2013 (vuoden 2015 alusta Tekniikka- ja ympäristöpalvelut) Palvelujen ostot ovat 17,8 M. Palvelujen ostoista (17,8 M ) on ulkoisia ostoja 16,5 M, jotka sisältävät keskinäisiä palvelujen ostoja 9,0 M (mm. Teknisen tuotannon liikelaitokselta) Ulkoiset palvelujen ostot (16,5 M ) jakaantuvat asiakaspalvelujen ostoihin 0,4 M ja muiden palvelujen ostoihin 16,1 M. Kun ulkoisista palvelujen ostoista vähennetään keskinäiset palvelujen ostot, jää markkinoilta ostettaviksi 0,4 M asiakaspalvelujen ostoja ja 7,1 M muiden palvelujen ostoja. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1,6 M, kaikki ulkoisia, ei merkittäviä keskinäisiä ostoja Alla olevassa taulukossa merkittävimmät hankinnat markkinoilta; Palveluketju Palveluyksikkö Asiakaspalvelut M Muut palvelut M Aineet, tarvikkeet ja tavarat M YHT. M Elinvoiman vahvistaminen Yrityspalvelut 1,2 1,2 Hankepalvelut 1,2 1,2 Lomituspalvelut 0,4 0,6 1,0 Tutkimus- ja tuotekehitys 0,8 0,8 Elinympäristön kehittäminen Yhdyskuntatekniikka 1,7 1,5 3,2 Maaomaisuuden hallinta 0,4 0,4 Maankäytön suunnittelu 0,3 0,3 0,4 6,2 1,5 8,1 33

34 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut vuoteen 2020 / ulkoisten palvelujen osto Maankäytön suunnittelu: erilaiset kaavoitukseen liittyvät selvitykset, tutkimukset ym. Lisäksi vaihtoehtojen selvittämiseksi järjestetään suunnittelukilpailuja yhteistyössä kiinteistöjen omistajien kanssa. Osa yleiskaavoituksesta ostetaan konsulteilta. Ostot eivät pienene 2020 mennessä. Jos Kullasvaaran suunnitteluhanke lähtee käyntiin tullaan ostojen määrärahaa lisäämään. Maaomaisuuden hallinta: tärkeimmät ostetut ulkoiset palvelut: kiinteistöarviot kaupungin maaomaisuuteen liittyvät selvitykset yms. asiantuntijatyöt kaupungin ostamien maiden lainhuudot ja lohkomiset paikkatietorekisterin ja kartaston ym. järjestelmien konsultoinnit ja lisenssit metsänhoito- ja hakkuutyöt metsätaloussuunnitelmien teettäminen Näköpiirissä ei ole, että em. töiden määrä pienenisi tulevaisuudessa ja todennäköisesti yksittäisiä hankalasti ennakoitavia suurempia menoeriä tulee joinain vuosina (esim Pohjankorven pesulan pohjaveden puhdistaminen). 34

35 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut vuoteen 2020 / ulkoisten palvelujen osto Yhdyskuntatekniikka: Ulkoisiin palveluihin on laskettu mukaan Teknisen tuotannon liikelaitokselta ostetut liikenne- ja viheralueiden kunnossapitopalvelut + rakennusurakat Muita ulkoisia palveluja ovat mm. eräiden liikennealueiden ja rautateiden sekä koneiden ja laitteiden (katuvalaistus, rautateiden turvalaitteet) kunnossapitopalvelut, jotka ostetaan ulkoisilta markkinoilta sekä rakennusurakat Kunnossapidettävien alueiden määrä suurenee uusia alueita rakennettaessa. Kprahojen määrän pitäisi kasvaa samassa suhteessa. Kunnossapidon alueurakat tulevat olemaan tulevaisuutta myös Kouvolassa jollain aikavälillä Jos Teknisen tuotannon liikelaitoksen rakentamisyksikkö lakkautetaan, yhdyskuntatekniikka ostaa kaiken infraan liittyvä rakentamisen ulkoisilta markkinoilta Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Katuvalaistuksen sähköt, ohjausjärjestelmän kp. Sähkön osalta katuvalaistussaneeraus pudottaa kustannuksia, mutta valaistavien alueiden määrä kasvaa. 35

36 Palvelu- ja hankintapoliittiset linjaukset Kouvolan kaupunki vahvistaa elinvoimaansa ottamalla palvelutuotannossa ja sen suunnittelussa mukaan paikallisia yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita ja asiakkaita. 2. Kouvolan kaupungin hankintatoimea kehitetään korostamalla strategisen ja ennakoivan hankinnan merkitystä. Hankinnoissa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. 36

37 1. Kouvolan kaupunki vahvistaa elinvoimaansa ottamalla palvelutuotannossa ja sen suunnittelussa mukaan paikallisia yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita ja asiakkaita. Tavoitetila vuoteen 2020; Paikalliset markkinat ovat kehittyneet varteenotettaviksi toimijoiksi palvelun tuottajina. Paikallisten toimijoiden (kotipaikka Kouvola) osuus kaupungin ulkoisten markkinoilta ostettavien palveluiden ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden euromääräisestä arvosta on 50%. Asiakas saa tarvetta vastaavan palvelun ja asiakkailla on aito mahdollisuus valita yksityisen ja julkisen palvelutuotannon välillä. Palvelusetelin käyttö laajenee useampiin palveluihin ja euromääräinen arvo kymmenkertaistuu 7,9 M :oon. Vuonna 2013 palveluseteliä myönnettiin viidessä palvelussa ja yhteensä Toteuma ajalla yhteensä 1,7 M, ennuste 2014 noin 2,3 M TA 2015 palveluseteleihin varattu 4,4 M Kolmas sektori on merkittävä kumppani kaupungin palvelutuotannossa. 37

38 2. Kouvolan kaupungin hankintatoimea kehitetään korostamalla strategisen ja ennakoivan hankinnan merkitystä. Hankinnoissa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Tavoitetila vuoteen 2020; Hankintatoimella on riittävät strategiset ja operatiiviset resurssit ja osaaminen. 90 %:ssa merkittävistä palvelu- ja hankintapäätöksistä vaikutukset on arvioitu ennakkoon. Merkittävä määritellään EVA käyttöönoton myötä. Kestävä kehityksen (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys) periaatteet huomioidaan hankinnoissa. Määritellään yksityiskohtaisemmin hankintaohjeen päivityksen yhteydessä

39 TOIMENPIDEOHJELMA 1. Kouvolan kaupunki vahvistaa elinvoimaansa ottamalla palvelutuotannossa ja sen suunnittelussa mukaan paikallisia yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita ja asiakkaita. Toimenpide Vastuu Aikataulu Resurssi Pienhankintajärjestelmän käyttöönotto markkinavuoropuhelun lisäämiseksi pienhankintojen kilpailuttamisessa. Hankintakalenterin edelleen kehittäminen. Vuorovaikutuksen lisääminen elinkeinoelämän ja kaupungin hankinnoista vastaavien välillä esim. hankintapäivät Innovatiiviset hankinnat teemaa tukevien hankkeiden ja kokeilujen toteuttaminen yhteistyössä alueen yritysten ja tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa Asiakkuuksien määrittäminen ja palveluiden tuotteistaminen asiakkuuksien mukaan vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa Kopa/Hankinta 1/2015 Kopa Kinno Kinno Kopa Palvelut Kopa/Elpa Kopa Kinno Korkeakoulut Hypa Hypa Kopa Asiakkaat 39

40 TOIMENPIDEOHJELMA 2. Kouvolan kaupungin hankintatoimea kehitetään korostamalla strategisen ja ennakoivan hankinnan merkitystä. Hankinnoissa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Toimenpide Vastuu Aikataulu Resurssi EVA ennakkoarvioinnin sisällyttäminen palveluverkkoratkaisuihin ja merkittäviin hankintapäätöksiin (korvaa YRVAn) Luodaan systemaattinen hankintojen seuranta ja ennakointimalli (strateginen ja operatiivinen hankinta, hankinnoista vastaavat toimialoilta) Kopa 2015 Kopa Toimialat Kopa 2015 Kopa Toimialat Kouvolan kaupungin hankinta-ohje päivitetään uuden hankintalain myötä. Kopa/ Hankinta 2016 Kopa 40

41 Seuranta ja raportointi Palvelu- ja hankintapoliittiset linjaukset ja niihin sisältyvä toimenpideohjelma huomioidaan vuosittain talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksessä. Kouvolan kaupungin hankinta-ohje päivitetään vuonna 2016 uuden hankintalain tultua voimaan. Kouvolan tulevaisuuden palvelumalli rakennetaan vuosien aikana. Malli on kuvaus vuoteen 2020 siitä mitä palveluja järjestetään/tuotetaan (palveluvalikoima), missä ja miten palvelut järjestetään/tuotetaan (toimipisteet/liikkuvat palvelut/sähköinen palvelu) ja ketkä palveluja tuottavat (julkinen/yksityinen/kolmas sektori). Hankinta-ohjeessa ja Tulevaisuuden palvelumallissa huomioidaan palvelu- ja hankintapoliittiset linjaukset. 41