Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Transkriptio

1 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

2 TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä kaupungeissa ja maaseudulla > kunta- ja palvelurakenne uudistus ja palvelustrategiat Uudet yritys- ja palvelumuodot lähipalveluissa > järjestöt, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset, julkinen sektori Sopimuksellisuus ja sosiaaliset näkökulmat hankinnoissa -> työllisyys ja kunnan kokonaistaloudelliset hankinnat 2

3 TYÖMARKKINAT, SOSIAALISET NÄKÖKULMAT JA LÄHIPALVELUT Yritysten yhteiskunnallinen vastuu Julkisten hankintojen sosiaaliset näkökulmat ja kriteerit sekä palvelut TYÖMARKKINAT: osatyökyiset, vammaiset, pitkäaikaistyöttömät, nuoret, maahanmuuttajat Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset ja palvelut Työllisyys, kuntien työmarkkinamaksut, hyvinvointivaikutukset ja palvelutarpeet 3

4 KUNTIEN RAHOITTAMA TYÖMARKKINATUKI 2010 ( ja Työmarkkinatukiseuranta) Kaupunki Kuntien rahoittama työmarkkinatuki ( ) Yli 500 päivää työttömänä olleet henkilöt Espoo Kouvola Lappeenranta Oulu Tampere Helsinki Vantaa

5 HANKINTAVOLYYMEJA Kuntasektorin hankinnat n mrd. euroa/v Kuntasektori järjestää noin n tarjouskilpailua Hankintoja tekee noin hankintayksikköä (viranhaltijat, organisaatiot) Hankinnoissa painopiste siirtymässä bulkkitavarasta laajoihin palveluhankintoihin Etelä-Karjalan hankintapalvelut 30 milj /vuosi, josta 27% palveluita, 57% kulutustarvikkeita ja 16% laitteita tai muita kertainvestointeja Espoon kaupunki 700 milj. /vuosi Tampereen kaupunki (ulkoisten palveluiden ostot) 408 milj. /vuosi 5

6 ESIMERKKEJÄ SOSIAALISTEN NÄKÖKULMIEN KÄYTTÖ JULKISISSA HANKINNOISSA 6

7 TARJOUSTEN VERTAILUSSA Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä: leipätuotteiden hankinta (työssäoppimis- tai harjoittelupaikan tarjoaminen vammaisille/ osatyökykyisille nuorille ammatillisten erityisopintojen aikana sekä ympäristökriteeri liittyen pakkausmateriaaliin) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri: Kehitysvammaisten lasten tilapäishoito (työttömän työnhakijan työllistäminen avustaviin tehtäviin tai sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijan ottaminen harjoitteluun) Tampere: ikäihmisten asumispalvelut (laadun lisäpiste: tukipalveluissa osatyökykyisten, vaikeasti työllistävien tai pitkäaikaistyöttömien työllistäminen) 7

8 TARJOUSTEN VERTAILUSSA Espoo: esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen palvelutuottaja (laadun lisäpiste: muunkielinen avustavissa tai kasvatukseen liittyvissä tehtävissä työskentelevä työntekijä Tampere: päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen (laadun lisäpiste: osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien tai pitkäaikaistyöttömien työntekijöiden työllistäminen) 8

9 SOPIMUSEHDOISSA Espoo: Siivouspalvelut (työssäoppimispaikan tarjoamista ammattiin valmistavassa oppilaitoksessa opiskelevalle henkilölle) Pienhankinnoissa: Oulun kaupungin rakennusten purkutyö Vähimmäisvaatimuksena tukityöllistämisvelvoite (50 % henkilövahvuudesta) -> jos ei täyty, urakoitsija maksaa sakkoa 25 % urakkasopimussummasta Velvoitettiin lisäksi rakennusjätteen kierrätykseen tai hyödyntämiseen Hankintojen varaaminen työkeskuksille Haminan varuskunta-alueiden ulkoalueiden hoito Hämeenlinnan vankeinhoitolaitoksen vankipukujen valmistus 9

10 TAMPEREEN KAUPUNKI IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUIDEN HANKINTA Hankinnan kohteena oli ikäihmisten asumispalveluiden hankinta kolmeen tamperelaiseen ikäihmisten asumispalveluyksikköön. Taustalla tavoite edistää sosiaalisten näkökohtien huomiointia Tampereen kaupungin ostopalveluhankinnoissa. Perusteena sosiaalisen kriteerin käyttämiseen oli se, että palvelutuotanto sopi hyvin vaikeasti työllistettävien sekä osatyökykyisten työllistämiseen Sosiaalinen kriteeri sisältyi vertailuperusteisiin, laadun lisäpiste kohtaan (noin 2 prosenttia pisteytyksestä): palveluntuottaja käyttää tukipalveluissa joko omana työvoimana tai alihankkijana yritystä, joka työllistää vajaakuntoisia, vaikeasti työllistyviä tai pitkäaikaistyöttömiä. 10

11 HANKINNOISTA OPITTUA Kilpailutuksen kohteen ja kokoluokan täytyy olla sopiva sosiaalisten kriteerien käyttöön. Sosiaalisten kriteerien määrittelyn on oltava selkeä ja houkutteleva, jotta palveluntarjoajat saadaan kiinnostumaan sosiaalisten kriteerien käytöstä. Informaatiota ja markkinointia on lisättävä palveluntarjoajien suuntaan. Palveluntarjoajien mahdollisuuksia työllistää tulee arvioida huolellisesti (mm. markkinavuoropuhelun hyödyntäminen). Jos työllistämistä käytetään kriteerinä, pitää tarjouspyynnössä myös kuvata työllistämisprosessi (julkaisu s. 33) Työllistämiseen liittyvien kriteerien käyttö on helposti toteutettavissa kansallisen kynnysrajan alle jäävissä pienhankinnoissa ja erityisesti, kun ei vaadita erityistä ammattitaitoa työtehtävien suorittamiseen. Työllistämiseen liittyvien velvoitteiden toteuttamisen seuranta ja valvonta pitää miettiä jo hankinnan suunnitteluvaiheessa. Käytännössä se voi osoittautua haasteelliseksi. 11

12 SOPIMUKSELLISUUS Toimintatapa, jossa pyritään joustavasti paikallisista tarpeista lähtien täyttämään alueen palvelutarpeita Kaupunkien ja maaseudun piilevät ansiolähteet työksi ja palveluiksi: luodaan uusia palveluita ja työpaikkoja kokoamalla pienistä yksittäisistä työtehtävistä järkeviä kokonaisuuksia Kattaa yleensä palveluaukkoja Vaatii uutta ajattelutapaa Käsittää eri kokoisen toiminnan palkattomasta naapuriavusta kunnan kilpailutettuun palveluntarjontaan Keskeistä on kolmen toimijan yhteistyö eli julkisten organisaatioiden, yksityisten yritysten ja henkilöiden sekä yhdistysten toiminta yhdessä Resurssit yhdistämällä saadaan enemmän voimia kuin erikseen toimimalla 12

13 Kunnille: SOPIMUKSELLISUUDEN HYÖDYT Palvelun tarjoaminen kunnan laita-alueilla helpottuu / Palvelut paranevat Säästöt palveluiden tuotannossa Työllisyys paranee Käyttäjien näkemysten esilletulo Yrityksille: Mahdollisuus uuteen liiketoimintaan tai nykyisen laajentamiseen Avaa toimintamahdollisuuksia erityyppisille yritysmuodoille, kuten yhteisöllinen, voittoa tavoittelematon yritys (yhteiskunnallinen yritys) tai palveluosuuskunta Yhdistyksille: Mahdollisuus tulon hankintaan Oman kaupunginosan/kylän palveluiden paraneminen Mahdollisuus palkattuun henkilökuntaan Asukkaille: Paremmat lähipalvelut Viihtyisyyden kasvu (maisema, palvelut) Työllistymismahdollisuus 13

14 VIDEOT Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa (5 min) Jokaisella on työkykyä (7 min) uudet yritysmuodot sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset osoitteessa 14

15 HANKKEEN TULOKSIA JA SAAVUTUKSIA Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa: julkaisu, video ja seminaarit Hyvinvointipalvelujen avustavien tehtävien kartoitus ja mallentaminen hoivapalveluissa ja kodeissa Työtehtävien etsiminen avoimilta työmarkkinoilta ja työvalmentajan tehtävän laajentaminen yrityksien tukemiseen sekä töiden räätälöinti Työvoiman palvelukeskusten rooli ohjata ja valmentaa hoiva- ja hyvinvointialan yrityksiin avustaviin tehtäviin työntekijöitä (hankinnat) Opiskelun ja työelämän välisen nivelvaiheen tukeminen Palvelusetelin käytön laajentamismahdollisuuksia sosiaalisen työllistämisen ja sosiaalisen yrittäjyyden edistämiseksi Sosiaalisen yritystoiminnan dialogifoorumit ja video Eurooppalaisten hyvien käytäntöjen kytkeminen 15 hyvinvointipalvelujen kehittämiseen (Tanska ja Espanja (Baskimaa))