Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola

Transkriptio

1 Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu Valtuustoseminaari Tuula Antola

2 Kasvupalvelu-uudistus ja sen tavoitteet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) sekä työvoima- ja elinkeinotoimistojen (TE) TEM:n hallinnonalan tehtävistä valtaosa siirrettään maakunnille maakunnallisina kasvupalveluina järjestettäviksi Hallituksen esityksen tavoitteet: Työmarkkinoiden toimivuuden ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen rekrytointi- ja osaamispalvelut Yritystoiminnan ja yrittäjyyden sekä kansainvälistymisen edistäminen Innovaatiotoiminnan edellytysten kehittäminen Asiakkaan saumaton palvelukokonaisuus Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan

3 Kasvupalvelun lakikokonaisuus Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudellamaalla HE 4/2018 Laki julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta Laki kotoutumisen edistämisestä HE 5/2018 Laki kasvupalveluiden tiedonhallinnasta HE syksy 18 Työttömyysturvatehtävien siirto maksajille Työmarkkinatuen rahoitusvastuut (STM) Lähde:TEM

4 Uudenmaan erillisratkaisu Pääkaupunkisedun kaupungeilla on mahdollisuus perustaa kuntayhtymä, joka on kasvupalvelujen järjestämisvastuussa Uudenmaalla Kuntayhtymän jäsenyys on avoin kaikille Uudenmaan kunnille Kuntayhtymän järjestämisvelvollisuus ei koske alueiden kehittämistä eikä EU:n rakennerahastoihin liittyviä tehtäviä, joista Uudellamaalla vastaa maakunta Lakisääteisten tehtävien rahoitus ja kuntayhtymän peruspääoma tulee valtiolta kunnat voivat täydentää näitä tehtäviä omalla rahoituksellaan Muualla valtion rahoitus yleiskatteellista, Uudenmaalla suoraan kasvupalveluihin kohdennettu rahoitus Arvio Uudenmaan v2018 rahoitustasosta 145 meur (noin 25 % valtakunnan rahoituksesta)

5 Miksi Uudenmaan erillisratkaisu? Pääkaupunkiseutu vs. Suomi: 40 % yritysten liikevaihdosta, 27 % työpaikoista, 30 % yksityisen sektorin työpaikoista 1/3 BKT:sta, 1/5 koko maan asukkaista, 1/2 vieraskielisistä Kunnilla on suora veropohjaan liittyvä intressi huolehtia kasvupalveluiden onnistuneesta toteutuksesta. Kaupungeille tarjoutuu aiempaa paremmin mahdollisuus vaikuttaa kasvupalveluiden järjestämisen asiakaslähtöisyyteen. Tarjoaa pysyvät rakenteet valtion ja kaupunkien panostusten yhteensovittamiseen. Eri toimijoiden palveluista selkeämpi, asiakaslähtöinen kokonaisuus.

6 Palveluiden järjestäjä vs. tuottaja Kuntayhtymän kasvupalvelu-tehtävät Eriyttäminen: Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan Järjestäminen on kuntayhtymän tehtävä Tuottamisessa on useita mahdollisuuksia Järjestäminen ja julkiset hallintotehtävät Kuntayhtymässä Palvelujen tuottaminen Ulkoisena tuotantona Konsernin omana tuotantona Kuntayhtymä voi päättää, minkä osan palvelu-tuotannosta tuottaa itse ja minkä ulkoistaa Kilpailulliset markkinat ensisijainen Kunnat /sidosyksiköt mahdollinen jos tätä palvelua ei ole markkinoilla Jos kilpailu-tilanteessa markkinoilla, oma tuotanto on yhtiöitettävä Jos ei kilpailutilanteessa, voi kuntayhtymä tuottaa palvelun virastossa, liikelaitoksessa tai yhtiössään Lähde:TEM

7 HE: rahoitusallokaation kriteerit HE:n rahoitusallokaation kriteerit ja niiden painoarvot: Työttömät työnhakijat (60 %), työttömyysaste (15 %) ja yritysten toimipaikat (25 %) Lain tavoitteissa painotetaan kasvun edistämiseksi työvoiman saatavuuden turvaamista (= työvoiman kysyntä), rahoitusallokaatiossa painopiste on voimakkaasti työttömien määrässä (= työvoiman tarjonta) Kasvun edellytysten turvaamiseksi tulisi kasvattaa yksityisen sektorin työpaikkojen painoarvoa, kriteeriksi työpaikkojen määrä toimipaikkojen sijaan Puolet Suomen maahanmuuttajataustaisista Uudellamaalla tätä ei rahoituskriteereissä huomioitu

8 Työllisyyspalvelut PKS-kaupunkien tuottamat kasvupalvelut numeroina Arvio asiakkaiden kokonaismäärästä Kokonaismäärärahat Kokonais htv:t Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Yhteensä Yrityspalvelut ja elinvoimamäärärahat Arvio asiakkaiden kokonaismäärästä Kokonaismäärärahat Kokonais htv:t Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen ei omaa toimintaa Yhteensä Työmarkkinatuen kuntaosuus 2017 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen

9 Kuntayhtymän omistajaohjaus ja perussopimus Kuntayhtymän perussopimuksen laatimisen dl , muuten järjestämisvastuu Uudenmaan kasvupalveluista siirtyy valtiolta maakunnalle HE:n mukaan kuntayhtymä voi ottaa vastatakseen myös kuntien tehtäviä, jos perussopimus sen mahdollistaa ja kunnat niin haluavat. Kuntayhtymän ylintä valtaa käyttää yhtymäkokous, jonka äänivalta jakautuu jäsenkuntien asukaslukujen suhteessa Yhden kunnan ääniosuus voi olla enintään 50 %

10 Espoon omien työllisyyspalveluiden vaihtoehtoisia skenaarioita 1. Jatkaminen omana tuotantona kunnan yleisen toimialan puitteissa. 2. Palveluiden rahoittaminen, järjestäminen ja mahdollinen tuottaminen yhdessä muiden kuntien kanssa kuntayhtymän kautta. 3. Palvelutuotannon yhtiöittäminen ja kilpaileminen kuntayhtymän hankinnoista ilman sidosyksikköasemaa suhteessa kaupunkiin. Huomioitavaa: palveluiden suhde kunnalle maakuntauudistuksen jälkeen jääviin tehtäviin, kuten elinkeinopolitiikkaan sekä toisen asteen koulutukseen. kuntouttavissa palveluissa kaupunki on investoinut merkittävästi työ- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen.